KALEVA, PETSAMO JA KAUPPI, KEKKOSENTIE - TEIS- KONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA. Asemakaava nro 8602 Diaarinumero: TRE:6939/10.02.01/2015 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 4.2.2015, tarkistettu 23.5.2016 Kaava-alue ja sen lähivaikutusalue Kaava-alueen sijainti raitiotieverkolla Vireilletulo: 4.2.2016 YLA: 31.5.2016 Kaavaehdotus nähtävillä: KH: KV: Voimaantulo:
2 KALEVA-PETSAMO-KAUPPI, KEKKOSENTIE-TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA, LIIKENNE- JA KATUALUETTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 8602 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 4.2.2016 päivättyä ja 23.5.2015 muutettua asemakaavakarttaa nro 8602. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaavan tavoitteet Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan keskeinen sisältö Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 kilometriä itään kaupungin keskustasta Kalevan, Kaupin ja Petsamon kaupunginosissa, Teiskontien ja Kekkosentien risteysalueella. Suunnittelualueen pinta-ala on 2,0 ha. Suunnittelualue on kaavoitettu katu- ja tiealueeksi ja se rajautuu Kalevan asuinalueeseen, Litukan siirtolapuutarhaan ja TAMK:n kampukseen. Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston 16.6.2014 tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa raitiotien ylikulkusillan sijoittuminen Kekkosentien liikennealueelle. Samalla tarkennetaan liikennealueen rajausta toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Tavoitteet ovat raitiotien tarkennetun yleissuunnitelman mukaiset. Asemakaavamuutos tuli vireille 4.2.2016, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto asetettiin nähtäville 4.2. - 25.2.2016 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiinn nähtävilläoloaikana tiedossa oleville osallisille. Valmisteluaineistosta tuli neljä viranomaiskommenttia ja neljä mielipidettä. Kiinteistötoimella ei ollut huomauttamista, Tampereen Sähkölaitos muistutti johdoista ja kaapeleista, Tampereen ympäristönsuojelu pyysi tarkentamaan lehtoneidonvaipan suojelusta annettuja ohjeita ja huomioimaan melun ja tärinän mahdolliset torjuntatarpeet, Pirkanmaan maakuntamuseo kiinnitti huomiota kaupunkikuvan muuttumiseen alueella. Villi Vyöhyke ry. ehdotti yhteistyötä lehtoneidonvaipan siirtoistutuksissa, Petsamon Omakotiyhdistys ry. kantoi huolta Kekkosentien vartta kulkevan kevyen liikenteen väylän säilymisestä ja ABC:n ajoyhteyksien säilymisestä, Litukan siirtolapuutarhayhdistys nosti esiin melun, tärinän sekä rakennustyön aikaiset pysäköinti- ja huoltoajojärjestelyt, Henri Manninen kaipasi joukkoliikenteen sillalle myös kävelyn ja pyöräilyn yhteyttä. Asemakaavamuutoksella esitetään Kekkosentien liikennealueella kulkeva raitiotien ylikulku sekä katualueella oleva joukkoliikenteen
3 Asemakaavan toteuttaminen laatukäytävä. Samalla muutetaan Kekkosentien liikennealueen rajausta olevan tilanteen mukaiseksi ja Tekunkadun päässä oleva ohjeellinen kevyen liikenteen alueen osa katualueeksi. Kaavassa annetaan määräyksiä melu- ja tärinähaitan torjunnasta. Lisäksi kaavassa ohjataan rakenteiden kaupunkikuvallista laatua. Päätös raitiotien rakentamisesta tehdään kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2016. Raitiotien rakentamisen on suunniteltu alkavan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Tavoitteena on saada raitiotien ensimmäinen osuus liikennöintiin vuonna 2019.
4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 6 1.1 Tunnistetiedot 6 1.2 Kaava-alueen sijainti 6 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 6 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 6 2 LÄHTÖKOHDAT 7 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 7 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 7 2.1.2 Luonnonympäristö 7 2.1.3 Rakennettu ympäristö 7 2.1.4 Maanomistus 9 2.2 Suunnittelutilanne 9 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 9 3 Asemakaavan tavoitteet 12 3.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 13 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 13 4.1 Kaavan rakenne 13 4.2 Aluevaraukset 13 4.2.1 Korttelialueet 13 4.2.2 Muut alueet 13 5 Kaavan vaikutukset 14 5.1.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 14 5.1.2 Vaikutukset luonnonympäristöön 18 5.1.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen 21 5.1.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön 22 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 24 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 24 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 25 6.3 Osallistuminen ja yhteistyö 26 6.3.1 Osalliset 26 6.3.2 Vireilletulo 26
5 6.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 26 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 27 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 27 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus 27 7.3 Toteutuksen seuranta 27
6 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Petsamon,Kalevan ja Kaupin kaupunginosissa sijaitsevaa katu- ja liikennealuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin Petsamon,Kalevan ja Kaupin kaupunginosissa sijaitseva katu- ja liikennealue. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka ja projektiarkkitehti Vesa Kinttula. Dno: TRE:6939/10.02.01/2014 Vireille tulo: 4.2.2016 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 kilometriä itään kaupungin keskustasta Kalevan, Kaupin ja Petsamon kaupunginosissa, Teiskontien ja Kekkosentien risteysalueella. Kaleva, Kauppi ja Petsamo, Kekkosentie-Teiskontie, joukkoliikennesilta, liikenne- ja katualuetta, asemakaavan muutos. Kaava nro 8602. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 4.2.2016, tarkistettu 23.5.2016 - Asemakaavakartta ja poistuva asemakaava 23.5.2016 - Asemakaavan seurantalomake - Palauteraportti, 23.5.2016 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma, huhtikuu 2014, Tampereen kaupunki - Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma tarkistukset, kesäkuu 2015
7 - Tampereen raitiotie, kulttuuriypäristö, kaupunkikuva ja maisema, joulukuu 2015 - Tampereen raitiotie, KAS-vaiheen meluselvitys, huhtikuu 2016 (ei julkinen) - Tampereen raitiotie, KAS-vaiheen runkomelu- ja tärinäselvitys, maaliskuu 2016 (ei julkinen) - Ramboll,TAMK - Liito-oravaselvityksen tarkennus, muistio, toukokuu 2016 (ei julkinen) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 2.1.2 Luonnonympäristö 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Asuminen Työpaikat Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 kilometriä itään kaupungin keskustasta Kalevan, Kaupin ja Petsamon kaupunginosissa, Teiskontien ja Kekkosentien risteysalueella. Suunnittelualueen pinta-ala on 1,8 ha. Suunnittelualue on kaavoitettu katu- ja tiealueeksi. Suunnittelualue on katu- ja tieympäristöä. Maanpinnan korkeusasema asemakaava-alueella vaihtelee 106 112 mpy Teiskontieltä Hervannan valtaväylälle johtavan rampin keskusalue on istutettu männyllä. Mäntyjen alta on tehty havaintoja lehtoneidonvaipasta (Epipactis helleborine), joka luonnonsuojelulain 42 nojalla rauhoitettu laji. Kaava-alueen lähistöllä on liito-oravahavaintoja niin TAMK:n tontin eteläosista kuin ABC:n takana sijaitsevalla Variskallioltakin.(Kantakaupungin liito-oravaselvitys, Ramboll 2016) Suunnittelualue rajautuu Kalevan asuinalueeseen, Litukan siirtolapuutarhaan ja TAMK:n kampukseen. Kaleva on 1950-luvun asuinalue, joka on arvotettu myös valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi (RKY). Litukan siirtolapuutarha on rakentunut 1940-luvulta lähtien. TAMK (entinen Tampereen teknillinen opisto) on ollut nykyisellä paikallaan 1960-luvulta lähtien. Kalevassa asuu noin 4400 asukasta. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Suurin työpaikkakeskittymä suunnittelualueen läheisyydessä on niin sanottu Kaupin Kampus (TAYS ja TAMK), jossa työskentelee, opiskelee ja asioi päivittäin noin 21 800 ihmistä.
8 Virkistys Liikenne Suunnittelualueen läheisyydessä on Kaupin urheilupuisto, joka on Tampereella seudullisestikin merkittävä urheilun ja virkistyksen alue. Teiskontie - Kekkosentie -yhteys on autoliikenteen pääreitti kaupunkiin Jyväskylästä ja Lahdestä päin lähestyttäessa. Vuorokausittainen liikennemäärä (KVL) Teiskontiellä TAMK:n kohdalla on 36 500 ajoneuvoa ja Ilmarinkadun kohdalla noin 15 000 ajoneuvoa. Vuorokausittaiset liikennemäärät (KVL) Teiskontiellä nykyisin. Suunnittelualueen kautta kulkee useita bussilinjoja. Lähimmät linjaautopysäkit ovat Teiskontiellä ja Kekkosentiellä TAMK:n kohdalla. Suunnittelualueelle johtaa Ilmarinkadun - Teiskontien kevyen liikenteen laatukäytävä. Teiskontien pyörätieyhteydet TAMK:n ja TAYS:n kohdalla ovat tällä hetkellä katkonaiset käynnissä olevien tietöiden vuoksi.
9 Tekniset verkostot 2.1.4 Maanomistus 2.2 Suunnittelutilanne Kunnallistekniikka sijaitsee Teiskontien alla. Suunnittelualueen omistaa Tampereen kaupunki. 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja palveluiden aluetta (P). Nykyinen eritasoliittymiä on merkitty maakuntakaavaan. Kuntokadun ja Teiskontien risteykseen on merkitty uusi eritasoliittymä. Merkinnällä osoitetaan maakuntakaavan aluevarausten kannalta tärkeät uudet eritasoliittymät. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan maakuntakaavassa oleva eritasoliittymä voidaan liikennemäärien tai maankäytön niin salliessa ensi vaiheessa toteuttaa myös tasoliittymänä. Erityisesti maankäytön tarpeita palvelevan eritasoliittymän toteuttamisen ajoitus ja toteuttamismahdollisuudet tulee varmistaa ennen kuin niiden toteuttamiseen perustuvaa maankäyttöä asemakaavoitetaan pääteiden varsilla ja taakse. Kekkosentie - Teiskontie on kaavassa merkitty merkittävästi parannettavaksi tieksi. Merkinnällä osoitetaan sellaisia maakunnan yhdyskuntarakenteen kannalta merkittäviä yhtenäisiä tieosia (valta-, kantaja seututeitä), joiden kunto, liikennetarve tai ympäröivä maankäyttö edellyttää tien merkittävää parantamista. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan tien parantamisessa on otettava huomioon tien liikenteellinen merkittävyys, maankäyttö ja ympäristö. Parantaminen tehdään pääosin nykyisellä paikallaan. Merkintä ei edellytä koko tiejakson parantamista.
10 Maakuntakaava 2040 -ehdotuksessa Teiskontien ympärillä on merkintä tiiviistä joukkoliikennevyöhykkeestä. Kaleva on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C), Kissanmaa on taajamatoimintojen alueeksi (A) ja Kaupin kampuksen alue palvelujen alueeksi (P). TAYS:n kohdalle Teiskontielle on merkitty sekä liityntäpysäköinti että uusi eritasoliittymä. Vasemmalla: Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Oikealla: Ote maakuntakaavaehdotuksesta 2040. Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan suunnittelualue on liikennealuetta. Suunnittelualue rajautuu Kaupin julkisten palvelujen ja hallinnon alueeseen (PY) liikenneaseman palveluvaltaisn yritystoiminnan alueeseen (PK-3) ja Niihaman ryhmäpuutarha-alueeseen (RP-1). Suunnittelualuetta sivuaa kevyen liikenteen pääreitti. Merkinnällä PY on yleiskaavassa osoitettu pääasiallisesti valtion, kaupungin ja muiden julkisten yhteisöjen laitoksille ja toiminnalle varattavat alueet, kuten oppilaitokset, sairaalat, uimahallit, urheiluhallit ja kirkot. Merkinnällä PK-3 on osoitettu lähi-, paikallis- ja aluekeskusten ulkopuolella sijaitsevia liike- ja toimistotilojen alueita sekä työpaikka-alueita. Merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä.suuri osa alueista sijaitsee pääteiden varsilla. Alueet tulisi toteuttaa korkeatasoisina työpaikka-alueina. Alueella sallitaan vain alueen toimintaan liittyvien asuntojen rakentaminen. Merkinnällä RP-1 on yleiskaavassa osoitettu Raholan, Nekalan ja Litukan rakennetut siirtolapuutarha-alueet sekä Linnainmaan uusi siirtolapuutarhavaraus.
11 Ote kantakaupungin osayleiskaavasta. Ote kantakaupungin osayleiskaavasta, liikenne. Kauppi-Niihaman osayleiskaavassa Litukan ryhmäpuutarhalueen pohjoisosa on merkitty ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP). Kuntokadun pohjoispuolelle on merkitty tieliikenteen alue (LM), joka toimii pysäköintipaikkana. Liikenteen teemakartassa Kekkosentie Teiskontielle asti sekä Teiskontie on merkitty valtakunnallisiksi pääväyliksi. Kekkosentien ja Teiskontien varressa kulkee kevyen liikenteen reitti. Kuntokatu on merkitty kokoojakaduksi tai -tieksi. Ote Kauppi-Niihaman osayleiskaavasta. Ote Kauppi-Niihaman osayleiskaavasta, liikenne. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaava 7305 (12.7.1995). Kekkosentien alue on kaavassa osoitettu kauttakulku- tai sisäänajotieksi suoja- ja näkemäalueineen (LT). Teiskontielle Kalevan suuntaan sekä Hervannan valtaväylän rampilta Teiskontielle on osoitettu ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Teiskontien ja Kekkosentien eritasoristeys on osoitettu asemakaavassa. Tekunkadun eteläpää on asemakaavassa osoitettu ohjeelliseksi yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueen osaksi (pp).
12 Pohjakartta Ote ajantasa-asemakaavakartasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa ylikulkusillan sijoittuminen Kekkosentien liikennealueelle. Tavoite on raitiotien yleissuunnitelman mukainen. Samalla tarkistetaan liikennealueen rajausta Teiskontien pohjoispuolella toteutuneen tilanteen mukaiseksi.
13 3.1 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Aloitusvaiheen palautteessa nousi esille Litukan siirtolapuutarhayhdistyksen huoli ratiotien aiheuttamasta melu- ja tärinähaitasta siirtolapuutarhamökeille. Suunnittelun tavoitteeksi muodostui syntyvän haitan minimoiminen ja vaikutusten vähentäminen. 4.1 Kaavan rakenne 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet 4.2.2 Muut alueet Tiealueet Katualueet Asemakaavamuutoksella muutetaan katualueeksi Kekkosentien - Teiskontien risteysalueen luoteisneljänneksen rampit sekä välialue. Kekkosentien liikennealueelle esitetään raitiotien ylitys y-jl -merkinnällä ja liittymät katuverkkoon likimääräisenä ajoneuvoliittymänä (nuolimerkintä). Kaavassa ei esitetä korttelialueita. Kekkosentie osoitetaan maantien alueeksi (LT-4). Kekkosentien ylittävä raitiotiesilta osoitetaan merkinnällä ohjeellinen alueen ylittävä joukkoliikenteen laatukäytävä (y-jl). Kekkosentien liittyminen Teiskontielle johtaville rampeille osoitetaan ajoneuvoliittymän likimääräisellä sijainnilla (nuolimerkintä). Tiealueelle annetaan yleismääräys melunsuojauksen parantamisesta Litukan siirtolapuutarhaa vasten Teiskontie etelään johtavalle rampille asti sekä siihen kuuluvat rampit välialueineen merkitään katualueeksi. Tulevan raitiotien ohjeellinen sijainti osoitetaan merkinnällä ohjeellinen joukkoliikennekäytävälle varattu alueen osa (jl-3) Teiskontien ja Kekkosentien eritasoliittymän merkintä (e) säilyy asemakaavassa entisessä laajuudessaan. Tekunkadun eteläosan ohjeellinen yleiselle lajankululle ja pyöräilylle varatun alueen osan merkintä poistetaan. Tekunkadun eteläosaan lisätään merkintä alueen osasta, jolle saadaan rakentaa kadun tai liikennealueen alittava jalankulku- ja polkupyörätie, jolla tontille ajo on sallittu (a-6). Tekunkadulle merkitään liittymäkiellot, samoin katualueelta viereiselle RP-3 -tontille liittymän luoteisneljänneksessä. Välialueelle merkitään istutettava alueen osa (i-11), jolla olemassa oleva puusto on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä ja sitä on täydennettävä. Asemakaavan yleismääräyksissä annetaan ohjeita melu- ja tärinähaitan torjumiseksi sekä rakenteiden toteuttamisesta kaupunkikuvallisesti korkeatasoisin ratkaisuin.
14 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Melu Koska uusi silta sijaitsee keskellä suurimittakaavaista liikenneympäristöä, sen vaikutukset ympäristössä asuvien ihmisten päivittäisiin elinoloihin ja elinympäristöön jäävät vähäisiksi. Sillan mahdollistama raitiotieliikenne parantaa lähialueiden asukkaiden joukkoliikenneyhteyksiä. Litukan siirtolapuutarha-alueen kulku tapahtuu jatkossa uuden sillan alitse, mikä muuttaa viljelyalueen sisäänkäynnin luonnetta nykyisestä. Silta ja sen rakenteet muuttavat lähinnä Tekunkatua olevien siirtolapuutarhamökkien näkymiä huomattavasti. Valtioneuvosto on asettanut meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi ohjearvot, joita sovelletaan maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä lupamenettelyissä mm. ympäristöluvissa. Ohjearvot on annettu sekä ulkomelulle että rakennusten sisään kantautuvalle melulle. Asuinalueilla, taajamien virkistysalueilla sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että vallitseva melutaso ei saa ylittää 55 db ulkona kello 7-22 eikä yöohjearvoa 50 db klo 22-7. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Suurin melun lähde kaava-alueella on Kekkosentien liikenne. Nykytilanteessa liikennemelu nousee lähimpien voimassa olevan asemakaavan mukaisten siirtolapuutarhamökkien kohdalla päivällä yli 55 db ja yöllä yli 50 db.
15 Mallinnusennuste, melun keskiäänitaso (LAeq) päiväaikaan klo 07-22 vuonna 2012. Kuvassa on yhdistetty eri melutyypit: tie- ja katuliikenne, raideliikenne, ratapiha- ja teollisuustoiminta. Kaduista melulähteenä mukana ovat vain pää- ja kokoojakadut. Lentomelu ei si sälly laskelmaan. Lähde: Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 Mallinnusennuste, melun keskiäänitaso (LAeq) yöaikaan klo 22-07 vuonna 2012. Kuvassa on yhdistetty eri melutyypit: tie- ja katuliikenne, raideliikenne, ratapiha- ja teollisuustoiminta. Kaduista melulähteenä mukana ovat vain pää- ja kokoojakadut. Lentomelu ei si sälly laskelmaan. Lähde: Tampereen kaupungin meluselvitys 2012
16 Tämä asemakaavamuutos mahdollistaa joukkoliikennesillan rakentamisen Kekkosentien ylitse. Kaavamuutoksen vaikutus melun suhteen rajoittuu uuden sillan tuoman vaikutuksen meluhaittaan. Tampereen Raitiotien tekemän raitiotiehankkeen alustavan meluselvityksen mukaan raitiotien aiheuttama laskennallinen keskiäänitaso Litukan siirtolapuutarhan lähimpien loma-asuinrakennusten kohdalla on 52 db(a) tien puolella. Alueen eteläosassa kulkee VT 12, joka on meluvallien takana. Raitiovaunun melu voi hetkellistasolla (LAeq,5s) olla mökkien tien puolella noin 70 db(a), kun ratikkaa ohittaa ko. tarkastelupisteen. Melun häiriövaikutus on hetkellisesti mahdollinen. Alueen eteläosassa on tieliikennemelun taso todennäköisesti raitiotien aiheuttamaa melua suurempi. Melulaskenta on alustava ja tarkentuu suunnittelun edetessä. Melulaskennat tehtiin Cadna/A 4.6 -melunlaskentaohjelmiston tie- ja raideliikennemelun laskentamalleilla (Nordic Council of Ministers 1996a, Nordic Council of Ministers 1996b). Laskentamalli ottaa huomioon maaston ja rakenteiden muodostamien esteiden vaikutukset äänen etenemiseen sekä maanpinnan ja ilman absorption aiheuttamat vaimennukset. Ulkoalueiden meluvyöhykkeet laskettiin 2 metrin korkeudelle maanpinnan tasosta 10 x 10 m laskentapisteverkostoon. Kekkosentien länsipuolella Teiskontien varrella maan pinnan absortioarvona on käytetty arvoa 0.5, TAYS:n sairaala-alueella arvo 0 ja muilla alueilla arvoa 1 (0 = kova, heijastava pinta, 1 = pehmeä pinta). Melulaskennoissa käytetty laskentamalli perustuu Tampereen meluselvityksen (Tampereen kaupunki 2012) ennustetilanteen laskentamalliin. Raitiotielinjaus sijoitettiin laskentamalliin Pöyry Finland Oy:n toimittamien aineistojen mukaisesti (Pöyry Oyj 2016). Mallinnuksessa raitioliikenteen osalta käytetty pohjoismaista raideliikenteen laskentamallia taajuuksittain 63-4000Hz sekä ja nopeusluokittain 20-70 km/h (emissiolähde 10 km/h välein, ks. liite 1). Emissiolähde tässä mallinnuksessa perustuu suoraan taajuusarvoihin kertoimien a ja b sijasta. Rata on jaettu melumallissa KAS vaiheen suunnittelun tuottamiin nopeusalueisiin eri paalutusväleillä. Sillat (koko pituudella) ja vaihde-/risteysalueet (10m:n osuudella) on mallinnettu keskiäänitasolla LAeq kansallisen mallin ohjeiden mukaan siten, että korjauksena on käytetty +3 db. Tampereen raiteen vaihteet ovat kuitenkin syväuraisia ja poikkeavat esim. Helsingin raitiovaunuverkon vaihteista, siten että niistä ei todennäköisesti koidu äänitason lisäysvaikutusta vaan ainoastaan taajuusmuutos vierintämeluun verrattuna. Melulaskentojen tarkastelualueet rajattiin raitiotielinjauksen läheisyyteen ulottuen noin 200 metrin etäisyydelle tarkasteltavasta katuosuudesta. Tarkasteltavan kadun liikennetietoja muokattiin Trafix Oy:n toimittamien liikennetietojen pohjalta. Muiden katujen, teiden ja rautateiden osalta käytettiin olemassa olevia ennustetilanteen 2025 liikennemääriä.
17 Raitiovaunuliikenteen melupäästöinä on käytetty Pöyry Oy:n toimittamia päästöarvoja, jotka perustuvat saksalaisen standardin VDV 154 ja muiden kirjallisuus tietojen perusteella määritettyihin arvoihin. Mallinnusennuste, melun keskiäänitaso (LAeq) päiväaikaan klo 07-22 vuonna 2025, kun raitiotie on aloittanut liikennöinnin. Lähde: Tampereen kaupunkiraitiotien meluvaikutusten arviointi, WSP 2016
18 Mallinnusennuste, melun keskiäänitaso (LAeq) yöaikaan klo 22-07 vuonna 2025, kun raitiotie on aloittanut liikennöinnin. Lähde: Tampereen kaupunkiraitiotien meluvaikutusten arviointi, WSP 2016. Tärinä ja runkomelu 5.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Lehtoneidonvaippa Kaupunkiratiotien siltarakenteet tulevat todennäköisesti heijastamaan melua Kekkosentieltä Litukan suuntaan. Meluvaikutukset tulee selvittää ja suojarakentaminen suunnitella kaavan toteuttamisen yhteydessä. (Yleismääräys y-8602). Litukan siirtolapuutarha sijaitsee savikolla. Alueen keskellä on pehmeän saen ja liejun esiintymä. Paksu pehmeikkö välittää hyvin tärinää (3-8 Hz), vaikutusalue voi raskailla junilla olla jopa yli 300 metriä. Koska raitiotiekalusto on olennaisesti kevyempi kuin rautateillä käytettävät junat, ei vaikutusaluekaan ole yhtä laaja. Yleisesti katsotaan raitiotien turvaetäisyydeksi riittävän 20 metriä pehmeää savea lukuunottamatta. Alustavan tärinäselvityksen (Pöyry 2016) mukaan tärinän värähtelyluokka C (värätehty jää alle 0,30 mm/s; keskimäärin 15% asukkaista pitää värähteyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) arvioidaan ulottuvan Tekunkadun ympäristössä noin 30 m etäisyydelle radasta. Värähtelyn määrä voi jossain määrin ylittää VTT:n asuinrakennusten suositusarvot. Raitiotien aiheuttama tärinä ei uhkaa vaurioittaa alueen rakenteita tai rakennuksia, mutta herkimmät asukkaat voivat kokea tärinän häiritsevänä. Asemakaavan yleismääräyksissä on edellytetty tärinän torjuntaa, mikäli hankkeen jatkosuunnittelussa todetaan värähtelytason nousevan yli ohjearvojen. Kustannustehokkain tapa torjua tärinää on rajoittaa raitiovaunun ajonopeutta paikallisesti. Ajonopeus ei ilman rajoitustakaan nouse Litukan kohdalla kovin korkeaksi Tekunkadun ja Kuntokadun risteyksen läheisyyden takia. Kaavan mahdollistama rakentaminen heikentää Kekkosentien rampin välialueella olevan, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun, lehtoneidonvaipan (Epipactis helleborine) elinympäristöä. Raitiotien ja raitiotiesillan rakentaminen hävittää osan todetusta esiintymästä. Osa yksilöistä välttyy vahingoittumasta, mikäli rakentamistyössä noudatetaan tarvittavaa huolellisuutta ja esiintymä aidataan pois työmaakäytöstä.
19 Raitiotien toteuttaminen siten, että lehtoneidonvaipan esiintymä säilyisi kokonaisuudessaan, edellyttäisi raitiotien linjaamisen Kaupin kampukselle toista reittiä. Reittivahtoehtoja on tutkittu raitiotien suunnittelun aikana, ja siinä yhteydessä on todettu muut linjausvaihtoehdot liikenteellisistä syistä mahdottomiksi toteuttaa. Siltarakenteen toteuttaminen nyt suunnitellulle paikalleen siten, että lehtoneidonvaipan esiintymä turvattaisiin, aiheuttaisi kustannusten merkittävän kasvun jopa viisinkertaisiksi nykyisestään. Rakentamisen vaikutusta lehtoneidonvaipan esiintymään voidaan kompensoida siirtoistutuksin, joissa radan alle jääviä yksilöitä siirretään olosuhteiltaan suotuisille kasvupaikoille. Siirtoistutukset on tehtävä kasvien lepokaudella, sulan maan aikana ja niihin on saatava ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. Liito-orava Kaupungin yleiskaavaa varten tehdyn kantakaupungin liito-oravaselvityksen (Ramboll 2016) yhteydessä tehtiin suunnittelualueen läheisyydessä havaintoja liito-oravista. Havainnot liittyvät laajempaan tekeillä olevaan kantakaupungin liito-oravaselvitykseen ja ne voivat täydentyä tai muuttua lopulliseen raporttiin syksyllä 2016. Tätä asemakaavaa varten tarkastettiin tehdyt havainnot (22.4.2016 ja 29.4.2016) ja arvioitiin (Ramboll/Kaisa Mustajärvi, 2.5.2016) niiden merkitys liito-oravan kokonaistilanteen kannalta sekä arvioitiin kaavan vaikutukset liito-oravan elinympäristöön.
20 Kaava-alueen ympäristössä on tehty liito-oravahavaintoja TAMK:n alueelta ja Variskalliolta. Kaikki pienialaiset esiintymislaikut ovat pääosin kuusikkoa. Laikuilla on löydetty suurten kuusien alla suhteellisen runsaasti papanoita. TAMK:n alueella olevalta laikulta on löytynyt risupesä, muualta niitä ei ole havaittu. Laikut ovat yksinään liian pieniä liito-oravan reviireiksi, joten ne ovat nähtävästi osa liito-oravan liikkumisverkostoa kohteiden koillispuolella sijaitsevalta laajemmalta liito-oravan elinympäristöltä sekä Kissanmaalta. Puuston rakenteen perusteella merkittävin kulkureitti pesäpuulta kulkee TAMKin pihapuustoa Teiskontien varressa länsi-itä suuntaisesti. Yhteys on melko toimiva myös Teiskon tien yli, sillä liito-etäisyys on kapeimmilla 43 m ja puusto molemmin puolin korkeaa. Sen sijaan yhteydet kohti Kekkosentietä ovat heikot tai olemattomat liito-yhteys on pitkä ja puusto Kekkosentien varressa on liian pientä eikä suoraa yhteyttä siirtolapuutarhalle ole. Puuston korkeussuhteet liittymässä eivät myöskään tue liito-oravan liikkumista Teiskontien vartta, sillä lännestä itään päin liitoreitti viettää ylöspäin ja on liian pienen puuston varassa. Raitiotien toteutuessa on merkittävää säilyttää liito-oravan kulkuyhteydet Teiskontien varressa sekä edelleen Kuntokadun yli kohti Kaupin metsässä, Biokadun pohjoispuolella havaittuja elinalueita. Vaihtoehtoisesti voidaan rakentaa istutuksin liito-oravalle vaihtoehtoinen kulkureitti, joka noudattelee Teiskontien vartta sekä ylityspuita Teiskontien kaistojen väliin. Sillan rakenteet katkaisevat Kekkosentien vartta kulkevan epätodennäköisen kulkureitin tai vaikeuttavat reitin käyttöä.
21 5.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Yhdyskuntarakenne Liikenne Raitiotiesilta mahdollistaa raitiotien ulottamisen TAYS:n alueelle ja Kaupin kampukselle. Kaupin kampus on jo nykyisin merkittävä työpaikka-alue ja tulevaisuudessa työpaikkojen määrä alueella kasvaa edelleen. Raitiotie parantaa merkittävästi alueen joukkoliikennetarjontaa ja tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöautolle. Pitkän aikavälin tehdyssä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on tutkittu myös raitiotien laajentamismahdollisuuksia Koilliskeskukseen asti. Tämä mahdollistaa Teiskontien varrelle merkittävää uutta maankäyttöä. Raitiotie muuttaa henkilöautoliikenteen järjestelyjä Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymässä, kun Teiskontieltä poistuu erillinen läpiajoliikenteen kaista ja Teiskontietä itään kulkevilta poistuu mahdollisuus kääntyä vasemmalle Ilmarinkadulle. Raitiotiesillan avulla turvataan myös henkilöautoliikenteen sujuvuus Teiskontieltä Hervannan valtaväylälle johtavilla rampeilla. Raitiotien linjaus Kriikunatien / Tekunkadun kautta aiheuttaa muutoksia Litukan siirtolapuutarhan sekä TAMK:in alueen ajoyhteyksiin: Tekunkadun läntisimmät tonttiliittymät TAMK:lle poistuvat ja kulku Litukan siirtolapuutarhan pysäköintialueelle tapahtuu jatkossa joko Kriikunatietä myöten tai TAMK:n pysäköintipaikan kautta, raitiotiesillan alitse. Ote katusuunnitelmasta sovitettuna ortokuvan päälle (Raitiotieallianssi 2016)
22 5.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset Kekkosentielle Kaava-alue on luonteeltaan suurimittakaavaista liikenneympäristöä, johon pehmeyttä tuovat ramppien välialueen metsitykset ja välikaistojen puu- ja pensasistutukset. Uusi raitiotiesilta sijoittuu kaupunkikuvallisesti Teiskontien sillan vaikutusalueelle, eikä muuta liikenneympäristön mittakaavaa. Raitiotie aiheuttaa aukon rampin välialueen metsitykseen, mutta yleisilme risteysalueella säilyy kuitenkin suhteellisen vihantana. Alla olevissa kaaviokuvissa on esitetty uuden raitiotiesillan vaikutus Kekkosentien liikenneympäristössä. Vaikutusta välialueen istutuksiin pyritään vähentämään merkitsemällä välialueelle istutettava alueen osa (i-11). Kaaviomainen esitys Kekkosentien ja Teiskontien risteysalueen nykytilnteesta. Kaaviomainen esitys Kekkosentien ja Teiskontien risteysalueesta tilanteessa, jossa raitiotiesilta on rakennettu.
23 Vaikutukset Litukan siirtolapuutarha-alueeseen ja TAMK:n kampukselle Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevat Litukan siirtolapuutarhaalue ja Tampereen ammattikorkeakoulun kampuksen alue (TAMK), joka Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) kanssa muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden Kaupin alueella. Nykyisin pienimittakaavainen siirtolapuutarha-alue rajautuu Tekunkatuun ja TAMK:in kampusalueen rakennuksiin ja paikoitusalueeseen sekä pieneltä osaltaan Kekkosentien väylään. Uusi raitiotiesilta tukimuureineen sijoittuu Litukan siirtolapuutarha-alueen ja TAMK:in kampusalueen väliin muodostaen näin siirtolapuutarha-alueelle uuden näkymiä rajaavan elementin. Raitiotielinja korotetaan kohti Kekkosentien uutta siltaa tukimuurilla. Rata kulkee noin 5-6,5 metriä korkeammalla kuin alava siirtolapuutarha-alue. Kaupunkikuvallisesti joukkoliikenteen laatukäytävään liittyvät katumuutokset, silta ja tukimuuri muuttavat merkittävästi alueen kaupunkikuvaa ja ympäristöä. Toisaalta TAMK:in alueen suunnitteilla olevat uudet rakennukset Tekunkadun puolella muuttavat myös kaupunkikuvaa. Siirtolapuutarhan lähinnä Tekunkatua sijaitsevien rakennusten osalta näkymät muuttuvat merkittävästi uuden sillan ja siihen liittyvien pengerrysten sekä tukimuurien myötä. Joukkoliikenteen laatukäytävä ja siihen liittyvät rakenteet hallitsevat näkymiä Kriikunatien puolella. Sillan yleisilmeestä voidaan saada keveä, mikäli kaiteet toteutetaan keveinä. Kaukomaisemassa silta jää osin siirtolapuutarhan rakennusten ja kasvillisuuden taakse. Silltaan liittyvän tukimuuri sekä mahdolliset meluntorjuntarakenteet ohjataan kaavassa toteuttamaan kaupunkikuvan kannalta korkeatasoisesti. Siltaan liittyvät tukimuurirakenteet ohjataan toteuttamaan siten, että ne absorboivat heijastuvaa melua.
24 Kaupunkikuvallinen tarkastelu raitiotiesillan ja sen rakenteiden vaikutuksesta lähimpiin siirtolapuutarhan mökkeihin. (Raitiotieallianssi 2016) 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.6.2014 raitiotien yleissuunnitelman ja päättänyt ryhtyä toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta. Raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkoi välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana. Päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2016. Raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös linja-autoilla. Kaupunginhallitus päätti 16.3.2015, että raitiotien suunnittelu ja toteutus jaetaan kahteen osaan. Ensimmäinen vaihe sisältää radan Hervannasta keskustaan ja keskustasta Taysille, varikon, kulunvalvonnan ja informaatiojärjestelmän. Raitiotien ensimmäisen vaiheen reitin tarkennettuja yleissuunnitelmia hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 23.6.2015 jatkosuunnittelun lähtökohdiksi. Tarkennetut suunnitelmat hyväksyttiin seuraavista kaduista: Pirkankatu, Rieväkatu, Teiskontie, Tekunkatu, Kuntokatu, Vieritie, Tenniskatu, Insinöörinkatu ja Hermiankatu. Itsenäisyydenkatua ja Sammonkatua koskevat tarkennetut suunnitelmat lautakunta hyväksyi 20.10.2015. Suunnittelulla raitiotiellä on noin 20 siltapaikkaa, joille tarvitaan toimenpiteitä. Noin puolet siltapaikoista on täysin uusia. Nykyisillä siltapaikoilla silta joko uusitaan tai sillalle tehdään jotain toimenpiteitä raitiotiestä johtuen.
25 Yleissuunnitelman päivityksistä kerättiin palautetta Harava-kyselyn avulla heinä-elokuussa 2015. Tullut palaute liittyi erityisesti kevyen liikenteen olosuhteiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia hyödynnetään katujen tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Raitiotien yleissuunnitelmaan pohjautuva maankäytön suunnittelu käynnistyi 4.12.2014 kolmella eri asemakaavalla, joita tämä nyt laadittava asemakaava täydentää. Kaava-alueen sijainti raitiotielinjalla. Yleissuunnitelman tarkistuksen mukaisella linjauksella raitiotie jatkaa Teiskontietä lähes Kekkosentien ylittävälle sillalle saakka ennen kääntymistään omalla sillallaan kohti Tekunkatua. Raitiotie aiheuttaa muutoksia Teiskontien länsiosan autoliikenteelle. Katutilan uusi jako poistaa erillisen, läpiajolle erotetun ajoradan Teiskontien keskelta. Raitiotien myötä läpiajoliikenne on samalla 2-kaistaisella ajoradalla muun liikenteen kanssa. Kekkosentien ylittävältä sillalta raitiotie laskee maksimikaltevuudellä (5%) Tekunkadun nykyiseen korkeuteen. Siltajärjestelyiden myötä TAMK:n läntisimmät tonttiliittymät poistetaan Tekunkadulta. TAMK:n pysäköintialueelle ajo toimii itäpuolisen liittymän kautta. Ajoyhteys siirtolapuutarhaan on esitetty TAMK:n pysäköintialueen kautta ja raitiotiesillan alitse. 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston 16.6.2014 tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua.
26 6.3 Osallistuminen ja yhteistyö 6.3.1 Osalliset 6.3.2 Vireilletulo Suunnittelualueen maanomistajat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, yleisten alueiden suunnittelu, joukkoliikenne, kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, Pirkanmaan pelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos. Raitiotiehanke Pirkanmaan ELY-keskus Kaleva-seura ry. Petsamon Omakotiyhdistys ry. Litukan siirtolapuutarhayhdistys ry. Muut ilmoituksensa mukaan Kaavahanke kuulutettiin vireille 4.2.2016. 6.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineistoa asetettiin nähtäville 4.2. - 3.3.2016 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin tiedossa oleville osallisille. Aineistosta saatiin neljä viranomaiskommenttia sekä neljä mielipidettä. Kiinteistötoimella ei ollut huomauttamista, Tampereen Sähkölaitos muistutti johdoista ja kaapeleista, Tampereen ympäristönsuojelu pyysi tarkentamaan lehtoneidonvaipan suojelusta annettuja ohjeita ja huomioimaan melun ja tärinän mahdolliset torjuntatarpeet, Pirkanmaan maakuntamuseo kiinnitti huomiota kaupunkikuvan muuttumiseen alueella. Villi Vyöhyke ry. ehdotti yhteistyötä lehtoneidonvaipan siirtoistutuksissa, Petsamon Omakotiyhdistys ry. kantoi huolta Kekkosentien vartta kulkevan kevyen liikenteen väylän säilymisestä ja ABC:n ajoyhteyksien säilymisestä, Litukan siirtolapuutarhayhdistys nosti esiin melun, tärinän sekä rakennustyön aikaiset pysäköinti- ja huoltoajojärjestelyt, Henri Manninen kaipasi joukkoliikenteen sillalle myös kävelyn ja pyöräilyn yhteyttä. Koosteet tulleesta palautteesta sekä kaavoituksen vastineet niihin on esitetty selostuksen lliitteenä olevassa palauteraportissa.
27 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7.3 Toteutuksen seuranta 8 LIITTEET Katu- ja ympäristösuunnitelma Raitiotien suunnitelma Siltasuunnitelma Meluntorjuntasuunnitelma Liito-oravaselvitys Päätös raitiotien rakentamisesta tehdään kaupunginvaltuustossa Lokakuussa 2016. Raitiotien rakentamisen on suunniteltu alkavan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Tavoitteena on saada raitiotien ensimmäinen osuus liikennöintiin vuonna 2019. Mikäli kaavamuutos aiheuttaa johto- ja kaapelisiirtoja, niistä aiheutuvat kustannukset kohdennetaan muutoksen aiheuttajalle. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä. Toteuttamista seuraavat asianomaiset viranomaiset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 4.2.2016, tarkistettu 9.5.2016 Asemakaavakartta ja poistuva asemakaava 9.5.2016 Asemakaavan seurantalomake Palauteraportti, 9.5.2016