Euroopan neuvoston tarkastus Ruotsin kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toteutuksesta.

Transkriptio

1 [Översättning från engelska till finska, ö.a.] Euroopan neuvoston tarkastus Ruotsin kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen toteutuksesta. Euroopan neuvoston Neuvoa-antava komitea kansallisten vähemmistöjen suojaa koskevan puiteyleissopimuksen soveltamisesta on tarkastanut Ruotsin puiteyleissopimuksen toteutuksen ja jättänyt selostuksen tuloksista 25. elokuuta 2002 päivätyssä raportissaan. Euroopan neuvoston ministerikomitea on sen jälkeen 10. joulukuuta 2003 hyväksynyt seuraavan määrättyjä loppupäätelmiä ja suosituksia sisältävän julkilausuman. Ministerikomitea on kansallisten vähemmistöjen suojaa koskevan puiteyleissopimuksen (alempana puiteyleissopimukseksi kutsuttavan) artikkelin nojalla; Huomioinut 17. syyskuuta 1997 hyväksytyn julkilausuman (97) 10 esittämät säännöt, jotka Ministerikomitea hyväksyi puiteyleissopimuksen artikkelin seurantajärjestelyistä; Huomioinut äänestyssäännön, joka hyväksyttiin julkilausuman (97) 10 hyväksymisen yhteydessä; Huomioinut ratifiointiasiakirjan, jonka Ruotsi 9. helmikuuta 2000 esitti käsityksenään; Palauttanut mieleen, että Ruotsin hallitus toimitti raporttinsa puiteyleissopimuksen ensimmäiseltä seurantakierrokselta 5. kesäkuuta 2001; Huomioinut, että Neuvoa-antava komitea hyväksyi Ruotsin hallituksen kutsun lähettää valtuuskunta kokoamaan lisätietoja Ruotsista, ja että vierailu tehtiin marraskuuta 2002; Huomioinut Neuvoa-antavan komitean mielipiteen siitä, että päätös puiteyleissopimuksen toteutuksesta Ruotsissa tehtiin 20. helmikuuta 2003, ja toimitettiin sen jälkeen Ruotsin pysyvälle edustajalle, sekä annettiin tiedoksi kaikkien jäsenmaiden pysyville edustajille asiakirjana nro CM(2003)79, ja julkaistiin Ruotsin hallituksen toimesta jälkeenpäin; Huomioinut, että Ruotsin hallitus antoi kirjalliset kommentit Neuvoa-antavan komitean käsitykseen, ja että nämä 25 heinäkuuta 2003 päivätyt kirjalliset kommentit on toimitettu kaikkien jäsenmaiden valtuuskunnille liitteenä asiakirjaan CM(2003)79; Tutkinut Neuvoa-antavan komitean näkemyksen ja Ruotsin hallituksen kirjalliset kommentit; Huomioinut myös muiden hallitusten kommentit, 1. Ministerikomitea hyväksyy puiteyleissopimuksen toteutusta Ruotsissa koskevat seuraavat johtopäätökset: - Ruotsi on viime vuosien aikana alkanut kehittää kansallisten vähemmistöjen suojaa koskevia lainsäädännöllisiä puitteita ja ottanut sisällökkäät ensi askeleet aloitteiden kattamien vähemmistöjen suhteen. Myönteinen kehitys koskee erityisesti Pohjois-Ruotsin viittä kuntaa, jotka soveltavat uutta vähemmistökieliä koskevaa lainsäädäntöä; 1 Hyväksyessään 17. syyskuuta 1997 päivätyn julkilausunnon (97) 10 Ministerikomitea hyväksyi myös seuraavan säännön: Puiteyleissopimuksen artikkeleiden 24.1 ja 25.2 mukaiset päätökset katsotaan hyväksytyiksi, mikäli kaksi kolmasosaa sopimusosapuolten edustajista, joihin kuuluu myös Ministerikomiteaan nimitettyjen sopimusosapuolten edustajien enemmistö, puoltavat päätöstä.

2 - On edelleen olemassa tarve kehittää kansallisia vähemmistöjä koskevia lainsäädännöllisiä puitteita. Sen lisäksi on puiteyleissopimuksen periaatteisiin suhtauduttava käytännössä johdonmukaisemmin. Monien puiteyleissopimuksen piiriin kuuluvien avainkysymysten pitkälle viety desentralisointi merkitsee sitä, että keskeinen vastuu seurannasta ja siihen liittyvistä ongelmista on paikallisilla viranomaisilla. Puutteita ilmenee erityisesti tuessa kansallisten vähemmistöjen kielenopetukselle, mutta niitä ilmenee myös muilla aloilla, kuten tiedotusvälineisiin liittyen, millä alalla kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden aloitteet tarvitsevat lisätukea; - On olemassa pakottava tarve löytää tasapainoinen ratkaisu, sekä antaa parempi lakisääteinen suoja maanomistuskysymykselle saamelaisten perinteisesti asuttamilla alueilla, ja varmistaa samalla alueen etnisten kansanryhmien välinen tasapaino, sekä suojella alkuperäiskansaan kuuluvien henkilöiden kulttuuria ja identiteettiä; - On tärkeää toteuttaa äskettäin parannettua etnistä syrjintää koskevaa lainsäädäntöä pitäen mielessä vähemmistöihin ja erityisesti romaneihin kohdistuva syrjintä varsinkin asunto- ja työllisyyskysymysten alalla; - Ruotsin viranomaisten tulee jatkaa neuvottelurakenteiden kehittämistä pyrkien parantamaan kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden osallistumista heihin kohdistuvien päätösten teossa; 2. Suosittelee Ruotsia tarkoituksenmukaisesti huomioimaan I. osan johtopäätelmät yhdessä Neuvoaantavan komitean eri kommenttien kanssa. 3. Kehottaa Ruotsin hallitusta julkilausuma (97) 10:n mukaan: a. jatkamaan Neuvoa-antavan komitean kanssa parhaillaan käytävää vuoropuhelua; b. viestimään säännöllisesti Neuvoa-antavalle komitealle toimenpiteistä, joihin on ryhdytty I ja II osassa esitettyjen suositusten mukaan.

3 Euroopan neuvoston tarkastus eurooppalaisen peruskirjan alueellisia ja vähemmistökieliä koskevien säännösten toteuttamisesta Ruotsissa. Euroopan neuvoston eurooppalaisen peruskirjan alueellisia ja vähemmistökieliä koskevien säännösten sovellutusta tutkiva asiantuntijakomitea on tarkastanut, miten Ruotsi toteuttaa peruskirjaa ja jättänyt selvityksen tuloksista 6. joulukuuta 2002 jättämässään raportissa. Euroopan neuvoston ministerikomitea on 19. kesäkuuta 2003 päättänyt antaa Ruotsille joitakin suosituksia. Seuraavassa selvitetään asiantuntijakomitean raportissaan esittämät johtopäätelmät sekä Ministerikomitean suositukset. Asiantuntijakomitean havainnot Komitea esittää täten yleiset havaintonsa peruskirjan sovellutuksista Ruotsissa. A. Ruotsin ratifiointi tasoittaa tietä myönteiselle kehitykselle tulevaisuudessa Ruotsin alueellisille ja vähemmistökielille annettavan suojan ja tuen osalta. Tämä vastaa täysin peruskirjan henkeä ja dynaamista luonnetta. Komitea näkee ratifioinnin todisteena Ruotsin poliittisesta kannanotosta, jonka kautta alueellisille ja vähemmistökielille annetaan suojaa ja tukea. B. Komitea huomioi, että Ruotsin viranomaiset ovat lainsäädännöllisesti ryhtyneet päättäväisiin toimiin. Uusi lainsäädäntö muodostaa perustan viimeisimmän vuosikymmenen aikana havaittujen kielteisten suuntauksien muuttamiselle. C. Uusia kielilakeja sovelletaan alueellisesti rajoitetusti Norrbottenin läänin alueella sijaitsevissa määrätyissä kunnissa. Tämä on tyydyttävää pohjoissaamen, luulajansaamen ja meänkielen osalta. Suomen kielen osalta tällainen alueellinen ulottuvuus on kuitenkin ongelmallista, koska ainoastaan noin 5 % suomea puhuvista asuu tällä alueella. Komitea myöntää kuitenkin, että Ruotsissa käydään asian tiimoilta vakavaa keskustelua, ja ilmaisee toiveenaan tämän prosessin johtavan siihen, että muita suomen kielen käytön kannalta merkittäviä alueita asteittain sisällytetään hallintoalueeseen. D. Komitea on myös huomioinut, että eteläsaamen perinteinen alueellinen pohja sijaitsee sen alueen ulkopuolella, jota III. osa suojaa. Eteläsaamen kielellinen asema on erittäin uhanalainen, ja komitean mielestä kielen suojelu ja kehitys vaatii erityiskeinoja. E. Ruotsin nykyiset alueellisia ja vähemmistökieliä koskevat linjaukset on luotu vasta äskettäin samalla, kun erityinen asiaa koskeva lainsäädäntö on hyväksytty. Ennen vuotta 1999 kielipoliittisia linjauksia ei oltu kirjoitettu, ja käytännön toimenpiteitä sovellettiin tilapäiseltä pohjalta. Kielilakien hyväksymisen jälkeen ryhdyttiin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin vähemmistökielten suojelemiseksi ja kehittämiseksi. F. Romanin ja jiddišin kielet saivat II. osan mukaisen suojan. Romanikielten opetuksessa on ilmeisiä ongelmia. Komitea on kuitenkin huomioinut, että romanien ja viranomaisten välillä on tehty aloitteita yhteistyöstä. Se on johtanut kahteen huomattavaan aloitteeseen, joista toinen käsittelee opetusaineistojen kehittämistä ja toinen opettajien koulutusta. Eräs myönteisen kehityksen tärkeä tekijä on se, että eri romanikielten edustajat ovat alkaneet kehittää keskinäistä yhteistyötään. G. Peruskirjan monien velvoitteiden käytännön toteutus riippuu alueellisten ja paikallisten viranomaisten päättämistä toimenpiteistä. Komitea on myös huomioinut, että tällaisten toimenpiteiden puuttuminen on joissakin tapauksissa johtanut siihen, ettei sitoumuksia ole täytetty, vaikka lainsäädännöllinen pohja onkin ollut olemassa. Komitea pitää tätä rakenteellisena ongelmana, jota viranomaisten on syytä tutkia, jotta sitoumusten käytännön toteutus varmistettaisiin.

4 H. Tällainen rakenteellinen ongelma käy selvästi ilmi opetuksessa. Opetuksella on ratkaiseva asema alueellisten tai vähemmistökielten suojelussa ja kehittämisessä. Komitea painottaa sen tähden erityistoimenpiteiden tarvetta, jotta Ruotsin ratifioinnin kattamien kielten opetus tai oppiminen laajentuisi. Vaikuttaa myös siltä, että vähemmistökielten opetuksen ja opintojen säännöllinen seuranta ja sitä koskevien määräaikaisten raporttien tuottaminen ja julkaisu puuttuu myös kokonaan. Komitea katsoo sen lisäksi, että opettajakoulutus ja opetusaineistojen tuottaminen on ratkaisevaa sitoumusten toteutukselle, ja että tässä suhteessa on paljon parantamisen varaa. I. Pääongelmana vähemmistökielten käytössä oikeuslaitoksessa ja julkishallinnossa vaikuttaa olevan se, ettei riittävää kompetenssia asiakirjojen kirjoittamiseen näillä kielillä ole olemassa. Suullinen viestintä suomen ja meänkielillä vaikuttaa toimivan hyvin, muttei ole tyydyttävää saamen kielellä. Peruskirjan kokonaistavoite on kannustaa alueellisten ja vähemmistökielten käyttöä tältä osalta. Lainsäädännöllisten asiakirjojen sekä olennaisten lakitekstien olemassaolo vähemmistökielillä ja niiden kääntäminen vähemmistökielille auttaisi kielten käytön kehitystä ja parantumista julkiselämässä. J. Komitean vaikutelmana on, että keskustason viranomaiset ovat saaneet aikaan avoimen vuoropuhelun alueellisten ja vähemmistökielten edustajien kanssa. Komitean näkökannan mukaan viranomaiset voisivat tarkastella mahdollisuutta perustaa pysyvä keskusteluareena jatkuvan vuoropuhelun aikaansaamiseksi vähemmistöjen itsensä kesken, sekä vähemmistöjen ja viranomaisten välille. Tämän kaltainen keskusteluareena kannustaisi myös proaktiivisempaan viestintälinjoitukseen, koska eri kielten edustajat täten helpommin pääsisivät osallisiksi valtiollisen politiikan suomista mahdollisuuksista. K. Tämän päivän yhteiskunnassa tiedotusvälineillä on keskeinen asema alueellisten ja vähemmistökielten käytön edistämisessä. Komitea arvostaa sitä, että on ryhdytty toimenpiteisiin televisio- ja radio-ohjelmien tuottamiseksi alueellisilla ja vähemmistökielillä. Tarkastaessaan Ruotsin tilannetta tulevaisuudessa komitea olettaa näkevänsä myönteistä kehitystä tällä alalla. Komitea on huomioinut vähemmän myönteisiä tuloksia vähemmistökielisessä lehtituotannossa. Saamen kielillä ei lehtiä julkaista lainkaan ja meänkielellä hyvin vähän. Koska viranomaiset ovat jo tietoisia tästä tyhjiöstä, Komitea odottaa mielenkiinnolla tietoa tilanteen parantumisesta seuraavalla tarkastuskierroksella. L. Ruotsin viranomaiset ovat kehittämässä tukea alueellisilla ja vähemmistökielillä tehtävään kulttuurityöhön. Rajat ylittävä yhteistyö on pitkälle kehittynyttä monilla aloilla, ja vähemmistökielten puhujilla on hyvät mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhön. Euroopan neuvoston ministerikomitean suositukset peruskirjan soveltamisesta Ruotsissa Ministerikomitea, On eurooppalaisen peruskirjan 16. alueellisia ja vähemmistökieliä koskevan artikkelin mukaisesti, Huomioinut Ruotsin 9. helmikuuta 2000 esittämät ratifiointiasiakirjat; Huomioinut Peruskirja-asiatuntijoiden komitean tekemän tarkastuksen siitä, miten Ruotsi soveltaa peruskirjaa; Huomioinut Ruotsin viranomaisten antamat kommentit Asiantuntijakomitean raporttiin; Pitänyt mielessä, että tarkastus perustuu Ruotsin alustavassa määräaikaisraportissa esittämiin tietoihin, Ruotsin viranomaisten antamiin lisätietoihin, Ruotsissa toimivien elinten ja organisaatioiden antamiin tietoihin sekä tietoihin, jotka Asiantuntijakomitea onnistui hankkimaan paikan päällä tehdyn vierailunsa aikana,

5 Suosittelee, että Ruotsin viranomaiset ottavat huomioon kaikki Asiantuntijakomitean tekemät huomiot sekä priorisoi seuraavaa: 1. ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin lujittaakseen alueellisilla tai vähemmistökielillä tapahtuvan koulutuksen saavutettavuutta, kehittääkseen opintoaineistoja ja parantaakseen opettajakoulutusta koulutuksen kaikilla tasoilla; 2. huolehtii suotuisten ehtojen luomisesta saamen, suomen ja meänkielen käytölle rajoitetuilla alueilla Norrbottenin läänissä asioitaessa oikeudellisten ja hallinnollisten viranomaisten kanssa; 3. kannustaa ja/tai helpottaa vähintään yhden sanomalehden luomista ja/tai ylläpitämistä saamen ja meänkielillä; 4. parantaa suomen kielen asemaa julkiselämässä ja erityisesti koulutuksessa suomen kielen hallintoalueen ulkopuolella.