VERKKOMENTOR. TYÖELÄMÄASIANTUNTIJANA VERKKO-OPETUKSESSA Irja Leppisaari AVERKO/Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.

Transkriptio

1 VirtAMKyhteyshlöt t y ö k o k o u s VERKKOMENTOR TYÖELÄMÄASIANTUNTIJANA VERKKO-OPETUKSESSA Irja Leppisaari AVERKO/Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu

2 KORKEAKOULUTUSTA TYÖELÄMÄLÄHTÖISEMMÄKSI VERKON AVULLA Oppiminen ja asiantuntijuuden kehittyminen korkeakoulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksessa Yhteys eri alojen ammattikäytäntöjen ja korkeakoulussa tapahtuvan oppimisen välille Oppimiskäsityksestä nousevat haasteet (kontekstualisuus, ongelmakeskeisyys, autenttisuus, mielekäs oppiminen) Millaiset opetusmuodot edistävät em. tavoitteita? Miten voitaisiin järjestää opintojaksoihin työelämän todellista näkökulmaa? Tietoverkkojen kehittyminen avannut uudenlaisia mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen ja kommunikointiin asiantuntijoiden kanssa verkossa (Hakkarainen & Järvelä 1999; Häkkinen & Arvaja 1999; Tynjälä 1999; Kiviniemi 2000; Ihanainen 2002; Miller 2002)

3 VERKKO-OHJAUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN (Leppisaari & Oja 2003, Leppisaari & Helenius 2004) AVERKOn opiskelijapalautteessa toivotaan enemmän tukea tutoropettajan tukea, läsnäoloa / saatavillaoloa Havaittavissa tarve lisätä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä työskentelyä Tutoropettajalla rajalliset aikaresurssit henkilökohtaiseen ohjaukseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen verkossa ohjausvastuuta jaettu myös verkkomentoreille verkkomentoroinnin kehittäminen yhtenä verkko-opetuksen ohjausmuotona Keskustelujen ja ohjauksen merkitys olennainen osa asiantuntijuuden kehittymistä

4 VERKKOMENTORIT OPINTOJAKSOILLA Yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan suunnittelu (2 ov) Minna Paananen ja Sanna Skog, ravintolayrittäjiä / Pedrina s Tex-Mex Restaurant Ammatillinen kasvu (1 ov) Sirkka Liisa Lokasaari, työnsuunnittelija / Kokkolan kaupunki Päihdetyön perusteet (3 ov) Juha Pekola, projektipäällikkö / Ventuskartano ry -päihdekuntoutusyksikkö Monikulttuurisuus (2 ov) Pirkko Kivistö, pakolaisohjaaja / Maahanmuuttajatoimisto / Kokkolan kaupunki Monikulttuurisuus sosiaali- ja terveysalalla (2 +1 ov) Pian Ahonen, kätilö / KPKS, naistentautien ja synnytysosasto Logistiikka (3 ov) Jouni Männistö, aluepäällikkö / POSTI Palveluiden markkinointi (2 ov) Keijo Särkijärvi, yrittäjä / Mainostoimisto Heinäkuu Verkkokauppa (5 ov) Timo Ylikangas ja Vesa Pöyhönen, systeemisuunnittelija / RegWeb / Zonarius Oy Laatujohtaminen (5 ov) Jukka Pajula, laatupäällikkö Työsuojelu (1 ov) Eija Alatalo, tuotepäällikkö / Työplus

5 PROJEKTIN TYÖVAIHEET 1. REKRYTOINTI AVERKOn 10 opintojaksolle rekrytoidaan työelämäasiantuntija eli verkkomentor jakamaan asiantuntijuuttaan 2. KOULUTUS Verkkomentorit koulutetaan (1 ov) tehtäväänsä: koulutuksessa käsitellään verkkoympäristössä toimimista, verkkovuorovaikutusta ja ohjausta 3. TOTEUTUS Verkkomentor toimii vuoden aikana 1-4 verkko-opintojaksolla tutoropettajan työparina yhdessä neuvotellulla vastuualueella, esim. verkkokeskustelussa ja/tai palautteen antajana ja ohjaajana osassa oppimistehtäviä 4. ARVIOINTITUTKIMUS Projektista tehdään verkkopedagogista tutkimusta 5. TULOSTEN LEVITTÄMINEN

6 JAETTU ASIANTUNTIJUUS PROJEKTIN PEDAGOGISENA VIITEKEHYKSENÄ Syvällisen oppimisen kannalta tärkeää, että oppijat voisivat kommunikoida käytännön asiantuntijayhteisön kanssa, joka edustaa alan erikoistunutta osaamista oppimisen kulttuuri ja asiantuntijakulttuuri lähenevät Reflektiivinen pohdinta ja ymmärryksen jakaminen Luodaan konteksteja aitojen ongelmien ratkaisemiselle, autenttiset oppimistehtävät Asiantuntijuus ei enää ole kuvattavissa niinkään yksilön taitona, vaan yhteisöllisenä osaamisena verkostoasiantuntijuus Pyritään yhdessä ratkaisemaan ongelmia, joihin yksilö ei yksin yllä Kognitiivinen oppipoikamalli: alan asiantuntijoiden ajattelutapoihin tutustuminen (Eteläpelto & Rausku-Puttonen 1999; Hakkarainen & Järvelä 1999; Häkkinen & Arvaja 1999; Tynjälä 1999; Juusela, Lillia & Rinne 2000; Leppisaari 2003)

7 TYÖELÄMÄ VERKKO- MENTOR OPIS- KELIJA TUTOR- OPETTAJA KORKEA- KOULUTUS KORKEA- KOULUTUS VERKKO-OPPIMISYMPÄRISTÖ Verkko-opintojakson toimijat ja toimintaympäristö Verkkomentor -projektissa ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTÄMINEN TAPAHTUU OPISKELIJOIDEN

8 TUTOROPETTAJAN JA VERKKOMENTORIN TYÖNJAKO Verkko-opintojaksolla toimii ammattikorkeakoulun opettaja tutoropettajana. Tutor on kouluttavan laitoksen työntekijä, vastuukouluttaja. Tutor vastaa oppisisällöstä ja ohjaa opiskeluprosessia kokonaisuudessaan. Verkkomentor edustaa työelämätuntemusta ja käytännön ammattilaisuutta. Mentor on oppijan /oppijaryhmän käytettävissä asiantuntijuuden alueeseensa liittyvissä kysymyksissä. Yksilöohjaus & ryhmämentorointi Verkkomentor toimii tutoropettajan työparina/apuna sovitulla tehtäväalueella. Opintojaksokohtaisesti sovitaan

9 MITÄ VERKKOMENTOR TEKEE VERKKO-OPINTOJAKSOLLA? POHTIVA KESKUSTELU, REFLEKTIO NÄKEMYSTEN VAIHTO Jakaa työelämäkokemusta keskustelun kautta Ohjaa opiskelijoita tunnistamaan ja ratkaisemaan autenttisia työelämän ongelmia ja tuo esille ajattelu- ja toimintatapojaan asiantuntijana Edistää mielekkäiden kysymysten avulla opiskelijoiden kriittistä reflektiota ja toiminnan arviointia Syventää ja monipuolistaa oppimateriaalissa ja vuorovaikutuksessa esiin tulevia sisältöjä tuo opiskeluaiheisiin ajantasaista työelämäsisältöä on yksi tietolähde opiskelijoille Voi sovittaessa antaa palautetta oppimistehtävistä

10 TUTKIMUS JA ARVIOINTI VERKKOMENTOROINNIN KEHITTÄJÄNÄ Soveltava, käytännönläheinen tuotekehitysprosessi kulkee koko ajan projektissa mukana (ESR-hanke) tavoitteena arvioida toimintamallin soveltuvuutta verkkoopetukseen ja etsiä best practices käytäntöjä Analysoidaan ammatillisen asiantuntijaohjaamisen merkitystä verkko-opetuksessa viitekehyksenä jaettu asiantuntijuus yhteisöllisessä oppimisessa Tutkimuskysymyksiä: - Miten verkkomentorit kokevat toimintansa? - Miten opiskelijat kokevat verkkomentoroinnin? Miten opiskelijat kokevat asiantuntijuuden jakamisen ja yhteisöllisen oppimisen toteutuvan? - Miten tutoropettajat kokevat verkkomentorit uutena toimijatahona verkko-opintojaksolla?

11 jatkuu Tutkimusaineisto - verkkojäljet n. 30 opintojaksosta sekä Verkkomentor - työskentelytilasta (WebCT:ssä) - kysely/haastattelu 12 verkkomentorille - kysely/haastattelu tutoropettajalle - kysely osalle hankkeen verkko-opintojaksojen n. 600 opiskelijasta - mentoripäiväkirjat - palautteet ja keskustelut, havainnointi prosessin aikana Tutkimusmenetelmä Toimintatukimus, aineiston kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analysointi tehdään useita tutkimusartikkeleita ja kootaan arviointiraportti

12 VERKKOMENTORINTI OPPIMISPROSESSIN RIKASTUTTAJANA alkuvaiheen näkymiä 1. MENTORIT: Kasvua ja kohtaamisia - Keskustelua syntyi hyvin ja palaute oli positiivista. vs. Keskustelu on ollut vielä aika hiljaista, olen ollut lähinnä vierailija ja tarkkailija -...en liikaa puuttuisi, mutta osaisin tuoda jotain lisäarvoa keskusteluun - Mentorointi kasvatti myös mentoroijaa. Opiskelijoiden pohdinnat antoivat eväitä oman ammatillisen kasvun pohdintaan. Nämä kohtaamiset pitävät työelämässä pidempään ollutta herkkänä urautumisen suhteen. - ihmisten kohtaaminen verkossa tapahtuu henkilökohtaisella tasolla sittenkin vaikka verkossa ollaan Vuorovaikutuksen haasteet; erilaiset taustat, eri-ikäiset, kulttuurierot Opintojakson rakenteen sovelluttava mentorointiin Mentoreiden sitoutuminen ja ajanhallintaongelmat kevennetty malli tarpeen, esim. tavattavissa 2 viikon ajan Havaittavissa, että verkkomentorit innovatiivisesti samalla kehittämässä toimintamallia (chat-tuokiot, mentoripalstat ym.)

13 2. TUTOROPETTAJAT: Toimijat täydentävät toistensa osaamista - Todella hyvä hanke, olen saanut kontaktin oman opintojaksoni mentorin kanssa aikaan. - Verkkomentorilla on annettavana kokemuksellista tietoa kentältä. - Oikeita ammattilaisia arvostetaan ja heitä kuunnellaan. Verkkomentor - toiminta toimii mielestäni opetuksen laadun parantamisen lisäksi myös oppimista motivoivana tekijänä. Tutoropettajat ovat ottaneet verkkomentorit hyvin vastaan Verkkomentoroinnin ansiosta tutoropettajalle jää enemmän aikaa antaa henkilökohtaista palautetta ja hallita kokonaisuutta kun verkkomentor aihepiirin sisällöllisenä asiantuntijana osallistuu keskusteluihin (Oja & Lokasaari 2004) Tutoropettajat toivovat saavansa opintojakson sisällöstä palautetta työelämän näkökulmasta kehittääkseen opintojaksojen opetusmateriaalia

14 3. AVERKO-OPISKELIJAT: mentorinti plussaa - Verkkomentorin osallistuminen keskusteluihin oli plussaa, koska jos keskustelu alkoi hiipua, hän toi lisää näkökulmaa ja tätä kautta lisää pontta keskusteluihin - Kurssi oli hyvin toteutettu ja verkkomentorin kommentit asiantuntevia. Vastaavaa mentorikäytäntöä suosittelen muillekin kursseille -Tutoropettajan ja verkkomentorin roolit jäivät (ens. kierroksella) epäselviksi opiskelijoille, verkkomentorin rooli uusi ja opiskelijoiden oli hieman vaikea sisäistää mentoroinnin merkitystä - Ehkäpä jatkossa me opiskelijatkin ymmärrämme antaa mentoreille palautetta ja ehdotuksia - Verkkomentorin tehtävä sekä hänen ja tutoropettajan ero tulee selittää opiskelijoille mahdollisimman selvästi, jotta he osaisivat hyödyntää verkkomentoria oppimisensa edistämisessä. (Oja & Lokasaari 2004) Alustavat tutkimustulokset osoittavat että toimintamalli kiinnostaa ja verkkomentoreitten avulla verkko-opetukseen saadaan kytkettyä enemmän todellisia työelämän ongelmatilanteita, kokemuksia, ajattelu- ja toimintatapoja.

15 TULOKSET TOIMINTAMALLIKSI Projektissa luotua Verkkomentor -toimintamallia sovelletaan AVERKOssa jatkossa sekä uusiin tuotettaviin että päivitettäviin opintojaksoihin Toimintamallia voidaan hyödyntää myös Virtuaaliammattikorkeakoulun kontekstissa ja laajemminkin korkea-asteella Hankkeessa tuotettua tietoa ja käytäntöjä pyritään levittämään valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkkoopetuskontakteissa KORKEA- KOULUTUS VERKKO MENTOR TYÖELÄMÄ Linkki työelämän ja koulutuksen välillä

16 AUSTRALIASSA OPITTUA Vierailukohteeni Melbournessa: MONASH UNIVERSITY Prof. Yoni Ryan DEAKIN UNIVERSITY Doctor Elizabeth Stacey UNIVERSITY OF MELBOURNE AUSTRALIAN CATHOLIC UNIVERSITY ROYAL MELBOURNE INSTITUTE OF TECHNOLOGY (RMIT) off-campus, distance education

17 VERKKO-OPETUS -etsitään tasapainoa lähiopetuksen ja verkko-opetuksen kesken: kokonaan verkossa toteutettujen opintojaksojen pedagogista mielekkyyttä epäiltiin multi-model / distributed learning - jokaisella kurssilla erilaisia jakelumuotoja (different forms of course delivery) flexible learning periaatteen mukaisesti opiskelijoiden tarpeisiin ja elämäntilanteeseen vastaten, off-campus- opiskelijoille materiaalipaketteja (CD-ROM, DVDmateriaalia, www-sivuja) - multimedian monipuolinen käyttö / laboratoriot, opettajan ei tarvitse hallita kaikkea - opettajien ja opiskelijoiden roolimuutos verkko-opiskelussa myös opettajat ovat elinikäisiä oppijoita tässä muutosprosesissa - opiskelijat tarvitsevat verkko-opiskeluprosessissaan paljon tukea (high levels of support), ei ainoastaan hyvin suunniteltuja sisältöjä verkko-ohjauksen koettiin vielä olevan lapsen kengissä

18 Vrt. Deakin: 1. Basic Online, 2. Extended Online 3. An Online Unit (wholly online) Monashissa ja Deakinissa oli määritelty tasot verkko-opetuksen haltuunotossa. Monashin Framework for Online Teaching sisältää neljä tasoa: Taso 4: Teaching & Learning Kaikki resurssit/materiaalit ovat verkossa ja kaikki kommunikaatio tapahtuu verkossa Taso 3: Teaching Tasolla 3 opintojakso sisältää verkossa interaktiivisia harjoituksia, luento-/opiskelumateriaalia, simulaatioita, roolipelejä, formatiivisia ja summatiivisia arviointitehtäviä (quizzes) Taso 2: Learning Support, Web Supplemented, Web Enchanced Tasolla 2 opintojakso sisältää verkossa ohjattuja keskusteluryhmiä, chatin, tiedotuksen, grafiikkaa, html-tiedostoja, linkkejä web-sivuille, mallivastauksia Taso 1: Admin & Support Structure Perustaso (level 1) tarkoittaa, että kaikilla opintojaksoilla on verkossa informaatio, kurssin esittely ja rakenne, infoa arvioinnista, -listat, linkkejä, kirjastoyhteydet, sekä keskustelumahdollisuus

19 Deakinissa vuonna 2004 tulee - jokaisen opintojakson/kurssin sisältää ainakin basic online component/elements with facilities for information, resources and communication. Valitut opintojaksot viedään pitemmälle verkkototeutuksessa (more extensive online elements). - kaikkien Batchelor-tason opiskelijoiden tulee suorittaa vuonna 2004 ainakin yksi kurssi kokonaan verkossa Näin taataan kaikille verkko-opiskelukokemus, jotta jatkossa (postgraduate: master ja doctor-tasoilla) on helpompi suorittaa opintoja verkossa ja kehittää itseä elinikäisenä oppijana myös työelämässä.

20 STAFF DEVELOPMENT - Henkilöstökoulutus tulisi suunnata eri kehittymistasolla olevien tarpeiden mukaisesti, varsinkin maistream majority -ryhmään kun se tällä hetkellä helposti suunnataan early adaptores -ryhmään. Sen selvittäminen, mitkä tekijät vaikuttavat innovaatioiden omaksumiseen, on tärkeää. - Opettajien verkkopedagogisessa täydennyskoulutuksessa tarjolla eri tasoja; peruskursseja ja jatkokursseja. Myös itseopiskelupaketti -systeemi on koettu hyväksi: Verkkopedagogiikan käsikirja, esim. WebCT-ympäristössä, jonne kaikilla organisaation/organisaatioiden opettajilla on pääsy. - Palkintoja myönnetään ja tunnustusta annetaan opettajille, jotka sitoutuvat intensiivisesti ja tavoitteellisesti kehittämään itseään verkko-opetuksessa ja käyttävät tehokkaasti opetusteknologiaa - Verkko-opetuksen hyvien käytäntöjen esittely organisoitu tavoitteellisesti : opettajat näkevät, mitä verkko-opetus konkreettisesti on ja miten eri tavoin sitä voidaan toteutaa. Esim. Monashissa ja Deakinissa on henkilöstölle lounastapaamisia (lunch session), joissa käsitellään verkko-opetukseen liittyviä caseja ja tutkimusta. - Opettajien tulee laatia omat kotisivut / opetusportfolio, jotka linkitetään kursseihin, myös verkko-opintojaksoille (vrt. taso 1, kaikilla opintojaksoille informaatio verkossa). Portfoliosta näkyvät julkaisut, konferenssiesitelmät, projektit jne.

21 Opetusteknologiamentorit (LMT), vertaistuki RMIT:ssa ja Deakinissa ollut projektit, joissa on opetushenkilökunnasta on koottu tiedekunnittain / yksiköittäin verkko-opetuksen mentorit. Heille on osoitettu resurssi yksi päivä viikossa lukukauden aikana kehittää tiedekuntansa verkko-opetusta yhdessä Learning Services henkilökunnan kanssa. Deakinissa projektin nimi on Online Teaching and Learning Fellowship Program ja RMIT:ssä The Learning Technology Mentor Program (1,5 -vuotinen projekti). RMIT:ssä mentorin tehtävät on määritelty seuraavasti: - hankkia kokemusta WebCT-ympäristön käytössä - kehittää koulutusta oman tiedekunnan henkilöstölle verkkoopintojaksojen toimivien suunnittelukäytäntöjen oppimiseen ja käyttämiseen - toimia mentorina omassa tiedekunnassa - edistää face-to-face ja online -henkilöstökoulutusta (professional development), siis yleensäkin opetuksen kehittämiseen liittyvää henkilöstökoulutusta - edistää verkkokeskusteluryhmien käyttöönottoa opettajien pedagogisessa keskustelussa

22 LAATUHAASTEENA MYÖS KANSAINVÄLINEN RELEVANTTIUS - Verkko-opetuksessa käytettäviä laaduntarkistukriteerejä (checklist) esiteltiin. Joissakin yliopistoissa korostettiin, että verkko-opetuksen laatuarviointi halutaan kytkeä koko yliopistoopetuksen kehittämiseen eikä tavoitteena ole laatia niinkään erillisiä kriteerejä. - Sisällöntuotannossa sisällön ja toimintatapojen kansainvälinen, globaali relevanttius oli yhtenä laatukriteerinä. Opintojaksojen kansainvälistäminen mukana sisällöntuotannossa

23 YHTEISTYÖ - tutkimusyhteistyön käynnistäminen vertailututkimukset benchmarking - opintojaksojen kansainvälistäminen - Miten voidaan tarjota kansainvälisyyskokemuksia ja kansainvälisyysosaamisensa kehittämisen mahdollisuuksia opiskelijoille, jotka eivät lähde vaihtoon: kehitetään yhteistyössä tiettyihin opintojaksoihin verkko-osioita, joissa opiskelijoita esim. Monashista ja KPAMKista keskustelevat, vertaisarvioivat, työstävät yhdessä oppimistehtäviä tavoitteena kansainvälistää jokaista opintojaksoa - Verkkomentor-projektin kansainvälistäminen ustralasian Journal of Educational Technology dna Education Network Australia