Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi)
Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen kehittämiseen liittyvää mallia, josta voisi olla kansallisesti hyötyä? Opettajan työ on uimista ja hukkumista Opettaminen ja kasvattaminen on työskentelyä älyllisellä, käytännöllisellä, emotionaalisella ja moraalisella tasolla. Opettaja on muutoksen virittäjä.
Yhteisvoimin kohti uudistuvaa koulua Koulun kehittämisen toimintamalli täydennyskoulutuksen ja kehittämisprosessin yhteen nivominen Kaksi- ja puolivuotinen Opetushallituksen rahoittama Yhteisöllinen koulu, pedagoginen kehittäminen ja työhyvinvointi -koulutusprojekti 15 koulua Tampereelta, Etelä-Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos Kelpo ja Osaava (koordinaattorit)
Koulutuksen kolmitasoinen rakenne TAMPEREEN YLIOPISTO Tutkimuksen, täydennyskoulutuksen ja koulun kehittämisen yhteys - suunnitteluryhmä Koulutuspäällikkö KOULUT Uudistuvat toimintakulttuurit, täydennyskoulutus ja kokeilutoiminta KUNNAT Opetustoimen kehittämisstrategia - Osallistuvat koulut Yhteyshenkilöt Työyhteisöt Moniammatiliset tiimit
Yhteisöllinen koulu - tutkimusperustainen täydennyskoulutusprojekti Tutkimuksellinen viitekehys Koulun kehittäminen Koulu moniammatillisena yhteisönä Koulu kasvatusyhteisönä Kehittämisen erilaiset lähestymistavat Uudistumista voidaankin tarkastella ekologisena prosessina, joka ei ole itseohjautuva vaan edellyttää alueen, kunnan tai valtion tukea ja eri osapuolten (oppilaat, opettajat, rehtorit, vanhemmat, erilaiset sidosryhmät) osallistumista koulun kehittämiseen (Fullan 2003).
Yhteisvoimin kohti uudistuvaa koulua Kysymykset, joihin etsittiin vastauksia Miten koulu vastaa siihen kohdistuviin uudistumispaineisiin ja muutosvaateisiin kolmiportaisen tuen kehittämisessä? Miten kehittäminen muuttuu osaksi koulun arjen toimintaa? Miten uudistus palvelee oppilaiden kasvua ja oppimista? Miten opetushenkilöstön osaamista voidaan vahvistaa osana koulun kehittämistä?
Kehittämisen suodenkuopat Uudistus pelkkää retoriikkaa byrokratisoituminen Pedagogisen johtamisen puuttuminen näköalattomuus Muutospaineet ja sisäiset jännitteet Kehittäminen jää työorganisaatiosta irralliseksi. Yhteisöllisten rakenteiden puuttuminen Lapsi menee pesuveden mukana oppilas unohtuu Opetustyön jäykät rakenteet Resurssien niukkuus
Kehittämistyötä edistävät tekijät Jokainen koulutus- ja kehittämisprojekti on omanlaisensa. Menestystekijät eivät ole suoraan siirrettävissä muihin hankkeisiin tai kehittämistyöhön sellaisenaan. Ne antavat kuitenkin osviittaa siitä, mitä kehittämistyössä on syytä ottaa huomioon.
Pedagoginen johtaminen Yhteinen pedagoginen näkemys koulun kehittämisestä vaatii pedagogista johtamista. Pedagoginen johtaminen voi olla opettajien ja rehtorin yhteinen tehtävä. Rehtorin tehtävänä on käynnistää keskustelu koulun kehittämisestä ja visioista. Ulkopuolelta tullut uudistus omaksi kehittämistoiminnaksi Me tuunattiin siitä meidän näkönen.
Kehittämisen kiinnittyminen kunnan opetustoimen strategiaan Yksittäinen kehittämisprojekti luontevana osana kunnan opetustoimen kehittämisstrategiaa ja muuta kehittämistyötä > vaikuttavuus Kehittämisen kaksisuuntainen lähestymistapa > parhaat edellytykset onnistua Hierarkiarajat ylittävä vuoropuhelu Kouluyhteisön jäsenten sitoutuminen yhteiseen kehittämiseen
Yhteisölliset rakenteet Luottamus ja yhteisöllisyys vaatii kehittyäkseen johtamista ja tekee mahdolliseksi pysyvien rakenteiden luomisen. Yhteisölliset rakenteet perusta toimijuudelle ja vuorovaikutukselle > yksilö kiinnittyy yhteisöön Pois sattumanvaraisesta vuorovaikutuksesta Rakenne merkitsee yhteistä tilaa ja aikaa vuorovaikutukselle.
Osallisuus, vuorovaikutus ja keskusteleva kulttuuri Kehittäminen edellyttää yhteisiä keskusteluja, osallisuutta ja hyvin toimivaa vuorovaikutusta. Suostumus ajatusten ja kokemusten vaihtamiseen Hyvä vuorovaikutus edistää kehittämistä. Uusi tieto syntyy dialogista. Tiedonkulun avoimuus on muutoksessa välttämätöntä. Ristiriitoja ei pidä ohittaa tai välttää. Pelottavaahan tässä oli se, että olen altistunut uusille ajatuksille! Nyt joku munnoo ihtensä.
Pysyvät kehittämisrakenteet Työyhteisön arjessa työn tekeminen ja kehittäminen limittyvät toisiinsa. Kehittäminen luontevaksi osaksi työntekoa Johdon tulee huolehtia, ettei kehittämisorganisaatio tai kehittämistyö jää arjesta irralliseksi. Työyhteisö tarvitsee pysyviä kehittämisrakenteita. tiimit, keskustelua ylläpitävät foorumit Joo, ei me tarvita, mitään hankenomadia enää.
Opetustoimen henkilöstökoulutus kehittämisen voimavarana Yksilöiden tarpeet Yhteisön tarpeet Kehittämistyön vaatima osaaminen Tieto ja osaaminen ei ole aina yhteisön ulkopuolella. Osaamiskartoitukset, kehittämissuunnitelmat, työyhteisön osaamispankki, työyhteisön osaamistyhjiö Jaettu asiantuntijuus Työyhteisöjen omat koulutustapahtumat
Moniammatillisuus Opettajista on moneksi, mutta lapset ja nuoret tarvitsevat monia aikuisia. Opetus- ja kasvatustyön monitahoiset ja - mutkaiset haasteet > monenlaista asiantuntijuutta tarvitaan Sidosryhmät koulun ulkopuolella Kodin ja koulun yhteistyö Erilaiset tulokulmat, näköalat, näkökulmat > parempi lopputulos
Oppilaskeskeisyys Ei ole itsestään selvää, että koulun ja henkilöstön kehittäminen palvelee myös oppilasta. Koulussa voidaan vieraantua perustehtävästä yhtä lailla kuin muillakin työpaikoilla. Kaiken koulun kehittämisen pitää palvella viime kädessä oppilaiden oppimista, kasvua ja hyvinvointia. Pitääkö mun tätäkin raahata perässä!
Verkostoituminen Vahva verkosto mahdollistaa syvällisemmän yhteistyön. Verkosto tukee muutoksissa. moniälyisyys, uudet innovaatiot Hyvä verkosto voimaannuttaa ja heimoonnuttaa. Mahdollistaa yksilöllisen ja yhteisöllisen osaamisen kehittämisen/kehittymisen.
Pätkäkehittämisestä pitkäjänteisyyteen Pitkäjänteisyys Prosessinomaisuus Koulutus- ja kehittämiskumppanuus, kriittinen ystävä Kriittinen ystävä voi toimia peilinä, joka antaa ulkopuolisena palautetta ja auttaa yhteisöä tunnistamaan kehittämistarpeita ja vahvuuksia.