VERKKOMENTOROINTI KOULUTUKSELLISENA KOKEILUNA Riina Helenius/KPAMK/AVERKO riina.helenius@cop.fi Irja Leppisaari/KPAMK/AVERKO irja.leppisaari@cop.fi Monimuotoinen verkkomentorointi -seminaari 2.2.2006 Kokkola
ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN JA JAKAMINEN OPETUKSEN HAASTEENA Millaista (ammatillista) asiantuntijuutta tarvitaan tulevaisuudessa toimittaessa rajattomissa työ- sekä opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristöissä (borderless education)? Uudenlainen asiantuntijuus; monialaisen ja jaetun osaamisen hyödyntäminen asiantuntijuus ei enää kuvattavissa niinkään yksilön taitona, vaan yhteisöllisenä osaamisena verkostoasiantuntijuus, jaettu asiantuntijuus, myös jaettu opettajuus Yhteisöllinen asiantuntijuus edellyttää perinteisen koulutuksen ja tutkimuksen uudelleen arviointia, uudenlaista toimintakulttuuria Teorian käytännöllistäminen ja käytännöllisen kokemuksen teoretisoiminen vuoropuhelevat asiantuntijuuden kehittymisessä (Ks. Tynjälä 2003)
KORKEAKOULUTUSTA TYÖELÄMÄLÄHTÖISEMMÄKSI Oppiminen asiantuntijuuden kehittymisenä korkeakoulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksessa, rajojen ylittäminen (boundary crossing) Oppimiskäsityksestä nousevat haasteet (kontekstuaalisuus, ongelmakeskeisyys, reflektiivisyys, autenttisuus, mielekäs oppiminen) uusi oppiminen tarvitsee uudenlaista opettajuutta Millaiset opetus- ja ohjausmuodot edistävät työelämän ja korkeakoulutuksen välisen yhteyden kehittymistä? Miten voitaisiin järjestää opintojaksoihin työelämän todellista näkökulmaa? (Hakkarainen & Järvelä 1999; Häkkinen & Arvaja 1999; Tynjälä 1999; Kiviniemi 2000; Ihanainen 2002)
INNOVATIIVISIA PEDAGOGISIA RATKAISUJA TIETOVERKKOJEN AVULLA Koulutuksen ja ympäröivän yhteiskunnan raja-aitojen ylittäminen innovatiivisilla koulutusjärjestelyillä ja mielekkäillä pedagogisilla ratkaisuilla Tietoverkkojen kehittyminen avannut uudenlaisia mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen ja kommunikointiin asiantuntijoiden kanssa verkossa verkko asiantuntijuuden kehittämisen ja jakamisen tilana, virtuaalisten oppimisympäristöjen/-yhteisöjen muodostaminen Esimerkkinä Verkkomentor-projekti (2004-2006), jossa MENTOROINTI asiantuntijuuden kehittämis- ja jakamismenetelmänä verkossa (Hakkarainen & Järvelä 1999; Häkkinen & Arvaja 1999; Miller 2002; Helenius & Leppisaari 2004; Leppisaari & Helenius 2005)
PROJEKTIN VAIHEET 1. REKRYTOINTI AVERKOn 10 opintojaksolle rekrytoitiin työelämäasiantuntija eli verkkomentor jakamaan asiantuntijuuttaan 2. KOULUTUS Verkkomentorit koulutettiin (1 ov) tehtäväänsä: koulutuksessa käsiteltiin verkkoympäristössä toimimista, verkkovuorovaikutusta ja ohjausta 3. TOTEUTUS Verkkomentor toimi vuoden aikana 1-4 verkko-opintojaksolla tutoropettajan työparina yhdessä neuvotellulla vastuualueella, esim. verkkokeskustelussa ja/tai palautteen antajana ja ohjaajana osassa oppimistehtäviä 4. ARVIOINTITUTKIMUS Projektista tehty verkkopedagogista tutkimusta koko prosessin ajan 5. TULOSTEN LEVITTÄMINEN
VERKKOMENTORIT OPINTOJAKSOILLA Yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan suunnittelu (2 ov / 3 op) Minna Paananen ja Sanna Skog, ravintolayrittäjiä / Pedrina s Tex-Mex Restaurant Ammatillinen kasvu (1 ov / 2 op) Sirkka Liisa Lokasaari, työnsuunnittelija / Kokkolan kaupunki Päihdetyön perusteet (3 ov / 5 op) Juha Pekola, projektipäällikkö / Ventuskartano ry -päihdekuntoutusyksikkö Monikulttuurisuus (2 ov / 3 op) Pirkko Kivistö, pakolaisohjaaja / Maahanmuuttajatoimisto / Kokkolan kaupunki Monikulttuurisuus sosiaali- ja terveysalalla (2+1 ov / 3+2 op) Pian Ahonen, kätilö / KPKS, naistentautien ja synnytysosasto Logistiikka (3 ov / 5 op) Jouni Männistö, aluepäällikkö / POSTI Palveluiden markkinointi (2 ov / 3 op) Keijo Särkijärvi, yrittäjä / Mainostoimisto Heinäkuu Verkkokauppa (5 ov / 8 op) Timo Ylikangas ja Vesa Pöyhönen, systeemisuunnittelija / RegWeb / Zonarius Oy Laatujohtaminen (5 ov / 8 op) Jukka Pajula, laatupäällikkö / Reikälevy Oy Työsuojelu (1 ov / 2 op) Eija Alatalo, tuotepäällikkö / Työplus
VERKKOMENTOROINTI PEDAGOGISENA MALLINA työelämä VERKKOYMPÄRISTÖ jaettu asiantuntijuus työelämäasiantuntija jaettu asiantuntijuus HUMANISMI korkeakouluopettaja korkeakouluopiskelijat SOSIO- KONSTRUKTIVISMI jaettu asiantuntijuus korkeakoulutus (Helenius & Leppisaari 2005)
Tutkimuskysymykset PROJEKTITUTKIMUS Miten verkkomentorit kokevat toimintansa? Miten tutoropettajat kokevat verkkomentorit työparinaan ja uutena toimijatahona verkko-opintojaksolla? Miten opiskelijat kokevat verkkomentoroinnin? Miten opiskelijat kokevat asiantuntijuuden jakamisen, yhteisöllisen ja autenttisen oppimisen toteutuvan? Tutkimusmetodologia Toimintatutkimus (ks. esim. Lewin 1948; Heikkinen ym. 1999) Menetelmätriangulaatio kvalitatiiviset aineiston keruu- ja analyysimenetelmät Tutkimusaineisto Verkkokyselyt: vastaukset, 7 verkkomentorilta, 7 opettajalta ja 69 opiskelijalta Verkkojäljet 24 opintojaksosta sekä Verkkomentor-työskentelytilasta Verkkomentorpäiväkirjat Swot-analyysi Palautteet ja keskustelut, osallistuva havainnointi prosessin aikana
VERKKOMENTOROINTI OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA (1/9) (Helenius & Leppisaari 2004) - Mentorointi kannustajana ja rohkaisijana Mahdollisuus työskennellä ja opiskella todellisten työelämän ammattilaisten kanssa kannusti ja rohkaisi opiskelijoita oppimistavoitteiden saavuttamisessa Mentoroinnin kautta opiskelijoilla oli mahdollisuus saada palautetta työelämän näkökulmasta sekä muodostaa uusia kontakteja ja verkostoja todellisten työelämäasiantuntijoiden kanssa - Mentorointi rikastuttavana elementtinä verkkokurssilla Mentorointi aktivoi ja rikastutti vuorovaikutusta verkkokurssilla
VERKKOMENTOROINTI OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA (2/9) Koin, että verkkomentor oli asiantuntija omalla alallaan. Kysymykseen vastanneet: 69
VERKKOMENTOROINTI OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA (3/9) Verkkomentor antoi rohkaisevaa ja kannustavaa palautetta Kysymykseen vastanneet: 69
VERKKOMENTOROINTI OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA (4/9) En saanut verkkomentorilta henkilökohtaista palautetta. Kysymykseen vastanneet: 69
VERKKOMENTOROINTI OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA (5/9) Koen, että verkkomentorin mukanaolo opintojaksolla on hyödyllistä. Kysymykseen vastanneet: 69 24. Koen, että verkkomentorin mukanaolo opintojaksolla on hyödyllistä. Kysymykseen vastanneet: 69
VERKKOMENTOROINTI OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA (6/9) - Mentorointi hämmentävänä kokemuksena Tutoropettajan ja verkkomentorin samanaikainen läsnäolo verkko-opintojaksolla hämmensi joitakin opiskelijoita Osalla opiskelijoista oli hankaluuksia erottaa opettajan ja verkkomentorin roolit toisistaan ja hyödyntää verkkomentoroinnin mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti
VERKKOMENTOROINTI OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA (7/9) Verkkomentorin rooli oli epäselvä opintojaksolla. Kysymykseen vastanneet: 69
VERKKOMENTOROINTI OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA (8/9) Pystyin hyödyntämään verkkomentorin asiantuntemusta omassa oppimisessani. Kysymykseen vastanneet: 69
VERKKOMENTOROINTI OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA (9/9) Saatoin jakaa kokemuksiani opintojaksolla verkkomentorin kanssa. Kysymykseen vastanneet: 69
OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKOMENTOROINNISTA (1/2) (Helenius & Leppisaari 2004; Leppisaari & Helenius 2005b) Mentorointi opettajuuden rikastuttajana ja osaamisen täydentäjänä Tutoropettajat kokivat verkkomentorit hyödyllisinä ja merkittävinä opetuskumppaneina Verkkomentorointi yhdistää teoriaa ja käytäntöä konkreettisesti; opettaja toimii teoreettisemmalla ja verkkomentor puolestaan käytännöllisemmällä tasolla työelämänäkökulma opetuksessa vahvistui Jakaessaan asiantuntijuuttaan verkkomentorit toivat myös uusia ideoita tutoropettajien omaan toimintaan: kuinka he voivat kehittää omaa opetustyötään ja tutorointikäytäntöjään, Yhteistyöprosessissa todentuu yhteisöllinen oppiminen; myös opettaja oli oppimassa (uusia näkökulmia aiheesta ja käytännön toimintaa, kotityöelämäjakso ) Vahvisti uudenlaista opettajuutta, mielenkiintoinen tapa toteuttaa tiimiopettajuutta
OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKOMENTOROINNISTA (2/2) (Helenius & Leppisaari 2004; Leppisaari & Helenius 2005b) Mentorointi opintojakson sisällöntuotannon ja kehittämisen apuvälineenä Opettajat saivat relevanttia palautetta opintojakson sisällöistä työelämän näkökulmasta ja pystyivät näin ollen kehittämään niitä edelleen Mentorointi ohjausvastuun jakamisen mahdollistajana Mentoroinnin myötä tutoropettajat pystyivät keskittymään enemmän henkilökohtaisen palautteen antoon ja ohjaukseen mentoreiden ollessa enemmän vastuussa kysymysten herättelijöinä ja keskusteluiden aktivoijina tehostaa keskustelua, ohjausta ja palautteenantoa Jaettu asiantuntijuus tukee opetustyötä erilaiset opettajuudet voivat täydentää toisiaan kun vastuuta opetuksessa annetaan myös työelämäkumppaneille jaettu asiantuntijuus voi vähentää omaa työtaakkaa (opettaja 5) miten rinnakkaistyöskentelystä kohti syvempää asiantuntijuuden jakamista ja yhteistä tiedonluomista (knowledge building)
VERKKOMENTOREIDEN KOKEMUKSIA MENTOROINNISTA (1/3) (Helenius & Leppisaari 2004; Leppisaari & Helenius 2005 a) - Mentorointi tärkeänä oppimiskokemuksena - Mentoroinnin rooli nähtiin kunniatehtävänä. Sen nähtiin edistävän myös verkostojen luomista. Mentorointi investointina ammatillisen osaamisen kehittymisessä Vuorovaikutus ja keskustelut opettajan ja opiskelijoiden kanssa nähtiin edistävän verkkomentoreiden osaamista ja ammatillista kehittymistä ja kasvua. - Mentorointi kehittymisen kohteena - Verkkomentorit kehittivät aktiivisesti myös verkko-opetukseen liittyviä käytänteitä ja verkkomentormallia - Verkkomentoreiden sitouttamiseen tehtäväänsä kiinnitettävä tulevaisuudessa huomiota, ajanhallintataitojen korostaminen Tarve kevennetylle mallille verkkomentorit käytettävissä esim. 1-2. viikon aikana erityisellä verkkomentorfoorumilla
VERKKOMENTOREIDEN KOKEMUKSIA MENTOROINNISTA (2/3) SWOT-ANALYYSI Strenghts - Vahvuudet - Verkkoympäristön käytön ja nykyteknologian oppiminen - Opiskelijoiden tukeminen opinnoissa - Verkostojen laajeneminen ja kehittäjien kanssa työskentely - Työelämään kasvamassa olevien nuorten ja heidän ajatustensa kuuleminen - Ajassa kiinni pysyminen - Osaamisen vahvistaminen myös omassa työssä - Alueellisen ja tiedollisen tasa-arvoisuuden mahdollistaminen - Työelämän asiantuntemuksen siirtäminen opiskelijoille ja tutoreille vakuuttavuutta opintojaksolle - Toiminta ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan Weaknesses - Heikkoudet - Ajankäytön hallinta ja resurssit - Yksinäisyyden tunne verkko-opiskelussa (verkkomentorin & opiskelijan) - Opiskelijoiden piiloutuminen - Kaikki opintojaksot eivät sovellut verkkomentorointiin sisältöjen, tehtävien ja ohjeiden sovelluttava toimintamalliin - Tekniikan toimimattomuus - Sopivien, kiinnostuneiden ja sähköisen kommunikaation hallitsevien työelämäosaajien löytäminen - Verkkomentorina hankitun tietotaidon hyödyntäminen jatkossa - Sitoutuminen /Mentortapaamisissa ollut vain osa mentoreista - Yhteiskunnan varojen käyttö
VERKKOMENTOREIDEN KOKEMUKSIA MENTOROINNISTA (3/3) SWOT-ANALYYSI Opportunities - Mahdollisuudet - Omassa osaamisessa kasvaminen - Koulutuksen ja työelämän kohtaaminen - Uusien, innovatiivisten henkilöiden tapaaminen uusien näkökulmien saaminen - Kriittisyyden oppiminen - Osaamisen ja ajatusten testaamisen mahdollistuminen - Erilaisten opintojaksojen soveltuminen verkkomentor-toimintamalliin -Toimintam. rajattomat mahdollisuudet opiskelu on vapaata eikä sidottu paikkaan tai aikaan - Hyvät mahdollisuudet lahjakkaille kirjoittajille jakaa osaamistaan -Piristys, innostavaa työssäkäyvälle työelämäedustajalle -Teknisen osaaminen kehittyminen - Chatin käyttäminen verkko-opiskelussa - Opetuksen kustannustehokkuus Threats - Uhat - Ajankäytön hallinta - Toiminnan muuttuminen itsetarkoitukseksi - Tekniikan toimimattomuus tai hallitsemattomuus / tekniset ongelmat - Verkon käyttö ja hyödyntäminen ei kaikille asiantuntijoille itsestäänselvyys (> 50 v.) - Tekniikkaan liittyvät pelot - Opiskelun kaventuminen tulevaisuudessa vain verkkoon - Lähiopiskelutuntien ja käytännönläheisyyden väheneminen
YHTEENVETO: VERKKOMENTOROINTI PEDAGOGISENA INNOVAATIONA (Helenius & Leppisaari 2004; Leppisaari & Helenius 2005) - Verkkomentorointi nähdään mielenkiintoisena ja tarpeellisena toimintakäytänteenä tulevaisuuden opetuskulttuurissa; se kiinnostaa opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia ohjaa kohti integroituja oppimisympäristöjä, joissa on ylitetty perinteisiä rajoja (boundary crossing) mahdollistaa opettajien ja opiskelijoiden verkottumisen työelämän edustajien ja oppilaitoksen ulkopuolella toimivien asiantuntijoiden kanssa tarjoaa mielekkään tavan jakaa asiantuntijuutta; tukee parhaimmillaan mielekästä, autenttista oppimista ja tehokasta opetusta ja ohjausta mahdollistaa uudenlaisten toiminta- ja ajattelutapojen sekä työelämän ongelmatilanteiden ja kokemusten hyödyntämisen korkeakouluopetuksessa edellyttää toimijoiden selkeää roolia opintojaksoilla edellyttää eri osapuolten vahvaa sitoutumista toimintamalliin tulee suunnitella pedagogisesti mielekkäällä tavalla täytyy soveltua opintojakson rakenteeseen ja sisältöihin tarve interaktiivisille ja yhteisöllisille elementeille
LÄHTEET Asanti, R., Lehtinen, E. & Palonen, T. 2002. Työelämän muutokset ja osaamisen haasteet. Teoksessa E. Lehtinen ja T. Hiltunen (toim.) Oppiminen ja opettajuus. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:71. Turun opettajankoulutuslaitos, 87-108. Eloranta, V. & Virta, A. 2002. Opettajuuden ja opettajakoulutuksen haasteet. Teoksessa E. Lehtinen & T. Hiltunen (toim.) Oppiminen ja opettajuus. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja B:71. Turun opettajankoulutuslaitos, 133-156. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY: Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S. & Lehtinen, E. 2004. Communities of Networked Expertise. Professional and Educational Perspectives. Earli. Oxford: Elsevier. Hakkarainen, K. & Järvelä, S. 1999. Tieto- ja viestintätekniikka asiantuntijaksi oppimisen tukena. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Helsinki: WSOY: 241-256. Helenius, R. & Leppisaari, I. 2004. Online Mentoring to Enrich the Learning Process. In J. Nall & R. Robson (Eds.) Proceedings of E-Learn 2004 conference, Vol. 2. November 1-5, 2004. (pp. 1244-1249). Washington, USA. Helenius, R. & Leppisaari, I. 2005. How to Train Working Life Experts to Online Mentoring? Paper presented in ED-MEDIA 2005, World Conference on Educational Multimedia, Hypermedia & Telecommunications, AACE, June 27-July 2, 2005. Montreal, Canada. Heikkinen, H., Huttunen, R. & Moilanen, P. (toim.) 1999. Siinä tutkija missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja. Jyväskylä: Ateena. Häkkinen, P. & Arvaja, M. 1999. Kollaboratiivinen oppiminen teknologiaympäristössä. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Helsinki: WSOY. 206-221. Johnson, R. B.& Onwuegbuzie, A. J. 2004. Mixed methods research: A research paradigm whose time has come. Educational Researcher, 33(7), 14-26. Kansanen, P. & Uusikylä, K. 2004. Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät. Jyväskylä: PS-KUSTANNUS. Leskelä. J. 2005. Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Diss Diss. Acta Universitatis Tamperensis. Jaakkola, T. 2004. Anna oppijan kohdata opittavan ilmiön monimutkaisuus. Teoksessa L. Ilomäki (toim.) Opi ja onnistu verkossa aihiot avuksi. Helsinki. Opetushallitus. s 73. Leppisaari, I. & Helenius, R. 2004. Searching for meaningful tutoring. Book of Abstracts. Online Educa Berlin 1-3.12.2004. (pp. 111-113). 10th International Conference on Technology Supported Learning & Training.
LÄHTEET Leppisaari, I. & Forss-Pennanen, P. 2005. Kokemusten reflektointi ammatillisen kasvun tukena verkko-opinnoissa. Teoksessa I. Luoto & I. Leppisaari (toim.) Kasvamassa verkko-opettajuuteen. Saarijärvi: Gummerus. 91-112. Leppisaari, I. & Helenius, R. 2005a. Online Mentoring to Enhance Authentic Learning. In Proceedings of EARLI - European Association for Research on Learning and Instruction, 11th Biennial Conference. August 23 27, 2005, Nicosia, Cyprus. Leppisaari, I. & Helenius, R. 2005b. Online mentoring Developing New Approaches to Teaching. In Proceedings of RWL4, 4th International Conference on Researching Work and Learning, December 11-14, 2005, Sydney, Australia. Leppisaari, I. & Lehto, S. 2004. Asiantuntijuuden kehittyminen ja jakaminen verkko-opetuksessa. Teoksessa I. Luoto & I. Leppisaari (toim.) Kasvamassa verkko-opettajuuteen. Saarijärvi: Gummerus. 126-143. Luukkainen, O. 2005. Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: Ps-kustannus. Miller, A. 2002. Mentoring students & young people. A Handbook of effective practice. London and New York: RoutledgeFalmer. Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Helsinki: Palmenia-kustannus. Slotte, V. 2004. Verkko-oppimista yliopiston ja yrityksen yhteistyönä Haasteita ja mahdollisuuksia työyhteisölle. Teoksessa P. Tynjälä, J. Välimaa & M. Murtonen (toim.) Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Pedagogisia ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Jyväskylä: PS-kustannus, 151-170. Okkonen, E. (toim.) 2005. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto tulokset ja tulevaisuus. Julkaisu 3. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna. Ruohotie, P. 2000. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Juva: WSOY. Toivonen, T. 2004. Ammatillisen opettajan rooli verkostohankkeen kehittäjänä. Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu. Moniste.. Tynjälä, P. & Välimaa, J. & Murtonen, M. (toim.) 2004.Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Jyväskylä: PS-Kustannus. Tynjälä, P., Kekäle, T. & Heikkilä, J. 2004. Työelämälähtöisyys koulutuksessa. Teoksessa E. Okkonen (toim.) Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto toteutuksia ja kokemuksia. Julkaisu 2. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeenlinna.