Suomen kielen hallintoalueen suurneuvonpito

Transkriptio

1 Suomen kielen hallintoalueen suurneuvonpito Malmön kaupunki on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen helmikuusta 2015 lähtien. Syyskuussa pidettiin vuoden toinen suurneuvonpito, jonka tarkoituksena oli tiedottaa, mitä neljällä keskeisellä alalla eli esikoulussa, vanhustenhoidossa, kulttuurissa ja viestinnässä on tapahtunut. Ajatuksena oli myös kertoa, miten työtä jatketaan, ja keskustella mahdollisista aktiviteeteista Suomen 100-vuotisjuhlavuotena Malmön kaupungilta neuvonpitoon osallistui kaupungintoimiston, esikouluhallinnon, kulttuurihallinnon sekä kaupunginosahallintojen / hoito- ja hoivapalvelujen edustajia. Neuvonpidon aluksi kuultiin demokratiasta, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista vastaavan kunnanneuvoksen Nils Karlssonin tervetuliaissanat. Hän totesi, että Malmön kaupungille on tärkeää olla osa suomen kielen hallintoaluetta. Haluamme olla edelläkävijöitä osallistumisessa, ja tämä on yksi tapa sen osoittamiseksi, hän sanoi. Malmössä on ollut suhteellisen suuri suomalaisväestö kaupungin teollistumisesta lähtien, ja haluamme tarjota Suomen kansalaisille tämän mahdollisuuden. Nils Karlssonin mukaan neuvonpidot voivat olla aikaa vieviä, mutta samalla ne ovat kunnalle tärkeä keino saada tietoa ryhmien toiveista. Hän otti esiin myös meneillään olevan Malmön kaupungin uudelleenorganisoinnin ja tähdensi, että kunnan on sen ansiosta helpompi täyttää ruotsinsuomalaisten tarpeet. Lain tarkastelu Seuraavaksi puheenvuoron sai suomen kielen hallintoalueesta ja kansallisista vähemmistöistä vastaava koordinaattori Susanne Abramsson, joka kertoi tulevasta lain tarkastelusta. Tarkastelu tehdään, koska monet toimijat, muun muassa Saamelaiskäräjät ja Tukholman lääninhallitus, ovat sitä mieltä, että laissa on paljon selvennettävää. Tarkastelussa analysoidaan muun muassa vähemmistöpolitiikan vahvuuksia ja haasteita, selvitetään osaamista lisäävien toimenpiteiden tarvetta ja tehdään muutosehdotuksia. Selvitys, jonka on määrä olla valmis 15. kesäkuuta 2017, lähetetään ensin lausuntokierrokselle ja sen jälkeen lakineuvostolle. Tämän jälkeen hallitus esittää ehdotuksen, joka menee valtiopäivien käsiteltäväksi. Tukholman lääninhallituksen tiedot Kutsutuilla Tukholman lääninhallituksen edustajilla ei ollut mahdollisuutta osallistua suurneuvonpitoon, mutta he olivat sen sijaan lähettäneet vastauksia erilaisiin kysymyksiin, jotka koskivat muun muassa valtiontukea. Valtiontuen taustalla on se, että jokaisen kunnan on pystyttävä toteuttamaan hallituksen päättämää politiikkaa. Kunta saa tukea korvaukseksi kansallisista vähemmistöistä annettuun lakiin liittyvistä lisäkustannuksista. Valtiontuen käyttöä koskevia suuntaviivoja ei kuitenkaan ole, ja siksi monet toimijat haluavat, että tätä panostusta koskevia sääntöjä selvennettäisiin. Sama pätee eri neuvonpitoihin, esimerkiksi budjettineuvonpitoon, jolla ei myöskään ole yleistä rakennetta. Asiat selvenevät, kun lain tarkastelu on saatu valmiiksi, Susanne Abramsson totesi.

2 Malmön kaupungin suuntaukset Tämän jälkeen Susanne Abramsson esitteli Malmön kaupungin suuntauksia nykyisen lainsäädännön pohjalta. Linjauksessa puhutaan toimintasuunnitelman laatimisesta. Jo laadittu suunnitelma on pikemminkin pitkän aikavälin tavoitteisiin suuntautunut ohjelma, hän totesi. Ohjelmaa on valmisteltu 21. syyskuuta saakka, ja kunnanhallitus saa sen toivottavasti 5. lokakuuta. Suuntauksia ovat muun muassa seuraavat: malmöläisten ja kunnan työntekijöiden tietoisuuden lisääminen vanhustenhoitopalvelujen saannin mahdollistaminen suomen kielen kehityksen ja käytön mahdollistaminen oman kulttuurin säilyttämis- ja kehittämismahdollisuuksien edistäminen esikouluun pääsyn vahvistaminen lasten ja nuorten kulttuuri-identiteetin kehitysmahdollisuuksien huomioon ottaminen. Neuvonpidon rakennetta koskeva ehdotus Tämän jälkeen Susanne Abramsson käsitteli neuvonpidon rakennetta koskevaa ehdotusta, joka laadittiin toukokuussa Uutta rakennetta alettiin noudattaa elokuussa, jolloin Malmön kaupungin ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajat pitivät suunnittelukokouksen. Syyskuun suurneuvonpidon jälkeen lokakuussa järjestetään Malmön kaupungin kanssa budjettineuvonpito, johon osallistuu kunkin alueen edustajia. Helmikuussa 2017 pidetään Malmön kaupungin ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajien suunnittelukokous, ja kuukautta myöhemmin järjestetään ensi vuoden ensimmäinen suurneuvonpito. Huhtikuussa Malmön kaupungin kanssa pidetään vielä yksi kokous, jonka tarkoituksena on tiedottaa suurneuvonpidossa käsitellyistä asioista. Avoin toimintaneuvonpito järjestetään toukokuussa Vuoden 2016 budjetti Vuoden 2016 budjetista on haluttu tietää, kuinka paljon rahaa on jäljellä ja mihin sitä on käytetty. Esikoululautakunnalla, joka oli anonut :ta kruunua, oli jäljellä kruunua syys-joulukuuta varten. Rahat ovat menneet ennen kaikkea henkilöstö- ja kuljetuskuluihin. Kulttuurilautakunta, joka sekin sai kruunua, on käyttänyt näitä varoja erilaisiin kulttuuritapahtumiin (esimerkiksi Sommarscen Malmö stad ja Panora). Hoito- ja hoivapalvelut ovat käyttäneet kruunua henkilöstökuluihin, ja rahaa on jäljellä kruunua. Viestintäosasto on käyttänyt kruunua henkilöstö- ja lisenssikuluihin. Kohdassa ˮKunnanhallitus muutˮ on käytetty kruunua, ja jäljellä on kruunua. Varoja on käytetty muun muassa neuvonpitojen toteuttamiseen, suunnitteluun ja niihin liittyviin ilmoituksiin. Tarkoituksena oli palkata kaksikielinen koordinaattori, mutta meneillään olevan Malmön kaupungin uudelleenorganisoinnin vuoksi rekrytointeja ei nyt saa tehdä. Tätä ei ole unohdettu, mutta se ei ole ollut mahdollista vielä. Teemme kovasti töitä ratkaisun löytämiseksi, sanoi Cecilia Bengtsson.

3 Budjetissa on jäljellä yhteensä kruunua. Susanne Abramsson korosti, ettei rahojen uudelleen jakaminen ole mahdollista, mutta se on asia, joka voidaan kirjata ensi vuoden poliittisen päätöksenteon perustaan. Saattaa kuitenkin olla, ettei rahoja tarvitse lähettää takaisin, jos perusteluna voidaan käyttää esimerkiksi Malmön kaupungin uudelleenorganisointia. Esikoulu Spinnerietin toiminnan esittely Tämän jälkeen esikoulu Spinnerietin Anne Tomelius, Paula Daneskär ja Raija Kiviniemi esittelivät esikoulun toimintaa. Työ käynnistyi vuosi sitten, jolloin Mobiliassa sijaitsevaan esikouluun alettiin suunnitella kaksikielistä ruotsinsuomalaista osastoa. Esikouluun palkattiin kolme pedagogia, ja se avasi ovensa jo maaliskuussa Kaksikielisille vanhemmille järjestettiin laatuosaston avustuksella avoimet ovet - tapahtuma, joka sai suuren suosion. Nyt osastolla on 20 lasta, joista 17 on ruotsinsuomalaisia. Pedagogeista kaksi on suomenkielisiä ja yksi ruotsinkielinen. Heidän lisäkseen on kiertävä pedagogi, joka käy suomenkielisten lasten luona myös Malmön muissa esikouluissa. Hänet palkattiin kokoaikaiseen työsuhteeseen, mutta hän työskentelee nyt osa-aikaisena. Kiertävän pedagogin löytäminen on ollut suuri haaste. Kulttuurihallinnon suomalaiseen kulttuuriin liittyvän toiminnan esittely Valokuvaaja ja näyttelytuottaja Merja Diaz Malmön museoista kertoi juhlanäyttelystä, joka avataan 6. toukokuuta Museo on hakenut yhdessä Malmön Finsk Formin kanssa valtion avustusta Suomesta. Keskustelemme mielellämme näyttelystä, Merja Diaz sanoi. Teemme myös mielellämme yhteistyötä esikoulun kanssa ja järjestämme pedagogisia kierroksia. Seuraavana oli vuorossa Malmön kaupunginarkiston Linus Sollin. Kaupunginarkistossa säilytettävät viranomaisten, yhdistysten, yritysten ja yksityishenkilöiden asiakirjat kertovat kaupungin historiasta. Arkistossa on lisäksi pieni kirjasto, jossa järjestettiin keväällä kirjapiiri suomenkielisille lapsille. Vierailulla on käynyt myös suomalainen senioriryhmä Kirsebergistä. Haluaisin muistuttaa, että kaupunginarkistoon on pysyvä kutsu Suomi-seuralle tai muille, jotka voisivat koota pienen ryhmän ja tulla käymään, Linus Sollin sanoi. Viime keväänä Malmön kaupunginarkisto alkoi kerätä arkistoja ja muistotarinoita, jotka liittyvät suomalaisuuteen ja ruotsinsuomalaisuuteen. Arkistoja saatiin yhteensä neljä, ja haastatteluja tehtiin 20. Haastateltavilta kysyttiin, millaista oli tulla Ruotsiin, työskennellä Malmössä ja opetella uusi kieli. Lisäksi keskusteltiin suomenopetuksen puolesta käydystä kamppailusta ja ruotsinsuomalaisen kulttuurin ja identiteetin kokemisesta. Haastattelujen pohjalta laaditaan kaksikielinen artikkeli Malmön kulttuurihistoriallisen yhdistyksen vuosikirjaan 2017 ja järjestetään näyttely kaupunginarkistossa. Yksi haastattelu on jo mukana digitaalisella kaupunkivaelluksella OnSpotStory. Ajankohtaista viestinnästä ja vanhustenhoidosta Taina Cronhamn esitteli suomen kielen hallintoaluetta koskevaa vanhustenhoitohanketta, jonka kaupungintoimiston hyvinvointiosasto käynnisti tämän

4 vuoden elokuussa. Työn pohjana on aiemmin tehty kohderyhmän 65+ tarpeita selvittänyt kartoitus. Tarkoituksena on verkostoitua maan muiden kuntien kanssa, jotka työskentelevät suomen kielen hallintoalueen parissa. Taina Cronhamn on tähän mennessä ollut yhteydessä muun muassa Trelleborgin kuntaan. Susanne Abramsson kertoi viestintäalasta ja muun muassa suunnitelmista kääntää hoitoa ja hoivaa käsittelevä esite suomeksi ja julkaista se verkkosivuilla. Ajatuksena on myös aloittaa vuoropuhelu vanhustenhoitoryhmän kanssa, helpottaa Malmön kaupungin ja ikääntyneiden ruotsinsuomalaisten malmöläisten välistä vuoropuhelua sekä julkaista ajankohtaista tietoa verkkosivuilla. Keskustelu kunkin alueen kehittämisehdotuksista Kokouksen loppupuolella osallistujat jaettiin pieniin ryhmiin, joissa he saivat keskustella alueiden kehittämisehdotuksista. Ryhmä: kulttuuri Yleiset ehdotukset ja kysymykset Resurssien koordinointi. Tehtävänjaon selventäminen. Kuka on yhteyshenkilö ja kuka levittää tietoa? Aatteelliset toimijat voivat työskennellä sisällön parissa. Kulttuurilaitokset voivat työskennellä rakenteen parissa. Barnens scen voi hakea rahaa suomalaista lastenkulttuuria varten ja sisällyttää sen tavanomaiseen hakemukseensa. Pyritään mahdollisimman vähäiseen hallintoon. Miten tietoa levitetään? Facebook toimii kanavana lastenkulttuurin ryhmälle, mutta ei aikuisten kulttuurin parissa toimivalle ryhmälle. Kerrotaan siitä, mikä on valmista, ja siitä, mikä on suunnitteluvaiheessa, jotta tapahtumat eivät ˮtörmääˮ. Neuvonpitojen välillä tarvitaan myös neuvonpitokanavia. Miten käsitellään saapuvia ideoita ja ehdotuksia ja kuka päättää, mitkä ehdotukset jatkavat eteenpäin? Kalenteri, yritetään koota kaikki ruotsinsuomalaiset aktiviteetit Malmön kaupungin tapahtumakalenteriin. Millainen on lastenkulttuurin ja aikuisten kulttuurin välinen jako? Vuoropuhelu kulttuurikoulun kanssa laulutuokioita kolme kertaa lukukaudessa. Kulttuuria esikoulussa ja koulussa, ei vain vapaa-aikana. Otetaan huomioon nuorten mahdollisuudet kulttuuriaktiviteetteihin. Ryhmä: vanhustenhoito Yleiset ehdotukset

5 Luodaan kohtaamispaikka annetaan tietoa jossain vaiheessa viikon/kuukauden aikana. Myös kaikkein sairaimmille pitäisi olla kohtaamispaikka. Kiertävä suomenkielinen henkilökunta kotihoidossa. Asuinpaikassa kaksikielinen henkilökunta. Kaikissa vanhustenasunnoissa oltava saatavilla paketti, johon kuuluu elokuvia, kirjoja ja musiikkia. Yhteistyö suomenkielisen esikoulun kanssa. Turva-asunnot, joissa on sauna ja kuntoilumahdollisuus. Toive siitä, että hoitohenkilökunta opettelee tärkeimmät sanat suomeksi ja saa listan suomen- ja ruotsinkielisistä sanoista. Ryhmä: esikoulu Yleiset ehdotukset Hankitaan suomenkielistä koulutettua henkilökuntaa esikouluun. Kootaan pitkällä aikavälillä suomenkielisiä pedagogeja Spinnerietiin, jos mahdollista. Mainitaan, että suomen kielen taito on plussa. Yritetään luoda edellä olevien kohtien pohjalta vähemmän haavoittuvaa kiertävää toimintaa. Annetaan lapsille mahdollisuus tavata muita suomalaistaustaisia lapsia esimerkiksi avoimen esikoulun, voimistelun ja kulttuuritapahtumien yhteydessä. Tarkastellaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia oppia suomea esikoulun jälkeen. Ryhmä: viestintä Yleiset ehdotukset Koordinointitehtävissä käytettävissä kaksikielinen koordinaattori. Käytettävissä kaksikielistä henkilökuntaa. Verkostojen luominen esimerkiksi muiden kuntien kanssa. Toinen toiselta oppiminen. Malmön kaupungin uudelleenorganisoinnin jouduttaminen. Muodollisten päätösten tekeminen. Ratkaisun löytäminen siihen, että verkkosivuilla olevat tiedot eivät tavoita kaikkia. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi Ryhmäkeskustelujen jälkeen käsiteltiin kohtaa ˮSuomen 100-vuotisjuhlavuosi 2017ˮ. Susanne Abramsson kertoi kunnanvaltuuston puheenjohtajan Kent Anderssonin koolle kutsumasta kokouksesta, johon osallistuivat Finlandssvenska Skånegillet, ruotsinsuomalaiset edustajat, Suomi-seura, kaupungintoimisto ja Suomen pääkonsuli. Keskustelussa esitettiin muun muassa seuraavat ideat: Juhlinta jatkuu koko vuoden. Erityisiä päiviä ovat joulukuuta 2017.

6 Suuntautuminen taiteeseen, kulttuuriin ja elokuvaan. Kulttuuri-identiteetti. Sekä ilon että surun huomioon ottaminen juhlinnassa, sekavat tunteet: ilo itsenäisyydestä ja suru siitä maksetusta hinnasta. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa (muun muassa Skånen alue, Skånen lääninhallitus, Trelleborg, Malmön korkeakoulu). Suurneuvonpidon aikana oli mahdollisuus ilmoittautua edustajaksi keskusteluryhmään, joka kehittää ideoita 100-vuotisjuhlan alla. Osallistujia kehotettiin myös pohtimaan juhlinnan teemaa ja tarkoitusta. Keskustelu suomen kielen hallintoalueen edustuksesta Lopuksi käsiteltiin neuvonpitojen rakennetta. Maaliskuussa 2017 valitaan uudet edustajat keskeisiä aloja varten. Niitä, joilla ei ole mahdollisuutta jatkaa työtä, pyydettiin ottamaan yhteyttä Susanne Abramssoniin. Vanhustenhoitoryhmän, kuten myös viestintäryhmän ja esikouluryhmän, edustajat ilmoittivat, että he haluavat jatkaa. Kulttuuriryhmä toi esiin, että eri edustajien on vaikea tavoittaa toisiaan, koska kaikilla ei ole Facebookia käytettävissä. Alueellisten toimijoiden, Skånen alueen ja lääninhallituksen, edustaja kutsui lopuksi osallistujat neuvonpitoon, joka järjestetään lokakuun lopussa / marraskuun alussa. Keskeisenä aiheena on valtiontuki, ja kysymys kuuluu : Mihin käytämme Skånen alueelle myönnettävät varat? Agneta Larsson