NAANTALIN KAUPUNKI NAANTALIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2035 OSALLISTUMIS- JA TIEDOTTAMISSUUNNITELMA 24.1.2011 Suunnittelutehtävä Naantalin maankäytön kehityskuva on luonteeltaan alueidenkäytön kehittämisen periaatteita määrittelevä asiakirja, jonka avulla määritetään lähtökohdat tulevalle kaavoitukselle ja konkreettiselle aluevaraussuunnittelulle. Kunnan kehitystä hahmotellaan suunnitelmassa hyvin yleispiirteisesti; suunnitelmassa korostuvat yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten toimivuus, lisärakentamisen sijoittumisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Kuva: Naantalin kaupungin rajat vuonna 2010. Livonsaari ja Lempisaari liittyivät Naantaliin 1.1.2011.Lähde: Maastotietokanta. (Kuva päivitetään suunnitteluprosessin aikana, kun kuntarajat päivittyvät ensin maastotietokantaan.) Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 - Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma - 1/9
Kuva: Osakuntaliitos 1.1.2011. Livonsaaren ja Lempisaaren alueet siirtyvät Maskusta Naantaliin. Lähde: Naantalin kaupungin kotisivut. Kuntaliitoksessa yhdeksi kaupungiksi muodostetun Naantalin alueen maankäytön yleispiirteinen suunnittelu on tällä hetkellä alueellisesti kattava mutta määräyksiltään ja ohjausperiaatteiltaan varsin monenkirjava. Yleiskaavat ja rakennusjärjestykset on laadittu pitkän ajan kuluessa kuntien erilaisiin tarpeisiin. Strategiselle suunnittelulle on tyypillistä pyrkimys pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen sekä laaja-alainen eri osapuolien välisen keskustelun käyminen periaate-ratkaisuista ja arvovalinnoista. Tämä on Naantalin alueidenkäytön suunnittelussa erityisen ajankohtaista, kun kuntaliitoksen jälkeen toimintaympäristö ja suunnittelulähtökohdat ovat muuttuneet. Naantalin maankäytön kehityskuvassa tarkastellaan laajentunutta kuntaa sekä kokonaisuutena että osa-alueina, joilla on toisistaan poikkeavat lähtökohdat ja olosuhteet. Uuden Naantalin maankäyttöstrategian pohdinta valmistellaan yhteiseltä pohjalta ja yhtenäisin tavoittein. Naantalin maankäytön kehityskuva laaditaan siten, että siinä määriteltävät tavoitteet ja toimenpiteet ovat linjassa samaan aikaan valmisteltavan Turun kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa. Naantalilla on tärkeä rooli osana ympäröivää kaupunkiseutua, ja lisäarvon tuottaminen Turun seudulle on myös kaupungin visiossa 2020 asetettu yhdeksi keskeiseksi päämääräksi. Naantalin maankäytön kehityskuva -suunnitelmalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia, joten suunnitteluprosessi poikkeaa jonkin verran MRL:n yleiskaavaprosessia koskevista säädöksistä. Suunnittelualue Suunnittelualue kattaa Naantalin kaupungin koko alueen. Vuonna 2010 Naantalin maapinta-ala oli 283 km2 ja vesipinta-ala 355 km2. Naantalin asukasluku vuonna 2010 on 18 544. Naantalin kaupunkiin on liitetty 1.1.2011 alkaen Livonsaaren ja Lempisaaren alueet nykyisestä Maskun kunnasta. Tämän johdosta kaupungin väkiluku kasvaa vuodenvaihteessa noin 150:llä ja maapinta-ala 27 neliökilometrillä. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 - Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma - 2/9
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston 13.11.2008 hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) määrittävät alueidenkäyttöä koskevat linjaukset, jotka on otettava huomioon kaikkialla Suomessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä on nykyistä vahvemmin hillittävä ilmastonmuutosta. Järkevä yhdyskuntarakenne parantaa myös yhdyskuntien toimivuutta ja säästää kustannuksia. Eheä yhdyskuntarakenne on avain kestävään alueidenkäyttöön, millä tarkoitetaan yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaupunkiseutujen kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti eheytymistä ja nykyistä tiiviimpää rakennetta. Haaste koskee niin asutuksen, palvelujen kuin työpaikkojenkin sijaintiratkaisuja. Vakavin huomio tulee kiinnittää kaupunkiseutujen reunaalueiden yhä hajaantuvampaan asutusrakenteeseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet asettavat PARAS-hankkeen ohella kaupunkiseudulla tehtävälle strategiselle suunnittelutyölle viralliset vaatimukset ja kansalliset tavoitteet. Tarkistetuissa tavoitteissa on kiinnitetty erityistä huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Eheyttämisellä tarkoitetaan sekä yhdyskuntien rakenteellista että ympäristön laadullista eheyttämistä. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa tavoitteissa mainitaan erityisesti kaupunkiseutujen ja taajamien eheyttämisen tarve. Kaavoitustilanne Kuva. Yhdistelmäkartta Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta ja Loimaan, Turunmaan ja Vakka- Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavaehdotuksista 2010 (Lähde: Varsinais-Suomen liitto). Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 - Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma - 3/9
Maakuntakaavoitus Varsinais-Suomen maakuntakaavaa laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jonka valmistelu etenee seutukunnittain. Naantalin kaupungista osa sijoittuu Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan alueelle ja osa (Merimasku, Rymättylä, Velkua) Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavan alueelle. Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava-alueen muodostavat Naantali (osa), Raisio, Turku, Kaarina, Rusko, Piikkiö ja Paimio. Ympäristöministeriö vahvisti Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan 23.8.2004. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavatyössä on tarkasteltu kahta pelkistettyä aluerakennemallia, tiivistettyä ja hajautettua, joita on arvioitu mm. yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden sekä ympäristön viihtyisyyden näkö-kulmista. Maakuntakuntakaavan pohjaksi valittiin tiivistetty aluerakennemalli, jossa rakentaminen sijoitetaan pääasiassa jo rakennetuille alueille tai niiden lähituntumaan. Maakuntakaavoituksessa keskeisiä tavoitteita ovat olleet: aluerakenteen tiivistäminen vajaakäyttöisten alueiden täydennysrakentaminen vanhojen alueiden saneeraaminen ja tarvittaessa käytön muuttaminen kulttuurimaiseman säilyttäminen viherverkostojen toteuttaminen. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa on osoitettu Naantalista Turun kautta Piikkiöön ulottuva kaupunkimainen vyöhyke, jolle on sijoittunut huomattava osa maankäytöstä, asumisesta, työpaikoista ja palveluista. Keskusakselia ja sitä ympäröivää kaupunkiseudun keskusvyöhykettä on tarkoitus edelleen vahvistaa lisäämällä asutusta ja työpaikkoja olevien keskusten tuntumaan ja olevan kunnallis-tekniikan piiriin. Keskusakselia kehitetään myös joukkoliikennekäytävänä. Keskeisenä kehityskohteena maakuntakaavassa nähdään myös E18-tiehen tukeutuva kehityskäytävä osana kansainvälistä kehityskäytäväverkostoa. Turun kaupunkiseutua ja Salon seutua pidetään yhtenä, nauhamaisena työssäkäyntialueena, jonka toimivuutta halutaan parantaa. Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavat (Varsinais-Suomen maakuntakaava) Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.12.2010 ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavoiksi. Kaava-alueet käsittävät seuraavat kunnat: Loimaa, Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki, Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusi-kaupunki, Vehmaa, Masku, Mynämäki, Naantali (osa), Nousiainen, Rusko (osa), Sauvo, Kemiönsaaren kunta ja Länsi-Turunmaan kaupunki. Maakuntavaltuuston päätöksen jälkeen kaava siirtyy ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavalla tavoitellaan nykyistä kestävämpää aluerakennetta. Huolena on ollut kaupunkiseudun taajamarakenteen leviäminen keskusten reuna-alueille ja sitä kautta koko seudun aluerakenteen hajaantuminen. Samalla kun taajama-alueiden pinta-ala on kasvanut, on väestötiheys niillä selkeästi laskenut. Tämä vaikeuttaa alueiden saamista joukkoliikennepalvelujen piiriin. Lisäksi työpaikat keskittyvät edelleen seutukuntakeskuksiin, mikä lisää pendelöintitarvetta. Maakuntakaavassa toimivaa aluerakennetta edistää oleviin keskuksiin pohjautuva keskus- ja kyläverkko. Kasvualueet suuntautuvat nykyisiin keskuksiin ja tukeutuvat olemassa olevaan liikenneverkkoon ja muuhun infrastruktuuriin. Olemassa olevan kyläverkon tukeminen edesauttaa lähipalvelujen säilymistä. Osoitetut työpaikka-alueet tukeutuvat välittömästi olemassa olevaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja tukevat siten eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Joitakin uusia työpaikka-alueita on suunniteltu täydentämään aluerakennetta nykyisten ja kehitteillä olevien liikenneyhteyksien varteen taajamarakenteen läheisyyteen. Keskeisenä suunnitteluperiaatteena sekä alueidenkäyttöratkaisuissa että liikenneverkon kehittämisessä on ollut liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Maakuntakaavaratkaisu perustuu ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien kehittämiseen ja niihin tukeutuvaan yhdyskuntarakenteeseen. Valtakunnallisesti tärkeiden liiken- Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 - Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma - 4/9
neväylien, satamien ja lentoasemien kehittämismahdollisuudet on maakuntakaavassa turvattu. Maakuntakaavassa on esitetty varautumista koko maakunnan kattavaan paikallisjunaliikenteeseen. Liikennöinti on suunniteltu kaikille Varsinais-Suomen kolmelle ratasuunnalle: Turku-Salo, Turku-Loimaa ja Turku- Uusikaupunki. Paikallisjunaliikenne suositellaan järjestettäväksi osana kehitteillä olevaa Turun kaupunkiseudullista joukkoliikennejärjestelmää, jolloin käytössä tulee olla mm. yhteinen matkalippu kaikessa joukkoliikenteessä. Yleiskaavoitus Lähes koko Naantalin alueelle on laadittu yleiskaava. Entisen Naantalin alueella pääosa voimassaolevista yleiskaavoista on vanhentunut. Nk. mantereen osalta yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1982. Luonnonmaan, Lapilan ym. saarten osalta se on vahvistettu sisäasiainministeriössä 1983. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien alueella on vireillä oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tarkistus (osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja odottaa hallinto-oikeuden käsittelyä). Merimaskun yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 2006. Yleiskaava on saanut lainvoiman lukuun ottamatta kahta kiinteistöä joiden osalta on voimassa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 1998 vahvistama yleiskaava. Velkualla on voimassa Velkuan yleiskaava (1997, 2000). Yleiskaavojen lisäksi Naantalissa ovat voimassa seuraavat osayleiskaavat: Viiala-Kukolan osayleiskaava 1993 Pohjoisten alueiden osayleiskaava 1993 Humaliston osayleiskaava 2003 Läntisen saariston osayleiskaava 1993 Väli- ja sisäsaariston osayleiskaava 2005 Airismaa-Aaslan osayleiskaava 2006 Otavan ja lähisaarten osayleiskaava 2007 Rymättylän pohjoisosan osayleiskaava ja kaavan muutos 2008 Rymättylän Kirkonkylän taajamaosayleiskaava, 2010. Kaikkiaan nykyisen Naantalin alueella on voimassa parisenkymmentä yleiskaavaa. Vireillä olevat osayleiskaavat: Röölän taajamaosayleiskaava (Rymättylä). Velkuanmaan osayleiskaavan tarkistus (Velkua). Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Asemakaavoitus Kaupungin keskusta-alue on lähes kauttaaltaan asemakaavoitettu. Taajamien asemakaavoja on Manner-Naantalin ja Luonnonmaan ohella voimassa Merimaskun alueella kirkonkylässä ja useampia kirkonkylän ja Särkänsalmen välisellä alueella, Rymättylän kirkonkylässä ja Rymättylän Metsä-Poikossa sekä Pakinaisten saaressa. Velkualla taajamien asemakaavoja on voimassa Teersalossa sekä pienet alueet myös Palvan ja Velkuanmaan saarissa. Seuraavassa on kaupungin kaavoituskatsauksen 2011 mukainen listaus vuonna 2011 valmisteltavista, merkittävistä asemakaavoista: Suovuoren ratsastuskeskuksen alueen uudelleen kaavoittaminen Unikeon korttelin asemakaavamuutos Ruonankadun asemakaavamuutos Luolalan Viestitien asemakaavamuutos Vanhakaupunki, Rantakatu 20:n asemakaavamuutos Luonnonmaan Isokylän Santalantien kaavoittaminen Vaihelan asemakaava, Velkuanmaa Teollisuustonttien kaavoittaminen Isosuontien ympäristöön Maskuntien ja jäteaseman väliselle alueelle Linja-aseman ympäristön asemakaavamuutos Herrankukkaro Pirttiluodon-Karjaluodon asemakaava Luonnonmaan Haijaistentien alue Porhonkallio, pysäköintialue ja liikennejärjestelyjen mahdollisesti aiheuttamat kaavan tarkistustarpeet Humalisto I:n asemakaavamuutos Luolalan Emännänpolun asemakaavamuutos Kaupungin kaavoituskatsauksen 2011 mukaan lähivuosien 2012-2014 asemakaavahankkeita Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 - Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma - 5/9
ovat: Kultarannan koulun ja päiväkodin asemakaava Rymättyläntien varren asemakaava Muurilan ja Hellemaan asemakaava Viialan ranta-alueen asemakaava Merimaskun kirkonkylän Postimäen tilan asemakaavamuutos Särkänsalmi, Kalasataman ympäristö Ranta-asemakaavoja on voimassa ja vireillä runsaasti. Muut tässä työssä keskeiset asiakirjat Naantali Strategia Keskustan rakennemalli ja sitä täydentävät kehittämisohjelmat Saaristo-ohjelma 2010-2012 Elinkeinopoliittinen ohjelma Vesihuollon kehittämissuunnitelma Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Määritelmän mukaisesti osallisia ovat tämän kaavatyön kohdalla seuraavat tahot: Asukkaat, maanomistajat, yritykset ja järjestöjen edustajat: suunnittelualueen asukkaat, maanomistajat, maanvuokraajat ja vuokralaiset suunnittelualueen rajanaapurit, lähipiirin naapurit ja lähialueen asukkaat asukas- ym. yhdistykset, järjestöt ja seurat Kaupungin hallintokunnat: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kulttuurilautakunta Koulutuslautakunta Rakennuslautakunta Saaristolautakunta Satamalautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tekninen lautakunta Vapaa-aikalautakunta Viranomaiset ja alueelliset yhteisöt: ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Museovirasto ja maakuntamuseo Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Osallisilla on oikeus ottaa osaa kehityskuvien valmisteluun, arvioida niiden vaikutuksia ja lausua niistä mielipiteensä. Työssä pyritään rakentavaan vuorovaikutukseen ja avoimeen tiedottamiseen koko prosessin ajan. Tiedotuskanavia ovat viralliset kuulutukset kaupungin ilmoitustaululla ja paikallislehdissä sekä Naantalin kaupungin kotisivut www.naantali.fi. Lisäksi järjestetään yleisötilaisuuksia ja neuvotteluja. Työvaiheet ja aikataulu Maankäytön kehityskuva jakautuu seuraaviin vaiheisiin: Työn käynnistäminen ja lähtötietojen kokoaminen (11-12/2010) Lähtötietojen analysointi ja tavoitteiston määrittely (1-3/2011) Kehityskuvan ja sen tavoitteiden mukaisten osien luonnokset ja vaikutusten arviointi (4-8/2011) Kehityskuva, oheissuunnitelmat ja toteuttamisen ohjelmointi (9-12/2011) Työn käynnistäminen ja lähtötietojen kokoaminen (11-12/2010) Suunnittelun lähtökohtana ovat seudulliset suunnitelmat, Naantali-Strategia ja muut valtuuston hyväksymät linjaukset kunnan kehittämiseksi, suunnittelulle määritellyt aihekohtaiset tavoitteet (väestönkehitys, elinkeinojen kehitysnäkymät, asumisen tarpeet, palvelujen saavutettavuus, maankäyttö ja liikenne), alueen ominaispiirteet sekä aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset. Lähtötietojen analysointi ja tavoitteiston määrittely (1-3/2011) Lähtötietojen perusteella laaditaan kaupungin maankäytön nykytilanteesta yhteenveto ja analyysi, jossa kuvataan työn kannalta oleelliset alue- ja yhdyskuntarakenteen, kaupunki- ja maisemakuvan sekä liikennejärjestelmän kehittämiskysymykset ja ongelmakohdat. Myös voimassaolevien, suunnittelua ohjaavien asiakirjojen mahdolliset, kuntaliitoksista johtuvat olennaiset ristiriitaisuudet selvitetään. Lähtötietoanalyysin pohjalta työlle laaditaan tarkennettu tavoitteisto. Tavoitteistossa tukeudutaan valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoittei- Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 - Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma - 6/9
siin, seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua koskeviin tavoitteisiin ja Turun kaupunkiseudun rakennemallityölle asetettuihin tavoitteisiin paikallisten tavoitteiden lisäksi. Kehityskuvan tavoitteet käsitellään kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa tavoitteisiin sitoutumisen edistämiseksi ja suunnittelulle hyväksytyn selkänojan varmistamiseksi. Työvaihe raportoidaan väliraportissa 1. Strategisen kehityskuvan ja sen tavoitteiden mukaisten osien luonnokset ja vaikutusten arviointi (4-8/2011) Varsinainen suunnittelu pohjautuu tavoiteaineistoon sekä laadittuihin selvityksiin ja voimassaoleviin suunnitelmiin. Suunnittelu aloitetaan määrittelemällä tavoitteiden mukainen karkea kaupunkirakennemalli. Kaupunkirakennemallin avulla konkretisoidaan toimiva ja ympäristöllisesti hyväksyttävä maankäytön periaateratkaisu. Mallin avulla voidaan myös tutkia yhdyskuntarakenteen tasolla erilaisia vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa asetettuja tavoitteita. Tässä vaiheessa olennaista ovat muodostuvat maankäyttökokonaisuudet, eri maankäyttömuotojen suhde toisiinsa, suunnittelualueen liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä liikenne- ja viherverkon periaate-ratkaisut. Suunnitteluratkaisulla sovitetaan yhteen alueen luonto-, maisema-, virkistys- ja kulttuuriarvot maankäytön ja liikenteen kehittämistarpeiden kanssa. Alueen vahvuudet pyritään hyödyntämään eri toimintojen sijoittelussa. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota fyysisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän yhdyskuntarakenteen luomiseen sekä muihin valittuihin suunnittelun painopistealueisiin (esim. väestönkehitys, elinkeinojen kehitysnäkymät, asumisen tarpeet, palvelujen saavutettavuus, maankäyttö ja liikenne). Vaihtoehtoasetelmaa ja vaikutusten arviointia käsitellään suunnittelukokouksissa ja kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa. Työvaihe raportoidaan väliraportissa 2. Kaupunkirakennemalli ja siihen liittyvät tarkemmat alavaihtoehtotutkielmat esitellään osallisille yleisötilaisuudessa. Kaupunkirakennemallista alavaihtoehtoineen pyydetään osallisten mielipiteet sekä viranomaislausunnot. Työn loppuraporttiin laaditaan kooste saadusta palautteesta ja siitä, miten palaute on otettu jatkosuunnittelussa huomioon. Strateginen kehityskuva, oheissuunnitelmat ja toteuttamisen ohjelmointi (9-12/2011) Työvaiheessa käydään läpi vaihtoehdoista saatua palautetta ja sovitaan strategisen kehityskuvan linjaratkaisuista. Linjaratkaisut viedään kaupunkisuunnittelujaoston käsiteltäviksi. Näihin valittuihin linjaratkaisuihin perustetaan lopullisen kehityskuvan laatiminen. Periaateratkaisu jalostetaan maankäytön kehityskuvaksi, joka koostuu suunnitelmakartasta ja selostuksesta (loppuraportti). Loppuraportissa esitetään rakennemallin tueksi toteuttamisohjelma, jossa määritellään mm. yleis- ja asemakaavoitustarpeet (missä ja minkälaisia kaavoja tarpeen laatia) suunnittelun aikataulutus ja kiireellisyysjärjestys ratkaisemiseen soveltuvat suunnitteluvälineet iset ajantasaistamis- ja yhtenäistämistarpeet Tavoitteena on, että Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 on kaupunkisuunnittelujaoston käsiteltävänä tammikuussa 2012. Kaupunkirakennemallin perusteella selvitetään tarve mahdollisten alavaihtoehtojen tutkimiselle osa-alueita koskien. Alavaihtoehdot voivat liittyä esimerkiksi alueiden mitoitukseen, maankäytön luonteeseen tai rakentamistapaan, kortteliperiaatteisiin, liikenneratkaisuihin, viherverkoston asemanaan tai palvelujen järjestämiseen. Arvioitavat vaihtoehdot esitetään kartoilla ja niiden ominaisuudet selostetaan. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 - Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma - 7/9
Vaikutusten arviointi Suunnitteluvaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan yleiskaavoista tutulla menettelyllä, jolloin varmistutaan siitä, että ratkaisut ovat eri näkökulmista perusteltuja. Vaikutusten ulottuvuudet ovat: ekologiset vaikutukset (esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) taloudelliset vaikutukset (esim. kunnallistekniset kustannustekijät) sosiaaliset vaikutukset (esim. vaikutukset palveluihin) kulttuuriset vaikutukset (esim. alueen historialliset erityispiirteet) Sektorikohtaisen arvioinnin lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota vaihtoehtojen kokonaisvaikutusten hahmottamiseen sekä siihen, miten suunnitelma toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (mm. ilmastovaikutukset, energiataloudellisuus ja hiilijalanjälki), maakuntakaavoitusta, Turun kaupunkiseudun rakennemallityölle asetettuja tavoitteita sekä Naantalin omaa strategiaa ja visiota. Kuva. Vaikutusten arvioinnin periaate. Mistä saa tietoa Yleisötilaisuuksista ja raporttien nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksella paikallislehdissä, Naantalin kaupungin kotisivuilla www.naantali.fi sekä kaupungin ilmoitustaululla. Kehityskuvan valmistelusta voi olla yhteydessä seuraaviin henkilöihin: Naantalin kaupunki Kauko Kangas Ympäristöviraston johtaja Naantalin kaupunki Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali kauko.kangas@naantali.fi Tel +358 2 434 5228 GSM +358 40 083 2798 Elise Lehikoinen Maankäyttöpäällikkö Naantalin kaupunki Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali elise.lehikoinen@naantali.fi Tel +358 2 434 5358 GSM +358 50 464 9906 Pöyry Finland Oy (maankäyttö) Pasi Rajala Toimialajohtaja Kaupunki- ja aluesuunnittelu Pöyry Finland Oy, Urban and Mobility Jaakonkatu 3 (PL 50) 01621 Vantaa pasi.rajala@poyry.com Tel +358 10 3311 GSM +358 400 838 641 Strafica Oy (liikenne) Markku Kivari Projektipäällikkö Strafica Oy Pasilankatu 2 00240 Helsinki markku.kivari@strafica.fi GSM 040 527 1277 Iris Broman Suunnittelupäällikkö Kaupunki- ja aluesuunnittelu Pöyry Finland Oy, Urban and Mobility Jaakonkatu 3 (PL 50) 01621 Vantaa iris.broman@poyry.com Tel +358 10 3311 GSM +358 408 406 022 Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 - Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma - 8/9
Palaute osallistumis- ja tiedottamissuunnitelmasta Tämä osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma on saatavilla Naantalin kaupungin ympäristövirastosta, maankäyttöosaston asiakaspalvelusta (Käsityöläiskatu 2) tai kaupungin kotisivuilta osoitteessa www.naantali.fi. Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelmasta voi antaa palautetta edellä mainituille yhteyshenkilöille. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 - Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma - 9/9