Kts läsnäololista. Julia Grönholm

Transkriptio

1 Malmö stad Stadskontoret 1 (6) Muistiinpanot Päivämäärä 26. marraskuuta 2017 Paikka ja aika Scandic Triangeln, Malmö klo Kts läsnäololista. Osallistujat Kunnan edustajat Cecilia Bengtsson, Taina Cronhamn, Julia Grönholm Muistiinpanot Julia Grönholm Johdanto Cecilia Bengtsson toivottaa osallistujat tervetulleiksi ja esittelee yhdessä kuvataiteilija Gabriella Agnérin kanssa aikajanan, jolle on sijoiteltu hallintoaluetyöskentelyyn liittyviä piirroksia (kuvat liitteenä). Osallistujia pyydetään kommentoimaan ja täydentämään piirroksia päivän aikana. Muokatuista piirroksista muodostetaan myöhemmin uusi, hallintoalueprosessia havainnollistava aikajana. 1 Katsaus menneisiin vuosiin Vähemmistölainsäädäntö astui voimaan vuonna 1999 ja sitä vahvistettiin vuonna 2010 Malmön Suomi Yhdistys ehdotti kunnalle suomen kielen hallintoalueeseen liittymistä, mutta sai kunnalta kielteisen vastauksen Yhdistys otti asian esille uudestaan, jolloin kunta laati aiheesta selvityksen ja poliitikot hyväksyivät ehdotuksen Valtio hyväksyi Malmön kaupungin hakemuksen ja kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta Ensimmäiset suurneuvonpidot pidettiin maaliskuussa ja syyskuussa Lain pohjalta muodostettiin neljä pienempää neuvonpitoryhmää kulttuuri-, vanhustenhoito-, esikoulu- ja viestintäkysymyksille Kunta perusti suomenkielisen esikouluosaston ja palkkasi kiertävän pedagogin pitkälti aktiivisen vanhempainryhmän ansiosta Projektipalkattu tiedottaja rakensi Malmön kaupungille suomenkieliset kotisivut Vanhustenhoito- ja kulttuurikysymysten neuvonpitoryhmät tapasivat ja suunnittelivat tulevia aktiviteetteja Kunta ei käyttänyt valtiontukea kokonaisuudessaan, mutta sai siirtää osan käyttämättä jääneistä varoista seuraavalle vuodelle muistiinpanot neuvonpito docx 2016 Suurneuvonpidot maaliskuussa ja syyskuussa Kunta laati kartoituksen suomenkielisen vanhustenhoidon tarpeesta Kulttuurityö lähti käyntiin Kunta palkkasi projektisihteerin vanhustenhoitokysymyksille Neuvopitomuodoista käytiin paljon keskustelua

2 2 (6) Loppuvuodesta kunnalla oli jälleen käyttämättömiä varoja, tällä kertaa lääninhallitus ei hyväksynyt niiden siirtämistä seuraavalle vuodelle 2017 Tänä vuonna valtiontuki käytetään kokonaisuudessaan Suomen 100-vuotisjuhlavuotta on juhlittu monella tavalla, kunta on muun muassa järjestänyt monipuolista kulttuuriohjelmaa Vuosi päätetään Raatihuoneella järjestettävään juhlaan, joka on suunniteltu yhteistyössä erillisen neuvonpitoryhmän kanssa Tulevaisuus Työ hallintoalueen parissa jatkuu, kyseessä on pitkä prosessi Viime vuosien aikana on tapahtunut paljon ja suunta on oikea Seuraava suurneuvonpito järjestetään keväällä 2018 Osallistujien kommentit Työ Malmössä etenee hyvin moneen muuhun hallintoaluekuntaan verrattuna, pitkälti ruotsinsuomalaisen ryhmän aktiivisuuden ansiosta Kysymys: Mitä tapahtuu, jos poliittinen valta kunnassa vaihtuu? Kuinka tämä vaikuttaa vähemmistötyöhön? Moni poliitikko ei tunne lainsäädäntöä. o Vähemmistölain mukaan kunnilla on velvollisuus lisätä sekä virkamiesten että vähemmistöryhmien tietoisuutta kansallisista vähemmistöistä. Myös poliitikkoja tulee tiedottaa vähemmistöoikeuksien merkityksestä. 2 Uusi ruotsinsuomalainen nuorten yhdistys Malmössä Anna Lind ja Julia Silverio, jotka edustavat hiljattain perustettua nuorisoyhdistystä MORO:a, kertovat yhdistyksen toiminnasta. Yhdistys perustettiin lokakuussa ja jäseniä on tällä hetkellä noin 36 Tarkoituksena on järjestää hauskoja aktiviteetteja nuorille suomalaisille, ruotsinsuomalaisille ja suomenmielisille mutta myös edistää vähemmistökulttuuria Malmössä Yhdistys toivoo voivansa tehdä yhteistyötä muiden alueen ruotsinsuomalaisten yhdistysten kanssa, mutta keskittyy ensin jäsenrekrytointiin Jäsenyydelle ei ole ikärajaa, mutta jotta yhdistys voi saada tukea Ruotsinsuomalaisten nuorten liitolta, ei keski-ikä saa nousta liian korkeaksi Yhdistyksellä on oma sivu Facebookissa: MORO Malmön Ruotsinsuomalaiset Nuoret 3 Keskustelua tulevaisuudesta Osallistujat keskustelevat hallintoalueeseen liittyvistä tarpeista, toiveista ja tulevaisuuden visioista ryhmissä. Koulu ja esikoulu Lankarulla (suomenkielinen esikouluosasto) ja kiertävän pedagogin tarjoama äidinkielenopetus toimivat hyvin Kouluasiat vaativat vielä paljon työtä

3 3 (6) Toiveena iltapäiväkerho- (fritids) ja/tai koululuokka, jossa ainakin osa opetuksesta järjestettäisiin suomen kielellä o Moni perhe olisi kiinnostunut suomalaisesta luokasta, erityisesti he, joiden lapset ovat Lankarullassa. Tärkeää ylläpitää lasten kielitaitoa Voisiko kunta/koulu järjestää kuljetuksen äidinkielen tunnille? Jos opetus on kouluajalla tai sen jälkeen, tulisi kuljetus voida järjestää, sillä kaikki eivät voi osallistua opetukseen omalla koululla Suomen kielen opetuksen määrää pitää nostaa, tunti viikossa ei riitä. Ryhmästä riippuen tunti on eripituinen eri lapsille, minuuttia. Euroopan neuvosto suosittelee tuntimääräksi kolme tuntia viikossa Tällä hetkellä lapset eivät voi saada kahden äidinkielen opetusta, voisiko kansallisten vähemmistökielien kohdalla tehdä poikkeuksen? Kulttuuri Hienoa, että kunnan kulttuuri-instituutiot ovat halunneet järjestää ohjelmaa, mutta se ei aina ole ollut tarpeeksi kiinnostavaa Olisi hyvä, jos ohjelmaa järjestettäisiin enemmissä määrin ryhmän toiveiden pohjalta Ohjelmistoon toivotaan enemmän nykykulttuuria ja modernia suomalaista elokuvaa, ei ainoastaan vanhoja tuotantoja Toiveena esimerkiksi Marttakerho, jossa vanhemmat voisivat opettaa nuoremmille esimerkiksi sukan kutomista, sekä musiikkileikkikoulu ja kaiken ikäisille sopivat tapahtumat Yhteinen tila kaikille helpottaisi tapahtumien järjestämistä Viestintä Viestinnän pitää toimia paremmin, tiedotus kotisivujen ja sosiaalisen median kautta ei riitä, tarvitaan myös kirjeitä Malmön Suomi Yhdistys voi auttaa tiedon levittämisessä, mutta tiedon pitää ensin tulla jostain Tärkeät tiedot tulee voida tulostaa pdf:nä, helpottaa jakamista Malmöhön muuttaa paljon uusia suomalaisia, kuinka tavoitamme heidät? Voisiko uusille asukkaille lähetettävään tervetulokansioon lisätä tietoa kansallisista vähemmistöistä? Kielen elvytys Kielen elvyttäminen ja säilyttäminen on tärkeää Myös aikuisilla pitäisi olla mahdollisuus oppia tai vahvistaa suomen kieltä, esimerkiksi kielikahvilassa Opiskelijat toivovat suomi-ruotsi-kursseja ruotsin ja englannin sijaan Vanhustenhoito Lankarulla on hyvä esikuva vanhustenhoidon osalta Tarve kaksikieliselle vanhustenosastolle Neuvonpito Päivämäärästä ja asialistasta pitää tiedottaa hyvissä ajoin tieto seuraavasta suurneuvonpidosta tulisi lähettää mahdollisimman pian Haastavaa löytää hyvä ajankohta, vanhukset eivät tule ilta-aikaan ja työssäkäyvät eivät pääse päivällä voisimmeko käyttää nettiä tai järjestää neuvonpidon viikonloppuna, jota useampi pääsisi paikalle?

4 4 (6) Enemmän dialogia ja vähemmän yksisuuntaista informointia Keskusteluille pitää varata tarpeeksi aikaa voisiko käsiteltävien ja esiteltävien asioiden määrää vähentää? Kunnan suomenkielinen palvelu Visio: Suomen kielen asema kunnassa on itsestäänselvä, kaikki toimii sekä suomeksi että ruotsiksi Kunnan tulisi järjestää asiat, jottei yksittäisten ihmisten tarvitsisi tehdä niin paljon töitä niiden eteen 4 Virka Cecilia Bengtsson kertoo lyhyesti suunnitteilla olevasta virasta. Virka mainitaan ensimmäistä kertaa kunnan selvityksessä Malmö stads möjligheter för anslutning till finskt förvaltningsområde vuonna 2013, tämän jälkeen siitä on keskusteltu vuosittain Prosessi on vienyt aikaa kunnan uudelleenorganisoinnin vuoksi, koska uusiin rekrytointeihin ei ole saatu lupaa Selvityksessä ehdotetaan 50% virkaa, jota lyhennettäisiin ajan myötä Viran kustannukset voidaan kattaa joko valtiontuella tai sisällyttää kunnan toimintaan o Jos virka tulkitaan lisäkustannukseksi, sen voi rahoittaa valtiontuella o Viran kustannusten sisällyttäminen kunnan budjettiin vaatisi uuden selvityksen laatimista Tukholman lääninhallitus on kieltänyt valtiontuen käyttämisen kokonaisuudessaan virkakustannusten kattamiseen o Malmössä näin ei kävisi, sillä kunta saa lähes kaksi miljoonaa kruunua vuosittain, mutta mitä enemmän virka maksaa, sitä vähemmän rahaa voidaan käyttää muihin aktiviteetteihin Muut hallintoaluekunnat ovat ratkaisseet asian eri tavoin o Norrköpingissä on työskennellyt koordinaattori suomen kielen hallintoalueen parissa vuodesta 2012 Vuonna 2013 rekrytoitiin vanhustenhoidon parissa työskentelevä projektisihteeri, jonka toimi on nykyään pysyvä (50/50%) Kunta ei ole työskennellyt esikoulu- tai lasten ja nuorten kysymysten parissa lainkaan o Tukholman virkamies työskentelee 100% strategisen kehittämisen parissa o Örebrossa virkamies työskentelee toiminnan seurannan (verksamhetsuppföljning) parissa o Skövdessä virkamies vastaa kotisivuista, sekä käsittelee o ruotsinsuomalaisen ryhmän hakemuksia ja muita asioita Sigtunassa virka siirrettiin lisäkustannuksesta kunnan toimintaan kuuluvaksi (100%, työskentelee kaikkien kansallisten vähemmistöjen parissa) Tehtävästä tulee vaikea, jos emme ole yhtä mieltä sen sisällöstä. Toimenkuvaa täytyy rajata, jotta odotukset eivät kasva liian suuriksi ja mahdottomiksi toteuttaa. Esittelyn jälkeen osallistujat keskustelevat virkaan liittyvistä asioista. Toivotut ominaisuudet, työtehtävät ja muut ajatukset kirjataan lapuille, jotka järjestetään

5 5 (6) ryhmiksi. Otsikoiksi nousevat Pätevyys (henkilökohtaiset ominaisuudet ja tietotaito), Työnkuva (työtehtävät), Tiedonkeräys ja ajankohtaisten asioiden seuranta, Kunnan yhteyshenkilönä oleminen ( en väg in ), sekä Kulttuuriaktiviteetit. Tiedonkeräys ja ajankohtaisten asioiden seuranta siirretään työnkuvan alle ja kulttuuriasioita käsitellään omassa neuvonpitoryhmässään. Kunta tulee pian perustamaan uuden yhteyskeskuksen, jonne voi ottaa yhteyttä kaikissa kuntaa koskevissa asioissa. Täten tarve kunnan yhteyshenkilönä olemiselle pienenee. Jäljelle jää kolme otsikkoa pätevyys, työnkuva ja yhteyskeskus joista keskustellaan jälleen ryhmissä. Pätevyys Yhteiskunnallinen tai kulttuurialan korkeakoulututkinto Kaksikielinen, mielellään suomalais-/ruotsinsuomalais-/tai suomenruotsalaistaustainen Aloitekykyinen, virka vaatii oman työnkuvan jatkuvaa kehittämistä Kyky luoda verkostoja sekä työpaikalla että sen ulkopuolella esimerkiksi yhdistysten kanssa Päättäväinen, hyvä itseluottamus, kyky ottaa vastaan kritiikkiä Hyvä projektinsuunnittelu ja seurantakyky Hyvät viestintätaidot Työnkuva Seuranta, arviointi, selvitysten laatiminen, budjetointi Toiminnasta tiedottaminen tasaisin väliajoin Koordinointi, verkostoituminen paikallisten yhdistysten ja kunnanhallintojen, sekä muiden kuntien vastuuhenkilöiden kanssa Tiedotustapaamisten ja koulutusten järjestäminen kunnan työntekijöille ja vähemmistöryhmille (ei välttämättä tarvitse puhua/kouluttaa itse) Viestintä kunnan kotisivujen päivittäminen Tiedonkeräys ja -levittäminen kunnan sisällä ja ulkopuolella Rekrytointien seuranta koska kunnan tulisi rekrytoida suomenkielistä henkilökuntaa? Ajankohtaisten asioiden seuranta paikallisella, alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Mitä muissa hallintoaluekunnissa tapahtuu? Mitä tapahtumia järjestetään? Aktiivinen jäsenyys koordinaattoriverkostossa Yhteyskeskus (Kontaktcenter) Suomenkielistä henkilökuntaa Henkilökunnalla tietoa suomen kielen hallintoalueesta ja kunnan aktiviteeteista Yhteistyö koordinaattorin kanssa, voisiko keskushenkilökunta vastata joistakin työtehtävistä koordinaattorin sijaan? Virkanimike, työaikaprosentti ja työsuhteen muoto Mikä virkanimike olisi sopiva? Projektipäällikkö (projektledare), koordinattori (samordnare) vai jokin muu? Kehityssihteerin (utvecklingssekreterare) työnkuvaan kuuluu myös asioiden valmistelu (ärendeberedning), mistä johtuen jokin muu virkanimike voisi olla parempi. Osallistujien mukaan viran sisältö on tärkeämpi kuin nimike.

6 6 (6) Viran kustannukset ehdotetaan katettavan valtiontuella ensimmäisten vuosien aikana. Tämän jälkeen viran voisi siirtää osaksi kunnan säännöllistä toimintaa. Voisiko jako, jossa 50% ajasta käytetään ruotsinsuomalaisen vähemmistön asioihin ja loput 50% muiden kansallisten vähemmistöjen asioihin olla toimiva ratkaisu? Osallistujat pitävät tätä hyvänä ehdotuksena. Muut kommentit osallistujilta Työnkuva on haastava, tärkeää rekrytoida soveltuva henkilö Henkilön pitää pystyä myös tekemään virheitä Suomen kielen hallintoalue on prosessi, joka kehittyy koko ajan, kaikki ei voi mennä täydellisesti joka kerta Myös valtio kehittyy ja pyrkii löytämään hyviä toimintatapoja Kunnan virkamiehien tukeminen työssään on tärkeää Keskustelun lopuksi Cecilia kertoo luvan hakemisesta rekrytoinnin aloittamiseksi (vakansprövning). Väliaikainen kaupunginjohtaja ei mahdollisesti ehdi myöntää lupaa ennen joulua. Kunta on kuitenkin palkannut kehityssihteerin sijaisen, joka voi työskennellä hallintoalueasioiden parissa vuoden 2018 puoliväliin saakka. 5 Kehityssihteerin sijaisuus Sanna Jälevik on palkattu sijaistavaksi kehityssihteeriksi vastuualueenaan kansalliset vähemmistöt. Sanna aloittaa kuuden kuukauden mittaisessa toimessaan vuoden 2018 alussa. 6 Muut asiat Eräs osallistujista esittää kysymyksen koskien valtion tapaa seurata kuntien hallintoaluetyöskentelyä. Seurannan koetaan olevan riittämätöntä, eikä asiasta vastuussa oleva Tukholman lääninhallitus tunnu tarjoavan kunnille tarpeeksi tukea. Cecilia Bengtsson kertoo, että Malmön kaupunki otti kyseiset asiat esille remissivastauksessaan, joka koski meneillään olevaa vähemmistölainsäädännön arviointia. Lääninhallituksen ohjeistukset ovat usein epäselviä, mutta se voi myös johtua yksiselitteisten vastausten puutteesta. Jokaisen hallintoaluekunnan ja ruotsinsuomalaisen ryhmän rakenteet, tarpeet ja edellytykset ovat erilaisia, mikä vaikeuttaa yhtenäisen ohjeistuksen laatimista. Lopuksi Cecilia tiedustelee osallistujien kantaa teematapaamisten suhteen. Kunta voisi vuoden 2018 aikana järjestää tapaamisia, joiden aiheena olisi esimerkiksi rahallisen tuen hakeminen eri kulttuuri- ja vapaa-ajan aktiviteetteihin, tai kunnan ja sen päätösprosessien toiminta. Osallistujien mielestä ehdotus on hyvä.