SUOMENKIELISEN OPETUS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 Asukkaat ja palvelut Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Valtuustokauden tavoitteena on, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti ja yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Espoon valtuustokauden tavoitteena on luoda Espoosta kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Kansainväliset koulutuspalvelut ja hyvin toteutetut kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut lisäävät kaupungin vetovoimaa. Hyvin ja laadukkaasti toteutettavat peruspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin kilpailukykyä. Osana tätä tavoitetta ja Espoon houkuttelevuutta suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö tarjoaa laadukasta opetusta esi-, perus- ja toisella asteella. Laadukkuuden osoittamiseksi suomenkielisen opetuksen tavoitteena on, että espoolaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Kansainvälistä englanninkielistä opetusta annetaan luokilla 1 6 Komeetan ja Postipuun kouluissa sekä luokilla 7 9 Espoo Internationalin tiloissa Pohjois- Tapiolassa. Näiden koulujen kaikki englanninkieliset luokat siirtyvät syyslukukauden 2015 alusta alkaen Suurpellon Opinmäkeen. Etelä-Tapiolan lukio järjestää kansainvälistä IB (International Baccalaureate) -opetusta. Espooseen on perustettu yrityskylä, jossa kuudensien luokkien oppilaat saavat päivän ajan pyörittää simuloitua yhteiskuntaa työpaikkoineen, palkkoineen ja veroineen. Näin he saavat kokemuksen yrittämisestä ja siihen liittyvistä asioista. Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan. Perusopetuksen uudet aluepäälliköt koordinoivat oman alueensa sisällä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä, joka tarjoaa lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia ja positiivisia sosiaalisia verkostoja sekä rakentavaa toimintaa omassa kasvuympäristössä. Perusopetuksen aluepäälliköt tukevat omalta osaltaan nuorten elinvoimaisuuteen liittyviä alueellisia liikunta- ja kulttuuripalvelujen hankkeita. Yhteistyötä tiivistetään erityisesti taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda paikallisia toimintamalleja, joissa lapsen koulupäivä voi jatkua koulun tiloissa taiteen perusopetuksen parissa.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kasvatuskumppanuuden tueksi laaditaan vanhempien osallistamista tukevia toimintamalleja. Suomenkielinen opetus huolehtii osaltaan nuorisotakuun toteutumisesta ja tarjoaa kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille lisäopetusta tai muuta koulutusta. Vuonna 2014 käynnistettyä maahanmuuttajien lukioon valmistavaa koulutusta tarjotaan edelleen. Perusopetus Suomenkielisessä perusopetuksessa on 25 689 oppilasta ja opiskelijaa, joista koulun tiloissa järjestettävässä esiopetuksessa on 872. Luokilla 1 6 on 17 199 oppilasta, luokilla 7 9 on 7 534 oppilasta ja perusopetuksen lisäopetusluokilla (10-luokka) 84 opiskelijaa. Lisäopetuksen opiskelijamäärä on laskeva. Tämän katsotaan johtuvan syrjäytymistä ehkäisevistä toimista opetustoimessa sekä edelleen jatkuvasta yhteistyöstä toisen asteen ammatillista koulutusta antavan Omnian kanssa. Syyslukukauden 2015 alkaessa alakoululaisten määrän odotetaan kasvavan 424 oppilaalla ja yläkoululaisten 205 oppilaalla. Näistä maahanmuuttajataustaisia on 335. Perusopetuksessa oleellinen muutos tulee olemaan opetussuunnitelmatyö. Tavoitteena on, että kunnan osuus hyväksyttäisiin viimeistään elokuussa ja koulut pääsisivät sen pohjalta aloittamaan koulukohtaisen opetussuunnitelman teon välittömästi. Koulujen opetussuunnitelmien tulee olla valmiita ja johtokuntien hyväksyminä käytössä elokuussa 2016. Uudistuksen ytimessä on oppiaineisiin sitomattomat laaja-alaiset osaamisen alueet. Toiminnassa tulee oppiminen olemaan keskiössä. Oppimisen ilo parantaa oppimisen laatua, lisää kouluviihtyvyyttä ja edistää yhteenkuuluvuutta. Näin syntyy elämänikäinen oppimisen halu ja KuntaKesu -työskentelyn yhteydessä kuvattu osaava espoolainen. Kuvatunlainen toimintakulttuurin muutos vaatii prosessiluonteensa takia jatkuvaa täydennyskoulutusta sekä opetustoimen suunnittelu- ja seurantatyötä. Opetusryhmät muodostetaan siten, että pääsääntöisesti luokilla 1 2 on enintään 25 ja luokilla 3 6 enintään 32 oppilasta. Luokilla 7 9 ryhmäkoko on pääsääntöisesti enintään 24 oppilasta. Opetuksen järjestämisessä tehdään kuntarajojen yli yhteistyötä erityisesti Kauniaisten kanssa, mutta lisäksi yhteistyön mahdollisuuksia Helsingin ja Vantaan kanssa tarkastellaan vuosittain. Yhteistyöllä pyritään tasaamaan oppilasvirtoja kaupunkien raja-alueilla, varmistamaan koulujen tarkoituksenmukainen täyttöaste sekä mahdollisuuksien mukaan lykkäämään rakentamisinvestointeja.
Toisiin kuntiin on sijoitettuna 159 lasta/nuorta. Espoon ulkopuolelle sijoitettavien lasten lukumäärää pyritään laskemaan. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi järjestetään kolme ryhmää joustavaa perusopetusta (JOPO) Saarnilaakson ja Leppävaaran kouluissa. Oppilaan tarvitsema yleinen, tehostettu ja erityinen tuki sekä maahanmuuttajaoppilaiden tuki järjestetään aiempaa useammin omassa lähikoulussa, jolloin koulukuljetuskustannukset pienenevät. Iltapäivätoiminta Lakisääteisen koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisperiaatteita tarkistettiin syksyn 2014 aikana niin, että tarkistetut periaatteet tulevat voimaan syyslukukauden 2015 alusta alkaen. Tavoitteena on selkiyttää iltapäivätoiminnan järjestämistä parantamalla prosesseja sekä kuntalaisten että iltapäivätoiminnan toteuttajien näkökulmasta. Iltapäivätoiminta järjestetään jatkossa kokonaan koulujen omissa tiloissa eikä muiden tilojen vuokria makseta. Iltapäivätoiminnan tuottajat saavat koulujen tilat käyttöönsä korvauksetta. Lukuvuonna 2014 2015 iltapäivätoimintaa järjestetään 3 634 oppilaalle, joista 2 372 (65 %) on 1. luokan oppilaita, 1 189 (33 %) 2. luokan oppilaita ja 73 (2 %) erityisoppilaita. Kehitysvammaisten lasten päivä- ja lomatoiminnan on järjestänyt vuoden 2014 alusta alkaen suomenkielinen opetus. Toiminnan järjestämisen sisäisiä prosesseja parannetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kieli- ja kulttuuriryhmien sekä kansainvälinen opetus Suomenkielisessä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelee noin 3 700 vieraskielistä oppilasta ja opiskelijaa. Määrän ennustetaan kasvavan noin 8 prosenttia. Suomea toisena kielenä opiskelee noin 3 600 oppilasta ja opiskelijaa. Oman äidinkielen opetusta tarjotaan 34 kielellä. Vieraskieliset oppilaat tuovat mukanaan myös katsomusaineiden kirjon. Espoossa opetetaan tällä hetkellä kahdeksaa eri katsomusainetta. Oman äidinkielen opetusta ja katsomusaineiden opetusta tehostetaan. Vasta Suomeen tulleiden maahanmuuttajien määrä on kasvussa ja se on viisinkertaistunut Espoossa 10 vuoden aikana. Esivalmistavaa ja valmistavaa opetusta järjestetään vuonna 2015 noin 550 oppilaalle. Opetus annetaan joko inklusiivisesti yleisopetuksen luokalla tai pienryhmissä. Tähän saadaan erillinen valtionosuus. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat integroituvat yleisopetuksen luokkiin.
Erityinen tuki Uudistettu perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet muuttivat erityisopetuksen järjestämisen ja hallinnoinnin tapaa. Myös käsitteistö muuttui, ja samalla muuttui tilastointitapa. Opetussuunnitelmassa tuki kuvataan opetuksen yleisenä, tehostettuna ja erityisenä tukena. Ennen erityiseen tukeen siirtoa oppilaalle tulee tarjota suunnitelmallisesti yleistä ja tehostettua tukea ja tuen tarve tulee tarkastaa heti kun vaikuttaa siltä, että oppilas ei sitä enää tarvitse. Suomenkielisessä opetuksessa on kaikkiaan noin 2 000 erityisen tuen rakenteilla opiskelevaa oppilasta. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä tämä on 7,8 prosenttia. Heistä 1 842 opiskelee erityisluokilla ja 165 yleisopetuksen yhteydessä. Lukuvuonna 2014 2015 aloitetaan erityisen tuen ja luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestäminen pääsääntöisesti omassa koulussa. Erityinen tuki ja etenkin vaikeasti kehitysvammaisten opetus sitoo paljon avustavaa henkilökuntaa. Vaativien erityisopetusryhmien avustajapalvelut hoidetaan pääsääntöisesti vakinaisen henkilökunnan avulla. Uhka- ja vaaratilanteet sekä avustavan henkilöstön sairauspoissaolot ovat korkeita vaativissa erityisopetusryhmissä. Osaava vakituinen henkilöstö on tärkeä osa henkilöstön jaksamisessa. Määräaikaiset koulunkäyntiavustajapalvelut ostetaan Seure Henkilöstöpalvelut Oy:stä. Tieto- ja viestintätekniikka Tieto- ja viestintätekniikan määräraha sisältää peruskoulujen ja lukioiden tietotekniikkakustannukset. Näihin sisältyvät ylläpito- ja tukipalvelukustannukset, tietotekniikkalaitteiden leasing-vuokrat sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta aiheutuvat menot. Opetussuunnitelmien perusteet uudistuvat. Uudet opetussuunnitelmat korostavat laaja-alaisten taitojen hallintaa ja nykyaikaisten opiskelu- ja opetusmenetelmien merkitys tulee kasvamaan. Koulujen tulee tarjota oppilailleen ja opiskelijoilleen uusiutuva ja kehittyvä oppimisympäristö ja opetushenkilöstöllä tulee olla vahva menetelmällinen osaaminen ja tieto- ja viestintätekniikan hallinta. Ylioppilastutkinto on uudistumassa portaittain. Syksyllä 2016 on ensimmäiset uuden tutkintomallin mukaiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Sähköisiin kirjoituksiin valmistaudutaan lukioiden oppimisympäristöä, sähköisen tutkinnon edellyttämää tutkintoympäristöä ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Ylioppilastutkinnon uudistus tulee aiheuttamaan merkittäviä kehittämispaineita lukioiden ja koulujen sähkö- ja tietoliikenneverkoihin vuoden 2015 aikana. Sähköisen oppimisympäristö Fronterin käytön voimakas kehittäminen sekä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin tähtäävä tekninen ja toimintakulttuurinen kehittäminen ovat lisänneet peruskoulujen ja lukioiden opettajien täydennyskoulutuksen tarvetta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kehitetään ja
tehostetaan erilaisilla kehittämis- ja koulutushankkeilla. Opetustilojen oppimisteknologialaitteiden ylläpitoon ja elinkaarivaihtoihin varaudutaan. Lukiokoulutus Espoon päivälukioissa opiskelee 4 628 opiskelijaa ja Omnian yhteyteen siirtyneessä aikuislukiossa 2 013 opiskelijaa, joista yksittäisten kurssien lisäksi tutkintotavoitteisesti 486. Lukuvuonna 2014 2015 lukioiden aloituspaikkamääräksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 1 453, mikä on 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Lautakunnan päätöksen mukaisesti lukion pääsyn edellytyksenä Espoossa oli vuonna 2014 lukuaineiden keskiarvo vähintään 7,0. Toteutunut alin keskiarvo oli 7,5. Myös lukuvuodelle 2015 2016 lukion aloituspaikkamääräksi esitetään 61,5 prosenttia perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Tällöin aloituspaikkamäärä vuodesta 2014 laskee 23 paikalla ja Espoon lukioiden opiskelijoiden kokonaismäärä vähenee noin 50 opiskelijalla. Espoon lukioiden lisäksi espoolaisia käy myös pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien lukioissa ja etenkin niiden valtakunnallisen erityistehtävän saaneissa lukioissa. Näin ikäluokasta enemmän kuin 61,5 prosenttia hakeutuu lukiokoulutukseen. Espoon lukioverkossa valtakunnallinen erityistehtävä on Olarin lukiolla matemaattisluonnontieteelliset aineet ja Tapiolan lukiolla musiikki. Etelä-Tapiolan lukiossa järjestetään kansainväliseen IB-tutkintoon tähtäävää koulutusta. Valtakunnallisten erityistehtävien lisäksi lukioilla on erilaisia painotuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuonna 2014 koulutuskuntayhtymä Omnialle opetuksen järjestämisluvan, joka kattaa myös suomenkielisen vapaan sivistystyön koulutuksen sekä aikuislukiokoulutuksen. Espoon aikuislukio siirtyi koulutuskuntayhtymä Omniaan vuoden 2015 alusta. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti kokouksessaan 26.2.2014 vieraskielisille ja maahanmuuttaneille nuorille suunnatun lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen aloittamisesta Leppävaaran lukiossa syksystä 2014. Koulutus ei vähäisen hakijamäärän takia toteutunut vielä syksystä 2014, mutta koulutusta tarjotaan jälleen vuonna 2015. Koulutukselle on tarvetta, koska maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä on kasvanut Espoossa säännöllisesti. Vuoden kestävä valmistava koulutus tukee maahanmuuttajanuoria ja luo valmiuksia lukiokoulutuksen suorittamiseen. Lukiolinjan toiminnan kehittäminen Lukiolinjan keskeisinä kehittämistavoitteina ovat opiskelijoiden osallistaminen ja oman roolin kehittäminen oppimisessa. Oppimista tuetaan opettajien koulutuksella sekä oppimisympäristön kehittämisellä siten, että opiskelijat tunnistavat tietotekniikan luomat mahdollisuudet ja oppivat hyödyntämään niitä.
Vuonna 2016 käynnistyvään sähköiseen ylioppilastutkintoon valmentaudutaan rakentamalla testiympäristöjä, pilotoimalla sähköisiä yo-kokeita ja tukemalla sähköisten kokeiden toteuttamista lukioissa hyödyntämällä tietotekniikkaa oppimisessa. Lukioiden kansainvälisiä yhteyksiä ylläpidetään ja yhteistyö shanghailaisten lukioiden kanssa käynnistyy. Yhteistoimintaa sidosryhmien kanssa tiivistetään mm. kehittämällä yhteisiä toimintatapoja pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa (Innolukio). Opinto-ohjausta kehitetään laajentamalla lukioiden opinto-ohjaajien vuosityöaikakokeilua useampaan lukioon. Lukiolinjan johtamisrakenne luodaan, ja rehtorit suunnittelevat työaikansa ja seuraavat sitä kaupungin hankkeessa luodulla seurantavälineellä. Uuden lainsäädännön mukaiset opiskelijahuollon toimintamallit nuorten tukemiseksi otetaan käyttöön lukuvuoden 2014 2015 aikana. Maahanmuuttajia tuetaan mm. edellä mainitulla lukiokoulutuksen valmistavalla koulutuksella. Kehittämishankkeet Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö on mukana monissa opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa opetuksen kehittämishankkeissa. Sisällöllisissä kehittämishankkeissa painottuvat 1.8.2016 voimaan tulevan opetussuunnitelmauudistuksen teemat ja lukioiden osalta mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen. Lukuvuonna 2014 2015 ovat käynnissä seuraavat hankkeet: Kerhotoiminnan kehittämishanke sai rahoitusta 230 000 euroa. Hankkeessa on mukana 90 prosenttia alakouluista ja 60 prosenttia yläkouluista. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Wau ry:n kanssa tukemalla hankerahoituksella sen järjestämiä matalan kynnyksen liikuntakerhoja. Yleisopetuksen opetusryhmien pienentämiseen koulut ovat saaneet 1 milj. euroa viime vuoden puolella myönnettyä rahaa. Vuoden 2015 POP-rahasta ei ole vielä saatu päätöksiä. Rahan saaminen edellyttää, ettei kunnan yleisopetuksen opetusryhmien kokoa kasvateta tuntiresurssia leikkaamalla. 30 koululla on käytössä opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksena tasaarvorahaa 2 170 000 euroa. Tällä rahalla hakemuksessa mainitut 30 koulua voivat palkata ammattiosaajia tukemaan oppilaiden kasvua ja oppimista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta perusopetuksen opettajien ICT-taitojen kehittämiseen 179 300 euroa. Rahoitusta voidaan käyttää opettajille, jotka tukevat ja neuvovat toisia opettajia hyvillä pedagogisilla, uutta tekniikkaa hyödyntävillä käytänteillä.
Espoo on mukana myös valtakunnallisessa Helsingin yliopiston koordinoimassa Innokas-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä innovatiivisen koulun toimintaa tukevia malleja. Liikkuva koulu -hanke sai rahoitusta 119 000 euroa. Toiminnassa on mukana 21 koulua. Euroopan unionin kotouttamisrahasto tukee Agora Monikielisyys ja eri katsomukset näkyviksi koulussa -hanketta 155 000 eurolla. Tavoitteena on lisätä kielitietoisuutta ja monilukutaitoa sekä kehittää työvälineitä katsomusdialogin edistämiseen kouluissa. Hanke päättyy tämän kevään aikana. Kielen opetuksen kehittämisessä jatkuu pääkaupunkiseudun yhteinen Yksi maailma monta kieltä -kehittämishanke. Hanketta koordinoi Helsinki. FIS STEPS on valtakunnallinen englanninkielistä opetusta antavien koulujen verkostohanke, jonka tavoitteena on kehittää englanninkielisen opetuksen laatua ja uusia pedagogisia innovaatioita sekä perehtyä englanninkieliseen oppimateriaaliin. Autismiopetuksen oppimisympäristöjen kehittämiseen on käytössä opetushallituksen hankerahaa 60 000 euroa. Hanketta pilotoi Niittykummun koulu. RCE (Regional Centres of Expertise) -verkostohankkeen tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen vieminen osaksi koulujen toimintakulttuuria. RCE-toimintaan liittyen on saatu rahoitusta OPEDUCA -projektiin, jonka tavoitteena on kehittää koulutusta niin, että siitä saatavat tiedot ja taidot pystytään sovittamaan työelämän tarpeisiin. Hankkeessa on mukana Etelä-Tapiolan lukio. Nuorisotoimen kanssa yhteistyössä pilotoidaan Tajua mut! -liputustoimintamallia seitsemässä lukiossa ja osassa peruskouluja. Mallissa pyritään jo varhaisessa vaiheessa ammattilaisten yhteistyöllä ehkäisemään ongelmien syntymistä. Hanketta rahoittaa Sitra sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Nuorisotoimen kanssa pilotoidaan myös kouluyhteistyön toimintamallia kolmessa koulussa. Nuorisotoimi on saanut hankkeelle rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Opetushallitus tukee lukioiden Shanghai-yhteistyötä. Tavoitteena on, että jokaisella lukiolla on Shanghaissa kumppanioppilaitos, jonka kanssa kehittää opetusta. Kanadan Yorkin alueen kanssa seitsemän vuotta tehtyä oppimisen kehittämishanketta jatketaan painopistealueena maahanmuuttajataustaisten oppilaiden palvelujen järjestäminen. Kouluilla on lisäksi omia kehittämishankkeita, mm. Erasmuskansainvälisyysprojekteja, joihin ne ovat saaneet rahoitusta Cimolta tai suoraan Euroopan unionilta.
Resurssit ja johtaminen Espoon valtuustokauden tavoitteessa todetaan, että kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Suomenkielinen opetus yhdessä sivistystoimen kanssa selvittää tilojen käyttöasteen ja tekee suunnitelman tilojen riittävästä ja tehokkaasta käytöstä. Talousarviossa pysytään. Henkilöstön työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Tulosyksikön prosessit on ajantasaistettu suomenkielisen opetuksen ja sivistystoimen uudessa organisaatiossa. Dialogista johtamista kehitetään PLC-ryhmissä. Henkilöstö ja johtaminen Suomenkielisen opetuksen tulosyksikössä on kaikkiaan töissä noin 3250 henkilöä. Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta. Vuonna 2015 keskitytään vielä perusopetuslain muutoksen ja sen mukanaan tuomien uusien pedagogisten toimintatapojen ja oppilashuollon kouluttamiseen. Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön 1.8.2016. Lisäksi koulutuksen avulla pidetään huolta oppiaineiden ajantasaisesta osaamisesta. Myös koulujen johtamiseen ja hallintoon laki tuo muutoksia ja tähän järjestetään koulutusta. Lisäksi Espoo jatkaa rehtoreiden koulutusta johtamisen kulmakivien ja PLC-mallin mukaisesti ja mahdollistaa heille myös JET-koulutuksen. Osa koulutusrahoista tulee kehittämishankkeiden kautta. Uusina virkoina saatiin neljä erityisopettajan vakanssia, yksi suunnittelijan vakanssi oppilashuollon vastuualueelle, yksi koordinaattorin vakanssi mediamaailmaan ja 8 lukion lehtorin vakanssia. Uuteen oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin liittyen seitsemän kuraattoria siirtyi Omnian palveluksesta Espoon kaupungin palvelukseen ja lisäksi perustettiin kaksi uutta psykologin vakanssia toisen asteen koulutuksen tarpeisiin. Näiden avulla pyritään varmistamaan osaltaan laissa määrättyjen vasteiakojen toteutuminen. Suomenkielisen opetuksen johtamisjärjestelmää kehitetään sivistystoimen organisaatiouudistuksen yhteydessä paremmin Espoon strategian mukaisesti alueellisia palveluja kehittäväksi ja koulujen johtamistyötä tukevaksi osallistumalla johtamisen kehittämisen pilotointihankkeeseen. Talous Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön vuoden 2015 talousarvio on 292 048 milj. euroa ja tulotavoite on 6 969 milj. euroa. Määräraha sisältää 0,5 % palkantarkistuksen (0,9 milj. euroa), oppilasmäärän kasvun (3,5 milj. euroa) ja väistötilakuljetuksien (0,5 milj. euroa) aiheuttaman menojen kasvun. Tieto- ja viestintätekninen varustaminen sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten lisää menoja 0,4 milj. euroa aiemmin arvioidun 0,8 miljoonan sijaan.
Sisäisistä eristä toimitilavuokrien hinnankorotuksiin (7,4 milj. euroa) on varauduttu, paitsi talousarvion hyväksymisen jälkeen tulleisiin 1,1 milj. euron lisävuokriin. Muut sisäiset erät ovat viime vuoden tasolla. Uutena eränä koulukuljetukset ovat siirtyneet palveluliikelaitokseen. Talousarvioon sisältyy noin 2,1 milj. euron toimintamenojen supistus. Opetuksen resursseja ei kuitenkaan leikata, vaan vaje katetaan järjestämällä erityinen tuki nykyistä useammin lähikoulussa (0,2 milj. euroa), keskittämällä iltapäivätoiminta pääosin koulutiloihin (0,1 milj. euroa), supistamalla koulunkäyntiavustajapalveluja (0,3 milj. euroa), karsimalla tieto- ja viestintätekniikan kuluja (0,8 milj. euroa), sekä vähentämällä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisen määrärahaa (0,4 milj. euroa) ja lukion kehittämisrahaa (0,3 milj. euroa). Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on haettu opetusryhmien pienentämiseen suunnattua valtionavustusta; sen saamisen edellytys on, ettei opetuksen henkilöstömenoja leikata. Investoinnit Palveluverkon kohdalla suomenkielinen opetus pyrkii mahdollisimman tehokkaasti käyttämään palvelujen järjestämiseen jo olemassa olevia tiloja. Siirtokelpoisista ja epätarkoituksenmukaisista tiloista luovutaan mahdollisuuksien mukaan. Tilojen peruskorjaustarve on kuitenkin mittava. Väistötiloihin kuljetukset ja muut tilapäismenot tuottavat opetustoimelle vuositasolla menoja noin 500 000 euroa. Suomenkielisten koulujen ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen määräraha sisältää sekä opetus- ja oppimisteknologian hankinnat että tilojen kalustamisen ja muun varustamisen. Vuodelle 2015 ensikertaiseen kalustamiseen ja varustamiseen on varattu 3 517 000 euroa. Espoo International School ja Komeetan ja Postipuun koulujen englanninkieliset luokat muuttavat elokuussa 2015 uusiin Opinmäen koulutiloihin, ja samaan aikaan valmistuu Mainingin koulun peruskorjaus. Lintuvaaran koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuu vuoden 2015 lopulla. Pienten perusparannusten yhteydessä tarvittaviin hankintoihin ja kielten opetuksen kuuntelulaitteisiin on varattu 164 000 euroa
311 SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKKÖ TOT 2014 TA 2015 Toimintamenot 17 003 16 105 - henkilöstömenot 2 670 2 606 - muut menot 3 206 3 004 - sisäiset erät 11 127 10 495 312 PERUSKOULUT Toimintatulot 6 778 6 569 Toimintamenot 234 233 241 216 -henkilöstömenot 130 413 137 537 -muut menot 20 762 14 267 -sisäiset erät 83 058 89 412 313 LUKIOT Toimintatulot 732 400 Toimintamenot 37 922 34 727 -henkilöstömenot 23 207 21 075 -muut menot 3 918 3 093 -sisäiset erät 10 797 10 559 SUOMENKIELINEN OPETUS TOIMINTATULOT 7 510 6 969 TOIMINTAMENOT 289 158 292 048 -henkilöstömenot 156 291 161 218 -muut menot 27 886 20 364 -sisäiset erät 104 982 110 466