Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki

Samankaltaiset tiedostot
Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma 2018

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

Toimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad

Suomen kielen hallintoalueen suurneuvonpito

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

Julia Grönholm, kaupungintoimisto

Kehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä Johdanto, taustaa

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr:

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue

Toimintasuunnitelma 2017

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa

Rudy Mengesha, kulttuurihallinto. Hillevi Veibäck

Kts läsnäololista. Julia Grönholm

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

Vähemmistökielten toimintaohjelma

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Kansalliset vähemmistökielet eturiviin - selvitys kansallisten vähemmistökielten

Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa

Kokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Muistiinpanot. Susanne Abramsson/Taina Cronhamn

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Esko Kalliomäki (-) Se nästa sida. Niina Slagner (S) Seppo Järvinen (-) ANSLAG/BEVIS. Sverigefinska rådet Sammanträdesprotokoll 1(13)

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Lahden nuorisovaltuusto

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

Toimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito Esityslista

Suomen kielen hallintoalueen vuosikertomus 2017

Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Raportti Uppsalan ruotsinsuomalaisten keskuudessa tehdystä tarvekartoituksesta, lokakuu-marraskuu 2014

Arvoisa kunnan työntekijä,

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Kielilaissa (423/2003) säädetään

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa

Suomen kielen hallintoalue

HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelmasta yleisesti Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta Edunvalvonta Koulutus

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Suomen kulttuurivähemmistöt

ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA Hyväksytty Kunnanvaltuustossa ,,^ 8

Kielineuvoston suomen kielen neuvonta

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kielelliset. linjaukset

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIESTINTÄSUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

Euroopan neuvoston tarkastus Ruotsin kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toteutuksesta.

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Transkriptio:

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Päivämäärä: 2016-05-23

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Taustatietoa... 3 Lähtökohdat... 4 Työtavat... 4 Neuvonpito... 4 Tiedotus... 5 Toiminnan tavoitteet... 5 Lainsäädäntöön perustuvat tavoitesuuntaukset... 5 1. Malmön asukkaiden tietämystä ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä ja sen lakisääteisistä oikeuksista on lisättävä... 5 2. Kunnan työntekijöiden tietämystä ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä ja sen lakisääteisistä oikeuksista on lisättävä... 6 3. Suomenkielisten vanhustenhoitopalvelujen saanti pyydettäessä on mahdollistettava... 6 4. Ruotsinsuomalaisen vähemmistön mahdollisuutta säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa on edistettävä... 6 5. Suomenkielisten Malmön asukkaiden suomen kielen käyttäminen ja kehittäminen on mahdollistettava... 7 6. Suomenkielisen esikouluopetuksen saaminen pyydettäessä on varmistettava... 7 7. Lasten ja nuorten mahdollisuus kehittää kulttuuri-identiteettiään on otettava huomioon... 7 Seuranta... 8 2 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

Johdanto Malmön kaupungin kunnanvaltuusto päätti vuonna 2013 hyväksyä linjauksen kunnan työstä kansallisten vähemmistöjen oikeuksien toteuttamiseksi (STK 2013-1182). Linjaus sisältää yhteenvedon vallitsevasta lainsäädännöstä sekä kansallista vähemmistötyötä ohjaavista ohjausasiakirjoista. Linjauksesta käy myös ilmi, että sitä voidaan tarvittaessa täydentää eri vähemmistöryhmille erikseen laadituilla toimintasuunnitelmilla yhteistyössä näiden ryhmien edustajien kanssa. Kaupungintoimisto on päättänyt kutsua tällaisia asiakirjoja toimintasuunnitelman sijaan ohjelmiksi, sillä ne ovat sisällöltään strategisia ja aihepiiriltään rajattuja asiakirjoja, jotka käsittelevät pidemmän aikavälin suuntauksia ja tavoitteita. Tämä ohjelma koskee ruotsinsuomalaista vähemmistöä. Ohjelma on johdonmukainen kunnanvaltuuston tavoitteen nro 4 kanssa, jonka mukaan Malmön kaupungin päämääränä on olla avoin, tasa-arvoinen, osallistava ja monimuotoisuuteen kannustava kaupunki, jossa ei ilmene syrjintää, ja jossa kaikille taataan samat oikeudet ja mahdollisuudet. Ohjelma kuvailee Malmön kaupungin vähemmistöpoliittisen työn suuntaviivoja pidemmällä aikavälillä. Ohjelma pohjautuu vallitsevaan lainsäädäntöön ja se on laadittu vuoropuhelussa Malmön ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. Taustatietoa Uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724) astui voimaan vuonna 2010. Kansallisia vähemmistöjä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja tornionjokilaaksolaiset Ruotsin ratifioiman Eurooppa-neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen (SÖ 2000:2), sekä eurooppalaisen kotiseutualue- ja vähemmistökieliä koskevan peruskirjan (SÖ 2000:3) mukaisesti. Kansallisia vähemmistökieliä ovat Kielilain (2009:600) mukaan jiddisch, romani chib, saame, suomi ja meänkieli. Lainsäädännön sisältöä ja Malmön kaupungin vastuualueita selvennetään tähän ohjelmaan sisältyvissä, lainsäädäntöön pohjautuvissa tavoitesuuntauksissa. Malmön kaupunki on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnalla on erityinen vastuu huolehtia ruotsinsuomalaisten asukkaidensa oikeuksien toteutumisesta. Kunnan tulee muun muassa: - Tarjota suomenkielistä palvelua Malmön asukkailla on oikeus käyttää suomen kieltä kirjallisessa ja suullisessa yhteydenpidossa kunnan kanssa - Pyydettäessä tarjota vanhustenhoitopalveluja kokonaan tai osittain suomen kielellä - Pyydettäessä tarjota esikouluopetusta kokonaan tai osittain suomen kielellä - Tiedottaa vähemmistöryhmää heidän oikeuksistaan vallitsevan lainsäädännön mukaisesti - Suojella ja vahvistaa vähemmistökieltä - Antaa vähemmistölle mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja asioihin. 3 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

Kansallisten vähemmistöryhmien yhteisenä piirteenä on se, että ne ovat asuneet Ruotsissa kauan ja että kullakin ryhmällä on selvä keskinäinen yhteenkuuluvuus. Ryhmillä on myös oma uskonnollinen, kielellinen tai kulttuurinen viiteryhmä ja halu säilyttää identiteettinsä. Kielineuvosto, Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät tekivät vuonna 2015 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Ruotsin väestön tietämystä ja asenteita kansallisia vähemmistöryhmiä kohtaan pidemmällä aikavälillä. Tutkimuksesta käy ilmi, että valtaosa väestöstä ei tunne kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että enemmistöyhteiskunta panostaa kansallisten vähemmistöryhmien ja -kielien näkyvyyden parantamiseen. 1 Etnisen taustan rekisteröinti ei ole sallittua Ruotsissa, mistä johtuen Malmön ruotsinsuomalaisten asukkaiden tarkan lukumäärän arviointi on vaikeaa. Niin kutsutun itseidentifikaatioperiaatteen mukaan yksilön kuuluminen kansalliseen vähemmistöryhmään riippuu myös siitä, kokeeko henkilö itse kuuluvansa kyseiseen ryhmään. Lähtökohdat Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (SFS 2009:724), sekä Malmön kaupungin linjaus kunnan työstä kansallisten vähemmistöjen oikeuksien toteuttamiseksi (STK 2013-1182) toimivat lähtökohtina kunnan vähemmistöpoliittiselle työskentelylle. Työtavat Malmön kaupungilla on velvollisuus koordinoida ja kehittää kunnan työtä kansallisten vähemmistöjen parissa, sekä järjestää neuvonpitoja vähemmistöjen edustajien kanssa vallitsevan lainsäädännön mukaisesti. Ohjelman laatimisen ajankohtana päävastuu on kaupungintoimistolla (stadskontoret). Toimeksiannon mukaan kunnan tulee muun muassa selvittää vähemmistöryhmän tarve saada erilaisia palveluja. Tämä tulee tehdä vuoropuhelussa vähemmistön edustajien kanssa. Kunnan tulee myös vallitsevan lainsäädännön mukaisesti tiedottaa sekä vähemmistöryhmää että Malmön kaupungin työntekijöitä ja muita Malmön asukkaita lain määräämistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Neuvonpito Lainsäädäntö määrää, että kansallisille vähemmistöille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja asioihin, ja että hallintoviranomaisten tulee neuvotella vähemmistöjen edustajien kanssa näistä asioista mahdollisimman paljon. Neuvonpitojen tarkoitus on löytää kehitysmahdollisuuksia ja selvittää kunnassa asuvan vähemmistön tarpeita yhdessä vähemmistön edustajien kanssa. 1 Nationella minoriteter 2015 - allmänhetens kunskap om och attityd till de nationella minoriteterna och de nationella minoritetsspråken. Institutet för språk och språkminnen (Språkrådet), Länsstyrelsen Stockholm och Sametinget. 4 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

Lainsäädäntö ei määrää, kuinka neuvonpidot tulee järjestää, ja täten tärkeimpänä lähtökohtana työskentelylle ovat paikalliset edellytykset. Tämänhetkiseen rakenteeseen kuuluu myös kaupungintoimiston johtama hallintojen välinen yhteistyöryhmä, joka keskittyy neljään priorisoituun osaalueeseen: esikouluun, vanhustenhoitoon, kulttuuriin ja viestintään. Jokaisella priorisoidulla osa-alueella on myös omat vähemmistöryhmään kuuluvat edustajat, jotka on valittu suurneuvonpidossa (suurneuvonpidot ovat avoimia kaikille Malmön ruotsinsuomalaisille ja niistä tiedotetaan laajasti muun muassa Sisuradiossa ja paikallislehdissä). Tämänhetkinen neuvonpitorakenne koostuu suurneuvonpidoista, suunnittelutapaamisista, toimialaneuvonpidoista (esim. esikoulukysymykset) sekä budjettineuvonpidoista. Neuvonpitojen sisältö, osallistujat ja ajankohdat kuvataan tarkemmin ohjelman lopussa (katso liite 1). Tämänhetkinen rakenne voi muuttaa muotoaan ruotsinsuomalaisten Malmöläisten kanssa järjestettävien neuvonpitojen sekä Malmön kaupungin organisatoristen edellytysten perusteella. Tiedotus Tiedon levittäminen vähemmistöryhmälle, kunnan työntekijöille ja muille Malmön asukkaille on keskeinen osa vähemmistölainsäädännön toimeenpanoa. Toiminnan tavoitteet Ohjelman tavoitteena on toteuttaa kansallisten vähemmistöjen oikeudet vallitsevan lainsäädännön mukaisesti, sekä selventää Malmön kaupungin tavoitesuuntauksia vähemmistökysymyksiin liittyen. Lainsäädäntöön perustuvat tavoitesuuntaukset Tavoitesuuntaukset on laadittu vallitsevan vähemmistölainsäädännön pohjalta. 1. Malmön asukkaiden tietämystä ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä ja sen lakisääteisistä oikeuksista on lisättävä Malmön kaupungin kotisivuilla on oleellista ja ajankohtaista kuntaa koskevaa tietoa suomeksi. Malmön kaupungin kotisivuilla on tietoa siitä, mitä suomen kielen hallintoalueeseen kuuluminen merkitsee. Malmön kaupungin hallinnoilla, erityisesti esikouluhallinnolla, kulttuurihallinnolla, kaupungintoimistolla ja kaupunginosahallintojen vanhuspalveluista vastaavilla tahoilla on kullakin vastuu varmistaa, että suomen kielen hallintoaluetyöskentelyyn liittyvistä aktiviteeteista tiedotetaan järjestelmällisesti esimerkiksi tähän tarkoitukseen laaditun viestintäsuunnitelman mukaisesti. 5 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

Malmön kaupungilla on erilaisia viestintäkanavia, joiden avulla kunta voi levittää tietoa suomen kielen hallintoalueesta. Esimerkkejä näistä ovat ilmoitukset paikallislehdissä, kirjelähetykset ja tiedotus sosiaalisessa mediassa. 2. Kunnan työntekijöiden tietämystä ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä ja sen lakisääteisistä oikeuksista on lisättävä Malmön kaupunki työskentelee lisätäkseen kaikkien työntekijöidensä tietämystä kansallisista vähemmistökysymyksistä esimerkiksi järjestämällä paikallisia koulutuksia vähemmistölaista (SFS 2009:724) yhteistyössä Tukholman lääninhallituksen kanssa. 3. Suomenkielisten vanhustenhoitopalvelujen saanti pyydettäessä on mahdollistettava Malmön kaupunki on tehnyt kartoituksen selvittääkseen kunnassa asuvien ikääntyneiden ruotsinsuomalaisten tarvetta saada suomenkielisiä vanhustenhoitopalveluja. Tämän yhteydessä kartoitettiin myös kunnan hoito- ja huolenpitohenkilökunnan suomen kielen taitoa. Malmön kaupunki työskentelee voidakseen kehittää ja toimeenpanna vanhustenhoitoon liittyviä toimenpiteitä kartoituksen lopputulemien pohjalta. 4. Ruotsinsuomalaisen vähemmistön mahdollisuutta säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa on edistettävä Malmön kaupungin tulee edistää kansallisten vähemmistöjen näkyvyyttä erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Näin kunta voi tavoittaa sekä kyseisen vähemmistön edustajat että kunnan työntekijät ja muut Malmön asukkaat. Malmön kaupungin tulee tarjota suomen kielen hallintoalueeseen liittyvää näyttämötaidetta kouluissa. Kohderyhmänä ovat esikoulu- ja peruskouluikäiset lapset. Malmön kaupungin tulee erityisesti tukea sitoutumattomien kulttuuritoimijoiden mahdollisuuksia järjestää ruotsinsuomalaiselle yleisölle tai osallistujille suunnattuja aktiviteetteja. Malmön kaupungin tulee tukea sellaisia kunnallisten kulttuuriinstituutioiden aktiviteetteja, joiden kohderyhmänä on ruotsinsuomalainen vähemmistö. Esimerkkejä tällaisista aktiviteeteista ovat suomenkielinen kirjakerho lapsille, kaupunginarkiston tekemä ruotsinsuomalaisten kokemuksien dokumentointi Malmöhön muuttoon ja kaupungissa asumiseen ja elämiseen liittyen, sekä Malmön museoiden 6 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

järjestämä näyttely Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi vuonna 2017. Malmön kaupunki huomioi ruotsinsuomalaisten liputuspäivän 24. helmikuuta. 5. Suomenkielisten Malmön asukkaiden suomen kielen käyttäminen ja kehittäminen on mahdollistettava Malmön kaupungin tulee toimia varmistaakseen, että ruotsinsuomalaisilla Malmön asukkailla on mahdollisuus käyttää suomen kieltä suullisessa ja kirjallisessa yhteydenpidossa kunnan kanssa. Malmön kaupungin on pyrittävä varmistamaan, että kunnassa on suomenkielentaitoista henkilökuntaa. Edellytyksenä yllä mainitulle on se, että Malmön kaupungilla on työntekijöitä, jotka ovat sekä päteviä huolehtimaan yksilöiden asioista että hallitsevat suomen kielen. 6. Suomenkielisen esikouluopetuksen saaminen pyydettäessä on varmistettava Malmön kaupunki ylläpitää suomenkielistä esikouluosastoa Spinnerietin esikoulussa. Malmön kaupungilla on ohjelman kirjoitusajankohtana suomenkielinen kiertävä pedagogi, joka tukee niiden suomalaistaustaisten lasten kielen kehitystä, jotka eivät osallistu suomenkieliseen esikouluryhmään. Toiminnan jatkumisesta ja laajuudesta päätetään vuosittain neuvonpidossa ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. 7. Lasten ja nuorten mahdollisuus kehittää kulttuuriidentiteettiään on huomioitava Malmön kaupungin esikoulujen tulee työskennellä varmistaakseen, että lapsilla, joiden äidinkieli on muu kuin ruotsi, on mahdollisuus oppia ja kehittää sekä ruotsin kieltä että lapsen omaa äidinkieltä tai vähemmistökieltä. Malmön kaupungin esikoulujen tulee tukea kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien ja ulkomaalaistaustaisten lasten monikulttuurisen yhteenkuuluvuuden sekä lapsen oman kulttuuri-identiteetin muodostamista. Malmön kaupungin tulee tukea vähemmistökielen käyttämistä, sillä kieli on tärkeä osa kulttuuria. Peruskoulun äidinkielenopetuksella on tässä suuri merkitys, mistä johtuen on ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmat 7 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

ovat tietoisia kansalliseen vähemmistöön kuuluvien lastensa oikeudesta saada äidinkielenopetusta. 2 Malmön kaupungin tulee työskennellä voidakseen tarjota esikoululuokkien, esikoulujen ja koulujen henkilökunnalle kansallisten vähemmistöjen oikeuksia, kieltä, kulttuuria ja historiaa koskevia koulutuksia tai muita tietämystä lisääviä toimenpiteitä. Seuranta Tukholman lääninhallitukselle lähetetään vuosittain valtiontuen käyttöä selvittävä talouskertomus, sekä vastaavan hallinnon laatima, kuluneen vuoden työtapoja ja toimenpiteitä kuvaava vuosikertomus. Suomen kielen hallintoaluetyöskentelyyn liittyvät toimenpiteet kootaan myös erilliseen vuosiraporttiin. Seurantaprosessin aikana järjestetään neuvonpito, johon ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajilla on mahdollisuus osallistua. 2 Nationella minoriteter - Minoritetspolitikens utveckling år 2015 - barns rätt till sitt nationella språk inom förskola, förskoleklass och skola, Länsstyrelsen Stockholm och Sametinget (2016) 8 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

Suomen kielen hallintoaluetyöskentelyä Malmön kaupungissa kuvaava vuosiympyrä Vuosiympyrä on ruotsinsuomalaisen vähemmistöryhmän ja hallintojen välisen yhteistyöryhmän laatima. Se kuvaa kunnassa järjestettävien suomen kielen hallintoalueeseen liittyvien neuvonpitojen aiheita ja ajankohtia, sekä tarjoaa kokonaiskuvan suomen kielen hallintoalueen neuvonpitorakenteesta. HELMIKUU LOKAKUU Suunnittelutapaaminen, yhteistyöryhmätapaaminen Yhteistyöryhmätapaaminen, Budjettineuvonpito MAALISKUU Suurneuvonpito SYYSKUU Suurneuvonpito HUHTIKUU Suunnittelutapaaminen, yhteistyöryhmätapaaminen Yhteistyöryhmätapaaminen ELOKUU TOUKOKUU Avoimet toimialaneuvonpidot Helmikuu: Suunnittelutapaaminen Malmön kaupunki kutsuu ruotsinsuomalaisen vähemmistön suurneuvonpidossa eri toimialoille (esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri ja viestintä) valitsemat edustajat neuvonpitoon keskustellakseen maaliskuun suurneuvonpidon sisällöstä. Kaikki hallintojen väliseen yhteistyöryhmään kuuluvat, ts. esikouluhallinnon, kulttuurihallinnon, kaupunginhallinnon ja kaupunginosahallintojen vanhuspalveluista vastaavien tahojen edustajat osallistuvat tapaamiseen. Kunnan yhteistyöryhmän tapaaminen Hallintojen välinen yhteistyöryhmä järjestää suunnittelutapaamisen yhteydessä oman sisäisen tapaamisen. 9 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset

Maaliskuu: Suurneuvonpito Suurneuvonpito on suunnattu kaikille Malmössä asuville ruotsinsuomalaisille. Malmön kaupunki vastaa tapahtuman järjestämisestä. Pysyviä asiakohtia ovat hallintoaluetyön kehittäminen ja budjetti. Jokaiselle toimialalle (esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri ja viestintä) valitaan edustajat vuoden mittaiseksi ajaksi joko edeltävän kauden edustajien tai uusien ehdokkaiden joukosta. Huhtikuu: Kunnan yhteistyöryhmän tapaaminen Hallintojen välinen yhteistyöryhmä järjestää sisäisen tapaamisen, jossa keskustellaan maaliskuun suurneuvonpidon lopputulemista. Toukokuu: Toimialaneuvonpito Esikoulu-, vanhustenhoito-, kulttuuri- ja viestintäaiheisten neuvonpitojen järjestämisestä vastaa Malmön kaupungin kyseisestä toimialasta vastaava virkahenkilö. Elokuu: Suunnittelutapaaminen Malmön kaupunki kutsuu koolle eri toimialojen (esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri, viestintä) ruotsinsuomalaiset edustajat keskustelemaan syyskuussa pidettävän suurneuvonpidon ohjelmasta. Kunnan yhteistyöryhmän tapaaminen Hallintojen välinen yhteistyöryhmä järjestää suunnittelutapaamisen yhteydessä sisäisen tapaamisen suomen kielen hallintoaluetyöskentelyn kehittämisestä. Syyskuu: Suurneuvonpito Suurneuvonpito on suunnattu kaikille Malmön ruotsinsuomalaisille asukkaille. Malmön kaupunki vastaa päivän järjestämisestä. Pysyvänä asiakohtana on tulevan vuoden suunnittelu. Lokakuu: Kunnan yhteistyöryhmän tapaaminen Hallintojen välinen yhteistyöryhmä järjestää sisäisen tapaamisen suomen kielen hallintoalueen budjetista. Budjettineuvonpito Malmön kaupunki kutsuu eri toimialojen (esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri ja viestintä) ruotsinsuomalaiset edustajat neuvonpitoon keskustellakseen tulevan vuoden budjetista. Kaikki hallintojen väliseen yhteistyöryhmään kuuluvat edustajat osallistuvat tapaamiseen. Muut tapaamiset Malmön kaupunki pitää säännöllisesti yhteyttä valittuihin edustajiin. Ylimääräisiä neuvonpitoja voidaan järjestää tarvittaessa. 10 Malmön kaupunki Ruotsinsuomalaiset