VERKKOMENTOR TYÖELÄMÄ Korkeakouluopiskelija Verkkomentor Tutoropettaja AMK AMK TYÖELÄMÄASIANTUNTIJANA VERKKO- OPETUKSESSA Irja Leppisaari & Riina Helenius AVERKO/Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
AVERKO, Avoin verkostoammattikorkeakoulu KPAMK:n koordinoima vuodesta 1997 AVERKO tarjoaa avoimia ammattikorkeakouluopintoja Internetin välityksellä verkko-opintojaksona opintojaksona (kokonaan verkossa), WebCT-oppimisalusta tai www-sivusto Neljä opintokierrosta vuodessa (alkavat syys-,, marras-, tammi- ja toukokuussa) Opintotarjonnassa (2004) 44 opintojaksoa, 107 ov Vuonna 2003: 1364 opiskelijaa, suoritettu 1927 ov Toiminnassa mukana lähes 40 tutoropettajaa ohjattua verkko-opiskelua opiskelua Opintojaksolla keskimäärin 20 opiskelijaa
VERKKOMENTORIT OPINTOJAKSOILLA Yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan suunnittelu (2 ov) Minna Paananen ja Sanna Skog, ravintolayrittäjiä / Pedrina s Tex-Mex Restaurant Ammatillinen kasvu (1 ov) Sirkka Liisa Lokasaari, työnsuunnittelija / Kokkolan kaupunki Päihdetyön perusteet (3 ov) Juha Pekola, projektipäällikkö / Ventuskartano ry -päihdekuntoutusyksikkö Monikulttuurisuus (2 ov) Pirkko Kivistö, pakolaisohjaaja / Maahanmuuttajatoimisto / Kokkolan kaupunki Monikulttuurisuus sosiaali- ja terveysalalla (2 +1 ov) Pian Ahonen, kätilö / KPKS, naistentautien ja synnytysosasto Logistiikka (3 ov) Jouni Männistö, aluepäällikkö / POSTI Palveluiden markkinointi (2 ov) Keijo Särkijärvi, yrittäjä / Mainostoimisto Heinäkuu Verkkokauppa (5 ov) Timo Ylikangas ja Vesa Pöyhönen, systeemisuunnittelija / RegWeb / Zonarius Oy Laatujohtaminen (5 ov) Jukka Pajula, laatupäällikkö Työsuojelu (1 ov) Eija Alatalo, tuotepäällikkö / Työplus
JAETTU ASIANTUNTIJUUS PROJEKTIN PEDAGOGISENA VIITEKEHYKSENÄ Syvällisen oppimisen kannalta tärkeää, että oppijat voisivat kommunikoida käytännön asiantuntijayhteisön kanssa, joka edustaa alan erikoistunutta osaamista oppimisen kulttuuri ja asiantuntijakulttuuri lähenevät Reflektiivinen pohdinta ja ymmärryksen jakaminen Luodaan konteksteja aitojen ongelmien ratkaisemiselle, autenttiset oppimistehtävät Asiantuntijuus ei enää ole kuvattavissa niinkään yksilön taitona, vaan yhteisöllisenä osaamisena verkostoasiantuntijuus Pyritään yhdessä ratkaisemaan ongelmia, joihin yksilö ei yksin yllä Kognitiivinen oppipoikamalli: alan asiantuntijoiden ajattelutapoihin tutustuminen (Eteläpelto & Rausku-Puttonen 1999; Hakkarainen & Järvelä 1999; Häkkinen & Arvaja 1999; Tynjälä 1999; Juusela, Lillia & Rinne 2000; Leppisaari 2003)
ASIANTUNTIJUUDEN JAKAMINEN JA RAKENTAMINEN VERKKO-OPETUKSESSA oppiminen ja asiantuntijuuden kehittyminen korkeakoulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksessa yhteys eri alojen ammattikäytäntöjen ja koulussa tapahtuvan oppimisen välille oppimiskäsityksestä nousevat haasteet (kontekstualisuus, ongelmakeskeisyys, autenttisuus, mielekäs oppiminen) verkko-opetuksessa opettajien ja opiskelijoiden tueksi työelämäasiantuntijoita oppimiskumppanuus, jaettu asiantuntijuus, yhteisöllinen asiantuntijuus Millaiset opetusmuodot edistävät em. tavoitteita? Miten voitaisiin järjestää opintojaksoihin todellisen elämän kokemuksia? (Hakkarainen & Järvelä 1999; Häkkinen & Arvaja 1999; Tynjälä 1999)
VERKKO-OHJAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN (Leppisaari & Oja 2003) AVERKOn opiskelijapalautteessa toivotaan enemmän tukea tutoropettajan tukea, läsnäoloa / saatavillaoloa Havaittavissa tarve lisätä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä Tutoropettajalla rajalliset aikaresurssit henkilökohtaiseen ohjaukseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen verkossa ohjausvastuuta jaettu myös verkkomentoreille verkkomentoroinnin kehittäminen yhtenä verkko-opetuksen ohjausmuotona Keskustelujen ja ohjauksen merkitys olennainen osa asiantuntijuuden kehittymistä
PROJEKTIN TYÖVAIHEET 1. REKRYTOINTI (-1/2004) AVERKOn 10 opintojaksolle rekrytoidaan työelämäasiantuntija eli verkkomentor 2. KOULUTUS (1 4/2004) Verkkomentorit koulutetaan (1 ov) jakamaan työelämäasiantuntijuuttaan osaamistaan vastaavalla verkko-opintojaksolla 3. TOTEUTUS (5/2004 5/2005) Verkkomentor toimii vuoden aikana 1-4 verkko-opintojaksolla tutoropettajan työparina yhdessä neuvotellulla vastuualueella, esim. verkkokeskustelussa ja/tai palautteen antajana ja ohjaajana osassa oppimistehtäviä 4. ARVIOINTI JA RAPORTOINTI (syksy 2005) Projektista tehdään verkkopedagogista tutkimusta 5. TULOSTEN LEVITTÄMINEN (2004-2005)
TYÖELÄMÄ VERKKO- MENTOR OPIS- KELIJA TUTOR- OPETTAJA KORKEA- KOULUTUS KORKEA- KOULUTUS VERKKO-OPPIMISYMPÄRISTÖ Verkko-opintojakson toimijat ja toimintaympäristö Verkkomentor -projektissa ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN TAPAHTUU OPISKELIJOIDEN OPETTAJIEN JA TYÖELÄMÄN EDUSTAJIEN YHTEISTYÖNÄ
TUTOROPETTAJAN JA VERKKOMENTORIN TYÖNJAKO Asiantuntijakeskeisessä verkko-opetuksessa hyödynnetään verkkokoulutuksen ulkopuolisia asiantuntijoita (Ihanainen 2002). Verkko-opintojaksolla toimii ammattikorkeakoulun opettaja tutoropettajana. Tutor on kouluttavan laitoksen työntekijä, vastuukouluttaja. Tutor vastaa oppisisällöstä ja ohjaa opiskeluprosessia kokonaisuudessaan. Verkkomentor edustaa työelämätuntemusta ja käytännön ammattilaisuutta. Mentor on oppijan /oppijaryhmän käytettävissä asiantuntijuuden alueeseensa liittyvissä kysymyksissä. Yksilöohjaus & ryhmämentorointi Verkkomentor toimii tutoropettajan työparina/apuna opintojakoskohtaisesti sovitulla tehtäväalueella.
PORKKANOITA MENTORILLE Koulutus työajalla työnantajan tuki ja tahtotila Palkka projektilta mentorointitunneista oman tuntipalkan mukaisesti, resurssoitu opintoviikkokohtaisesti, 1 ov = 10 t, 2 ov = 15 t, 3-5 ov = 20 t Teoriatiedon päivittäminen omalta alalta (esim. Monikulttuurisuus sosiaali- ja terveysalalla), työnantaja tunnistaa lisäarvon Voidaan lukea opintosuoritukseksi amk-tutkintoon Oman yrityksen/organisaation tunnettuus kasvaa, verkottuminen Asiantuntijan rooli koetaan palkitsevana, onnistumisen kokemuksia kokemuksen ja tietotaidon siirtämisen kautta Vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, verkkoviestintä Tulevaisuuden osaamisen kartuttaminen tietotekniikan käytössä, verkko opiskeluympäristönä tutuksi
HYVÄN VERKKOMENTORIN VALMIUKSIA sitoutuu tehtäväänsä kiinnostunut oppimisesta ja itsensä kehittämisestä valmis jakamaan osaamistaan muille omaa ajanhallintataidot kykenee ilmaisemaan itseään kirjoittamalla, sanoittamaan hiljaista tietoaan omaa tyydyttävät tietotekniset valmiudet ihmissuhdeosaamista, halu kehittyä vuorovaikuttajana verkossa on persoonallinen, aito ihminen hahmottaa roolinsa mentorina myös suhteessa tutoriin ja amk-koulutuksen kokonaisuuteen
KOULUTUS VERKKOMENTOREILLE (1 ov) Koostuu: - lähikoulutuksesta (10 t): Johdatus projektiin, Ohjaus verkossa - verkkotyöskentelystä (16 t): Tutustuminen omaan opintojaksoon, Teoriaa ja keskustelu teemasta Miten verkkomentorina tuen mielekästä oppimista, Teoriaa ja keskustelu teemasta Miten verkkomentorina edistän laadukasta keskustelua - itsenäisestä työskentelystä (mentoripäiväkirja, 8 t) - ohjauksesta (palaverit, konsultointi 6 t) Projektia ja sen verkkotyöskentelyä varten Verkkomentor-oppimisympäristö WebCT:ssä
MITÄ VERKKOMENTOR TEKEE VERKKO-OPINTOJAKSOLLA? jakaa työelämäkokemusta keskustelussa ohjaa opiskelijoita tunnistamaan aiheeseen liittyviä ongelmia, konkretisoi niitä työelämän näkökulmasta auttaa opiskelijaa ratkaisemaan käytännön työelämän ongelmia ja tuo esille ajattelu- ja toimintatapojaan asiantuntijana syventää ja monipuolistaa oppimateriaalissa ja vuorovaikutuksessa esiin tulevia sisältöjä tuo opiskeluaiheisiin ajantasaista työelämäsisältöä, lisätietoa on yksi tietolähde opiskelijoille voi sovittaessa antaa palautetta oppimistehtävistä POHTIVA KESKUSTELU, NÄKEMYSTENVAIHTO (Leppisaari 2003; Ihanainen 2002; Juusela, Lillia & Rinne 2000)
MENTOROINTI PÄHKINÄNKUORESSA Annat osaamisesi ja aikaasi opiskelijan käyttöön, jaat virtuaaliympäristössä tapahtuvassa vuorovaikutusprosessissa välitöntä asiantuntijatietoa ja -kokemusta
ESIMERKKI VERKKOMENTORIN TEHTÄVÄSTÄ Päihdetyön peruskurssi -opintojaksolla (3 ov) Minulla on Päihdetyön peruskurssilla kaksi tehtävää, jotka suoritetaan keskustelemalla (Riippuvuus keskustelu ja Päihdepolitiikka-keskustelu), joissa molemmissa Verkkomentor voisi olla mielellään mukana. Erityisesti toivoisin hänen osallistuvan Kuntoutus-tehtävään kommentoijana eli antavan palautetta opiskelijoiden tehtävään, jossa he pohtivat eri kuntoutusmuotojen sopivuutta asiakkaille. (Tutoropettaja) Neuvottelussa sovittiin, että verkkomentor vastaa Riippuvuuskeskustelun ohjauksesta ja kommentoi/antaa palautetta Kuntoutustehtävästä paikallisen palvelujärjestelmän kuvauksineen. Lisäksi hän voi osallistua muuhunkin keskusteluun aikansa ja voimiensa mukaan.
TUTKIMUS JA ARVIOINTI VERKKOMENTOROINNIN KEHITTÄJÄNÄ Soveltava, käytännönläheinen tuotekehitysprosessi kulkee koko ajan projektissa mukana (ESR-hanke) tavoitteena arvioida toimintamallin soveltuvuutta verkkoopetukseen ja etsiä best practices käytäntöjä Analysoidaan ammatillisen asiantuntijaohjaamisen merkitystä verkko-opetuksessa viitekehyksenä jaettu asiantuntijuus yhteisöllisessä oppimisessa Tutkimuskysymyksiä: - Miten verkkomentorit kokevat toimintansa? - Miten opiskelijat kokevat verkkomentoroinnin? Miten opiskelijat kokevat asiantuntijuuden jakamisen ja yhteisöllisen oppimisen toteutuvan? - Miten tutoropettajat kokevat verkkomentorit uutena toimijatahona verkko-opintojaksolla?
jatkuu Tutkimusaineisto - verkkojäljet n. 30 opintojaksosta sekä Verkkomentor - työskentelytilasta (WebCT:ssä) - kysely/haastattelu 12 verkkomentorille - kysely/haastatelu 10-15 tutoropettajalle - kysely osalle hankkeen verkko-opintojaksojen n. 600 opiskelijasta - mentoripäiväkirjat - palautteet ja keskustelut, havainnointi prosessin aikana Tutkimusmenetelmä Toimintatukimus, aineiston kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analysointi tehdään useita tutkimusartikkeleita ja kootaan arviointiraportti
HANKKEEN TULOKSET Kehitetään työelämäyhteistyötä edistävä koulutusmalli verkko-opetukseen Kohotetaan verkko-opetuksen ja ohjauksen pedagogista laatua Kehitetään opetusmateriaalia verkkomentoreiden koulutukseen sekä verkko-opintojaksoille Tuotetaan tutkimustietoa (ammatillisen asiantuntijaohjaamisen merkitys verkkoopetuksessa)
TULOKSET TOIMINTAMALLIKSI Projektissa luotua Verkkomentor-toimintamallia sovelletaan AVERKOssa jatkossa sekä uusiin tuotettaviin että päivitettäviin opintojaksoihin Toimintamallia voidaan hyödyntää myös Virtuaaliammattikorkeakoulun kontekstissa ja laajemminkin korkea-asteella Hankkeessa tuotettua tietoa ja käytäntöjä pyritään levittämään valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkkoopetuskontakteissa KORKEA- KOULUTUS VERKKO MENTOR TYÖELÄMÄ Linkki työelämän ja koulutuksen välillä
OPETUKSEN RIKASTUTTAJANA Työelämäasiantuntijoiden käyttö opetuksen rikastuttajana kuulostaa loistavalta. Oikeita ammattilaisia arvostetaan ja heitä kuunnellaan. Verkkomentor-toiminta toimii mielestäni opetuksen laadun parantamisen lisäksi myös oppimista motivoivana tekijänä. Hieno suuntaus! KORKEA- KOULUTUS VERKKO- MENTOR TYÖELÄMÄ (Sosiaali- ja terveysalan opettaja, Oulu)
Lähteet Hakkarainen, K. & Järvelä, S. 1999. Tieto- ja viestintätekniikka asiantuntijaksi oppimisen tukena. Teoksessa A. Eteläpelto ja P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY. 241-256. Hakkarainen, K., Lipponen, L., Mukkonen, H.& Seitamaa-Hakkarainen, P. 2001. Oppimisympäristöjen kognitiivinen tutkimus. Teoksessa P. Saariluoma ym. (toim.) Moderni kognitiotiede. Helsinki: Gaudeamus. 152-173. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Porvoo: WSOY. Häkkinen, P. & Arvaja, M. 1999. Kollaboratiivinen oppiminen teknologiaympäristöissä. Teoksessa A. Eteläpelto ja P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY. 206-221. Ihanainen, P. 2002. Aikuisopettaja ja verkko-opiskelun vaatimukset. Teoksessa P. Sallila ja A. Malinen (toim.) Opettajuus muutoksessa. Aikuiskasvatuksen 43. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Helsinki. 152-186. Juusela, T., Lillia, T. & Rinne, J. 2000. Mentoroinnin monet kasvot. Jyväskylä: Gummerus. Leppisaari, I. 2003. Verkkomentor-projekti. Työelämäasiantuntija verkko-opetukseen toimintamallin luominen. Projektityö. Koulutusteknologian aineopinnot. Oulun yliopisto. Leppisaari, I. & Oja. P. 2003. Kokemuksia opiskelusta AVERKOssa. Hyväksytty esitys ITKkonferenssissa Hämeenlinnassa 11.4.2003. Tynjälä, P. 1999. Konstruktivistinen oppimiskäsitys ja asiantuntijuuden edellytysten rakentaminen koulutuksessa. Teoksessa A. Eteläpelto ja P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY. 160-179.