MuSIIkkIALAN PERuSTuTkINNON OPETuSSuuNNITELMA 2010
Turun konservatorio 2010 toim. Ulrika Kauniskangas Hyväksytty Turun konservatorion johtokunnassa ja kannatusyhdistyksen hallituksessa Perustuu Opetushallituksen musiikkialan tutkinnon perusteisiin 2010 2
Turun konservatorio Musiikkialan perustutkinnon opetussuunnitelma 2010 Klassinen muusikko, pop/jazz-muusikko, musiikkiteknologi Sisällys 1. Opetussuunnitelman yhteinen osa 7 Opiskelu Turun konservatoriossa 7 Aikuisten näyttötutkinto 9 Osaamisen arviointi ja todistukset 10 Opintojen ohjaus 14 Työssäoppiminen ja työturvallisuus 16 Ammatillinen erityisopetus 17 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 18 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 19 Opiskelijahuolto 19 Opiskelijahuoltoon ja tietoturvaan liittyviä lakeja 21 2. Muusikon ja musiikkiteknologin tutkintojen rakenne 23 Muusikon tutkinto 120 ov 24 Musiikkiteknologin tutkinto 120 ov 26 3. Muusikon ammatilliset opinnot 90 ov 29 Työtehtävän suunnittelu 10 ov 29 Työelämäosaaminen 5 ov 30 Vuorovaikutustaidot 2 ov 31 Tvt-taidot ja sähköinen julkaisu 3 ov 31 Työtehtävän suunnittelun (näyttö)arviointi 32 Musiikkiohjelmiston valmistaminen 20 ov 36 Klassisen muusikon kurssit 37 Musiikkitaito D 4 ov 37 Musiikinhistoria D 2 ov 37 Nuotinnusohjelman käyttökurssi 1 ov 38 Sovittamisen perusteet 3 ov 38 Säveltapailu C 2 ov 39 Musiikkianalyysi C 2 ov 39 Prima vista kurssi 2 ov 39 Sivuinstrumentin peruskurssi 3 ov 40 Vapaan säestyksen perusteet 3 ov 40 Pop/jazz-muusikon kurssit 42 Musiikkitaito D 4 ov 42 Pop/jazz-musiikkitaito D 4 ov 43 Nuotinnusohjelman käyttökurssi 1 ov 43 3
Pop/jazz-sovittamisen perusteet ja transkriptio 3+2 ov 43 Afroamerikkal. musiikin historia 2 ov 44 Prima vista kurssi 1 ov 44 Sivuinstrumentin peruskurssi 3 ov 45 Vapaan säestyksen perusteet 3 ov 45 Vapaa säestys D 3 ov 45 Musiikkiohjelmiston valmistamisen (näyttö)arviointi 46 Muusikkona toimiminen 30 ov 50 Pääinstrumentin D-kurssi 16 ov 50 Sivuinstrumentin peruskurssi tai vapaa säestys 3 ov 51 (ks. luku Musiikkiohjelmiston valmistaminen) Työergonomia 1 ov 51 Yhtyetaidot 10 ov 52 Klassisen muusikon yhtyetaitokursseja 54 Kamarimusiikki 55 Liedmusiikki 55 Oopperaensemble 56 Vaskikvintetti 56 Kamariorkesteri 57 Puhallinorkesteri 58 Salonkiorkesteri 58 Kamarikuoro 59 Muu yhteismusisointi 59 AMK:n yhteismusisointiperiodit 59 Pop/jazz-musiikin yhtyetaitokursseja 60 Rytmimusiikin ohjelmisto-workshop 60 Tanssimusiikkikurssi 61 Jazz/fuusiokurssi 61 Lauluyhtyekurssi 61 Latin-workshop 61 Jazz-workshop 61 Pop/jazz-rytmiikka 62 Taustalaulu- workshop 62 Muu yhteismusisointi 62 Ammattiosaamisen näyttö muusikkona toimimisessa 63 Muusikkona toimimisen (näyttö)arviointi 64 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 30 ov 66 Solistina toimiminen 10 ov 67 Solistina toimimisen (näyttö)arviointi 67 Laulaminen tai soittaminen yhtyeessä 10 ov 70 Yhtyeessä laulamisen tai soittamisen (näyttö)arviointi 70 Säveltäminen 10 ov 74 Säveltämisen (näyttö)arviointi 74 Sovittaminen ja soitintaminen 10 ov 77 Sovittamisen ja soitintamisen (näyttö)arviointi 77 Yhtyeen ja kuoron johtaminen 10 ov 80 Musiikin johdon perusteet 2 ov 80 Kuoronjohto D 4 ov 80 Yhtyeenjohto 4 ov 81 Musiikin johtamisen (näyttö)arviointi 81 Produktiotyö 10 ov 84 4
Produktiotyön (näyttö)arviointi 84 Musiikkiteknologian käyttö musiikkituotannossa 10 ov 87 (Näyttö)arviointi valinnaiseen tutkinnon osaan Musiikkiteknologian käyttö musiikkituotannossa 88 Esiintymistilanteen tekniikan käyttö 10 ov 90 (Näyttö)arviointi valinnaiseen tutkinnon osaan Esiintymistilanteen tekniikan käyttö 90 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 5-10 ov 93 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (ei aikuisten näyttötutkinnossa) 93 Yrittäjyys 10 ov (ei aikuisten näyttötutkinnossa) 94 Yrittäjyyden (näyttö)arviointi 94 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov 99 Työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen (näyttö)arviointi 99 4. Musiikkiteknologin ammatilliset opinnot 90 ov 101 Työtehtävän suunnittelu 10 ov 101 Studiotyöskentely ja äänentoisto 30 ov 102 Studiotekniikka 24 ov 103 Äänentoisto 6 ov 103 Studiotyöskentelyn ja äänentoiston (näyttö)arviointi 104 Musiikkiohjelmiston valmistaminen ja toimiminen muusikkona 20 ov 108 Musiikkitaito D /musiikkiteknologi 3(-4) ov 109 Pop/jazz-säveltap. D /musiikkiteknologi 2(-4) ov 109 Musiikinhistoria D /musiikkiteknologi 1(-2) ov 110 Afroam. musiikin historia /musiikkiteknologi 1(-3) 110 Sovittamisen perusteet tai pop/jazz-sovittamisen perusteet (ja transkriptio)/ musiikkiteknologi 1(-3-5) ov 110 Musiikkianalyysin perusteet (-C) 1(-3 ov) 111 Pääinstrumentin sovellettu D-kurssi 8 ov 112 Sivuinstrumentin (piano) perusteet (tai pk) 1(-3) ov tai vapaa säest. alkeet/perusteet 1(-3) ov 112 Yhteismusisointi 2 ov 113 (Näyttö)arviointi tutkinnon osaan Musiikkiohjelmiston valmistaminen ja toimiminen muusikkona 113 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 30 ov 116 5. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 10 ov 116 6. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot) 20 ov 117 Pakolliset tutkinnon osat 118 Äidinkieli, 4 ov 118 Toinen kotimainen kieli, 1 ov 126 Vieras kieli, 2 ov 128 Matematiikka, 3 ov 131 Fysiikka ja kemia, 2 ov 132 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov 133 5
Liikunta, 1 ov 134 Terveystieto, 1 ov 135 Taide ja kulttuuri, 1 ov 137 Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinn. lisäosat 139 Ympäristötieto, 4 ov 139 Tieto- ja viestintätekniikka, 4 ov 140 Etiikka, 4 ov 142 Kulttuurien tuntemus, 4 ov 143 Psykologia, 4 ov 144 Yritystoiminta, 4 ov 146 6
1. Opetussuunnitelman yhteinen osa Opiskelu Turun konservatoriossa Turun konservatorion tavoitteista Turun konservatorio järjestää musiikin ja tanssin ammatillista koulutusta sekä tavoitteellista taiteen perusopetusta musiikin laajan oppimäärän mukaisesti. Turun konservatorio on kansallisesti merkittävä koulutuksenjärjestäjä, joka on tunnettu ja tunnustettu myös kansainvälisesti. Vahvana alueellisena koordinaattorina se toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja sillä on laaja yhteistyöverkosto koulujen, musiikki- ja tanssioppilaitosten, seurakuntien, kaupunkien, kuntien, kuorojen, orkestereiden ja teattereiden sekä yritysmaailman kanssa. Turun konservatorio kehittää koulutustoimintaansa yhdessä opetusministeriön ja opetushallituksen sekä Suomen konservatorioliiton kanssa. Tämä opetussuunnitelma on Opetushallituksen musiikkialan tutkinnon perusteiden 2010 mukainen ja perustuu voimassaoleviin lakeihin ja asetuksiin (L 630/1998, L 631/1998). Fokuksessa on musiikkialan perustutkinto, johon Turun konservatoriossa kuuluvat klassisen ja pop/jazz-muusikon sekä musiikkiteknologin tutkinnot. Koulutuksessa on vahvan instrumenttiopetuksen ja yhteismusisoinnin lisäksi laaja tarjonta muita kursseja sävellyksestä, sovittamisesta, improvisoinnista, vapaasta säestyksestä sekä eri musiikkikulttuureista ja tyylilajeista. Musiikin ja tanssin koulutuksellisena tavoitteena on antaa perusvalmiudet työelämään ja erinomaiset lähtökohdat jatko-opintoihin monikulttuurisessa maailmassa, jossa tarvitaan entistä monialaisempaa osaamista. Tunnuspiirteitä ovat korkeatasoinen opettajakunta, luovuus, monipuolisuus ja tyylien rajaaitoja ylittävä taiteen tekeminen. Luovuutta edistetään erilaisilla kokeiluprojekteilla ja järjestämällä mahdollisuuksia normaalien opetusraamien ulkopuoliselle toiminnalle. Turun konservatorio pyrkii toiminnallaan sekä myös laitehankintojen osalta edistämään kestävää kehitystä. Koulutuksellinen tasa-arvo Opiskelijoiden koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat yksi koulutuksen oleellisia periaatteita. Turun konservatorion erilliseen tasa-arvosuunnitelmaen on kirjattu tasa-arvon ylläpitämiseen sekä häirinnän ja kiusaamisen estämiseen liittyviä periaatteita ja toimintatapoja. Turun konservatorion eettisinä ja oikeudellisina perusteina ovat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja Suomen perustuslaki, sekä ammatillisen koulutuksen osalta Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 17.2.1995/206 Yhdenvertaisuuslaki L21/2004 Laki ammatillisesta koulutuksesta Kielilaki Vammaislaki Rikoslaki Valtiovarainministeriön suositus tasa-arvon edistämisestä valtion virastoissa ja laitoksissa 7
Koulutus nuorille sekä aikuisille Muusikon ja musiikkiteknologin tutkinnon suorittamiseen tähtäävää koulutusta järjestetään Turun konservatoriossa sekä nuorten ammatillisena peruskoulutuksena että aikuiskoulutuksena. Ammatillisessa peruskoulutuksessa perustaidot opitaan opetustunneilla sekä käytännön työtehtävien, esim. esiintymisten ja äänitysten yhteydessä järjestettävänä koulutuksena. Musiikkialan opiskeluun liittyy myös suuri määrä omaa harjoittelua ja työtehtävien valmistelua. Turun konservatorion monimuotoinen koulutus Turun konservatorion järjestämä koulutus on monimuotoista. Oppimistulosten vahvuus perustuu suurelta osin lähiopetukseen, joka tähtää musiikkialan työtehtävien kattavaan hallitsemiseen perustutkinnon ohjelmisto- ja osaamistasolla ja sisältää säännöllistä yksilöopetusta instrumenttiaineissa, monenlaista yhteismusisointia, nuotinluku- ja kirjoitustaidon opiskelua sekä ohjausta ammattiosaamisen näyttöihin tai aikuisten tutkinnon tutkintotilaisuuksiin. Opiskelun tukipylväs on tietenkin runsas oma harjoittelu. Etäopiskelutapoja sovelletaan tilanteen niin vaatiessa ja verkko-opiskelu on yksi opiskelumuodoista kurssista riippuen. Opiskelu on siinä mielessä monimuoto-opiskelua, että monenlaisten opetustilanteiden ulkopuolella suuri osa oppimisesta tapahtuu itsenäisenä harjoitteluna ja työtehtävien valmistamisena, johon opettajat myös valmentavat, mm. kannustamalla oppijaa kehittämään itseohjautuvan oppimisen valmiuksiaan. Sekä opetussuunnitelmapohjaisessa että aikuiskoulutuksessa opiskelijan ja tutkinnon suorittajan henkilökohtainen tilanne ja toiveet otetaan ohjauksessa joustavasti huomioon. Opiskelijalle tehtävän tasokartoituksen ja aiemmin hankitun osaamisen pohjalta luodaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (= HOPS). HOPS tarkistetaan henkilökohtaisessa ohjauksessa lukukausittain. Aikuisten näyttötutkinnon suorittajille tehdään vastaavasti henkilökohtaistamissuunnitelma (HENSU). Tutkinnon osia opiskellaan rinnakkain erilaisilla kursseilla ja työssäoppimisena. Tuloksia arvioidaan sekä ammattiosaamisen näyttöinä (nuorten tutkinto) tai aikuisten tutkintotilaisuuksissa (aikuisten tutkintotilaisuus) että muulla arvioinnilla. Näyttö tai tutkintotilaisuus tehdään jokaisesta tutkinnon osasta. Kunkin tutkinnon osan sisäinen rakenne, tavoitteet ja arviointi selviävät opetussuunnitelman tutkintokohtaisesta osasta kyseistä aihepiiriä koskevasta luvusta. Tarkoituksenmukaisia muualla tehtyjä opintoja sekä työharjoittelua luetaan hyväksi opintoihin. Yhteistyössä tarjottava opetus Opintoja tarjotaan yhteistyössä Turun Iltalukion, Kaarinan aikuislukion sekä mahdollisuuksien mukaan myös Puolalanmäen Musiikkilukion sekä Musicare-yhteistyökumppaneiden kanssa. Musicare-yhteistyöhön kuuluvat Turun Yliopiston musiikkitieteen laitos ja Turun opettajakoulutuslaitos, Åbo Akademin musiikkitieteen laitos, Turun AMK:n musiikin koulutusohjelma, Yrkeshögskolan Novia sekä Turun seudun musiikkiopisto. Musicare-verkoston opiskelijoilla on näiden oppilaitosten ryhmäopetukseen periaatteessa vapaa liikkuvuus. Kansallisella tasolla yhteistyötä tehdään Suomen konservatorioliiton eri jäsenoppilaitosten kanssa. Turun konservatoriolla on myös monipuolista yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa, kuten Turun kaupunki, Turun ja ympäristön seurakunnat, Laivaston soittokunta ja ammattiteatterit. 8
Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyttä vahvistetaan esim. runsaan yhteismusisoinnin ja erilaisten projektien kautta. Työssäoppimismatkoilla syvennytään kulttuuriperintöön myös muiden paikalliselämysten kautta. Turun konservatorio tukee henkilöstönsä hakeutumista koulutuksiin ja jatko-opintoihin sekä järjestää työkykyä ylläpitäviä koulutustilaisuuksia. Aikuisten näyttötutkinto Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa valmistua myös uuteen ammattiin. Näyttötutkinnossa henkilön ammatillinen osaaminen voidaan kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä työnantajataho, työntekijätaho ja opetusala tekevät tiivistä yhteistyötä tutkintorakennetta kehitettäessä, tutkintojen perusteita laadittaessa, tutkintotilaisuuksia suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tutkintosuorituksia arvioitaessa. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Näyttötutkinnon perusteissa on määritelty ammattitaito työelämässä tarvittavina osaamisvaatimuksina. Tutkinnot rakentuvat osista, jotka vastaavat itsenäisiä työkokonaisuuksia. Turun konservatoriossa näyttötutkintona voi suorittaa muusikon tai musiikkiteknologin näyttötutkinnon. Muusikon tutkinnon osalta suuntautumisvaihtoehdot ovat klassinen ja pop/jazz-muusikko. Aikuiskoulutuksessa, mutta ei oppisopimuskoulutuksessa olevien opiskelumuodot määritellään joustavasti tilanteen ja tutkinnon suorittajan aloitustason mukaan. Opiskelutavat ja -muodot määritellään tarkemmin jokaisen tutkinnon osan kohdalla (henkilökohtaistamissuunnitelma). Oppisopimuskoulutuksesta on voimassa mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 8, 17 ), asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 6, 7 ) sekä laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) on säädetty. Ammatillisena peruskoulutuksena toteutettavassa oppisopimuskoulutuksessa noudatetaan voimassa olevia tutkinnon perusteita (opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet). Oppisopimuskoulutuksessa suuri osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla eri työtehtävissä, mutta oppilaitoksen osuus instrumenttiaineiden opetuksessa ja ylipäätään tietopuolisen koulutuksen tarjoamisessa on niin ikään merkittävä. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti musiikkialan tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Toisin kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa (opetussuunnitelmaperusteisessa nuorten koulutuksessa), aikuisten näyttötutkinnossa tehdään vain ammatilliset tutkinnon osat. Niin ikään aivan kaikki kaikille valinnaiset tutkinnon osat, esim. yrittäjyys, eivät koske aikuisten näyttötutkintoa. 9
Osaamisen arviointi ja todistukset Arvioinnin tehtävät ja perusteet Arvioinnin tehtäviä ja tavoitteita ovat muiden lakisääteisten asioiden lisäksi ohjata, motivoida ja kannustaa opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen, ja tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatkoopintoihin pyrkimistä varten. Opiskelijan on osattava myös itse arvioida omaa oppimistaan. Tässä opetussuunnitelmassa tutkinnon osien arviointi toteutetaan tutkinnon perusteissa olevien arviointikriteerien mukaisesti. Kriteerit ovat taulukoituina kunkin tutkinnon osan kohdalla, kyseisen luvun lopussa. Rakennetaulukoissa on määritelty Turun konservatorion toimielimen hyväksymällä tavalla, minkä kurssin/kurssien yhteydessä mikäkin tutkinnon osa (nuorten tutkinnossa) näytetään. Arviointia toteutetaan sekä ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä (työelämän edustaja ja opettaja), jatkuvana suullisena arviointina opetuksen ja näyttöihin ohjauksen yhteydessä että muuna arviointina, esim. tutkinnoissa, tenteissä tai muissa lopputöissä. Monet lopputyöt ovat samalla ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Mikäli opiskelijalla HOPSin tekemisen yhteydessä todetaan olevan tutkinnon osan tavoitteiden tasoista aikaisemmin hankittua osaamista, se tunnistetaan ja tunnustetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aikaisempien dokumenttien, arviointikeskustelujen ja/tai tuntiosaamisen, tenttimisen tai näyttöjen kautta. Tunnustamisen päämääränä on välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Toisen ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksessa tai lukion päättötodistuksessa arvioidut opinnot korvaavat vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat, yhteensä enintään 40 opintoviikkoa. Mikäli aiemmilla opinnoilla tai muulla tavalla hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta ei ole arvosanaa, tulee osaaminen osoittaa (tutkinnon osan) arvosanan saamiseksi tutkintotodistukseen. Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen osoittamisessa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Koulutuksen päätyttyä korotukset tehdään yksityisopiskelijana. Tutkintotodistus Opiskelija saa tutkintotodistuksen mahdollisimman pian sen jälkeen kun on suorittanut kaikki tutkintoon kuuluvat osat. Nuorten opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskelija suorittaa kurssit ja tekee ammattiosaamisen näytöt ja saa sen jälkeen kaksiosaisen tutkintotodistuksen: päättötodistus ja näyttötodistus. Liitteeksi valmistuja saa opintorekisteriotteen, jossa tehdyt ja hyväksiluetut kurssit on eritelty tarkemmin. 10
Aikuisten tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa, minkä jälkeen hän saa oman alansa tutkintotoimikunnan hyväksymän ja allekirjoittaman näyttötutkintotodistuksen. Todistus yksittäisistä tutkinnon osista Opiskelu Turun konservatoriossa tähtää pääsääntöisesti koko perustutkinnon suorittamiseen tämä onkin työllistymisen ja jatko-opiskelumahdollisuuksien kannalta kaikkein suositeltavin vaihtoehto. Mikäli opinnot keskeytyvät ennen koko tutkinnon suorittamista siten, että vain osa tutkinnon osista on tehty, opiskelijalla on oikeus saada tästä todistus. Hänen oikeutensa suorittaa tutkinnon osia tämän jälkeenkin säilyy. Aikuisten tutkinto on mahdollista suunnitella yksilöllisesti tutkinnon osa kerrallaan, kuitenkin siten, että suoritukset tukevat työllistymistä. Erotodistus Jos opiskelija eroaa Turun konservatoriosta, hänelle kirjoitetaan erotodistus. Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite Kansainväliseen käyttöön tarkoitetusta tutkintotodistuksen tai todistuksen liitteen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) on säädetty. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaisesti opiskelija saa tarvittaessa esim. englanninkielisen todistuksen liitteen, josta ilmenee, mitä tutkinto yleensä sisältää. Varsinaisen todistuskäännöksen opiskelija hankkii itse viralliselta kääntäjältä. Arvosanojen muuntaminen Arvosana-asteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 10 ) on säädetty. Opiskelijaa arvioidaan sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintoja. Jos oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, osaamisen tunnustavan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: ARVOSANA-ASTEIKKO 1 3 1 5 5 10 kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 tyydyttävä 1 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 tyydyttävä 7 tyydyttävä 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 1 välttävä 5 11
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen sovitetaan yhteen mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja käytännönläheisellä tavalla. Yleisperiaate on, että näytöt tukevat muusikon tai musiikkiteknologin ammatillista ydinosaamista, ja ne järjestetään suureksi osaksi konsertti- tai äänitystilanteissa. Ammattiosaamisen näytöstä sovitaan aina riittävän ajoissa etukäteen opiskelijan, opettajan, työelämän edustajan ja näyttöjen koordinoimisesta vastaavan koulutussuunnittelijan kesken. Opiskelija saa tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen niin opettajalta, työelämän edustajalta kuin opinto-ohjaajalta. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana, sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset musiikkialan tutkinnon perusteiden luvun 4 määräysten mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista ei anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä. Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta ennen kuin kaikki osat on suoritettu. Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja mahdollisuus paran-taa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 25, 25a, 25b, A 603/2005, 5 ) on säädetty ammattiosaamisen näytöistä, toimielimestä, arvioinnista ja arvioijista, näyttöpaikkojen laadusta ja työturvallisuudesta, ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteute-taan ja arvioidaan oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit ammattiosaamisen näytöissä Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky, aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktii-vinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Arvioinnin kohteessa elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan seuraavat neljä avaintaitoa: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin tai työn perustana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. 12
Arvosanasta päättäminen Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Mikäli osaamista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi, erillistä arvosanaa ei anneta. Työssäoppimisesta merkitään päättötodistukseen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei anneta, koska työssäoppimisen aikana hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Tutkinnon osan kokonaan korvaavat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen merkitään opiskelijan päättötodistukseen arvosanoineen. Aiemmin suoritetut koko tutkinnon osan kattavat ammattiosaamisen näytöt merkitään arvosanoineen ja lyhyine kuvauksineen näyttötodistukseen. Todistukseen lisätään viitteeksi arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi. Arviointilautakunnat Arvosanasta päättää opettaja/opettajat/projektin ohjaaja tai arviointiryhmä: ammattiosaamisen näyttö (nuorten tutkinto): (oma) opettaja ja työelämän edustaja aikuisten tutkintotilaisuus: muusikon tai musiikkiteknologin tutkintotoimikunnan hyväksymät oppilaitoksen opettajien edustaja, työnantajan edustaja ja työntekijän edustaja, joista ainakin yhden on oltava näyttötutkintomestari. Huom: Aikuisten tutkintotilaisuudessa tutkinnon suorittajaa keskeisesti kouluttanut opettaja ei saa olla mukana arviointiryhmässä. instrumenttitutkinnoissa alemmat peruskurssit: opettaja yhdessä kollegan kanssa instrumenttitutkinnoissa peruskurssi 3 ja laulun peruskurssi 2 sekä D-kurssi: opettaja kahden kollegan kanssa C-kurssin instrumenttitutkinto: lautakunta päätetään tapauskohtaisesti musiikin perusteiden kurssit opettaja arvioi yleensä kollegan kanssa; ammattiosaamisen näytön osalta (musiikin sovittaminen) toinen arvioija on työelämän edustaja instrumenttitutkinto suositellaan järjestettäväksi samalla ammattiosaamisen näyttönä, mikä otetaan huomioon lautakuntaa koottaessa; yksi arvioijista on samalla työelämän edustaja. Arvosanan korottaminen Arvosanojen korottamismahdollisuudesta sovitaan kurssiarvosanojen osalta opettajan kanssa. Näyttöjen tai tutkintotilaisuuksien arvioinnin oikaiseminen tapahtuu lakisääteisesti seuraavilla menettelyillä: Turun konservatorion toimielin valvoo näyttötoimintaa ja käsittelee näyttöjen arviointia koskevat oikaisupyynnöt (valitukset). Toimielimessä ovat edustettuina Turun konservatorion opettajat ja hallinto, opiskelijat sekä työelämä. Aikuisten tutkintotilaisuuksien arvioinnin hyväksyy ja kirjalliset arvioinnin oikaisupyynnöt käsittelee musiikkialan tai musiikkiteknologian maanlaajuinen tutkintotoimikunta. 13
Arviointi erityisopetuksessa Erityisopiskelijan arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Kun tutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu lain ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 20 :n ja 21 2 ja 3 momentin perusteella, siitä tehdään merkintä todistukseen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioi-daan samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaaminen arvioidaan sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollisesta puutteellisuudesta huolimatta osaaminen voidaan arvioida. Ammattiosaami-sen näyttöön ohjattaessa varmistetaan, että opiskelija ymmärtää työtehtävään liittyvät ohjeet ja määräykset. Mahdollinen tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella suunniteltava tukitoimet yhdes-sä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat ja näy-tön toteutukseen osallistuvat valmennetaan tarvittaessa siihen, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi ammattiosaamisen näytön toteutukseen osallistuvat ja näytön arvioijat valmennetaan selkeän kielen käyttöön ohjeita annettaessa. Opintojen ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteis-työssä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa (VN:n päätös 213/1999). Ohjaus- 14
toiminnalla tulee tukea opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta. Opiskelijalla on oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita. Opinto-ohjauksen järjestäminen Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Koulutuksen järjestäjän on kiinnitettävä huomiota erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimer-kiksi lukihäiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Turun konservatorio on laatinut erillisen opinto-ohjaussuunnitelman, jossa kuvataan ohjaukseen osallis-tuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa. Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kyke-nee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan, alaikäisten opiskelijoiden osalta yhteistyössä huoltajien kanssa. Turun konservatorio tiedottaa ammatillisesta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Turun konservatorio kehittää ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja työvoimapalveluiden kanssa sekä edistää ja tukee opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä. Ohjaus Turun konservatoriossa Turun konservatoriossa opiskelijan ohjaus perustuu opinto-ohjaajan (koulutussuunnittelija) ja ammatillisten opettajien yhteiseen työpanokseen. Yhteistyö toteutuu jokapäiväisessä kanssakäymisessä ja mm. opinto-ohjausryhmissä tapahtuvan neuvottelun ja suunnittelun pohjalta. Mukana ohjauksessa on lisäksi tuutoriopiskelijoita, jotka edesauttavat muihin opiskelijoihin tutustumista ja tarvittaessa tukevat aloittavia opiskelijoita käytännön opiskelussa. Oppilashuoltoryhmään sisältyvät opinto-ohjaajan ja muun henkilökunnan lisäksi opiskelija-terveydenhuoltopalvelut, joihin kuuluvat tarvittaessa mm. lääkärin, terveydenhoitajan ja psykologin palvelut. Turun konservatorion tasa-arvosuunnitelmassa on määritelty kiusaamisen, häirinnän ja syrjinnän vastai-set periaatteet ja ohjeet, ja näitä asioita hoitavana työsuojelupäällikkönä toimii apulaisrehtori. Opinto-ohjaaja pitää jatkuvaa vastaanottoa opiskelijoiden jokapäiväisten ongelmien ja kysymysten ratkaisemiseksi ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa opiskelijaterveydenhuollon tai lastensuojelun palveluihin. Hän myös pitää tarpeen mukaan yhteyttä alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin ja tarjoaa heille mahdollisuuden osallistua opiskelijan opintojen suunnitteluun yhdessä opiskelijan kanssa. 15
Sekä opinto-ohjaajalla että opettajilla ja muulla henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus opiskelijoiden henkilökohtaisten ongelmien tai muiden henkilötietolain määrittelemien asioiden osalta, ellei opiskelijan kanssa sovita muuta. Vain opiskelujen etenemisen kannalta välttämättömän informaation saa välit-tää eteenpäin niille tahoille (opettajat, henkilökunta), joita ongelma tai asia ensisijaisesti koskee. Ala-ikäisten opiskelijoiden kohdalla on kuitenkin tältäkin osalta tehtävä yhteistyötä huoltajien kanssa. Vaitiolovelvollisuus säilyy työsuhteen päättymisen jälkeen. Eri vastuut ja tehtävät opiskelijoiden ja tutkinnon suorittajien ohjauksessa on määritelty tarkemmin Turun konservatorion opinto-ohjaussuunnitelmassa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (hops) ja henkilökohtaistamissuunnitelma (hensu) Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Se on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitou-tuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. Aikuisten näyttötutkintoon hakeutuneelle tehdään vastaavasti henkilökohtaistamissuunnitelma (hensu). Työssäoppiminen ja työturvallisuus Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5, VNA muutos 603/2005, 3 ja 5 ) on säädetty, tulee työssäoppimisessa noudattaa seuraavaa: Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta. Se on koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Turun konservatoriossa osa työssäoppimisesta tapahtuu oppilaitoksen omien projektien kautta. Työssäoppimisen toteutuksesta vastaa koulutuksen järjestäjä. Toteutukseen sisältyy suunnittelua, opiskelijan ohjausta ja arviointia. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia opettajien työelämäosaamisesta ja kouluttamisesta sekä työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. Työpaikalla kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan ohjaukseen ja palautteen antamiseen. 16
Työssäoppimisen aikana opiskelija ei yleensä ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Kun työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19, 28 ) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n 2 momentin mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Esimerkiksi kuulonsuojeluun kiinnitetään erityistä huomiota. Ammatillinen erityisopetus Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammatillinen koulutus tulee toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetus voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan erityisryhmässä. Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden tulee saada erityisopetusta. Sen avulla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä määrittelee erityisopetuksen periaatteet: tavoitteet, toteutuksen, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalvelut, yhteistyötahot ja vastuut. Oppilaitoksen tulee varata erityisopetukseen riittävät voimavarat. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön tehtävä. Erityisopetuksen tarve on määriteltävä ammatillisen koulutuksen lain 20 :n ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks) Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8 mukaan) suoritettava tutkinto opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet tutkinnon laajuus 17
opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä erityisopetuksen perustelut. Hojks tulee laatia opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden, kuten saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opetuksessa noudatetaan ammatillisen perustutkinnon perusteita. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tulee tukea etenkin kielten opinnoissa ja erityisin opetusjärjestelyin. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijoiden omaa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan sisältyy maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetusjärjestelyjen toteuttaminen. Kieltenopetuksen järjestelyt Seuraavia valtioneuvoston päätöksen (VnP 213/1999) mukaisia opetusjärjestelyjä voidaan soveltaa maahanmuuttajien, saamenkielisten ja romanien opinnoissa (äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli), jos heidän äidinkielensä on muu kuin suomi tai ruotsi. Äidinkieli Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi koulutuksen järjestäjä jakaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 2. momentissa säädetyt äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset tutkinnon osat säädetystä poikkeavalla tavalla. Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen tutkinnon osiin varatut opintoviikot (4 + 1 = 5 ov) voidaan yhdistää ja jakaa joustavasti mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielen opintoihin, suomi toisena kielenä opintoihin ja toisen kotimaisen kielen opintoihin. Suomi toisena kielenä tarkoittaa kieltä, joka on opittu äidinkielen jälkeen suomenkielisessä ympäristössä. Opiskelijat voivat opiskella suomen kieltä joko 1) suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti (opetussuunnitelman 6. luku) tai 2) äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaisesti (opetussuunnitelman 6. luku), jos opiskelijan suomen kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen. 18
Opiskelija, jonka suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoista kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opiskelee suomi toisena kielenä tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Hänen suomen kielen osaamisensa arvioidaan näiden tavoitteiden mukaisesti huolimatta siitä, onko koulutuksen järjestäjä tarjonnut suomi toisena kielenä opetusta. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota ja opiskelijan opiskelusuunnitelmaan voi kuulua molempia edellä mainituista opinnoista. Opiskelija voi siirtyä kesken suomi toisena kielenä opintojen opiskelemaan suomen kieltä äidinkieli, suomi tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijoille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös hänen oman äidinkielensä opetusta. Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan (L 630/1998, 12 3 mom.) opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Maahanmuuttajien oman äidinkielen tavoitteet ovat luvussa 5. Opiskelija voi opiskella omaa äidinkieltään joko äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille (4 ov) tai vieras kieli (2 ov) tavoitteiden mukaisesti tai vapaasti valittavina tutkinnon osina. Jos opiskelija opiskelee äidinkieltä oma äidinkieli vieraskielisille opiskelijoille tavoitteiden mukaisesti, on hänen opintoihinsa kuuluttava suomen kielen opintoja. Toinen kotimainen kieli Opiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon opiskelijoiden kielitaidon taso. Toisen kotimaisen kielen opinnot voidaan myös korvata oman äidinkielen ja suomen kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla (5 ov), luku 5. Tarvittaessa opetus voidaan järjestää toisen kotimaisen kielen alkeisopetuksena opiskelijan ja alan tarpeista riippuen. Vieras kieli Opiskelijan opintoihin on kuuluttava myös vieraan kielen opintoja. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieras kieli voi olla myös hänen äidinkieltään. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 5, 14 ) on säädetty, tulee kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämisessä noudattaa seuraavaa: Nuorille järjestettävässä koulutuksessa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen tulee ottaa yhteistyössä huomioon. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa huoltajien kanssa koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Ohjauksen tulee tukea opiskelijoiden työelämään tai jatko-opintoihin siirtymistä sekä vahvistaa opiskelijoiden elämänhallinnan valmiuksia. 19
Opiskelijahuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Opiskelijahuollosta säädetään laissa ammatillisesta koulutuksesta. 20
Opiskelijahuoltoa koskeva organisaatio ja vastuut Turun konservatorio - ylin vastuu: konservatorion kannatusyhdistys koulutuksen järjestäjänä ja rehtori - käytännön vastuu: opintojen ohjaajat (koulutussuunnittelija ja tanssin linjanjohtaja), jatkuva ohjaustapaamismahdollisuus - kiusaamis- ja häirintäasioissa neuvotteluyhteyksiä edesauttaa työsuojelupäällikkö (apulaisrehtori) yhdessä rehtorin ja koulutussuunnittelijan kanssa (johtoryhmä) asianomaisia kuunnellen - jokapäiväinen vastuu: opettajat (yksilöopetusta ja/tai pienryhmäopetusta sekä ohjausta), yksilö- ja pienryhmäopetus ennaltaehkäisee ongelmien kasvamista - muut ryhmät: musiikin opinto-ohjausryhmät (2): opettajat ja opinto-ohjaaja 2 kertaa vuodessa - oppilaitos ottaa yhteyttä opiskelijaan, jos tätä ei näy koulussa tai jos ilmenee ongelmatilanteita - oppilaitos informoi monin tavoin opiskelijaa ajankohtaisisa asioissa - oppilaitos ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijahuollon eri tahoihin - opiskelijatuutorit ovat tarvittaessa vertaistukena OPISKELIJA käy säännöllisesti yksilöopetuksessa ja/tai pienryhmäopetuksessa sekä ohjauksessa voi lisäksi ottaa tarvittaessa yhteyttä eri vastuutahoihin Opiskelijaterveydenhuolto - terveydenhoitaja - lääkäri - muu hoito - tarvittaessa päivystys Mielenterveyshuolto ja keskusteluapu - psykologi (lähetteellä opiskelijaterv.huollosta) - opiskelijapastori - kriisipsykologikeskus 21
Turun konservatorio pyrkii toiminnallaan ennaltaehkäisemään sekä vähentämään ja poistamaan kiusaamista ja häirintää. Asioita on kirjattu tasa-arvosuunnitelmaan. Turun konservatorio pyrkii niin ikään edistämään opiskelijoiden tupakoimattomuutta ja päihteettömyyttä. Turun konservatorion pelastautumissuunnitelmassa on nimetty vastuuhenkilöt eri alueiden evakuointiin. Lisäksi opettajat velvoitetaan huolehtimaan oppilaidensa evakuoinnista luokkakohtaisesti. Evakuoitavat opastetaan lähimmälle ulko-ovelle ja tarvittaessa kokoontumisasemalle, jona toimii Varvintori. Evakuoitujen tilojen ovet jätetään auki evakuoinnin varmistamisen helpottamiseksi. Luokkien ovilukujärjestyksissä on evakuointiohjeet. Tapahtuneiden hälytysten syistä informoidaan henkilökuntaa ja oppilaita tiedotteilla. Henkilökunnalle ja opiskelijoille annetaan vuosittain opastusta vaaratilanteiden varalta, joita voivat olla käyttäytymishäiriöt, väkivalta, tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Opiskelijoita rohkais-taan osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Opiskelijoita informoidaan oppilaitoksessa noudatettavista järjestyssäännöistä: Kaikilta edellytetään asiallista käytöstä oppilaitosyhteisössä toimivia kohtaan sekä asiallista oppilaitoksen tilojen ja omaisuuden käyttöä. Opiskelijalla on velvollisuus hoitaa opiskelutyönsä kunnolla. Opiskelijan omaa vastuuta oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa korostetaan: opiskelijan tulee järjestää opintonsa oppilaitoksessa opetussuunnitelmien määräysten ja erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti opiskelijan on osallistuttava opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta, suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti opiskelija on itse vastuussa siitä, että opinnot etenevät suunnitelmien mukaan, pakolliset opintojaksot tulevat suoritetuiksi ja tutkinto valmistuu säädetyssä ajassa opiskelija on opintotuen suhteen myös Kelalle vastuussa siitä, että saa tarvittavan määrän opintoja tehtyä vuosittain. (Lisätietoja: www.kela.fi) Opiskelijahuoltoon ja oppilaitoksen tietoturvaan liittyviä lakeja Henkilötietolaki 1999/523 (henkilötietojen käsittelyn rajoitukset mm. oppilaitoksissa) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621 (opiskelijalla/henkilökunnan jäsenellä on oikeus nähdä esim. oppilaitoksessa olevat itseään koskevat asiakirjat) Salassapito opetuksessa: Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998/630, 42 (Opettajat ja muu henkilöstö ei saa ilman asianomaisen lupaa sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Salassapito säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen), vastaavasti Aikuiskoulutuslaki 1998/631, 16 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 1999/621: Salassapitovelvoitteet, esim. 23 (Vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto), 24 (Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 1994/559, 17 (terveydenhuollon ammattihenkilöstö ei saa sivulliselle luvatta ilmaista yksityisen tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.) Laki potilaan asemasta ja oikeudesta 1992/785, 9 2 mom, 13 2 mom, (potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot) Työturvallisuuslaki 2002/738 22