14.3.2014 Espoon kaupunki, Tilakeskus Snettansintie 41 02940 Espoo Luottamuksellinen Pöyry Finland Oy PL 4, Jaakonkatu 3, 01621 Vantaa, FINLAND puh. 010 3311, fax. 010 33 53011
SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 KOHTEEN SIJAINTI JA ASEMAPIIRROS... 4 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 5 1. KIINTEISTÖN KUNTO SEKÄ ARVIO KORJAUSTARPEISTA JA RISKEISTÄ... 7 1.1 YLEISTÄ... 7 1.2 RAKENTEET... 8 1.3 LVI-TEKNIIKKA... 12 1.4 SÄHKÖTEKNIIKKA... 13 1.5 SIIRTOLAITTEET... 14 2. KORJAUSKUSTANNUSENNUSTE... 16 YHTEENVETO... 16 A. VÄLITTÖMÄT KORJAUSTARPEET (2014)... 17 B. KUNTORISKIT JA KORJAUSTARPEET 1-5 VUODEN AIKAJÄNTEELLÄ (2015-2018)... 20 C. KUNTORISKIT JA KORJAUSTARPEET YLI 5 VUODEN AIKAJÄNTEELLÄ (2019-2023)... 22 3. VALOKUVAT... 23 VALOKUVAT, RAKENNUSTEKNIIKKA... 24 VALOKUVAT, LVI-TEKNIIKKA... 31 VALOKUVAT, SÄHKÖTEKNIIKKA... 36 Pöyry Finland Oy 2 (38)
ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Espoossa sijaitsevan rakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Kuntotarkastuksen kenttätyö on toteutettu kohteen ulkoalueilla sekä sisätiloissa 14.3.2014. Kohteesta on otettu lisäksi Pöyry Finland Oy:n koordinoimana sisäilmanäytteet, materiaalinäytteet sekä asbesti- ja haitta-ainenäytteet. Näytteet on toimitettu analysoitaviksi Työterveyslaitoksen laboratorioon, Kuopioon. Näytteiden tulokset esitellään ja käsitellään erillisissä raporteissa, mutta tulokset vaikuttavat myös tämän raportin sisältöön. Selvityksen ovat suorittaneet Pöyry -yhtiöissä: - Markku J. Salminen, Pöyry Finland Oy, rakennearvio - Matti Tapanainen, Pöyry Finland Oy, LVIA-arvio - Kenneth Grönberg, Pöyry Finland Oy, sähköarvio Tilaajan (Espoon kaupunki, Tilakeskus) puolesta yhteyshenkilönä ovat olleet rakenneinsinööri Jari Hyötyläinen sekä sisäilma-asiantuntija Julia Debbarh. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntotarkastuksen tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Pöyry Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Pöyry Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Pöyry Finland Oy Kiinteistöjen tekninen ja energiakonsultointi Markku J. Salminen Projektipäällikkö Ritva Rissanen Laatutarkastus Pöyry Finland Oy:n yhteystiedot: Puhelin 010 3311 Telefax 010 33 53011 Postiosoite PL 4, 01621 VANTAA Katuosoite Jaakonkatu 3, 01620 VANTAA E-mail etunimi.sukunimi@poyry.com Pöyry Finland Oy 3 (38)
KOHTEEN SIJAINTI JA ASEMAPIIRROS Kohde sijaitsee Espoossa, osoitteessa Snettansintie 41 (http://kartat.espoo.fi) Kohteen karttaote (kohde ympyröity punaisella). Pöyry Finland Oy 4 (38)
Kohteen perustietoja Käyttötarkoitus Opetuskiinteistö Pinta-ala 354 m 2 (Kerrosala) Rakennustilavuus 1 400 rm 3 Rakennusvuosi Laajennusvuosi Saneerausvuosi Maanpäällisiä kerroksia Maanalaisia kerroksia Tehdyt korjaustyöt Rakennustekniikka Perustustyyppi Rakennuksen runko Ulkoseinärakenne Julkisivupintamateriaali Ikkunatyyppi Kattomuoto Vesikatemateriaali Liikenne- ja pysäköintialueet Sorapinta LVIA-tekniikka Lämmitystapa Lämmönjakojärjestelmä Vedenhankinta ja viemäröintioma vedenhankinta ja umpisäiliö Vesijohtojärjestelmä Viemäriputkisto Pumppaamot Ilmanvaihtojärjestelmä Kylmäntuotanto Jäähdytys Sprinklerjärjestelmä Rakennusautomaatio Sähkö- ja tietojärjestelmät sekä siirtolaitteet Sähköliittymä Sähkönjakelujärjestelmä Varmennettu sähkösyöttö Keittiölaitteet Paloilmoitusjärjestelmä Antennijärjestelmä Rikosilmoitusjärjestelmä Videovalvontajärjestelmä Kulunvalvontajärjestelmä Hissit 1916 1958 1 Ei ole Suihkutilojen korjauksia 1990-luvulla, LVI-korjauksia 2006-2013 (putkitunneli, ilmanvaihto, patteriverkosto), kattovuotokorjauksia 2014. Maanvarainen Puu (alkuperäisellä osalla hirsirunko, laajennusosalla pystyrunko) Puu Puu, vaakalaudoitus 2-lasinen avattava puuikkuna Harjakatto Teräspelti, saumapeltikate Öljylämmitys (lämmöntuotantolaitteet viereisessä päiväkotirakennuksessa) Vesipatterijärjestelmä Kupari- ja galvanoitu teräsputkisto Valurautaputkea ja muoviputkea Ei ole Painovoimainen ilmanvaihto pääosin, keittiölle ja sosiaalitiloille koneellinen poistoilmanvaihto Ei ole Ei ole Ei ole Ei ole Pienjänniteliittymä 4/5-johdinjärjestelmä (TN-C-S) Ei ole Koulukeittiölaitteet Ei ole Maanpäällinen vastaanotto Ei ole Ei ole Ei ole Ei ole Esitetyt perustiedot kuvaavat kohteen pääasiallista käyttötarkoitusta, rakennetyyppiä, laitejärjestelmää tms., ellei muuta ole yllä mainittu. Copyright Pöyry Finland Oy
1 KIINTEISTÖN KUNTO SEKÄ ARVIO KORJAUSTARPEISTA JA RISKEISTÄ Pöyry Finland Oy 6 (38)
1. KIINTEISTÖN KUNTO SEKÄ ARVIO KORJAUSTARPEISTA JA RISKEISTÄ 1.1 Yleistä Kuntotarkastuksen kohteena oli Espoon kaupungissa, osoitteessa Snettansintie 41 sijaitseva rakennus, joka on lähtötietojen mukaan rakennettu vuonna 1916. Koulurakennusta on laajennettu lähtötietojen mukaan 1950-luvun lopulla. 1950-luvun lopulla on samalle tontille rakennettu myös entinen opettajien asuinrakennus, joka nykyisellään toimii päiväkoti- ja iltapäiväkerhokäytössä. Kyseisestä rakennuksesta on laadittu oma kuntotarkastusraportti. Muita tontilla sijaitsevia piharakennuksia ja täydentäviä rakennuksia ei tässä kuntotarkastuksessa katselmoitu. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros, kylmä ullakkotila sekä pieni, ryömintätilan osalla sijaitseva perunakellari. Rakennuksen maanpäällisessä kerroksessa on luokkatiloja, keittiö, opettajainhuone, kanslia, wc- ja sosiaalitiloja. Tilaajalta saatuina lähtötietoina olivat: Kosteus- ja homekartoitusraportti (päiväykset 24.9.1997 ja 27.6.2012), Espoon kaupunki, tekninen keskus Terveystarkastajan tarkastuskertomus, päivätty 12.2.2014, Espoon kaupunki, Espoon seudun ympäristöterveys Kuntoarvioraportti, päivätty 28.7.1997, Espoon kaupunki, tekninen keskus LVI-piirustus sosiaalitilojen muutoksista, päivätty 20.8.1993 Asemapiirustus, päivätty 15.10.1992 Pohjapiirustus, 1. krs, sosiaalitilojen muutokset, päivätty 15.10.1992 Leikkaukset A-A ja B-B, sosiaalitilojen muutokset, päivätty 15.10.1992 Julkisivut, päivätty 15.10.1992 LVI-piirustus sosiaalitilojen ja WC-tilojen vesi- ja viemärimuutoksista, päivätty 20.8.1993 Powerpoint-esitys koulun korjauksista, tutkimuksista ja korjaustarpeista Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen huoneala 314 m 2, kerrosala 354 m 2 ja tilavuus 1400 m 3. Pinta-ala- ja tilavuustietoja ei ole tarkistettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntotarkastuksessa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle 2014 2023. Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTS-ehdotukseen, eivät myöskään hankekustannukset. Pöyry Finland Oy 7 (38)
Kuntotarkastus perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Erillisten kuntotutkimusten tulosten perusteella korjaustarpeita ja kustannusennusteita tulee tarkentaa. Seuraavilla sivuilla on lyhyet yhteenvedot tekniikanaloittain kiinteistön nykytilasta ja arvioiduista korjaustarpeista. Edellä olevalle kiinteistön perustietosivulle on koottu kuvaukset kiinteistön teknisistä pääjärjestelmistä. Luvun 2 taulukoissa on esitetty arviot kiinteistössä tarvittavista korjaus- ja kunnossapitotoimenpiteistä 10 vuoden aikajänteellä. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset eivät sisälly esitettyyn PTS-ehdotukseen. Luvussa 3 on esitetty olennaisimmat valokuvat kohteesta. 1.2 Rakenteet Rakennuksen rakennetekniikka on merkittäviltä osin kunnoltaan välttävää ja rakennuksen arvioidaan vaativan varsin mittavia, jopa peruskorjaustasoisia korjauksia tarkastelujaksolla. Erillisten kuntotutkimusten (sisäilmamittaukset, materiaalinäytteet ja rakenneavaukset sekä haittaainekartoitus) tulosten perusteella tarvittavat korjaustoimenpiteet ovat hyvin laajoja ja kohdistuvat varsin kattavasti koko rakennusrunkoon (ainakin ulkoverhoukset, sisäverhoukset, alapohjat, yläpohjat ja ulkoseinät). Rakennuksessa on tehtyjen sisäilmamittausten ja mikrobikartoituksen perusteella kosteus- ja mikrobivaurioita. Rakenteita korjaamallakaan ei sisäilmariskejä voida täydellä varmuudella poistaa. Ihmisten oleskelu rakennuksen tiloissa voi altistaa tilojen käyttäjät rakenteissa esiintyville mikrobikasvustoille, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Mikäli rakennus päätetään korjata, tulee rakenteet pyrkiä korjaamaan kosteusteknisesti toimiviksi. Vaurioiden laajuus tulee selvittää rakenteita avattaessa ja vaurioituneet rakenteet ja materiaalit tulee purkaa ja poistaa riittävän laajalti. Korjaustoimenpiteiden laajuus tulee määritellä erillisen suunnittelun perusteella. Purku ja korjaustöissä tulee huolehtia asianmukaisesta suojauksesta ja suojautumisesta. Korjaustöiden oletetun laajuuden takia ei rakennusta ole mahdollista korjaustöiden aikana käyttää. Korjausten suunnittelu ja korjaustoimenpiteet tulee aloittaa jo kuluvan vuoden aikana. Merkittävimpien tarkastelujaksolle arvioitujen rakennusteknisten korjausja lisätutkimustarpeiden arvioidaan ajoittuvan lähivuosille ja kohdistuvan seuraaville osa-alueille: Salaojituksen olemassa olon sekä samalla sadevesijärjestelmän toiminnan tarkastus ja huuhtelu, kustannusvaraus osittaiskorjauksiin Rakennuksen lattia-, runko- ja yläpohjarakenteiden laajat korjaustarpeet eristeiden vaihtotoimenpiteineen ja rakenteiden tarkastuksineen Ryömintätilojen ilmanvaihdosta varmistuminen, kosteudelle alttiiden materiaalien poistaminen ryömintätiloista sekä perunakellarista Pöyry Finland Oy 8 (38)
Julkisivujen puuverhousten uusinta, mahdollinen lisälämmöneristys sekä asianmukaiset tuuletusrimoitukset Puuikkunoiden uusinnat pellityksineen Ulko-ovien uusinnat pellityksineen Saumapeltikatteen korjaukset sekä katteen puhdistus ja maalaus Sisäpintojen osittaiset uusintatoimenpiteet (etenkin ulkoseinien sisäverhoukset) lattia-, runko- ja yläpohjarakenteiden korjauksiin sekä ikkunoiden ja ulko-ovien uusimisiin liittyen Erillisten pesutilojen pintamateriaalien uusinta vesieristyksineen ja rakenteiden tarkastus Katselmusajankohtana ei tehty havaintoja varsinaisesta salaojituksesta rakennuksen ympärillä, eikä salaojituksesta saatu myöskään lähtötiedoista lisätietoja. Piha-alueella oli tosin yksi erillinen kaivo, josta lähti yksittäinen salaojaputki. Kyseisen kaivon kansi oli rikki ja se on syytä turvallisuussyistä uusia. Salaojituksen olemassaolo ja toiminta ehdotetaan tarkastettavaksi erillisellä lisätutkimuksella eli tarkastuksella ja huuhtelulla. Samassa yhteydessä kannattaa rakennuksen sadevesijärjestelmän toiminta varmistaa tarkastuksella ja huuhtelulla. Järjestelmien osittaisiin korjauksiin on aiheellista varautua. Rakennuksen ympärillä olevat viherrakenteet ovat lähinnä nurmialueita, joilla on muutamia pensaita. Tonttialueella on kuitenkin isoja puita, joten vesikourujen toimivuudesta on syytä varmistua säännöllisin puhdistuksin. Rakennuksen seinustoilla suositellaan nurmialueiden erottamista perustuksista sepelisorastuskaistalla. Samalla on perusteltua tehostaa sadevesien poisjohtamista rakennuksen läheisyydestä etenkin nurmialueilla. Kohteen jäteastiat ovat irrallaan piha-alueella, mikä mahdollistaa paloturvallisuusriskin ja on myös hygieniariski. Erillisen, lukittavan jätekatoksen rakentaminen on suositeltavaa. Rakennus on käytössä olleiden leikkauspiirustusten mukaan maanvaraisesti perustettu. Perustusten sokkelipinnat ovat graniittikivipintaiset, mutta leikkauspiirustuksen mukaan perustukset ovat osittain, ilmeisesti laajennustilan osalla teräsbetonirakenteiset. Graniittikivipintaisten perustusten saumat ovat paikoin avoimet, jolloin vesi, lumi ja jää saattavat päästä kivien väliin ja nopeuttaa perustusrakenteiden rapautumista. Graniittikivien saumakohdat ehdotetaan tarkastettavaksi ja tiivistettäväksi soveltuvilla paikkauksilla. Rakennuksen alapohja-/lattiarakenteet ovat pääosin puurakenteiset, ilmeisesti ainoastaan päädyn wc-osaston osalta maanvaraiset ja betonirakenteiset. Lattiarakenteita päästiin tarkastelemaan pintapuolisesti, alapuolelta, ryömintätilan luukuista. Tällöin voitiin ainoastaan todeta, että lattiarakenteet ovat alapuoleltaan umpeen laudoitettuja. Laudoituksia on havaintojen mukaan jossakin vaiheessa ainakin osittain uusittu, sillä ryömintätilassa oli edelleen laudankappaleita, jotka ovat jääneet uusimisista. Rakennuksen lattiarakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla (vähintään eristeiden uusimiset vaurioalueilla). Pöyry Finland Oy 9 (38)
Lattiarakenteiden mahdollinen korjaustarve ja korjausten laajuus tarkentuvat rakenteiden avauksen yhteydessä. Vaurioita ja mikrobeita havaittiin merkittävissä määrin eteisen komerosta otetussa materiaalinäytteessä. Ryömintätilaisten osien maanpinnalla oli runsaasti kosteudelle altista materiaalia (mm. puumateriaalia, pahvia ja paperia), joka tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa tiloista pikaisesti. Ryömintätilaisten osien ja kellariosien olosuhteita tulee seurata säännöllisesti. Ryömintätilaan tulisi tehdä ainakin yksi isompi kulkuaukko, joka toimisi tarkastusluukkuna. Rakennuksen ryömintätilaisten osien riittävästä ilmanvaihdosta tulisi varmistua, samoin siitä, ettei ilma pääse kulkeutumaan ryömintätilaisista osista huonetiloihin. Kustannuksiin sisällytetään varaus ryömintätilan maanpinnan muotoilutoimenpiteille, maa-aineksen osittaiselle vaihdolle ja tilan alipaineistamiselle. Tarvittavat toimenpiteet, niiden lopulliset kustannukset, ajoitus ja laajuus on kuitenkin määriteltävä tarkemmin erillisen suunnittelun perusteella. Tarkastusajankohtana merkkisavulla tarkasteltaessa havaittiin, että rakennuksen alla olevasta kellarista kulkeutuu ilmaa ryömintätilaan. Ryömintätila taas on ylipaineinen, eli ilma kulkeutuu raoista ja halkeamista huonetiloihin päin sekä tuuletusaukoista ulos. Huonetilat taas ovat alipaineisia ja kohteessa on lisäksi yksittäisiä poistoilmalaitteita, joten laitteiden tarvitseman korvausilman on mahdollista päästä huonetilaan rakenteista, raoista ja ryömintätiloista. Koska rakenteissa on tehtyjen sisäilmamittausten ja mikrobikartoituksen perusteella kosteus- ja mikrobivaurioita, on ilmanvaihdon puutteellisuus merkittävä sisäilmahaittaa lisäävä riskitekijä. Rakennuksen ryömintätilojen osalla sijaitsevassa ns. perunakellarissa havaittiin kosteusvaurioille alttiita puurakenteita (mm. seinissä ja katossa). Puurakenteet ovat kastuessaan alttiita kosteusvaurioille, joiden seurauksena voi aiheutua mahdollisia sisäilmariskejä. Riskialttiit puurakenteet (mm. katon vanha lastulevy) tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa pikaisesti ja rakenteet korvata materiaalein, jotka eivät ole kosteudelle alttiita. Tarvittavasta suojautumisesta tulee purkutöiden yhteydessä huolehtia. Kohteen rakennusrunko on rakennuksen alkuperäisellä osalla hirsirakenteinen, ulkopuolelta lautaverhottu. Laajennusosa on toteutettu ulkopuoleltaan lautaverhotulla pystyrungolla. Rakenteita avattaessa ja ulkoverhousta uusittaessa tulee rakennusrungon korjaustarpeita täsmentää ja tarkentaa. Rakennuksen runkorakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on kuitenkin aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Esim. ullakon osalla oli paikallisesti runkorakenteissa havaittavissa lahovaurioita. Rakenteiden korjaus kosteusteknisesti toimivaksi on tärkeää (kuntotutkimuksissa seinärakenteissa todettiin nykytietämyksen mukaan kosteusteknisiä puutteita). Vaurioita ja mikrobeita havaittiin merkittävissä määrin opettajanhuoneesta otetussa materiaalinäytteessä sekä vähäisessä määrin myös hirsiseinän tilkkeissä. Rakennus on ulkopuoleltaan puuverhottu vaakalaudoituksella. Tehdyissä kuntotutkimuksissa havaittiin piikkikosteusmittauksilla julkisivun puuverhouksen olevan paikoitellen poikkeavan kosteaa. Myös silmämääräisesti esim. ullakon osalta tarkasteltaessa havaittiin ulkolaudoituksessa olevia kosteusjälkiä. Pöyry Finland Oy 10 (38)
Kuntotutkimuksissa havaittiin myös, että verhouksen alla on vain vähäinen tuuletusrako, joka oli paikoitellen, ainakin laajennusosalla tukkeutunut kohteeseen ilmeisesti lisäeristyksen takia ruiskutetusta ureaformaldehydieristeestä. Laajennusosalla myös purueristeessä oli jäänteitä ureaformaldehydieristeestä. Puuverhouksessa, pielilaudoissa ja räystäiden laudoituksissa havaittiin hilseilyä, maalipinnan irtoamista sekä paikoitellen puuverhouksen halkeilua. Kokonaisvaltainen julkisivujen puuverhousten uusinta sekä asianmukaisten tuuletusrimoitusten asennus on aiheellista. Samalla on perusteltua poistaa ulkoverhouksen alla olleet bitumikyllästetyt paperikerrokset ja korvata ne tuulensuojana toimivalla huokoisella puukuitulevyllä. Puuverhousten uusinnan yhteydessä tulee rakennuksen runkorakenteiden kunto tarkastaa perinpohjaisesti ja suunnitella korjaustoimenpiteet tarkastuksen tulosten perusteella. Mineraalivillalla lämmöneristettyjen, pystyrunkoisten osien lämmöneristeet olisi perusteltua korvata puukuitupohjaisella lämmöneristeellä. Rakennuksen ikkunat ovat ilmeisesti alkuperäisiä, kaksipuitteisia, yksilasisia puuikkunoita. Ikkunapuitteissa, etenkin niiden alaosissa oli havaittavissa halkeilua, hilseilyä ja maalipinnan irtoamista. Myös kittauksissa ja ikkunoiden sulkeutuvuudessa oli puutteita. Ikkunat ovat myös eristävyydeltään puutteellisia. Ikkunapellitysten kallistukset vaikuttivat paikoitellen riittämättömiltä. Puuikkunoiden uusinnan pellityksineen arvioidaan olevan ajankohtaisen julkisivuverhouksen uusinnan yhteydessä. Rakennuksen ulko-ovet ovat puurakenteisia, osin ikkunallisia ovia. Ovissa havaittiin pintakäsittelyn puutteellisuuksia, halkeilua sekä paneeliovissa paikallista paneloinnin irtoilua. Rakennuksen kokonaisvaltaisen ulko-ovien kunnostuksen ja pintakäsittelyjen arvioidaan ajoittuvan tarkastelujaksolle. Perunakellarin ovet olisi aiheellista uusia paremmin kosteutta kestäviksi. Rakennuksen vesikatto on saumapeltikatteinen harjakatto. Pelti on sinkitty ja maalattu. Rakennuksen ullakkotilat päästiin tarkastamaan, samoin vesikatto. Vesikate on tilaajalta saatujen tietojen mukaan uusittu vuonna 1997, jolloin katteen alle on myös asennettu ruoteet, tuuletusrimat ja aluskate. Uusittujen rakenteiden alla on edelleen vanha ruodelaudoitus. Yläpohjarakenteina ovat paikan päällä rakennetut, alkuperäiset kattopalkit. Katossa on saatujen tietojen mukaan havaittu edelleen paikallisia vuotoja, joita oli katselmusajankohtanakin havaittavissa (mm. antennin kohdalla). Rakennuksen peltikatteessa havaittiin runsaasti maalauksen hilseilyä sekä saumojen paikallisia puutteellisuuksia. Saumapeltikatteen tiivistysten, läpivientien kunnostusten, saumakorjausten sekä katteen puhdistuksen ja maalauksen arvioidaan ajoittuvan tarkastelujakson alkuun. Yläpohjassa on lämmöneristeenä ilmeisesti osin sahanpuru, osin turve. Lämmöneristekerroksesta otettiin erillisessä kuntotutkimuksessa näytteitä, joissa todettiin mikrobivaurioita, lähinnä havaitun antennivuodon kohdalla. Rakenteissa oli lisäksi havaittavissa kosteusvaurioita ja jopa lahoa. Rakennuksen kantavien yläpohjarakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Pöyry Finland Oy 11 (38)
Yläpohjan vaurioituneiden alueiden lämmöneristeen uusiminen on aiheellista, mutta toistuneiden kattovuotojen takia kaiken eristeen uusimista ja korvaamista puukuitupohjaisella lämmöneristeellä on syytä harkita. Rakennuksen sisäovet ovat maalattuja, puurakenteisia ovia. Osassa ovista, niiden karmeissa ja kynnyksissä havaittiin vaurioita (mm. hilseilyä, reikiä ja kolhuja). Sisäovien osittaiset korjaukset ja pintakäsittelyt ovat aiheellisia. Rakennuksessa on muuratut ja pinnoiltaan rapatut tai slammatut hormit, jotka eivät ilmeisesti enää ole tulisijakäytössä. Mikäli kohteen hormeja otetaan käyttöön, on ennen käyttöönottoa aiheellista tehdä hormikatselmus. Sisäpinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Sisäpinnoille arvioidaan kuitenkin kohdistuvan merkittävissä määrin uusintatoimenpiteitä lattia-, runko- ja yläpohjarakenteiden sekä ikkunoiden uusimisiin liittyen, etenkin, koska ulkoseinien kosteustekninen toimivuus on puutteellista ja seinien kosteusteknisen toimivuuden parantaminen edellyttää eristeiden osittaista uusimista ja vesihöyrynvastuksena toimivan kerroksen asentamista. Erillisten pesutilojen pintamateriaalit ovat 1990-luvun alusta, joten seinärakenteissa ei liene vesieristyksiä, lattiassa tosin on muovimatto. Erillisten pesutilojen pintamateriaalien uusinta vesieristyksineen ja rakenteiden tarkastus on näin ollen aiheellista. 1.3 LVI-tekniikka Koulurakennuksen LVI-tekniset järjestelmät ovat osin vanhoja, osin mahdollisesti jopa alkuperäisiä ja osin 1990- ja 2000-luvuilla asennettuja. Järjestelmät ovat nykyaikaisen koulukäytön vaatimuksiin verrattuna tasoltaan tyydyttäviä/välttäviä. Erityisesti ilmanvaihtojärjestelmä on puutteellisuutensa takia perusparannuksen tarpeessa. Seuraavien 10 vuoden ajalle ajoittuvien merkittävimpien LVI-teknisten korjausten arvioidaan kohdistuvan ilmanvaihdon perusparannukseen, patteriverkoston uusimiseen sekä vanhojen käyttövesi- ja viemäriverkostojen uusimiseen. Laajempien peruskorjaustoimenpiteiden yhteydessä tulee huomioida voimassa olevat korjausrakentamisen energiamääräykset (astuivat voimaan vuonna 2013). Kiinteistökatselmuksen yhteydessä käytössä oli LVI-tekniikan osalta ainoastaan aiemmin mainittuja, yksittäisiä ilmanvaihtoon ja patteriverkostoon liittyviä piirustuksia. Rakennuksessa on öljylämmitys. Lämmöntuotantolaitteet sijaitsevat viereisessä päiväkotirakennuksessa (käsitelty erillisessä päiväkotirakennuksen raportissa). Lämpö ja käyttövesi johdetaan koulurakennukseen putkikanaalia pitkin. Kanaali on huoltomiehen mukaan noin 5 vuotta sitten uusittu. Alapohjan alla kulkevien lämpöputkien eristykset ovat havaituilta osiltaan asianmukaisessa kunnossa. Patteriverkosto on iältään pääosin rakennus- ja laajennusajankohdilta. Liikuntasalissa oli lähtötietojen mukaan ollut patterivuoto muutamia vuosia sitten ja yksittäinen vesipatteri on tällöin uusittu. Pöyry Finland Oy 12 (38)
Patteriverkostossa ei saatujen tietojen mukaan ole ollut muuten laajamittaisia ongelmia. Alapohjarakenteiden osittainen uusiminen on kuitenkin erillisen kuntotutkimuksen tulosten perusteella tarpeellista, joten lämmitysverkoston iän ja rakenteissa kulkevien putkitusten johdosta verkoston uusimisen arvioidaan olevan perusteltua vuotoriskien välttämiseksi ja lämmityksen toiminnan tehostamiseksi. Toimenpide on perusteltua toteuttaa alapohjarakenteiden uusimisen yhteydessä. Rakennuksen vesikaivo sijaitsee viereisellä tontilla muuntamon läheisyydessä. Kaivo on tutkittu ja puhdistettu muutamia vuosia sitten. Kaivon viimeisin terveystarkastus on huoltomiehen mukaan toteutettu syksyllä 2013. Kaivoveden laatua mitataan huoltomiehen mukaan useita kertoja vuodessa. Käyttövesi johdetaan rakennukseen viereisen päiväkotirakennuksen kautta. Käyttövesi- ja viemäriverkostot ovat osin vanhoja ja osin viime vuosikymmeninä uusittuja. Pohjaviemärit ovat ainakin osin vanhaa valurautaputkea muhviliitoksella. Vanhat viemäriverkostolinjat ovat elinkaarensa lopulla ja niiden uusimisen arvioidaan olevan ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Vanhojen verkostolinjojen määrä tulee kartoittaa ja kustannusarviota tarkentaa ennen putkistouusimisia. Keittiön käyttövesiputkien kannakoinnit ja tuuletusviemärien eristykset ovat pikaisten korjausten tarpeessa, jotta merkittävämpiä ongelmia kyetään välttämään. Vesikalusteet ovat osin vanhoja ja niiden uusiminen tulee toteuttaa tilojen pintaremonttien yhteydessä (lähinnä erilliset pesutilat). Ilmanvaihto on toteutettu pääosin painovoimaisena. Sosiaalitiloissa ja keittiössä on koneellinen poistoilmanvaihto. Rakennuksen nykyinen ilmanvaihdon taso on välttävä koulukäyttöön. Korvausilmareittejä ei ole kohteessa kattavasti. Suositeltujen laajempien korjaustoimenpiteiden yhteydessä on aiheellista toteuttaa opetustiloihin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. Alustavaan kustannusarvioon on sisällytetty pyörivä lämmöntalteenottolaite. Järjestelmän rakentamisen ei arvioida vaativan merkittäviä rakenteellisia vahvistuksia ullakkotiloihin, joihin ilmanvaihtokone arvioidaan voitavan sijoittaa. Ilmanvaihtokanavistojen puhdistus ja tarvittaessa tilakohtaisten ilmamäärien säätötyö on suositeltavaa toteuttaa 5 vuoden välein. Nykyisten hormien kunto on suositeltavaa selvittää, mikäli tiloihin ei rakenneta koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa. Tällöin korvausilman saannista tiloihin tulee varmistua esimerkiksi ikkunoihin sijoitettavien korvausilmaventtiilien avulla. Rakennuksessa on yksi pikapaloposti sekä käsisammuttimia. Pikapaloposti on hyväkuntoinen. Käsisammuttimien seuraava kahden vuoden välein suoritettava määräaikaistarkastus on ajankohtainen kesäkuussa 2014. 1.4 Sähkötekniikka Koulurakennuksen sähkötekniset järjestelmät ovat hyvin eri-ikäisiä. Pääosa järjestelmistä on 1980-1990-luvuilta, mutta tiloissa on jäljellä myös yksittäisiä vanhoja sähköjärjestelmiä, jotka ovat arviolta 1950-luvulta. Järjestelmien yleiskunto on tyydyttävä, joskin niiden varustelutaso on melko vaatimaton. Pöyry Finland Oy 13 (38)
Koska sähköjärjestelmiä on vuosien mittaan tarvittaessa uusittu, ei laajoja järjestelmäuusimisia ole niiden iän perusteella odotettavissa. Rakennukselle arvioitujen laajojen rakennusteknisten korjausten johdosta arvioidaan kuitenkin niiden yhteydessä tehtävien sähköteknisten korjausten, mm. johdotusten, johtokanavien ja valaisinten uusimisten ajoittuvan heti tarkastelujakson alkuun. Rakennuksen nykyinen sähköjärjestelmä on liitetty Fortum Oyj:n pienjänniteverkkoon maakaapelein vuonna 1998. Tällöin rakennuksen ulkoseinälle on asennettu uusi, nimellisvirraltaan 125 A pääkeskus, joka on säilynyt hyväkuntoisena. Rakennuksessa on lisäksi kaksi ryhmäkeskusta, joista toinen on vanha, 1950-luvulta. Ryhmäkeskusten ja niiden johdotusten uusiminen tulee ajankohtaiseksi lähivuosina. Rakennuksen valaistus on opetus- ja sosiaalitiloissa toteutettu loistelamppuvalaisimilla, jotka pääosin ovat tyydyttäväkuntoisia. Kahdessa luokkahuoneessa valaisimet ovat vanhoja. Lisäksi tiloissa on yksittäisiä hehkutai pienloistelamppuvalaisimia, joista osa on vanhoja. Tilojen valaisimet uusitaan yläpohjan rakenneteknisten korjausten yhteydessä. Samalla uusitaan rakenneteknisten korjausten määrittämän tarpeen mukaan tilojen ryhmäjohdot, pistorasiat, kytkinkalusteet ym. Ulkovalaisimina on kaksi vanhaa, suojakuvulla varustettua seinävalaisinta. Ulkoseinille on lisäksi asennettu muutamia uudempia pieniä valonheittimiä ja tievalotyyppiä olevia seinävalaisimia. Ulkovalaisinten osittaisuusinnat ovat ajankohtaisia julkisivuverhouksen uusinnan yhteydessä. Sähköasennukset on toteutettu pääosin pinta-asennuksina ja tiloissa on jäljellä vanhoja ryhmäjohtoja ja kojekalusteita. Käyttöpistorasiat ovat pääosin 1980-1990-luvulta ja ne ovat maadoitettuja. Kohteessa on pieni koulukeittiö, jonka laitevarustelu on vaatimaton. Laitteista merkittävin, eli astianpesukone on noin 10 vuotta vanha. Lyhyen teknisen käyttöikänsä johdosta astianpesukoneen uusimiseen tulee varautua viimeistään tarkastelujakson jälkipuoliskolla. Kohteen puhelin- ja ATK-yhteyksiä varten on kohteessa yleiskaapelointijärjestelmä, joka on asennettu ilmeisesti 1990-2000-luvun vaihteessa. Atkkaapeloinnit uusitaan rakenneteknisten korjausten yhteydessä. Vesikatolla on antennilaitteet, joilla voidaan vastaanottaa digitaalisia lähetyksiä. Kohteessa ei ole yleistä äänentoistojärjestelmää. Aikakellojärjestelmän pääkello on uudehko, mutta välituntisoittotoiminto ei saadun tiedon mukaan ole käytössä. Kohteessa ei ole turvajärjestelmiä kuten paloilmoitus-, rikosilmoitin tai videovalvontajärjestelmiä. Kohteessa ei myöskään ole turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmää. Näiden järjestelmien olemassaolo olisi suositeltavaa, mutta niiden asentamista ei ole parannustoimenpiteenä PTS-ehdotukseen sisällytetty. Kohteessa on yksittäisiä paristotoimisia palovaroittimia, joiden toimintakunto on syytä koestaa säännöllisesti. 1.5 Siirtolaitteet Kohteessa ei ole sähkötoimisia siirtolaitteita. Pöyry Finland Oy 14 (38)
2. KORJAUSKUSTANNUSENNUSTE Pöyry Finland Oy 15 (38)
Snettansintie 41, 02940 Espoo 14.3.2014 PTS-KORJAUSKUSTANNUSENNUSTE, YHTEENVETO Kustannustaso 2014 Kuntotarkastuksen päätulokset on koottu alla olevaan taulukkoon ja kuviin. Arvioidut korjaustarpeet on esitetty kolmessa pääryhmässä: - Välittömät korjaustarpeet (2014) - Kuntoriskit ja korjaustarpeet 1-5 vuoden aikajänteellä (2015-2018) - Kuntoriskit ja korjaustarpeet yli 5 vuoden aikajänteellä (2019-2023) Tarkemmat tiedot koskien rakenne-, lvi-, automaatio- ja sähköteknisiä korjaustoimenpiteitä on esitetty seuraavilla sivuilla. PTS-korjauskustannusennuste Välittömät (2014) 1-5 vuoden aikajänteellä (2015-2018) Yli 5 vuoden aikajänteellä (2019-2023) 1 000 (alv 0 %) 555 83 % 102 15 % 9 1 % Yhteensä (2014-2023) 666 100 % Keskimäärin (2014-2023) 15,68 ( /m²,kk) 600 Kerrosala 354 m 2 Jakautuminen tekniikanaloittain: 1 000 (alv 0 %) - Rakennustekniikka 471 71 % - LVIA-tekniikka (ml. rak. automaatio) 138 21 % - Sähkötekniikka (ml. hissit) 57 9 % 1000 (Alv. 0 %) 500 400 300 200 100 0 Välittömät korjaustarpeet 2014 Korjaustarpeet vuosille 2015-2018 Korjaustarpeet vuosille 2019-2023 Kustannusten jakautuminen tekniikanaloittain vuosina 2014-2023 Rakennustekniikka LVIAtekniikka Sähkötekniikka Sähkötekniikka LVIAtekniikka Rakennustekniikka Copyright Pöyry Finland Oy
A. VÄLITTÖMÄT KORJAUSTARPEET (2014) Kustannustaso 2014 T-90 Rakenne / järjestelmä Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski Kustannus 1000 (alv 0%) 1. RAKENNUSTEKNIIKKA D5 Putkirakenteet alueella Salaojituksen olemassa olon sekä toiminnan tarkastus ja huuhtelu sekä samalla sadevesijärjestelmän toiminnan tarkastus ja huuhtelu. Kustannusvaraus järjstelmien osittaisiin korjauksiin. D5 Putkirakenteet alueella Rikkinäisen pihan muovikaivon kannen uusinta pienkorjauksena turvallisuussyistä. F1 Perustukset Perustusten graniittikivien saumakohdat ehdotetaan tarkastettavaksi ja tiivistettäväksi soveltuvilla paikkauksilla, jotta veden ja kosteuden aiheuttama riski perustusrakenteisiin saataisiin minimoitua. F13 Alapohjat Rakennuksen lattiarakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla (vähintään eristeiden uusimiset vaurioalueilla). Lattiarakenteiden mahdollinen korjaustarve ja korjausten laajuus tarkentuvat rakenteiden avauksen yhteydessä. Vaurioita ja mikrobeita havaittiin merkittävissä määrin eteisen komerosta otetussa materiaalinäytteessä. F13 Alapohjat Kosteudelle alttiiden materiaalien poistaminen pikaisesti ryömintätilojen maanpinnoilta on aiheellista (kosteusvaurioriskien ja paloturvallisuuden takia). Ryömintatilojen tuuletusta tulisi samalla lisätä (nykyisellään ainoastaan kaksi tuuletusaukkoa) ja tehdä tiloihin yksi isompi kulkuaukko tarkastusluukuksi. Tuuletusaukot tulee pitää auki ja varustaa lukittavin ritilöin. Kustannuksiin sisällytetään varaus ryömintätilan maanpinnan muotoilutoimenpiteille, maa-aineksen osittaiselle vaihdolle ja tilan alipaineistamiselle. Tarvittavat toimenpiteet, niiden lopulliset kustannukset, ajoitus ja laajuus on kuitenkin määriteltävä tarkemmin erillisen suunnittelun perusteella. 10 Pienkorjaus 5 40 30 F13 Alapohjat Ns. perunakellarin riskialttiit puurakenteet (mm. katon vanha lastulevy) tulisi mahdollisuuksien mukaan pikaisesti poistaa ja rakenteet korvata materiaalein, jotka eivät ole kosteudelle alttiita. Tarvittavasta suojautumisesta tulee purkutöiden yhteydessä huolehtia. Kellarin kosteustilannetta ehdotetaan säännöllisesti seurattavan ja muut korjaustarpeet ehdotetaan arvioitavan seurannan tulosten perusteella erikseen. F2 Rakennusrunko Rakennuksen runkorakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Rakenteiden korjaus kosteusteknisesti toimivaksi on tärkeää (kuntotutkimuksissa seinärakenteissa todettiin nykytietämyksen mukaan kosteusteknisiä puutteita). Vaurioita ja mikrobeita havaittiin merkittävissä määrin opettajanhuoneesta otetussa materiaalinäytteessä sekä vähäisessä määrin myös hirsiseinän tilkkeissä. 10 40 Copyright Pöyry Finland Oy
A. VÄLITTÖMÄT KORJAUSTARPEET (2014) Kustannustaso 2014 T-90 Rakenne / järjestelmä Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski F31 Ulkoseinät Kokonaisvaltainen julkisivujen puuverhousten uusinta sekä asianmukaisten tuuletusrimoitusten asennus on aiheellista tarkastelujaksolla. Samalla on perusteltua poistaa ulkoverhouksen alla olleet bitumikyllästetyt paperikerrokset ja korvata ne tuulensuojana toimivalla huokoisella puukuitulevyllä. Puuverhousten uusinnan yhteydessä tulee rakennuksen runkorakenteiden kunto tarkastaa perinpohjaisesti ja suunnitella korjaustoimenpiteet tarkastuksen tulosten perusteella. Lämmöneristettyjen, pystyrunkoisten osien lämmöneristeet olisi perusteltua korvata puukuitupohjaisella lämmöneristeellä. Kustannus 1000 (alv 0%) 60 F32 Ikkunat Puuikkunoiden uusinnan pellityksineen arvioidaan olevan ajankohtaisen julkisivuverhouksen uusinnan yhteydessä. F33 Ulko-ovet Rakennuksen kokonaisvaltaisen ulko-ovien uusinnan pellityksineen arvioidaan olevan ajankohtaisen julkisivuverhouksen uusinnan yhteydessä. Perunakellarin ovet olisi aiheellista uusia paremmin kosteutta kestäviksi. F41 Yläpohja Rakennuksen kantavien yläpohjarakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Yläpohjan vaurioituneiden alueiden lämmöneristeen uusiminen on aiheellista, mutta toistuneiden kattovuotojen takia kaiken eristeen uusimista ja korvaamista puukuitupohjaisella lämmöneristeellä on syytä harkita. 45 15 40 F43 Yläpohjavarusteet Kattoluukun kiinnitys on puutteellinen ja se on syytä korjata huoltotyönä. Huoltotyö F6 Tilojen pintarakenteet Sisäpinnoille arvioidaan kohdistuvan merkittävissä määrin uusintatoimenpiteitä lattia-, runko- ja yläpohjarakenteiden sekä ikkunoiden uusimisiin liittyen, etenkin, koska ulkoseinien kosteustekninen toimivuus on puutteellista ja seinien kosteusteknisen toimivuuden parantaminen edellyttää eristeiden osittaista uusimista ja vesihöyrynvastuksena toimivan kerroksen asentamista. 80 Yht : Rakennustekniikka yhteensä 2014 375 2. LVIA-TEKNIIKKA G12 Lämmönjakelu Vesipatteriverkosto on pääosin rakenteiden sisäpuolella ja tästä syystä mahdollisten vuotojen havaitseminen hankalaa. Liikuntasalissa oli patterivuoto muutamia vuosia sitten. Verkosto on ikääntynyt, mutta vielä toimintakuntoinen. Vuotoriskien välttämiseksi ja lämmityksen toiminnan tehostamiseksi patteriverkoston uusiminen on perusteltua alapohjarakenteiden korjausten yhteydessä. Verkosto tulee toteuttaa pintavetona huollettavuuden tehostamiseksi ja vuoto-ongelmien havainnoinnin parantamiseksi. Verkostolle ehdotetaan toteutettavaksi erillinen kuntotutkimus korjaustarpeiden tarkentamiseksi. 40 Copyright Pöyry Finland Oy
A. VÄLITTÖMÄT KORJAUSTARPEET (2014) Kustannustaso 2014 T-90 Rakenne / järjestelmä G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski Käyttövesi- ja viemäriverkostot ovat osin vanhaa käyttöikänsä loppupuolella olevaa putkea. Näiden putkien uusimiseen lähitulevaisuudessa tulee varautua. Ennen käyttövesi- ja viemäriverkostojen vanhojen osien uusimista tulee kartoittaa uusintatarpeen laajuus ja tarkentaa uusimiskustannusten arviota. Kustannus 1000 (alv 0%) 35 G22 Vesijohtoverkostot Keittiöön johtavien käyttövesiputkien kannakoinnit eteisen kaapissa ovat puutteellisia. Putkilinjat tulee kannakoida asianmukaisesti mahdollisten vuoto-ongelmien ehkäisemiseksi. G24 Viemäriverkostot Tuuletusviemärien eristykset ovat ullakkotiloissa paikoin puutteellisia. Nämä eristykset tulee korjata. G3 Ilmastointijärjestelmät Ilmanvaihto (pääosin painovoimainen, osin koneellinen poisto) on puutteellinen ja tilojen ilman vaihtuvuus rakennuksen käyttötarkoitukseen nähden vähäistä. Rakennukseen on suositeltavaa asentaa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla sisäolosuhteiden parantamiseksi. Tulo- ja poistoilmakone arvioidaan voitavan sijoittaa ullakkotiloihin ilman merkittäviä rakenteellisia toimenpiteitä. Ilmanvaihtokoneeseen on arvioitu sisällytettävän pyörivä lämmöntalteenottolaite. Ilmanvaihtoon liittyvät sähkötyöt on sisällytetty kustannusarvioon. G34 Pääte-elimet Rakennuksesta puuttuu korvausilmaventtiilit. Jos tiloihin ei rakenneta koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa, tulee korvausilman saannista varmistua (esim. ikkunoihin asennettavien korvausilmaventtiilien avulla). Huoltotyö Huoltotyö 60 Ei PTSehdotukseen G37 G7 Yht : Ilmanvaihtojärjestelm Ullakkotilassa on puutteellisia ilmanvaihtokanavistojen eristyksiä. Nämä än eristykset eristykset tulee korjata. Palontorjuntajärjestel Käsisammuttimien määräaikaistarkastukset tulee toteuttaa säännöllisesti mät kahden vuoden välein. Seuraavan tarkastuksen ajankohta on kesäkuu 2014. Huoltotyö Huoltotyö LVIA-tekniikka yhteensä 2014 135 3. SÄHKÖTEKNIIKKA H22 Ryhmäkeskukset Uusitaan opetusvälinevaraston ja eteisen vanhat ryhmäkeskukset rakenneteknisten korjausten ja muiden sähkötöiden yhteydessä. Samalla uusitaan keskusten nousujohdot. 5 H51 Valaisimet Uusitaan tilojen valaisimet yläpohjan rakenneteknisten korjausten yhteydessä. Samalla uusitaan rakenneteknisten korjausten määrittämän tarpeen mukaan tilojen ryhmäjohdot, pistorasiat, kytkinkalusteet ym. 30 J4 Yht : Kiinteistön ATKjärjestelmät Uusitaan atk-kaapeloinnit rakenneteknisten korjausten yhteydessä. 10 Sähkötekniikka yhteensä 2014 45 Total Välittömät korjaustarpeet Total (2014) yhteensä 555 Copyright Pöyry Finland Oy
B. KUNTORISKIT JA KORJAUSTARPEET 1-5 VUODEN Kustannustaso 2014 AIKAJÄNTEELLÄ (2015-2018) T-90 Rakenne / järjestelmä Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski Kustannus 1000 (alv 0%) 1. RAKENNUSTEKNIIKKA D6 Viherrakenteet Rakennuksen viereiset nurmialueet tulisi erottaa perustuksista sepelisorastuskaistalla ja samalla paikoitellen tehostaa sadevesien poisjohtamista rakennuksen läheisyydestä. D7 Päällysrakenteet Hiekkapintaisten päällysteosuuksien vähäiset kallistuskorjaukset. 5 5 D9 Ulkopuoliset rakenteet Sisäänkäyntien betoniportaiden kunnostus ulkopuolisten korjausten yhteydessä. D9 Ulkopuoliset Erillisen, lukittavan jätekatoksen rakentaminen on paloturvallisuussyistä rakenteet aiheellista. D9 Ulkopuoliset Pihalla on oppilaille leikkivälineitä, joiden kunnostuksen arvioidaan rakenteet ajoittuvan kertaalleen tarkastelujaksolle. F23 Portaat Ullakolle johtavien portaiden tarkastuksen ja kunnostuksen arvioidaan ajoittuvan tarkastelujaksolle. F34 Julkisivun Kohteen sisäänkäyntien yläpuolella on kevytrakenteisia peltikatteisia täydennysosat katoksia, joiden kunnostusten ja pintakäsittelyjen arvioidaan ajoittuvan tarkastelujaksolle, julkisivukorjausten yhteyteen. F34 Julkisivun täydennysosat Ulkoseinätikkaiden kunnostus ja maalaus julkisivukorjausten yhteydessä. F41 Yläpohja Saumapeltikatteen tiivistysten, läpivientien kunnostusten, saumakorjausten sekä katteen puhdistuksen ja maalauksen arvioidaan ajoittuvan tarkastelujakson alkuun. F41 Yläpohja Räystäiden laudoitusten kokonaisvaltainen uusinta ja pintakäsittely arvioidaan tehtäväksi suositeltujen julkisivukorjausten yhteydessä. 5 5 5 5 5 1 25 Sisältyy kohtaan F31 F43 Yläpohjavarusteet Osittaisiin vesikouru- ja syöksytorvikorjauksiin on syytä varautua 5 tarkastelujaksolla. Vesikourujen säännöllisestä puhdistuksesta on syytä huolehtia. F51 Sisäovet Sisäovien osittaiset korjaukset ja pintakäsittelyt. 10 F6 Tilojen pintarakenteet Erillisten pesutilojen (sosiaalitilat ) pintamateriaalien uusinta vesieristyksineen ja rakenteiden tarkastus. 20.. Rakennustekniikka yhteensä 2015-2018 96 2. LVIA-TEKNIIKKA G25 Vesi- ja viemärikalusteet Vesikalusteita uusitaan tilojen pintaremonttien yhteydessä (uusimiskustannukset sisällytetty rakenneosioon). G31 Ilmastointikoneet Sosiaalitilojen erillisen poistopuhaltimen uusimiseen tarkastelujakson loppupuolella varaudutaan. Rakennetekniikan osuudessa 1.. LVIA-tekniikka yhteensä 2015-2018 1 3. SÄHKÖTEKNIIKKA H51 Ulkovalaisimet Ulkovalaisinten osittaisuusinnat julkisivukorjausten yhteydessä. 5.. Sähkötekniikka yhteensä 2015-2018 5 Total Korjaustarpeet 1-5 vuoden aikajänteellä Copyright Pöyry Finland Oy
B. KUNTORISKIT JA KORJAUSTARPEET 1-5 VUODEN Kustannustaso 2014 AIKAJÄNTEELLÄ (2015-2018) T-90 Rakenne / järjestelmä Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski Kustannus 1000 (alv 0%) Total (2015-2018) yhteensä 102 Copyright Pöyry Finland Oy
C. KUNTORISKIT JA KORJAUSTARPEET YLI 5 VUODEN Kustannustaso 2014 AIKAJÄNTEELLÄ (2019-2023) T-90 Rakenne / järjestelmä Korjaustoimenpide-ehdotus tai riski Kustannus 1000 (alv 0%) 1. RAKENNUSTEKNIIKKA.. Rakennustekniikka yhteensä 2019-2023 0 2. LVIA-TEKNIIKKA G33 Kanavistot Ilmanvaihtokanavistot on suositeltavaa puhdistaa (ja tarvittaessa säätää tilakohtaisia ilmamääriä) koulurakennuksissa 5 vuoden välein. Mikäli rakennukseen toteutetaan koneellinen ilmanvaihto ehdotettuna ajankohtana, tulee ilmanvaihtokanavistojen puhdistus ajankohtaiseksi tarkastelujakson loppupuoliskolla. Mikäli rakennukseen ei asenneta koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa, tulee painovoimaisen ilmanvaihdon hormien kunto sekä mahdolllinen korjaus- ja puhdistustarve kartoittaa lähitulevaisuudessa. 2.. LVIA-tekniikka yhteensä 2019-2023 2 3. SÄHKÖTEKNIIKKA H62 Kojeet ja laitteet Koulukeittiön astianpesukoneen uusiminen tarkastelujakson lopulla. 7.. Sähkötekniikka yhteensä 2019-2023 7 Total Korjaustarpeet yli 5 vuoden aikajänteellä Total (2019-2023) yhteensä 9 Copyright Pöyry Finland Oy
3. VALOKUVAT Pöyry Finland Oy 23 (38)
Valokuvat, Rakennustekniikka Kuva 1: Kohteen salaojituksen tarkastus ja huuhtelu sekä samalla sadevesijärjestelmän toiminnan tarkastus ja huuhtelu on aiheellista. Etualalla olevan kaivon rikkinäinen kansi on syytä uusia. Kuva 2: Nurmialueet tulisi erottaa perustuksista sepelisorastuskaistalla ja samalla paikoitellen tehostaa sadevesien poisjohtamista rakennuksen läheisyydestä. Graniittikivien saumojen tarkastusta ja tarvittavia tiivistyksiä suositellaan. Pöyry Finland Oy 24 (38)
Kuva 3: Hiekkapintaisten päällysteosuuksien vähäisten kallistuskorjausten sekä sisäänkäyntien betoniportaiden kunnostustoimenpiteiden arvioidaan ajoittuvan tarkastelujaksolle. Kuva 4: Erillisen, lukittavan jätekatoksen rakentaminen on suositeltavaa. Pihalla on oppilaille leikkivälineitä, joiden kunnostuksen arvioidaan ajoittuvan kertaalleen tarkastelujaksolle. Pöyry Finland Oy 25 (38)
Kuva 5: Rakennuksen lattiarakenteiden osittaisiin korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Kosteudelle alttiiden materiaalien poistaminen ryömintätilojen maanpinnoilta on aiheellista (kosteusvaurioriskien ja paloturvallisuuden takia). Ryömintätilojen tuuletusta tulisi samalla lisätä ja varautua maa-ainesten vaihtoihin ja tilan alipaineistamiseen. Kuva 6: Ns. perunakellarin riskialttiit puurakenteet (mm. katon vanha lastulevy) tulisi mahdollisuuksien mukaan poistaa pikaisesti ja rakenteet korvata materiaalein, jotka eivät ole kosteudelle alttiita. Pöyry Finland Oy 26 (38)
Kuva 7: Kokonaisvaltainen julkisivujen puuverhousten uusinta tuuletusrimoituksineen on aiheellista. Työn yhteydessä tulee rakennuksen runkorakenteiden kunto tarkastaa perinpohjaisesti. Ainakin osittaisiin runkorakennekorjauksiin on syytä varautua. Puuikkunoiden uusinnan pellityksineen arvioidaan olevan ajankohtaisen julkisivuverhouksen uusinnan yhteydessä. Kuva 8: Rakennuksen ulko-ovien uusinnan arvioidaan ajoittuvan tarkastelujaksolle. Perunakellarin ovet olisi aiheellista uusia paremmin kosteutta kestäviksi. Pöyry Finland Oy 27 (38)
Kuva 9: Kohteen sisäänkäyntien yläpuolella on kevytrakenteisia peltikatteisia katoksia, joiden kunnostusten ja pintakäsittelyjen arvioidaan ajoittuvan tarkastelujaksolle, julkisivukorjausten yhteyteen. Kuva 10: Saumapeltikatteen tiivistysten, läpivientien kunnostusten, saumakorjausten sekä katteen puhdistuksen ja maalauksen arvioidaan ajoittuvan tarkastelujakson alkuun. Vesikouru- ja syöksytorvikorjauksiin on syytä varautua tarkastelujaksolla. Pöyry Finland Oy 28 (38)
Kuva 11: Rakennuksen yläpohjarakenteiden korjaustarpeisiin on aiheellista varautua tarkastelujaksolla. Yläpohjarakenteiden korjausten laajuus tarkentuu rakenteita avattaessa. Kuva 12: Sisäovien osittaiset korjaukset ja pintakäsittelyt ovat ajankohtaisia tarkastelujaksolla. Pöyry Finland Oy 29 (38)
Kuva 13: Sisäpinnoille arvioidaan kohdistuvan merkittävissä määrin uusintatoimenpiteitä lattia-, runko- ja yläpohjarakenteiden sekä ikkunoiden uusimisiin liittyen. Kuva 14: Erillisten pesutilojen pintamateriaalien uusinta vesieristyksineen ja rakenteiden tarkastus on aiheellista. Pöyry Finland Oy 30 (38)
Valokuvat, LVI-tekniikka Kuva 1: Liikuntasalin patterivuoto korjattiin ja yksittäinen vesipatteri uusittiin muutama vuosi sitten. Patteriputket kulkevat pääosin rakenteissa, jolloin mahdollisten vuotojen silmämääräinen havaitseminen on hankalaa. Verkoston uusiminen on aiheellista. Kuva 2: Sosiaalitilat on rakennettu 1990-luvun alkupuolella. Kalusteiden uusiminen pintakorjausten yhteydessä ajoittuu tarkastelujaksolle. Pöyry Finland Oy 31 (38)
Kuva 3: Tiloissa on uusittu putkivetoja. Uusitut linjat on asennettu pinta-asennuksina. Kuva 4: Keittiölle kulkevat käyttövesiputket ovat eteisen kaapissa kannakoimatta. Nämä putket tulee kannakoida vuotoriskien välttämiseksi. Pöyry Finland Oy 32 (38)
Kuva 5: Ullakkotilassa on puutteellisia tuuletusviemärien ja ilmanvaihtokanavistojen eristyksiä, jotka tulee korjata. Kuva 6: Oppilaiden erilliset WC-tilat ovat hyvässä kunnossa. Pöyry Finland Oy 33 (38)
Kuva 7: Rakennusten läheisen avo-ojan tuntumassa on sadevesien imeytyskenttä. Kuva 8: Sosiaalitiloja palveleva erillinen poistopuhallin on 1990-luvun alkupuolen asennus. Puhaltimen uusimiseen tarkastelujakson aikana varaudutaan. Pöyry Finland Oy 34 (38)
Kuva 9: Keittiöön on noin 5 vuotta sitten asennettu kanavapuhallin poistoilmaa varten. Puhaltimelle on tiloissa säätölaite, joka toimii portaattomasti. Kuva 10: Eteistilassa sijaitseva pikapaloposti on hyvässä kunnossa. Pöyry Finland Oy 35 (38)
Valokuvat, sähkötekniikka Kuva 1: Sähköpääkeskus on asennettu vuonna 1998 ja se on sijoitettu rakennuksen ulkoseinälle. Kuva 2: Rakennuksessa on jäljellä vanha ryhmäkeskus 1950-luvulta. Pöyry Finland Oy 36 (38)
Kuva 3: Johtokanava-asennukset pistorasioineen ovat 1990-luvulta tai uudempia ja ne ovat melko hyväkuntoisia. Kuva 4: Tiloissa on jäljellä yksittäisiä vanhoja sähköasennuksia. Pöyry Finland Oy 37 (38)
Kuva 5: Kahdessa luokkahuoneessa on vanhoja loistelamppuvalaisimia. Kuva 6: Kohteessa on pieni koulukeittiö. Kuvassa on keittiön astianpesukone, jonka uusinnan arvioidaan ajoittuvan tarkastelujaksolle. Pöyry Finland Oy 38 (38)