InnoLa-kilpailussa. Johanna Faraj palkittiin

Vantaan kaupungin henkilöstölehti 2 2014 Tukea liikuntaharrastukseen hakemukset elokuun loppuun mennessä Johanna Faraj palkittiin InnoLa-kilpailussa Rikkaita muistoja vuosikymmenten varrelta HYVIS tekee hyvää Perehdytys on pääasia Kaupunki kannustaa savuttomuuteen Uudet työviestinnän välineet tulevat oletko valmis? Teemana Luupin alla kehittyminen palvelumuotoilu ja innovatiivisuus, yhteistyö Vantaa kaupunkina 40 vuotta

sisältö näkökulma 4 Rikkaita muistoja vuosikymmenten varrelta 23 Lämmin vastaanotto ja hyvä perehdytys 26 Du svenskatalande kollega, kom med i Svenska gruppen! Vantaan kaupungin henkilöstölehti 2 2014 Vautsi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. näkökulma Avokonttoreista monitoimitiloihin 40 vuotta kaupungin toimistoissa... 3 luupin alla Rikkaita muistoja nuoresta iästä huolimatta... 4 Uusi sote-malli muuttaa kuntien roolia... 6 HYVIS tekee hyvää... 7 InnoLa-laatupalkinnot jaettiin... 8 Älä piilota ideaasi vakan alle...10 Työ täyttyy arkipäivän ihmeistä...10 Perehdytys on pääasia...11 Turvallisuustyö halutaan osaksi arkea...12 Uudet työviestinnän välineet tulevat, oletko valmis?...12 Kuntarajat ylittävää työtoveruutta...13 Tulkkaamassa tietoa Suomesta...14 Infopankki neuvoo kaupungin palveluista kahdellatoista kielellä...15 Chatista uutta virtaa neuvontapalveluihin...16 IMS on prosessien kuvaamisen käytössä...16 Miten tämän voisi tehdä toisin?...17 Vartalo on ihmisen instrumentti...18 Riskillä lomalle...19 Miltä kunnon nauru tuntuu?...19 Helpompi hengittää...20 Vantaan kaupunki kannustaa savuttomuuteen...21 Ilmianna upea porukka Hyvä työyhteisö -kilpailuun...21 Virka- ja työehtosopimusten palkantarkistuksia 1. heinäkuuta...22 Lämmin vastaanotto...23 HankintaSampo tahkoamaan...24 Vaikuttamisen kaksi puolta...24 Hellitä, hengitä ja havahdu...25 Asukastilaisuudet Outlook-kalenteriin...25 Asiakas Seuren toiminnan keskiössä...31 2 Vantaan kaupunki, viestintä uppsnappat i farten Du svenskatalande kollega, kom med i Svenska gruppen!...26 henkilökohtaista Hammashoitaja Marja Hukkanen...27 virkistys Kävely kesän laji...28 Kulttuuria kaikille...29 Tukea liikuntaharrastukseen...30 Shindo toi rentoutta ja virtaa...30 Julkaisija Osoite Asematie 7, 01300 Vantaa Sähköposti viestinta@vantaa.fi Päätoimittaja Päivi H. Rainio, puh. 22212 Toimitus Tuula Panula Ulkoasu ja taitto Anitta Mäkinen Kannen kuva Sakari Manninen Kannen kuvassa Johanna Faraj Painopaikka Spin Press EE Paperi Highspeed Matt, 90 g/m2 Toimitusneuvosto Inka Akkanen Anna Groth Jorma Häkkinen Terhi Karhuniemi Hannele Karlin Pirjo Kivistö Anitta Mäkinen Tuula Panula Päivi Rainio Vivikka Richt Vappu Vienamo Avokonttoreista monitoimitiloihin 40 vuotta kaupungin toimistoissa Kauppalantalo valmistui vuonna 1974, eli samana vuonna kun Vantaasta tuli kaupunki. Kauppalantalo on Kielotie 13 virastotalo, johon nuorena likkana tulin ensimmäiseen Vantaan työpaikkaani. Talo oli värikäs; kirkasta oranssia, tummaa vihreää ja syvää sinistä verhoissa, kalusteissa ja seinissä. Pitkiä käytäviä peitti vihreä kokolattiamatto, kuin ruohokenttä. Mieleni teki heittää kärrynpyörää. Jätin heittämättä, kun en osannut. Riemu uudesta työstä oli suuri ja äiti oli ylpeä, kun tyttö on kunnan arvostetussa työssä. Työtä kuitenkin tehtiin aika lailla eri tahtiin kuin mihin äitini sukupolvi oli tottunut tai miten sitä tehdään tänä päivänä. Suurissa avokonttoreissa huhuiltiin ruokatarjouksista, suunniteltiin iltamenoja ja edessä olevaa elämää. Yksityisyyden suojasta viis veisattiin, kun luottamus työyhteisössä oli vahva. Silloin työhuoneissa sauhuteltiin surutta. Vähintään puolet minunkin työyhteisöni ihmisistä tupakoi. Muoviset tuhkakupitkin olivat keltaisia, punaisia tai oransseja. Sosiaalinen toiminta oli vilkasta, perinteisten juhlan aiheiden lisäksi kehiteltiin uusia innovaatioita. Tilinpäätös- ja pikkujoulujuhlien lisäksi vietettiin laskiaista tai sambakarnevaaleja ja käytiin toistemme häissä. Johtaja oli iso tappi, ei häntä kuka tahansa toimistotyttö tavannut. Ovella oli liikennevalot ja eteisessä varmentajana portinvartijasihteeri. Minulla ei hierarkian kunnioitus ollut vielä kovin kehittynyt, ja tuppaannuin ensipäivinäni johtajan huoneeseen kysymään, kuka hän on, mitä tekee. Vuosia myöhemmin, virkakäyttäytymisen hieman höllennyttyä, tämä johtaja muisteli naureskellen piipahdustani. Nyt olen matkannut kauppalantalosta muutaman mutkan kautta kaupungintalolle. En vieläkään osaa tehdä kärrynpyörää, mutta en enää tupakoi. Työpaikoilla järjestetään edelleen pikkujouluja ja innovoidaan uusia tapoja vahvistaa työyhteisöä ehkä hieman terveellisemmin kuin muinoin. Pomon huoneeseen voi pöllähtää milloin vain. Avokonttoritkin ovat tulleet takaisin. Suunnitteletteko siellä elämää? Tämä Vautsi kertoo tarinoita työstä kuluneen 40 vuoden ajalta, erilaisia kehittymisen ja kehittämisen vaiheita. Päivi Rainio viestintäpäällikkö Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

luupin alla 1980luku Rikkaita muistoja N vuosikymmenten varrelta eljä Vantaan kaupungin työntekijää muistelee kaupungin kehittymistä ja oman työuran käännehetkiä eri vuosikymmenillä. Tarinat kertovat siitä, miten työnteko kaupungilla on neljässä vuosikymmenessä muuttunut ja päätöksenteko sekä vastuu palvelun toteuttamisesta madaltunut. 1970luku 4 Oppilaat opiskelemassa saksan kieltä kielistudiossa. Naisten päänavaus miesvaltaiselle alalle 1960 1970-lukujen vaihteessa riitti töitä. Kaavoitussihteeri Elise Savolainen haettiin kosmetologilta töihin Vantaan kaupungille vuonna 1969, tai silloiseen Helsingin maalaiskuntaan. Kaavoitusosaston toimistoon haettiin toimistoapulaista, ja kirjoitin hakemuksen tehtävään. Luulin, ettei minua ollut valittu. Menin harjoittelemaan kosmetologin työtä. Kesken harjoittelupäivän minut haettiin työhaastatteluun. Sain paikan, josta työurani maankäytön toimialalla on jatkunut tähän päivään saakka. Aloitin tyhjästä ja opettelin kaava-asioiden valmistelun työvaiheet. Työskentelin ensimmäistä päivää kaavoitussihteerinä asiakaspalvelussa ja puhelin soi. En osannut vastata yhteenkään kysymykseen, vaan kokeneempi kollegani avusti jokaisessa vastauksessa. 1970-luvulla oltiin varovaisia ja tarkkoja keskeneräisistä asioista. Kun joku rakentaja tuli kysymään tonttia Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti luupin alla Koulukyyti tuo lapsia Jokirannan kouluun 1970-luvulla. Vantaan virkamiehiä tutustumassa atk-laitteisiin. koskevia tietoja, emme voineet näyttää suunniteltua aluetta koskevia kaavaluonnoksia ennen kuin ne olivat olleet lautakunnan käsittelyssä. Sellaisessa tilanteessa siirryin asiakaspalvelutilasta takahuoneeseen, ja tarkistin tiedot kaavasuunnitelmasta. Pohdin sitten, miten asettelisin sanani asiakkaalle. Meillä oli myös tarkkaan säädetty työvaatetus, naiset eivät saaneet pukeutua housuihin. Muuten olimme kyllä edelläkävijöitä. Asiakaspalveluun tulevat yllättyivät, kun heitä palvelikin tiskin takana kaksi naista, ei miestä. Koulujen itsenäisen ajattelun alku Tikkurilan ruotsinkielisen koulun johtaja Dorrit Jaakkola on nähnyt työuransa aikana ruotsinkielisen perusopetuksen kehityksen Vantaalla. Kansakoulut muuttuivat 1970-luvun lopulla peruskouluiksi, Vantaalla tarkalleen ottaen vuoden 1977 syksyllä. Rakennemuutos vaikutti merkittävästi siihen, millaiset valtuudet koululla itsellään oli opetuksen järjestämiseen. Siihen asti elimme auktoriteettiyhteiskunnassa. Koulun budjetti oli määritelty niin tarkasti, että tietty osa rahasta oli tarkoitettu käytettäväksi vaikkapa vain opetusvälineitä varten. Peruskoulujärjestelmään siirtyminen toi mukanaan oppilashuollon käsitteen ja koulun ja kodin välisen yhteistyön. Oppilaiden vanhemmat tulivat mukaan johtokuntaan. Jo 1980-luvulla alettiin pitää vanhempainvartteja. Se oli alussa vähän huvittavaakin: niitä järjestettiin, mutta opettajana en aina ihan tiennyt, mistä asioista tapaamisessa oli tarkoitus puhua. Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvät pulmatilanteet piti vielä peruskoulumaailman alkutaipaleella ratkaista hyvin itsenäisesti. Ei ollut moniammatillisia foorumeita, joissa asioita olisi käsitelty. Koulu oli 1980-luvun puoliväliin saakka hyvin erilainen auktoriteetti kuin tänä päivänä. Opettaja määräsi sen, jos oppilaan piti jäädä luokalle. Aloitin oman työurani Kyrkoby skolassa vuonna 1973. Siirryin Dickursby skolaan vuonna 1991, ja siihen mennessä opettajan työ oli jo kehittynyt kovasti. 1990-luvulla opetussuunnitelman laatimiseen osallistuivat ensimmäistä kertaa kaikki opettajat. Nyt joissain asioissa on palattu taaksepäin. Eri koulujen henkilökunta muodostaa johtoryhmiä, jotka käsittelevät asioita ja tekevät päätöksiä. Ihan kaikkien ei tarvitse osallistua kaikkeen. 1990luku Vauhtia laskutuksen sähköistymisestä Palvelusihteeri Eila Haapala on työskennellyt neljänkymmenen vuoden aikana tehtävissä, joiden keskiössä on ollut uuden tietotekniikan hyödyntäminen. Olin töissä henkilöstöasiainhoitajana sosiaalitoimessa 1970-luvun lopulla, kun tietotekniikan hyödyntäminen alkoi. Henkilötietojärjestelmäksi tuli Hijat, ja sain alkuun siihen katseluoikeudet. Lähetin palkanlaskentaan työntekijöiden lomaanomusten tiedot, jotka siellä syötettiin järjestelmään. Tietotekniikka oli kiehtovaa. Ajatella, että näin omalta päätteeltäni tiedot, joita aiemmin jouduin pyytämään palkanlasken- nasta! Asioiden käsittely nopeutui huimasti. Kun sitten siirryin 1990-luvulla maankäytön toimialalle ostolaskujen käsittelyyn, työ pyöri jo pitkälti tietotekniikan varassa. Käytössä oli Raindance ostolaskujen käsittelyohjelma. Silloin tosin käsiteltiin vielä paperisena saapuneita laskuja. Vuonna 2005 perustettiin myös kaupungin talouspalvelukeskus. Siirryin silloin myyntilaskujen käsittelyyn. SAP-järjestelmän käyttöönoton myötä käytännöt yhtenäistyivät. Voisi sanoa, että varsinaisesta laskutustietojen tallentamisesta työni onkin muuttunut tietojen oikeellisuuden valvomiseksi. Asioita ratkotaan aiempaa enemmän yhdessä tiiminä ja pystymme tuuraamaan toinen toistamme. 2000luku Työn uudelleenorganisointi pyrki tehokkuuteen Sari Vantos on työskennellyt 15 vuotta lähihoitajana Vantaan kaupungilla, josta suurimman osan kotihoidon yötyössä. Perustehtävä on säilynyt, mutta työn organisointi muuttunut. Kierrän yökierroksella asiakkaiden kotona auttamassa heitä katetroinnissa, iltalääkkeiden otossa ja muussa nukkumaan pääsyssä. Yön syvimpinä tunteina lähinnä huolehdin, että asiakkaalla on kaikki kunnossa, annan tarvittaessa särkylääkettä tai tarkistan verensokerin. Asiakkaiden tilapäiset hoitojaksot ovat yleistyneet, ja asiakkaana tuntuu olevan yhä enemmän aikuisiässä olevia henkilöitä, ei vain ikääntyneitä. Ehkä muutos johtuu siitä, että nykyisin kotihoidossa on monia sellaisiakin asiakkaita, jotka hoidettiin ennen sairaalassa. Teemme kontrollikäyntejä koteihin, joissa asiakas on juuri kotiutunut sairaalasta tai käymme asiakkaalla, joka tarvitsee tilapäisesti verensokerin säännöllistä mittaamista. Autamme nykyisin palvelutalojen toimintaa. Voin mennä tarkistamaan yön sujumista palvelutaloon, jossa ei ole yöhoitajaa, mutta tarve tarkistaa yksittäisen rauhattoman asukkaan vointi. Vuonna 2009 Vantaan yöhoito yhdistettiin yhdeksi yksiköksi ja yökierroksia karsittiin. Nyt meitä on vain neljä yötyöntekijää tehostetussa kotihoidossa. Yhteistyö kollegoiden kesken on parantunut. Vuorojen vaihtuessa tapaamme kollegani kanssa, joka on tehnyt töitä sillä aikaa kun olen ollut vapaalla. Saan tiedon, mitä viikon aikana kierroksella ja asiakkaiden parissa on tapahtunut. Teksti Inka Akkanen Kuvat Inka Akkanen ja kaupunginmuseon arkisto Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 5

luupin alla luupin alla HYVIS tekee hyvää tulosalueen näkökulmasta, toteaa lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori Tia Ristimäki. Uusi sote-malli teen ja varmasti tuo mukanaan myös uusia mahdollisuuksia. Salmisen mukaan moni asia on vielä ratkaisussa auki, ja vaikutuksia kuntien toimintaan voidaan arvioida tarkemmin vasta siinä vaiheessa, kun lakiesitys tulee kuntiin lausuntokierroksille. Tässä vaiheessa kaikki, mitä sote-ratkaisusta on kirjoitettu, löytyy valtioneuvoston tiedotteesta. Eli tässä vaiheessa tiedetään muun muassa: Kaikki sote-palvelut on tarkoitus järjestää viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueet muodostavat sotepalveluihin yksiportaisen ja selkeän hallinnon. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Uudistusta viedään eteenpäin jo käynnistyneen rahoitusselvityksen kanssa kuitenkin omana kokonaisuutena. Alueellisen tasaarvon ja taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi kansallista ohjausta samalla vahvistetaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu olisi jatkossa viidellä alueella. Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä. Kyse on isosta uudistuksesta, joka vaatii yhteistä jatkovalmistelua. Uudistus valmistellaan pääosin virkatyönä, asiantuntijoiden apuun tukeutuen. Lisäksi uudistukselle on asetettu parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa on mukana kaikkien puolueiden edustus. Tavoitteena on saada esitys valmiiksi toukokuun loppuun mennessä ja lähettää se lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskuntakäsittelyyn esitys tulee syksyllä. Valmistautuminen uudistukseen aloitetaan viipymättä. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017. Suomessa ollaan toteuttamassa perusteellista sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta, jonka tavoitteena on turvata suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi. Sote-uudistus tuo muutoksia kaikkien kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien rooli on näillä näkymin muuttumassa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjästä ja tilaajasta palvelujen tuottajaksi vuoden 2017 alusta. Hallituspuolueiden ja opposition yhdessä tekemä ratkaisu on mielestäni suurin hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmän parannus sitten kansanterveyslain, arvioi kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Jos halutaan puhua täydellisestä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta, vaihtoehtoja ei ole muita kuin tämä nyt päätetty. Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen näkee, että uudistus on osoitus suomalaisesta poliittisesta yksimielisyydestä tiukassa paikassa. Kyse on mittavasta uudistuksesta, joka vaikuttaa koko kuntarakenteeseen ja kunnan sisäiseen päätöksentekoon. Uudistus tulee nähdä pitkälle tulevaisuumuuttaa kuntien roolia Teksti Vappu Vienamo Kuva Sakari Manninen Seminaarin yleisö keskittyi Sophie Mannerheimin koulun entisen rehtorin Sirpa Lautjärven asiantuntijapuheenvuoroon positiivisen vuorovaikutuksen merkityksestä. Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma HYVIS hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa viime elokuussa. HYVIKSEN keskiössä on vantaalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi. HYVIS on kaupunkitasoinen ohjelma, jonka käytännön toteuttamiseen on sitoutunut laaja joukko toimijoita kaupungin kaikilta toimialoilta. Lisäksi toiminnassa on mukana järjestöjä, seurakuntia sekä tietenkin vantaalaisia lapsia ja nuoria. HYVIS on verkostotyötä HYVIS-työ on organisaatiorajat ylittävää verkostotyötä, jota tehdään niin johtoryhmissä kuin yhdessä asiakastyötä tekevien kanssa. Perhepalveluiden psykososiaalisten palveluiden palvelupäällikkö Anna Cantell-Forsbom kehuu verkostotyön juohevuutta. Yhteistyö on sujunut loistavasti, kiitos hyvin verkottuneen ja vuorovaikutustaitoisen HYVIS-työryhmän valmistelutyön sekä vantaalaisen epämuodollisen, epäbyrokraattisen ja verkottuneen toimintakulttuurin. Myös järjestöt ovat osallistuneet aktiivisesti ja vuoropuhe on ollut antoisaa, lisää perhepalveluiden erityisasiantuntija Tiina Turkia. Yhteistyö eri toimialojen, järjestöjen ja seurakuntien kesken on synnyttänyt uusia yhteistyökontakteja, kohtaamisia ja oivalluksia, joiden ansiosta yhteistyöprosessit ovat kehittyneet. HYVIKSESSÄ toteutuu hyvällä tavalla innovatiivinen ja uutta luova työote, jossa hyviä tekoja suunnitellaan aidosti lapsen ja nuoren arjen näkökulmasta, eikä organisaation yhden toimialan tai HYVIS-seminaarissa 10.4. puhuttivat positiivinen vuorovaikutus ja kiusaamisen ennaltaehkäisy Järjestyksessä toisen HYVIS-seminaarin aihe oli positiivinen vuorovaikutus sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyn ja puuttumisen hyvät käytännöt. Eräs seminaarissa esitelty toimintamalli oli nuorisopalveluiden yläkouluikäisille nuorille suunnattu Mun elämä -kurssi. Kurssi on pienryhmätoiminnan ja voimaannuttamisen malli, jonka avulla vahvistetaan nuoren tietoja, taitoja ja kykyjä vaikuttaa omaan elämäänsä. Kurssilla ryhmän jäsenet vaikuttavat itse kurssisisältöön. Asioita käydään läpi vuorovaikutteisesti, nuorten ymmärtämällä tavalla, kertoo kurssin vetäjä Susanna Salmela. Toinen esimerkki hyvästä käytännöstä on Verso eli vertaissovittelu. Jokiniemen koulussa on nelisen vuotta ollut käytössä vertaissovittelu, jossa oppilassovittelijat selvittävät "oppilaan kokoisia" riitoja. Kiusaaminen ja riitely ovat vähentyneet, koska riitoihin tartutaan jo varhaisessa vaiheessa, eikä isompia konflikteja pääse syntymään. Oppilaat tietävät, että riidat selvitetään. Se lisää oppilaiden osallistamista sekä antaa sovittelijoille ja soviteltaville sovittelutaitoja, kertoo Jokiniemen koulun opettaja Karita Kämäri. Lisätietoja: Tia Ristimäki, Lasten ja nuorten palvelujen koordinaattori Seminaarin materiaalit: vantaa.fi > Lapsiperheille > Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma > HYVIS-seminaari 10.4.2014 Teksti ja kuva Jenni Mäenpää 6 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7

luupin alla luupin alla 1 8 2 3 6 9 4 11 5 7 10 InnoLa-laatupalkinnot jaettiin Kaupungin ensimmäinen laatupalkintokilpailu InnoLa huipentui palkintojen jakoon tiistaina 8.4.2014. Henkilöstölle järjestetyn sisäisen kilpailun tavoitteena oli edistää tuottavuutta ja innovatiivista palvelujen kehittämistä kuntalaisten hyväksi. Innola-kisassa palkittiin henkilöstön yksilöinä, tiimeinä ja yksikköinä ideoimia tuottavuutta ja palvelujen kehittämistä edistäviä innovaatioita. Kilpailuun tuli yhteensä 75 erilaista ehdotusta. Palkittavat valittiin käyttäen arviointikriteereinä uutuusarvoa, hyödynnettävyyttä, asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuuden kasvua / talousvaikutuksia. Palkintoja ja kunniamainintoja jaettiin kolmessa sarjassa: yksikkösarjassa, tiimisarjassa ja yksilösarjassa. Kilpailu järjestetään uudelleen kahden vuoden kuluttua. Teksti Tuula Panula ja Päivi Rainio Kuvat Sakari Manninen 1 Kaupunginjohtaja Kari Nenonen jakoi ensimmäiset InnoLa-laatupalkinnot. Yksilösarjan kunniamaininnan sai paikkatietokoordinaattori 2 Sami Rapo Opasta vieraat perille -ideallaan. Ajatuksena on hyödyntää entistä paremmin Vantaan kaupungissa käytössä olevaa paikkatietojärjestelmää. Karttaan voi lisätä itse piirroskohteita ja luoda linkin valmiiseen näkymään. Tiimisarjan voittajaksi valittiin Leppäkorven koulun suun 3 terveystapahtuma. Leppäkorven koulun ja Leppäkorven hammashoitolan kehittämässä mallissa tarjotaan oppilaalle uusia tapoja oppia ja oivaltaa ja lisätään eri-ikäisten oppilaiden välistä yhteistyötä. Yksikkösarjan kunniamaininnan sai Pointin kirjaston 4 5 kehittämä Hälyssä hiljainen huone. Lainattavat kuulosuojaimet luovat hetkessä hiljaisen huoneen keskittymistä vaativaa työskentelyä varten. Yksilösarjan voittajaksi valittiin hoiva-asumisen 6 7 palveluissa työskentelevän Johanna Farajin kehittämä Touhutapletti. Virikematto muistisairaille tuottaa mielihyvää, rauhoittaa, hillitsee kiihtymystä ja helpottaa ikävystymistä tarjoamalla käsille tekemistä. Yksikkösarjan voitti Simonkylän vanhustenkeskuksen 8 osasto 2:n ja nuorisopajojen yhteistyö Nuoret vanhusten hoitoympäristön kehittäjinä. Nuoret ovat mm. innovoineet ja toteuttaneet vanhuksille mielekkäämpää ja kodikkaampaa ympäristöä vanhainkotiin. 9 Kuntaliitto myönsi erityisen kunniamaininnan Vantaan uudelle lasten ja nuorten HYVIS-hyvinvointisuunnitelmalle. Siihen voi tutustua osoitteessa www.vantaanhyvis.fi Kunniamaininta lyhytaikaishoidon uuden toimintamallin 10 kehittämisestä myönnettiin hoiva-asumisen palvelut, Myyrinkoti 3. krs ja Simonkylän hoivakoti 1 -tiimille. Uusi toimintamalli on mahdollistanut paikkojen tehokkaamman käytön ja nopean reagoinnin tyhjiin paikkoihin ja sillä on selkeä tuottavuushyöty. Arviointiraatiin kuuluivat Kuntaliitosta kehittämisjohtaja 11 Kaija Majoinen, valtiovarainministeriöstä kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen ja neuvotteleva virkamies Johanna Nurmi, Espoon kaupungilta kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä, Järvenpään kaupungista palvelupäällikkö Iiris Vainio, Turun kaupungilta laatupäällikkö Elisa Vuorinen, sekä Vantaan kaupungilta kehittämispäällikkö Manna Torvinen ja laatukoordinaattori Eija Säilä (kuvassa). 8 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 9

luupin alla Älä piilota ideaasi vakan alle Kun samaan pakettiin pannaan innovaatiojohtaminen ja palvelumuotoilu, voi tuloksena syntyä uudenlaisia palveluita. Ideanpoikasesta voi jalostamalla hioutua timantti, jos työyhteisön ilmapiiri kannustaa henkilöstöä luovuuteen ja vuorovaikutukseen sekä keskenään että asiakkaiden kanssa. Vantaan varhaiskasvatus on ollut mukana työterveyslaitoksen koordinoimassa Inno-Vointi-hankkeessa, jonka keskeisinä pontteina ovat muutos parempaan sekä työhyvinvoinnin lisääminen. Parhaat ideat löytyvät sieltä, missä asiakas kohdataan, toteaa varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen. Inno-Vointi-hanke loi meille vahvan pohjan ja kehittämisemme sai uutta puhtia. Varhaiskasvatuksen kehittämisessä on taustalla laadukkaiden palveluiden tarjoaminen, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikille tarjotaan samaa palvelua. Perheiden tarpeet vaihtelevat ja lisäksi uudet kokopäivähoidon rinnalle tarjotut palvelut ovat usein kustannuksiltaan edullisempia, kertoo Askola-Vehviläinen. Taustalla ovat lapsen etu ja hyvinvointi, sillä pitkä päivä päivähoidossa on lapselle raskas ja varhaiskasvatukselliset tavoitteet saavutetaan vähemmälläkin. Työ täyttyy arkipäivän ihmeistä Verkottuminen yritysten kanssa tuo innovaatiot esille Vantaan Innovaatioinstituutti kokoaa nanoteknologiayritykset saman pöydän ääreen. Nano Lab Finland -projektissa luodaan hyötyä osallistuville yrityksille ja tuodaan uusinta tietoa toimialojen käyttöön. Nanoteknologian sovellukset ovat jo arkipäivää: puolet projektiin osallistuvista 24 yrityksestä tarjoaa ratkaisuja rakentamiseen ja asumiseen. Ensimmäisiä kiinnostuneita oli tilakeskus, joka vaihtoi ajatuksia työpajassa yritysten kanssa. Tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius kokee yhteistyön tarpeelliseksi. Tilaisuudet palvelevat kaikkia osapuolia. Nano Lab on tästä hyvä esimerkki. On hyvä, että tällaista toimintaa koordinoidaan. Verkottuminen on oleellista, että pysytään kehityksessä mukana. Kaupunginarkkitehti Arja Lukin näkee uudet ratkaisut välttämättömänä osana kehitystä. Tulevaisuuden trendit kuten tilojen muuntojoustavuus ja nollaenergiarakentaminen vaativat uusia ratkaisuja. Innovaatioille pitää luoda tilaa jo hankesuunnitteluvaiheessa. Tällaista foorumia ei ole ollut ja sen järjestämisessä on osuttu oikeaan. Nano Lab Finland -projekti on osa Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n toteuttamaa Vantaan innovaatioympäristön kehittäminen -hanketta. Teksti Susanna Junnila, projektipäällikkö, Vantaan Innovaatioinstituutti Kuva Aino Arjas Innovointijohtamista varten on laadittu Itu-työkirja, jossa on tarjolla hyviä vinkkejä julkisten palveluiden työntekijöille. Tutustu tarkemmin: www.inno-vointi.fi. Tutustu myös lapsiperheille suunnattuun Lasten Vantaa -Facebook-sivuun: www.facebook.com/lastenvantaa. Jos haluat, että yksikkönne asiaa julkaistaan ko. sivulla, ota yhteyttä: nina.konttinen@vantaa.fi Teksti Terhi Karhuniemi Kuva Kaisa Jarsma Mikä nano? Yksi nanometri on metrin miljardisosa. Pienenpieni nanohiukkanen näyttää jalkapallon pinnalla yhtä pieneltä kuin jalkapallo maapallon pinnalla. Nanometrien mittakaavassa tututkin materiaalit alkavat käyttäytyä uusilla tavoilla. Nämä ominaisuudet ja mahdollisuudet täysin uudenlaisiin ratkaisuihin ovat syynä nanoteknologian suosion huikeaan kasvuun. Tikkurilassa sijaitsevassa näyttelytilassa voi tutustua uusimpiin nanoteknologiaan perustuviin ratkaisuihin. Perehdytys on Onnistunut työkokeilu on antoisa kokemus niin kokeilijan ottaneelle työyhteisölle kuin työkokeilijalle itselleenkin. Paras lopputulos syntyy, kun paikka vastaa kokeilijan kiinnostuksenkohteita, tulijan motivaatio on kohdillaan ja perehdytys suoritetaan huolellisesti. Olin työttömänä ollessani miettinyt, että hoiva-ala kiinnostaisi minua. Kun juttelimme Petrahankkeen palveluohjaajan kanssa, aika nopeasti tultiin siihen tulokseen, että työkokeilu voisi olla minulle hyvä vaihtoehto, kertoo Lehdokin päiväkodissa työkokeilussa ollut Mia Saarinen. Työkokeilussa hommat opetellaan käytännön kautta. Saarisella itsellään ei ollut kokemusta alan töistä tai pienten lasten kanssa olemisesta, mikä entisestään korosti hyvin hoidetun perehdytyksen merkitystä. On hyvä määritellä selvästi se, kuka on vastuussa työkokeilijasta. Tärkeää on myös se, että ohjaaja on itse motivoitunut, pohtii Kati Åsted Lehdokin päiväkodista onnistuneen perehdytyksen osasia. Oma perehdytykseni sujui tosi hyvin ja ilmapiiri oli avoin. Sain aina kysyä, jos jokin asia askarrutti, täydentää Saarinen. Kun kokeilija pääsee osaksi työyhteisöä, kuvitelmat kohtaavat todellisuuden. Sen ansiosta työkokeilijat voivat omien kokemustensa perusteella tehdä päätöksen siitä, haluavatko jatkaa alalla. Koko kokemus oli mieleenpainuva ja ihana, koska tunsin olevani osa henkilöstöä. Kokeilu päättyi viime vuoden lopussa, ja heti tammikuun alussa aloitin lähihoitajaopinnot Stadin aikuisopistossa. Haluan varmasti työskennellä lasten ja nuorten parissa vielä opintojeni jälkeenkin, Saarinen pohtii. Teksti Anna Eskola Kuva Pekka Turtiainen pääasia Päiväkodeissa työkokeilu saattaa tarkoittaa myös metsäretkille osallistumista. Ylimääräisiä käsipareja tarjolla Milloin viimeksi olet kaivannut näppärää kaveria hoitamaan pieniä juoksevia tehtäviä, jotka vievät aivan liian suuren osan työajastasi? Sopivaa apuvoimaa saa kuntouttavan työtoiminnan kautta. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaina olevien ihmisten työttömyys on pitkittynyt syystä tai toisesta. Esimerkiksi pitkään lasten kanssa olleiden kotiäitien voi olla vaikea raottaa työelämän ovea ja maahanmuuttajissa on paljon hyviä työntekijöitä, joiden kohdalla puutteellinen kielitaito muodostaa esteen avoimilla työmarkkinoilla. Työllisyyspalvelut auttavat kaupungin yksiköitä löytämään sopivat ehdokkaat seulomalla tiedoiltaan ja taidoiltaan työtehtäviä ajatellen sopivat henkilöt. Tämän jälkeen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan ottamisesta kiinnostunut yksikkö saa haastatella ehdokkaat ja tehdä päätöksen siitä, vastaako ehdokkaista joku yksikön tarpeita. Lisätietoja työllisyyspalveluiden yhteyshenkilöiltä: kajo & konsas: Kari Ahlström sito: Kati Hiltunen ja Satu Suvioja soster: Nina Salin mato: Mervi Aalto 10 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 11

Turvallisuustyö halutaan osaksi arkea Sivistystoimi kannustaa työyksiköitään turvallisuuden parantamiseen myöntämällä vuosittain jollekin työyhteisölle palkinnon erinomaisesta turvallisuustyöstä sekä joillekin yksittäisille työntekijöille tunnustuspalkintoja. Tällä kertaa turvallisuuspalkinto myönnettiin Tikkurilan lukiolle. Perusteena palkinnon myöntämiselle oli se, että Tikkurilan lukiossa on pitkälle vietyjä toimintamalleja erilaisiin haastaviin tilanteisiin. Lukion väki on kehittänyt toimintaansa vuosien ajan määrätietoisesti ja lukion turvallisuusryhmä toimii innovatiivisesti sekä tehokkaasti. Tikkurilan lukiossa turvallisuus ei ole yksittäinen teko, vaan se on osa jokapäiväistä arkea. Turvallisuuspalkinnon arvo on 2 000 euroa. Tunnustuspalkinnot myönnettiin seuraaville henkilöille: Tikkurilan lukion turvallisuus- ja kriisiryhmän puheenjohtaja Maijaleena Kupiaiselle, joka on usean vuoden ajan johtanut lukion turvallisuus- ja kriisityötä ja saanut aikaan selkeän tasonnoston yksikön turvallisuuskulttuuriin. Juuri kun on häthätää totuttu Outlookiin ja ASTAan, niin eikö mitä, taas tuodaan uutta työviestinnän välinettä iloksemme. Lync ja SharePoint ovat kohta käytössämme ja tekemässä työnteosta aina vain kätevämpää. Kehitys kehittyy, vain uuno jumittuu vanhaan. Palkitut kukitettiin kakkukahvien kera. Peltolan koulun lehtori Sami Markkaselle ripeästä toiminnasta, joka esti tulipalon syttymisen ja ihmisten ja koulukiinteistön joutumisen vaaraan. Viertolan koulun Jokirannan toimipisteen apulaisrehtori Salla Partaselle, joka on uudistanut turvallisuuskäytänteet varsinkin polikliinisissä luokissa siten, että uhka- ja väkivaltatilanteet ovat vähentyneet. Mikkolan nuorisotilan nuorisotyöntekijä Kati Järviselle, joka on kehittänyt nuorisotilan turvallisuutta vuosien ajan. Metsolan ja Metsolanmäen toimintayksikön johtaja Riitta Marja-aholle, joka on kehittänyt turvallisuuskulttuuria yksiköissään pitkäjänteisesti. Uudet työviestinnän välineet tulevat, Yhteistyö viranomaisten kanssa tiivistynyt entisestään Turvallisuuspalkintoraatiin kuuluu toimialan oman väen lisäksi Kalle Eklund pelastuslaitokselta ja Jarmo Ojala poliisista. He toteavat molemmat, että turvallisuustyö on sivistystoimessa hyvässä mallissa ja se on viime vuosien aikana kehittynyt todella hyvään suuntaan. Ojala toivoo, että palkinnot kannustaisivat myös muita yksiköitä kehittämään omaa turvallisuustyötään. Eklund toteaa, että sivistystoimen ja pelastuslaitoksen hyvä yhteistyö ja tiivis vuorovaikutus on selvästi kantanut hedelmää ja esimerkkinä hän kertoo Tulipysäkkihankkeesta, jonka avulla ns. tulitikkuleikit on saatu vähenemään hurjasti. Teksti ja kuva Terhi Karhuniemi oletko valmis? Villasukat jalassa, sohvatyynyt selän takana, Sinatra soi, kynttilät palavat, kahvi höyryää. Olohuoneessani on tänään syntynyt muun muassa kolme juttua Vautsiin, heitän ne kuvineen hetkessä henkilöstölehden työtilaan SharePointissa. Nyt voisi pitää viikkopalaverin videoyhteydellä esimiehen kanssa. Lync ei valitettavasti vielä toimi, täytyy lähteä käymään Tikkurilassa. Työvälineiltä vaaditaan yhä enemmän joustavuutta, kun työtä halutaan tehdä ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta. Käytössämme olevien notkeiden työviestinnän välineiden kirjo laajenee tänä kesänä kun käyttöön tulevat entisten lisäksi työryhmätyöskentelyn verkkoympäristö SharePoint ja pikaviestinsovellus Lync. Vantaan sosiaali- ja potilasasiamies auttaa noin kahtatuhatta kuntalaista vuosittain. Koska työtä hoitaa vain yksi mies ja koska työn luonteen takia sijaisten hankkiminen on hankalaa, sijaistaminen on ratkaistu yhteistyössä Espoon kanssa ilman turhaa byrokraattista paperinpyörittelyä! Kaikki lomat sekä sairauspoissaolot hoidetaan siten, että pelkkä pirautus kaverille riittää. Oman kunnan asiakkaat ohjataan kaverin autettavaksi aina poissaolojen aikana, kertoo Vantaan sosiaali- ja potilasasiamies Miikael Liukkonen. Kaupunkien välillä on perussopimus, jonka nojalla kollegat voivat sijaistaa toisiaan päittäin. Perussopimus on kuitenkin ainoa hallinnollinen kiemura järjestelyssä. Espoolaisten ja vantaalaisten asiakkaiden neuvomisessa ei ole suurtakaan eroa. Ongelmat asiakkailla ovat kuitenkin aika samanlaisia, pohtii Espoon sosiaali- ja potilasasiamies Unto Ahvensalmi. Sosiaali- ja potilasasiamiesten pätevyysvaatimukset ovat korkeat ja pätevien SharePoint on helppokäyttöinen työryhmätyöskentelyn verkkoympäristö, jossa asiaan liittyvä kaikki materiaali, keskustelu sekä tiedotus ovat samassa paikassa. Projektin edistymisen seuraaminen on vaivatonta ja valmistelu dokumentoituu osaksi työprosessia. Työryhmätiloja voi perustaa moniin eri tarkoituksiin esim. johtoryhmälle, työryhmälle, projektille, ulkopuolisille kumppaneille tai vaikka perehdytysmateriaaleille. Lync on pikaviestinsovellus, joka mahdollistaa etäpalaverit ilman ylimääräisiä järjestelyjä video- ym. laitteiden kanssa. Se säästää aikaa, parantaa tavoitettavuutta ja tehostaa palaverikäytäntöjä. Palaverivaraus tehdään Outlookissa. Lync-palaverissa kaikilla voi olla auki palaveriin liittyvä SharePoint-työtila, jonne tallennetaan nakkilistat, materiaalit ym. Työelämän muutoksesta on puhuttu vuosikymmeniä, työkulttuuri muuttuu kuitenkin hitaasti. Välineet mahdollistavat työskentelyn vaikka Thaimaan hiekkarannalta, mutta moni suhtautuu etätyöhön yhä varautuneesti. Tekniikkaa on järjetöntä uudistaa, jos sen hyötyjä ei saa käyttöön. Yhtä tärkeää kuin teknologiset so- vellukset, on yhteisistä pelisäännöistä ja teknisten työkalujen käyttötavoista sopiminen. Johdon tuella on suuri merkitys uusien järjestelmien onnistuneessa käyttöönotossa, sanoo hankkeen projektipäällikkö Benita Kapp tietohallinnosta. Teksti ja kuva Anna Groth Kuntarajat ylittävää työtoveruutta sijaisten hankkiminen lyhyitä lomakausia tai sairauspoissaoloja varten tulisi kaupungille kalliiksi. Kun Espoon ja Vantaan virkamiehet toimivat vastavuoroisesti toistensa sijaisina ja molemmat kaupungit maksavat oman asiamiehensä palkan, ei järjestely käytännössä maksa mitään. Järjestelystä on sekin etu, että meillä molemmilla on tuplaverkostot käytettävissämme ja voimme hyödyntää toistemme asiantuntemusta. Ja onhan tällä terveydellinenkin vaikutus ollaan yhdessä sovittu, että eletään mahdollisimman terveellisesti, jotta sairauspoissaolot pysyy minimissään, Liukkonen myhäilee. Teksti Anna Eskola Kuva Sami Lievonen 12 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 13

Tulkkaamassa tietoa Suomesta Infopankki neuvoo kaupungin palveluista kahdellatoista kielellä Kun kiintiöpakolainen saa kuukausien odotuksen jälkeen tietää, mikä maa ottaa hänet vastaan, on mielessä monta kysymystä oudosta, uudesta kotimaasta. Suomesta kertovia perehdytystilaisuuksia järjestetään nykyään jo lähtömaassa. Hämmentyneiden pakolaisten kohtaaminen on vaativaa myös tulkille. Vantaan kaupungin alaisuudessa toimivan Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen tulkit olivat viime vuonna ensi kertaa tulkkaamassa Maahanmuuttoviraston järjestämissä kiintiöpakolaisten orientaatiotilaisuuksissa Turkissa, Ruandassa ja Malawissa. Kolmen päivän aikana Suomeen lähteville kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja opetetaan muutama fraasi suomea. Parasta oli ihmisten into. He opettelivat suomen kieltä niin antaumuksella, kertoo Turkissa ollut suunnittelija, persian kielen tulkki Mohsen Tavassoli. Tulkki ja käännöskoordinaattori Sari Kuustola on toiminut arabian kielen tulk- kina viitisentoista vuotta ja on lähdössä kesäkuussa pakolaisten orientaatiotilaisuuteen Lähi-itään. Kokemus on varmasti mielenkiintoinen ja tämä on mukavaa vaihtelua normaaliin tulkkaukseen, Sari miettii. Muutakin kuin pimeää ja kylmää Tulkin tavallinen päivä Suomessa koostuu useista lyhyistä työtehtävistä. Päivän työlistalla saattaa olla tulkkaus vanhempainvartissa päiväkodissa, silmäpoliklinikalla leikkaukseen valmistelussa, sosiaalitoimistossa lastensuojeluasiassa ja poliisilaitoksella esitutkinnan kuulustelussa. Pakolaisten infotilaisuudessa tulkkaus on Vantaan kaupungin alaisuudessa toimiva Helsingin seudun asioimistulkkikeskus tarjoaa tulkkauspalveluita maanlaajuisesti. Kielivalikoimassa on noin 90 kieltä, joita tulkkaamassa on lähes neljänsadan freelance-tulkin verkosto ja 10 vakituista tulkkia. Tällä hetkellä kysytyimpiä kieliä ovat venäjä ja somali. Tulkit ovat koulutettuja ja noudattavat ammattitulkkien eettisiä sääntöjä, joita ovat muun muassa vaitiolovelvollisuus ja puolueettomuus. vähemmän vastavuoroista, mutta vaativaa toisella tavalla. On hyvä valmistautua siihen, että ihmisillä on paljon asiaa tulkille, sille ainoalle, joka puhuu heidän kieltään, kertoo Mohsen, joka tulkkasi Turkissa 130 hengen tiedonjanoiselle joukolle. Myös Mohsen itse saapui Suomeen kiintiöpakolaisena reilu parikymmentä vuotta sitten. Hän muistaa tilanteessa vallinneen epätietoisuuden hyvin. Siellä heräsi muistoja niistä tunnelmista, joissa itse silloin olin. Mielikuvat vieraasta maasta ovat helposti aika värittyneitä. Kylmää ja pimeää, sen kaikki tietävät Suomesta. On hyvä, että nykyään järjestetään tällaisia tilaisuuksia, Mohsen sanoo. Nyt saapuvat kiintiöpakolaiset ovat aika paljon viisaampia. He ovat kuulleet myös ruisleivästä, jaetuista kotitöistä ja Angry Birdseistä. Tiesitkö, että käytössäsi on monikielinen tietopankki maahanmuuttajien neuvomisen tueksi? Infopankki.fi-sivuston sisällöt, rakenne ja ulkoasu uudistettiin syksyllä kokonaan, ja tarjolla on nyt entistä enemmän tietoa. Esimerkiksi Vantaan kaupungin palveluista kerrotaan sivuilla kahdellatoista eri kielellä. Verkkopalvelu tarjoaa maahanmuuttajille tietoa elämästä Suomessa ja yhteiskunnan palveluista kunkin omalla kielellä ja maahanmuuttajan näkökulmasta kirjoitettuna. Laajasta tietopankista on monessa asioimistilanteessa hyötyä myös kaupungin työntekijöille. Infopankki auttaa esimerkiksi silloin, kun sanat loppuvat kesken, vinkkaa Infopankin tiedottaja ja sivuston Vantaa-sivujen ylläpitäjä Helena Ikäheimo. Sisällöt eri kielillä ovat identtiset. Rakenne on neuvojien kannalta hyvä, sillä tarkan paikan oikeasta tiedosta voi etsiä myös suomen kielellä. Silloin ei tarvitse arvata, puhutaanko samasta asiasta. Esimerkiksi Vantaan terveyspalveluista voi näyttää tietoa vaikka arabiaksi, Ikäheimo havainnollistaa. Apua asiakastyössä Sivuista on apua kenelle tahansa asiakastyötä tekevälle, sanovat Vantaan kaupungin monikulttuurisuusasiain päällikkö Hannele Lautiola ja monikulttuurisuusasiain suunnittelija Anu Anttila. Yli 13 prosenttia vantaalaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, ja meillä on neuvontavelvollisuus. Esimerkiksi päiväkodin työntekijä voi käyttää Infopankkia vastatessaan kysymykseen päivähoitopaikan hakemisesta, Anttila lisää. Infopankista etsitään Helena Ikäheimon mukaan paljon tietoa terveyspalveluista ja asumisesta. Sivustolla kerrotaan myös esimerkiksi Suomeen muutosta sekä työstä ja opiskelusta Suomessa. Paikallista tietoa on mukana muun muassa Helsingin seudusta. Toivomme, että maahanmuuttajille kerrottaisiin Infopankista, vaikka sivustoa ei tarvittaisikaan joka asiointikerralla. Näin joka kysymyksen kanssa ei tarvitse mennä neuvontaan, vaan tietoa voi hakea myös itsenäisesti. Infopankin Helena Ikäheimo muistuttaa, että tekijät ottavat vastaan palautetta Infopankin sivuista. Esimerkiksi päivityspyyntöjä voi lähettää sivujen alalaidan linkeistä. Teksti ja kuva Anna-Stiina Toivonen Infopankki.fi Helsingin kaupungin julkaisema palvelu Suomeen muuttoa suunnitteleville ja muuttaneille sekä heitä työssään neuvoville. Mukana Helsingin ohella kahdeksan muuta jäsenkuntaa, esimerkiksi Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Yleistietoa Suomesta ja Suomessa elämisestä sekä paikallistietoa kunnista. Kielinä suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, kiina, persia, arabia + suppeampana myös albania ja kurdi. Rahoittajina toimivat valtio ja jäsenkunnat. Tulkin työ vie joskus myös maailmalle. Sari Kuustola ja Mohsen Tavassoli kertoivat keikoistaan kiintiöpakolaisten orientaatiotilaisuuksiin. Teksti ja kuva Anna Groth Tutustu Infopankin Vantaa-sivuihin osoitteessa infopankki.fi/vantaa 14 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 15

Chatista uutta virtaa neuvontapalveluihin Vantaan yhteispalvelu on avannut maahanmuuttajille suunnatun neuvontapalvelun, Infochatin. Palvelu on tuonut uusia tuulia yhteispalvelun arkeen. Yhteispalvelun neuvojat saivat harjoitella uuden välineen käyttöä ennen tositoimiin siirtymistä. IMS on sovellus ja tietovarasto prosessien yhtenevään kuvaamiseen. IMSiin on luotu kaupungin prosessikartta sekä prosessi- ja toimintamallikäsitteet. Tähän mennessä 130 henkilöä on koulutettu IMSin käyttäjiksi, kuvauksia on tehty 200. IMSin käyttöohjeet ja kuvatut prosessit julkaistaan Avaimessa. Erityisesti asiakasprosessien kuvausta pidetään tärkeänä, koska kuvauksen avulla voidaan löytää toiminnan kehittämisen kohtia, rajapintoja yksiköiden välillä Chatin kautta neuvominen on erilaista kuin perinteinen, kasvokkain tapahtuva neuvonta. Kun asiakas on pöydän toisella puolella, on helppo lukea hänen eleistään, haluaako hän esimerkiksi kysyä vielä jotain. Chatissa voi vain kysyä, että auttoivatko neuvot asiakasta, kertoo yksi ruudun toisella puolella päivystävistä neuvojista, Ruwayda Hassan. Chatin kautta tulevat kysymykset ovat sisällöltään hyvin samankaltaisia kuin perinteisten väylien kautta tulevat kysymykset. Uuden neuvontavälineen käyttöönotto on ollut työntekijöille mutkatonta. Vaikka en ollut itse käyttänyt tällaista chattia aiemmin, sen opettelu oli helppoa ja saimme hyvän perehdytyksen sen käyttöön. Ennen palvelun avautumista käytössä oli testiversio, jonka avulla saatoimme harjoitella. Chat on tehnyt työstä monipuolisempaa ja tuonut kivaa vaihtelua työpäiviin, Hassan tuumaa. Palvelu on suunnattu ensisijaisesti maahanmuuttajille, mutta halutessaan myös kaupungin työntekijät voivat kysyä neuvoja chatin välityksellä. Palvelua kannattaa kokeilla, jos omassa työssään törmää tilanteeseen, jossa ei itse osaa antaa tarvittavia neuvoja maahanmuuttajataustaiselle asiakkaalle. vantaa.fi/infochat Teksti Anna Eskola Kuva Tiina Pelkonen IMS on prosessien kuvaamisen käytössä tai turhia mutkia asiakkaan toiminnassa. Prosessin kuvaaminen voi toimia sisäisesti osana laatukäsikirjaa ja sitä kautta tukea vaikkapa perehdytystä. Varia on käyttänyt IMSiä toimintajärjestelmän, strategiaprosessin ja koulutukseen hakeutumisen kuvaamisessa. Rehtori Pekka Tauriainen kertoo järjestelmän sopivan näihin kaikkiin. Toimintajärjestelmä tulee säädösmuutosten myötä pakolliseksi ammatillisessa koulutuksessa. Monimutkainen verkosto sisäisiä ja ulkoisia toimijoita sekä toimintaa ohjaavia dokumentteja saatiin liitettyä toiminnan ohjaamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Yhdellä kuvalla. Strategiaprosessi yksinkertaistui ja selkiytyi ns. uimaratamallin avulla. Siinä vaiheet etenevät radalla toimijalta toiselle aikajärjestyksessä. Koulutukseen hakeutumiseen sekä opiskelijahallintoon taas liittyy paljon normeja ja säädöksiä, ulkoisia toimijoita kuten opiskelijaksi hakeutuvia, sekä erilaisten tietovarastojen käyttöä. Variassa IMS on auttanut prosessien kuvaamisessa ja toimintajärjestelmän systemaattisessa rakentamisessa. Prosesseista on saatu aiempaa läpinäkyvämpiä ja ne löytyvät samasta paikasta. Myös työvaiheisiin liittyvät ohjeet ja vastuut pystytään liittämään kätevästi prosessin eri vaiheisiin. Se helpottaa niin työntekijöiden työtä kuin oppilaitoksen johtamistakin, summaa Pekka Tauriainen. Teksti Päivi Rainio Miten tämän voisi tehdä toisin? Seniorineuvonta-pilotin henkilökunta valmiina haasteisiin. Mistä ikääntyvä vantaalainen saa tietoa harrastusmahdollisuuksista ja palveluista? Miten tiedon saanti tehtäisiin mahdollisimman helpoksi? Mm. näitä asioita on pohtinut sosterin vanhuspalveluiden henkilökunta syksyllä käynnistyneessä Ikäpalo-hankkeessa. Hanke on nyt edennyt pilotointivaiheeseen, ja parhaillaan kokeillaan Länsi-Vantaalla alueilla uudenlaista tapaa toteuttaa neuvontapalveluita ja palvelutarpeen arviointia. Tavoitteena on, että palveluratkaisut ongelmiin selviäisivät yhdestä paikasta. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on tukea kotona asumista ja selviytymistä, Ikäpalo-hankkeen Vantaan projektipäällikkö Seija Viljamaa korostaa. Autamme asiakkaitamme löytämään omia tarpeitaan vastaavat ja vaikuttavimmat palvelut. Järjestelemme kaupungin sisällä töitä uudella tavalla ja uskon, että samalla kertaa paranee sekä asiakaspalvelu että organisaation sisäinen henkilöresurssien hyödyntäminen. Neuvontaa ja palveluohjausta hoidetaan pilotin aikana 20 työntekijän voimin. Hankkeessa on hyödynnetty palvelumuotoilun menetelmiä ja järjestetty henkilökunnalle työpajoja, joissa on ideoitu ja mietitty uusia toimintatapoja. Lisäksi on tehty gallupeja paikoissa, joissa ikääntyvät liikkuvat. Keväällä tehtiin myös laajempi kysely, jolla selvitettiin ikääntyvien tarpeita. Asiakkaille annetaan tietoa erilaisista ennaltaehkäisevistä ja hyvinvointia tukevista toiminnoista ja palveluista, kuten harrastusmahdollisuuksista, järjestötoiminnasta, sekä kunnan, järjestöjen ja yksityissektorin toiminnoista. Tarvittaessa selvitetään palvelutarvetta laaja-alaisemmin. Silloin keskitetty neuvonta- ja palveluohjausyksikkö ohjaa ja tarvittaessa koordinoi asiakkaan tarvitsemia palveluita, olipa sitten kysymys vaikkapa kotihoidosta, päivätoiminnasta, kuntoutuksesta, kuljetuspalveluista tai omaishoidontuesta. Onhan tämä iso ajattelutavan muutos, joka pistää miettimään asioita aivan uudella tavalla. Asioita tarkastellaan nyt laajempina kokonaisuuksina ja nähdään samalla, miten muissa yksiköissä toimitaan. Opitaan arvostamaan muitten osaamista ja opitaan myös uusia asioita, arvioi Seija. Samoilla linjoilla on lähihoitaja Tytti Parviainen, jonka virkatyö on tehostetussa kotihoidossa. Voi sanoa, että raja-aidat ovat kaatuneet, ja tietoa ja osaamista tulee joka suunnalta. Olemme tehneet kotikäyntejä parityöskentelynä ja esimerkiksi kotikäynti muistikoordinaattorin kanssa avasi silmiä ja opetti tosi paljon. Asiakkaat ovat olleet voittopuolisesti tyytyväisiä, mikä vahvistaa sitä, että teemme tärkeää työtä. Seija Viljamaa kertoo, että hankkeen aikataulu on ollut tiukka ja monia asioita joudutaan varmasti oppimaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Onkin tärkeä muistaa, että iso muutos ei loksahda heti paikalleen, vaan koko ajan etsitään parhaita tapoja hoitaa neuvontaa ja palveluohjausta. Henkilöstön osallistuminen muutosten suunnitteluun, sisäinen tiedottaminen ja johdon tuki ovat tällaisessa projektissa olennaisen tärkeitä. Uusien toimintatapojen kokeilu Myyrmäen ja Martinlaakson alueilla jatkuu syyskuulle 2014, ja mikäli kokemukset ovat myönteisiä, voidaan toimintamallia laajentaa. Teksti Vappu Vienamo Kuvat Nina Linja ja Vappu Vienamo Palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntävissä työpajoissa katsottiin asioita asiakkaiden näkökulmasta. 16 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 17

Vartalo on ihmisen instrumentti Kun puhutaan ergonomiasta, ensimmäisenä tulee mieleen hyvä työasento: miten istun tai nostan oikein. Ergonomia liittyy myös äänen käyttöön. Puhuminen on lihastyötä, ja puhuessa on osattava käyttää oikein omaa kehoa, erityisesti vatsan ja kasvojen lihaksia. Moni työ perustuu puhumiseen, jolloin hyvästä äänen käytöstäkin on pidettävä huolta. Ihmisen vartaloa voi verrata instrumenttiin, joka ei soi, jos se on kasassa. Oma kehon hallinta on terveen äänen tuottamisessa ensisijaisen tärkeää. Sisäinen keskilinja, syvien vatsalihasten tuki ja palleahengitys yhdessä mahdollistavat rennon puheen. Ennen kuin alkaa puhua, kannattaa tarkistaa oma asento. Hyvässä puheasennossa ihminen seisoo suorassa, hartiat alas laskettuna ja vartalo on pään asentoa myöden suorassa yleisöä kohden. Silloin syvät lihakset pitävät asennon ryhdikkäänä eikä selkä notkistu tai hartiat painu eteen. Pään asennossa kannattaa kiinnittää huomiota kaularankaan. Jotta ääni pääsee kulkemaan, kaularangan on oltava suorassa. Leuka ei painu alas ja päätä kannatellaan pystyssä. Silloin äänihuulet eivät joudu tekemään ylimääräistä työtä ja kuormitu. Palleahengitys rentouttaa mieltä ja saa hengityksen kulkemaan puheenkin aikana. Silloin sisäänhengityksessä ei täyty vain keuhkojen yläosa, vaan myös vatsa pallean kohdalta. Rentouttavaa ja syvempää hengitystä voi harjoitella pitämällä kättä ylävatsan päällä ja tunnustelemalla, miten pallea täyttyy ja tyhjenee hengityksen tahdissa. Omaa ääntä voi huoltaa esimerkiksi ennen oman kokousesityksen alkua. Helppoja harjoituksia on haukottelu, hyräily, leukojen liikuttelu, kielellä päräyttely ja suun ja huulien venyttely. Silloin kurkunpää rentoutuu, ja ääni pääsee kulkemaan äänihuulten läpi. Rykimistä kannattaa välttää, parempi huomaamaton tapa on nielaisu. Vettä voi myös hörpätä kesken esityksen. Se voitelee ja kosteuttaa suun ja nielun limakalvoja. Jos mahdollista, puhujan kannattaa poistaa tilannetta häiritsevät äänen kuormittajat, esimerkiksi pitkän puhelinkeskustelun aikana. Sellaisia ovat esimerkiksi taustamelu ja huono ilman laatu. Ennen kokouksen alkua kannattaa huone tuulettaa ja taustalla soiva radio sulkea. Terveelliset elämäntavat auttavat pitämään kurkunpään ja äänihuulet toimivina. Asiantuntijana haastateltiin työfysioterapeutti Maija Hakosta Diacor Tikkurilasta. Teksti Inka Akkanen Vantaan kaupunki järjestää yhteistyössä työterveyshuollon kanssa osallistujille maksuttomia ergonomialuentoja, joissa jaetaan ajankohtaista tietoa terveelliseen äänenkäyttöön, nosto- ja siirtotöihin ja toimistotyöhön. Kevään viimeinen luento oli toukokuussa ja syksyn luentojen ajankohdasta ja paikasta tiedotetaan Avaimessa. Luentoihin kannattaa osallistua ergonomiasuunnittelua tarvitsevasta työpaikasta yksi jäsen, joka jakaa sitten luennon annin työyhteisölleen. Luentojen aineisto löytyy Avaimesta: Palvelut > Henkilöstö > Työterveys Työelämässä sattuu ja tapahtuu Riskillä lomalle Kesälomakausi on jälleen ovella ja kirmailemme kesämaisemiin. Lomakaudella olemme paljon liikenteessä: luonnossa, maanteillä ja vesillä. Monet pienet remontit ja kunnostukset sijoittuvat usein myös loma-aikaan. Riskit kannattaa pitää mielessä myös vapaaajalla tilastojen valossa nimenomaan vapaa-ajalla. Vapaa-ajan tapaturmat ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy. Vuosittani noin 2 800 suomalaista kuolee tapaturmaisesti. Näistä kuolemista lähes 90 prosenttia sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Vammautuneiden määrä on vielä suurempi. Yleisin tapaturmatyyppi on kaatumiset ja putoamiset. Kolmannes kuolemaan johtuvista tapaturmista sattuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Mahanpohjassa hytkyttää ja kuplii. Hengitys tuhisee ulospäin pienissä, keväisissä puuskauksissa. Koko ylävartalo taipuu kippuralle kaarelle, ja jos oikein vauhdin päälle saa, jalatkin jännittyvät. Polvet heijaavat puolelta toiselle, varpaita kipristyttää, kantapää polkee maata eikä oikein tiedä miten päin olisi. Punaiset ruusut hehkuvat poskipäillä. Tuntuu, kuin kaikki veri olisi pakkautunut päähän. Kasvot punertuvat, silmät kostuvat. Kaikki kasvojen lihakset ovat yhdessä iloisessa, kiinteässä halauksessa jännittyneinä, onnellisina. Silmäluomet vetäytyvät tuhansille iloisille kurtuille. Silmät loistavat kirkkaammin kuin yksikään tähti selkeällä yötaivaalla. Ilon kyyneleet valuvat norona poskia pitkin. Poskia kivistää, kun naurattaa niin. Myös koneiden käytössä on omat riskinsä. Mökkimetsurit käynnistävät moottorisahansa ja puutarhanhoitajat ruohonleikkurinsa. Olen pitänyt useana vuonna turvallisuuskoulutusta Vantaan kaupungin kesätyöntekijöille. Esimerkkinä riskeihin varautumisessa olen käyttänyt ruohonleikkuria. Kun olemme yhdessä pohtineet kaikkia vaaroja, joita sen käyttöön liittyy, Miltä kunnon nauru tuntuu? Vasen käsi heilahtaa läpsäyttämään jalkaa, kyllä nyt on mainio juttu! Oikea käsi huiskii viuhkana kasvojen vieressä: ilmaa, ilmaa, että jaksaa nauraa lisää! Suupielet, niin, ne ovat kaarella korvasta korvaan. Huulten välistä karkaa ilon ääniä: aijaijai, oijoi, huhhuh, ai että, hihi! Tekee mieli heittäytyä lattialle ulvomaan naurusta, miten voikin olla näin hauskaa? Paras nauru on sellainen, jossa on useita ääniä mukana. Matala ja kokenut syvän rintaäänen nauru, nuoremman henkilön korkeampi helähdys, pitkän linjan veistelijän reteä ja metallinen hörötys. Naurun kellot soivat yhdessä kauneimmin. Miten sinun työyhteisösi nauraa? Teksti Jenni Jusslin listasta on tullut yllättävän pitkä. Pääsiäislomalla tein omaan kotiini parin talven polttopuut. Moottorisahan ja kirveen kanssa metsässä työskennellessäni pohdin kaikkia siihen työhön liittyviä riskejä. Niitäkin löytyi paljon. Turvallisinta ainakin tilastojen perusteella olisi olla ihan normaalisti töissä. Tarvitsemme kuitenkin vapaa-aikaa ja siihen liittyviä aktiviteetteja myös psyykkisen ja henkisen vireyden ylläpitämiseksi. Vahinko ei tule kello kaulassa, toteaa vanha sananlasku. Yritetään osoittaa tuo vääräksi ja pitää aistit valppaina vaarojen havaitsemiseksi ja vähentämiseksi. Siten pidämme huolta sekä itsestämme että läheisistämme. Riskeistä huolimatta toivotan kaikille hyvää ja aktiivista kesälomaa! Teksti ja kuva Kari Kinnunen, työsuojeluvaltuutettu 18 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 19

Helpompi hengittää Vantaan kaupunki kannustaa savuttomuuteen Maarit Ahtiainen lopetti tupakoinnin ja jäi pois työpaikan tupakkaringistä. Aamun hiljainen hetki kodin takapihalla on vaihtunut suihkunraikkaisiin päivänaloituksiin. Aloitin tupakanpolton 14-vuotiaana. Se oli sellainen oma juttu. En hakenut huomiota tai yrittänyt olla kovempi kuin muut, sillä kävin kaikilta salaa metsässä savuttelemassa. Siitä asti tupakointi säilyi tapana, raskausaikoja lukuun ottamatta. Olin yrittänyt lopettaa sen 17 kertaa, mutta sorruin aina. Elämässäni alkoi uusi vaihe, kun aloitin työt Vantaan kaupungilla vuonna 2011. Muutimme samaan aikaan uuteen asuntoon. Suunnittelin, että uusien kuvioiden myötä lopetan myös tupakanpolton. Kesä oli lämmin ja sauhuttelu Käänteentekijät on juttusarja Vantaan kaupungin työntekijöistä, jotka ovat muuttaneet elämänsä terveelliseen suuntaan. jatkui, koska se kuului ulkoilmaelämään. Ensikuukausien jälkeen uusi koti osoittautui ongelmaksi ja hermoja raastavien asumisongelmien vuoksi polttaminen jatkui vielä syksyn. Sitten muutimme uudelleen ja päätin, että tässä kodissa en enää polta. Lopetin yli 20 vuotta jatkuneen rituaalini: aamukahvin jälkeisen oman hengähdyshetken pihalla. Kun tein lopullisen päätöksen, menin työterveyshuoltoon. Tiesin, että tupakasta eroon pääsemiseksi on olemassa lääkehoito. Sain lääkäriltä määräyksen reseptilääkkeelle, jota käytetään myös masennuksen hoitoon. Se vähentää riippuvuutta, vieroitusoireita ja tupakan tuottamaa nautinnon tunnetta. Olin kokeillut sitä ennen nikotiinilaastareita. Ne kuitenkin pysyivät iholla huonosti enkä tykännyt kun ne näkyivät muille. Söin lääkkeitä melko pitkään, pari kolme kuukautta. Lääkehoidon aikana oli helppo olla ilman tupakkaa, vieroitusoireita ei tullut. Vain öisin saatoin herätä tuskan hiessä, mutta osasin varautua siihen. Kaipasin vain aamurutiiniani, rauhallista omaa hetkeä kotipihalla. Opin kuitenkin pian, että suihkun ja kahvin jälkeen starttaan reippaasti töihin tai muihin päivän askareisiin enkä jää pyöriskelemään tyhjään hetkeen. Töissä jäin pois tupakkaporukasta, mutta sosiaalinen seura säilyi taukotilassa iltapäivän kahvihetkessä. Kun lopetin lääkehoidon, ei vierotusoireita enää tullut. Jotkut pelkäävät lääkehoitoa sen mahdollisten sivuvaikutusten vuoksi, mutta minulle se sopi. Lopettamisen jälkeen minulle kertyi hieman painoa, mutta en ottanut siitä stressiä. Tuttavat ja ystävät, jotka tupakoivat, nostivat minulle hattua. 13-vuotias tyttäreni on kannustanut ja nähnyt, miten paljon terveempi tupakoimaton äiti on. Vaarini oli sairastunut keuhkoahtaumaan, enkä halunnut tuhlata terveyttäni ja sairastua itse. Harrastan lavatansseja ja liikunnassa huomaan paremman vointini. En yski, en pode flunssia eikä minulla ole toistuvia kurkunpääntulehduksia. Minulla on kevyempi olo ja helpompi hengittää. Tanssilavalla haistan heti, jos parini on tupakoitsija. Mietin, haisinko itsekin ennen noin pahalle. Se, että tupakoitsijat ajetaan ahtaalle ja polttamista yritetään vaikeuttaa, ei mielestäni vähennä tupakoitsijoiden määrää Suomessa. Tupakkatuotteiden piilottelu kaupoissa tekee tuotteesta vain salaperäisen ja kiinnostavan. Ihmisen on itse tehtävä selväksi suhtautumisensa aineeseen ja ymmärrettävä sen haitta terveydelle. Teksti ja kuva Inka Akkanen Maarit Ahtiainen työskentelee henkilöstöpalvelusihteerinä henkilöstökeskuksessa. Kun lopetin tupakoinnin, huomasin, että en tarvitse tupakkaa sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. Työterveyshuolto kartoittaa terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotolla henkilöstön mahdollista tupakointia. Työterveyshuolto voi ottaa työntekijän kanssa tupakoinnin puheeksi, antaa yksilöohjausta ja sopia seurannasta. Työterveyshuolto voi ohjata tupakoinnin lopettamista harkitsevan terveyskeskuksen vieroitusryhmään. Rekrytointi-ilmoituksissa mainitaan savuton työpaikka ja työhaastattelussa rekrytoiva esimies kertoo savuttomuuden vaikutuksesta kyseiseen työtehtävään. Mikäli ruokailutauko ei kuulu työaikaan, tupakointi on sallittu ruokailutauolla. Mikäli ruokailutauko kuuluu työaikaan, tupakointi on sallittu lakisääteisillä ja virka- ja työehtosopimusten mukaisilla tauoilla. Kuitenkin jos työntekijä/viranhaltija saattaa laiminlyödä tehtäviensä hoidon poistumalla tupakoimaan, tupakointi on kielletty. Työaikaan kuuluvalla kahvitauolla tupakoinnista ei saa aiheutua häiriötä työn kululle ja suoritettaville palveluksille. Esimies voi antaa luvan ylimääräisille työaikaa pidentäville tupakkatauoille, jos järjestely ei aiheuta häiriötä työlle. Tupakointi tapahtuu omalla ajalla, esim. työpäivä pitenee tai kellokortilla ulosleimaus: oma asia. Tupakkalain mukaan tupakointi on kuitenkin kokonaan kielletty päiväkotien ja perusopetusta, ammatillisista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä työpaikkojen yhteisissä ja asiakaskäytössä olevissa sisätiloissa. Kun lopetat tupakoinnin, elimistössäsi tapahtuu nopeasti myönteisiä muutoksia: Heti ensimmäisten päivien aikana veren hiilimonoksiditaso laskee normaaliksi, nikotiini häviää elimistöstä ja haju- sekä makuaisti parantuvat huomattavasti. Jo kahden viikon tupakoimattomuuden jälkeen verenkiertoelinten ja keuhkojen toiminta sekä fyysinen suoritus-kyky paranevat. Vuoden kuluttua sydänkohtauksen riski on laskenut puolella. Kymmenen vuoden kuluttua lopettamisesta keuhkosyöpäriski on enää noin puolet tupakoivan henkilön riskistä. Viisitoista vuotta lopettamisen jälkeen aivohalvauksen riski on vähentynyt tupakoimattomien tasolle. (Lähde: THL) Ilmianna upea porukka Hyvässä työyhteisössä hyvän työilmapiirin aistivat myös ulkopuoliset henkilöt asiakaspalvelu on ystävällistä työt hoituvat sujuvasti ja kukin tietää perustehtävänsä kaikki tuntevat työn tavoitteet ja toimivat niiden mukaisesti yhteisiä pelisääntöjä kunnioitetaan ilmapiiri on avoin ja haasteellisetkin asiat uskalletaan ottaa puheeksi kaikkia kohdellaan arvostavasti on tilaa ilolle Hyvä työyhteisö -kilpailuun Kuulostaako tutulta, tunnistatko työyhteisösi tai toimipisteen, jossa asioit? Vantaan kaupungin Hyvä työyhteisö -kilpailuun osallistuminen on käynnistynyt. Kilpailuun voi osallistua antamalla vinkin toimipisteestä tai hakemalla palkintoa omalle työyhteisölle. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät Avaimesta: Palvelut > Henkilöstö > Hyvinvointi Hyvä työyhteisö -kilpailun hakuaika päättyy 31.10.2014 Voit myös lähettää vinkin palkitsemisen arvoisesta työyhteisöstä ja perusteen ilmiannolle sähköpostitse henkilostokeskus@vantaa.fi 30.8.2014 mennessä. Lähestymme ilmiantosi perusteella kyseistä työyhteisöä ja vinkkaamme mahdollisuudesta hakea palkintoa. Palkintona on luvassa mainetta, kunniaa ja rahaa, jonka voi käyttää työyhteisön hyvinvointia tukevaan toimintaan. 20 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 21

Virka- ja työehtosopimusten palkantarkistuksia 1. heinäkuuta Maaliskuussa 2014 voimaan tulleissa kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa sovittiin osassa sopimusaloja palkantarkistuksista, jotka tulevat voimaan 1. heinäkuuta 2014. Osa opetushenkilöstön palkantarkistuksista astuu voimaan elokuun alussa. Vuosilomalakia koskevat muutokset astuivat voimaan 1. maaliskuuta 2014. Niihin liittyvät päivitetyt ohjeet löytyvät Avaimen palvelussuhdekäsikirjasta. Virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31. tammikuuta 2017 saakka. Sopimuskausi 2014 2016 muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 1.3.2014 31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016 31.1.2017. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkantarkistukset 1.7.2014 20 euroa täyden työajan tehtäväkohtaiseen palkkaan 0,88 % harkinnanvaraiseen lisään 1.7.2015 0,3 %:n palkantarkistustavasta neuvotellaan keskustasolla toukokuun 2014 loppuun mennessä Teknisten sopimuksen (TS) palkantarkistukset 1.7.2014 20 euroa täyden työajan tehtäväkohtaiseen palkkaan 0,82 % harkinnanvaraiseen lisään ja erillislisään 1.7.2015 0,3 %:n palkantarkistustavasta neuvotellaan keskustasolla toukokuun 2014 loppuun mennessä Lääkärisopimuksen (LS) palkantarkistukset 1.7.2014 eläinlääkäreille tehtäväkohtaiseen palkkaan 0,62 % ja harkinnanvaraiseen henkilökohtaiseen lisään 0,62 % 1.1.2015 yleiskorotus 0,3 % terveyskeskuslääkäreiden tehtäväkohtaiseen palkkaan, väestöosaan ja harkinnanvaraiseen henkilökohtaiseen lisään yleiskorotus 0,81 % terveyskeskuksen hammaslääkäreiden tehtäväkohtaiseen palkkaan ja harkinnanvaraiseen henkilökohtaiseen lisään 1.7.2015 yleiskorotus eläinlääkärien tehtäväkohtaiseen palkkaan 0,33 % sekä henkilökohtaiseen lisään 0,33 % Tuntisopimuksen (TTES) palkantarkistukset 7.7.2014 alkavan palkanmaksukauden alusta 1 % yleiskorotus keskituntiansioon henkilökohtainen lisä korottuu 1 snt /tunti työkokemuslisien korotukset vaihtelevat riippuen palvelusvuosien määrästä, ollen 1.7.2014 seuraavat: yli 2v=0,49 ja yli 4v=0,96 ja yli 7v=1,43, sen jälkeisen palkanmaksukauden alusta lukien, jona työkoke- muslisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt työolosuhdelisät eivät korotu 1.7.2015 0,3 %:n palkantarkistustavasta neuvotellaan keskustasolla toukokuun 2014 loppuun mennessä Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) palkantarkistukset 1.7.2014 korotusvarat sovittiin käytettäväksi yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen (Vantaa kuuluu 1. kalleusluokkaan) seuraavasti 0,58 % yleiskorotus tehtäväkohtaisiin palkkoihin euromääräisiä palkkioita 0,58 % lukuun ottamatta yleissivistävän koulun osion B 19 koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä korotus sekä liitteen 1 23 :n taide- ja taitoainekorvaus, jotka jäävät korottamatta 1.8.2014 8 vuoden vuosisidonnaisesta lisästä poistetaan 1 %-yksikkö, jolla korotetaan tehtäväkohtaisia ja peruspalkkoja 0,4 %:n palkantarkistustavasta neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä lisäksi 1.8.2014 alkaen tulee voimaan joitain tekstimuutoksia, joilla on vaikutusta palkkaan Toisen jakson mahdollisista sopimuskorotuksista 1.1.2016 31.1.2017 ja sen kohdentamisesta neuvotellaan 30.6.2015 mennessä. Teksti Pia Viskarinen ja Inka Akkanen Lämmin vastaanotto Koulut loppuvat ja kesätyöt alkavat. Satu Elomaa aloitti kesätyöt huhtikuussa viheralueyksikön ylläpidossa Keski-Vantaalla. Työ on Sadusta mukavaa, koska työkaverit ovat ottaneet tulokkaan lämpimästi mukaan porukkaan. Sadulle työpäivän aikana tärkein tuki on puistotyöntekijä Kirsi Lappalainen (vas.), joka kuljettaa Sadun työkohteeseen ja jakaa päivän työt. Perusteellinen työtehtäviin perehdytys on ollut Sadusta tärkeää. Hän työskentelee toista kesää Vantaan kaupungilla, joten hän hallitsee jo puistotyön tehtäviä. Tiedän miten esimerkiksi tienpientareiden roskienkeruuryhmä työssään etenee. Jokainen työvaihe ja työkalun käyttö näytetään kuitenkin uudelle kädestä pitäen, ja samoin kuljemme läpi alueiden reunat, joiden sisällä työskennellään. Sadun mielestä töiden sujumiseen ja kesätyöpaikassa viihtymiseen vaikuttaa eniten se, miten uusi työntekijä otetaan osaksi työyhteisöä. Täällä on todella kivat työkaverit. Aamulla kun istumme autossa matkalla työkohteeseen, kokeneemmat ottavat minut huomioon ja osoittavat olevansa kiinnostuneita. He kysyvät kuulumisia, miten viikonloppu on sujunut, tai kerron myös, jos jokin harmittaa mieltä. Satu kertoo, että uutta työntekijää ei jätetä yksin. Kun kokemusta ei vielä ole, työssä kuljetaan pareittain. Sitten kun vakituiset työntekijät ovat kesälomalla, työkohteissa liikkuessa joukossa on aina yksi kokeneempi. Silloin minä voin esimerkiksi opastaa töitään aloittelevaa tunnistamaan oikeat rikkakasvit, Satu sanoo. Kesätyökokemukseen vaikuttaa se, miten uudet asiat saa selvitettyä. Puistotyöntekijät kokoontuvat lounastauolla tukikohtaansa Koisotie 7:ään. Silloin Satu voi kysyä kasvotusten asioista lähiesimiehiltään. Viheralueylläpidon työturvallisuusasioita käydään läpi kesätyöntekijöiden perehdytystilaisuudessa. Siellä oppii, miten uhkaavassa tai tapaturmatilanteessa on toimittava. Satu pyrkii opiskelemaan maatalousmetsätieteelliseen tiedekuntaan Helsingin yliopistoon. Haluaisin valmistuttuani päästä työhön, jossa toimin metsässä tai tutkin niitä. Pidän kesätyöstänikin juuri siksi, että saan liikkua ulkona. Teksti ja kuva Inka Akkanen Kesätyöntekijöiden kaupunkitasoinen perehdytystilaisuus järjestetään 5.6. kello 14 16 kaupungintalolla. Ilmoittautumiset tilaisuuteen: anne-maria. kuronen@vantaa.fi. Hyvässä kesätyöntekijän perehdytyksessä käydään läpi työ ja siihen liittyvät odotukset työsuhteen ehdot yksikön toiminta ja organisaatio työtilat ja -välineet työyhteisö ja sen perustehtävä sekä työympäristö asiakkaat ja yhteistyökumppanit työsuojelu- ja työturvallisuusasiat viestintä ja tietosuoja Kokenut työkaveri on kiinnostunut työyhteisön uudesta jäsenestä ja esittäytyy myös itse tarjoaa apua ja opastusta työtehtävissä vauhtiin pääsemiseksi liitää apulaisen osaksi työyhteisöä ja pyytää mukaan lounasseuraksi luo myönteistä kuvaa kaupungista työpaikkana, kertoo oman työn hyvistä puolista 22 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 23

Tikkurilan lukion auditorio on tyhjentynyt huhtikuiseen iltapäivään. Nurkissa lojuu vielä esitteitä ja Vaikuttaja-päivän papereita, joihin on kirjoitettu muistiinpanoja inspiraation vallassa. Meitä motivoivat innostuneet lapset ja nuoret, jotka haluavat osallistua kouluviihtyvyyden ja oman elinpiirinsä kehittämiseen, sanovat kulisseissa vaikuttava kolmikko Taina Saarenpää, Pia Tasanko ja Kati Mikkonen. Vaikuttaja-päivän idea on välittää nuorten tekemiä aloitteita päättäjille. Aloitteet eivät suinkaan ole yliampuvia tai mahdottomia, vaan aivan toteuttamiskelpoisia ideoita, Saarenpää kannustaa.. Keskeistä on, että aloitteet eivät jää bittitaivaaseen leijumaan, vaan ohjaamme niitä kaupungin asianomaisiin virastoihin ja lautakuntien jatkokäsittelyyn. Pia Tasanko kertoo tyytyväisenä, että tahkoamaan Kaupunki on ottanut käyttöön pienhankintojen kilpailuttamista tukevan verkkopalvelun, joka tuo tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin. Tavoitteena on myös helpottaa paikallisten yritysten mukaanpääsyä kaupungin tavara- ja palveluhankintoihin. HankintaSampo auttaa tiettyyn teemaan liittyvien osapuolten kohtaamista, kun kriteerejä on mahdollista rajata monin tavoin. Järjestelmällä on paljon etuja verrattuna vanhoihin sähköpostitse Wordpohjilla tehtyihin kilpailutuksiin. Kysymykset voi pisteyttää painotusten mukaan järjestelmään, ohjelma laskee kokonaispisteet ja laittaa tarjoukset näytölle valmiiksi järjestykseen. Ja kun kerran tekee yhden kilpailutuksen, samaa pohjaa voi käyttää yhä uudestaan, lisää toimistopäällikkö Katri Seurujärvi ekeiretsu Oy:sta, joka on HankintaSammon toimittaja. HankintaSammon käyttöönottoprojekti päättyi huhtikuun lopussa. Jos yksiköllä on vielä tarvetta yhteiselle koulutukselle, kannattaa olla yhteydessä Katriin. HankintaSammon käyttö on helppoa ilman koulutustakin. Rekisteröitymisen jälkeen ekeiretsulta saa online-tukea ja järjestelmä neuvoo käyttäjää vaiheesta toiseen, myös video-ohjeiden avulla, Katri vakuuttaa. Pienhankinnat tehdään kaupungin ohjeistuksen mukaan tästä lähtien HankintaSammolla. Älä siis aikaile ja arkaile järjestelmään rekisteröitymisen kanssa. Uuden opettelu on tietysti aina vähän jännää, mutta aloittaa voi vaikka jollakin pienellä hankinnalla, Katri neuvoo. www.hankintasampo.fi esimerkiksi kouluruokaan liittyneet aloitteet ovat poikineet kouluihin ruokaraadit. Nykyään oppilaat, koulun henki-lökunta ja keittiö käsittelevät yhdessä ruokailuun liittyviä asioita. Toivon, että virkamiehet miettisivät aidosti, miten nuorten aloitteita olisi mahdollista toteuttaa yhteistyössä. Vantaan seitsemäs Vaikuttaja-päivä järjestettiin 15. huhtikuuta. Tapahtumaa ennen Taina, Pia ja Kati aloittivat järjestelyt yhteistyökumppaneiden kanssa hyvissä ajoin. Sovimme suunnitteluaikataulusta jo heti edellisen tapahtuman päätyttyä, Lisätietoja: Katri Seurujärvi, 040 7388784, katri.seurujarvi@ekeiretsu.fi HankintaSampoa käytetään alle 30 000 euron hankinnoissa, joista kaupungilla ei ole puitejärjestelyä tai voimassa olevaa muuta sopimusta. Käyttäjäksi voi rekisteröityä kuka tahansa Vantaan kaupungin työntekijä. Mukana on nyt lähes sata yritystä. Järjestelmän käyttökustannus on kaksi prosenttia kilpailutuksen loppusummasta, ja sen maksaa kilpailutuksen voittanut yritys. Teksti Anna Groth Vaikuttamisen kaksi puolta Projektipäällikkö Pia Tasanko (vas.), projektityöntekijä Kati Mikkonen ja nuorisoasiainpäällikkö Taina Saarenpää miettivät, että jokaisen olisi hyvä tulla kuuntelemaan päivän antia edes kerran. Kati Mikkonen kertoo. Hän iloitsee, että tapahtumaa osataan odottaa kouluissa. Siitä on muodostumassa perinne. Nuorilla riittää hyviä ideoita! Teksti ja kuva Mervi Talonen Hellitä, hengitä ja havahdu V ietämme iltapäivää kiireettömästi kappelin taideteosten, levon ja hiljaisuuden keskellä. Toteutamme kehollisia, tietoisen läsnäolon harjoituksia ja teemme pienen kävelyretken Pitäjän kirkon hautausmaalle emeritus ylipuutarhuri Tuovi Lehtisen opastuksella. Pysähdymme psalmien ja hautausmaan kiinnostavien tarinoiden äärelle. Ota mukaan sopivat jalkineet sekä sisä- että ulkokäyttöön. Iltapäivän ohjaa aikuiskasvatuspastori, retriitinohjaaja Tarja Korpela ja kantelemusiikkia soittaa Maisa Kumpulainen. Ilmoittautuminen 15.5. mennessä Laura Ohtonen, laura.ohtonen@evl.fi, p.050 321 3282. Iltapäivän aluksi on pieni tarjoilu. Hiljaisuuden iltapäivät kappelissa jatkuvat tulevana syksynä torstaisin 28.8., 18.9., 16.10. ja 20.11. Tilaisuudet järjestävät Vantaan seurakuntien yhteinen seurakuntatyö ja Vantaan kaupungin henkilöstökeskus. Hiljaisuuden iltapäivä Vantaan kaupungin henkilöstölle torstaina 22.5.2014 klo 15.30 18.00 Pyhän Laurin kappeli, os. Pappilankuja 3 Teksti ja kuva Inka Akkanen Kuva Hans von Schantz Oletko huomannut, että Outlookiin on avattu yhteinen kalenteri kaupungin järjestämille asukastilaisuuksille? Kun tilaisuudet eivät osu samalle päivälle, asukkaat eivät joudu pohtimaan menisivätkö kaavailtaan vai asukasfoorumiin. RES Asukastilaisuudet -kalenteriin merkitään kaikille asukkaille tarkoitetut asukastilaisuudet, kuten erilaiset työpajat, infotilaisuudet ja avoimet seminaarit. Toive asukastilaisuuksien koordinointiin on noussut sekä kaupungin työntekijöiltä että asukkailta. Koordinoinnin avulla voidaan paitsi ehkäistä päällekkäisyyksiä myös etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön tilaisuuksien järjestämisessä. Kalenteriin kannattaakin viedä myös vasta suunnitteilla olevat tilaisuudet, kertoo aluekoordinaattori Ella Tanskanen. Teksti Anna Groth Rauhoittava siirtymä töistä vapaalle Sovittelunohjaaja Tiina Snellman osallistui hiljaisuuden iltapäivään viime syksynä. Tilaisuus antoi Tiinalle luvan viettää rauhoittava iltapäivä yhdessä muiden kanssa. Alkuillan tilaisuus sopi hyvin työviikon lopetukseksi, rauhoittamaan ja siirtämään minut työviikosta vapaalle. Pyhän Laurin kappeli oli jo itsessään hartautta ja hiljaisuutta edistävä. Musiikki, aforismit ja psalmit auttoivat pysähtymään. Vaikka olin tilassa yhdessä muiden kanssa, sain luvan olla yksin rauhassa ja hiljaa. Keskityin vain itseeni ja omiin ajatuksiini, vaikka paikalla oli muutama tuttavakin. Heidän kanssaan ehdin vaihtamaan kuulumiset alkutarjoilujen aikana, ennen kuin varsinainen tilaisuus alkoi. Kun ajoin tilaisuuden jälkeen kotiin, olin valmiiksi rentoutunut viikonlopun viettoon. Vaikka hiljaisuuden iltapäivä on seurakunnan järjestämä ja kirkon tiloissa, ei tilaisuus ole mielestäni ensisijaisesti uskonnollinen, vaan sopii kenelle tahansa, joka kaipaa hetken itselleen. Asukastilaisuudet Outlook-kalenteriin 24 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 25

uppsnappat i farten henkilökohtaista Du svenskatalande kollega, kom med i Svenska gruppen! Nu presenterar vi en grupp i vår stad, som vanligtvis träffas över en lunch på Porkku tre till fyra gånger per år. Gruppen kallas Svenska gruppen. Och vi efterlyser nya medlemmar i vårt glada gäng. Hur länge har gruppen funnits? Jo, den första träffen hölls år 2010 på hösten. Några närmare dokument finns inte över dessa möten. Många minnen nog. Vem hör till gruppen? Vi kan tala om medlemmar från tre verksamhetsområden i dagens läge, stadsdirektörens verksamhetsområde, koncernoch invånarservicen samt bildningsverket. Personerna är Anna Groth, Pilvi Kalliomaa, Benita Lindfors-Lietzén, Mia Eriksson- Pulkkinen, Jan Grönqvist, Tuula Kinos, Lisbet Muurinen, Richard Silin, Maria Vinkki, Kristian Åbacka, Benjamin Ellenberg, Susanne Österlund-Toivonen och Merete Ikäheimo. Vi saknar nu representanter speciellt från social- och hälsovårdsverket eller markanvändningen, men alla är välkomna med. Svenska gruppen på lunchträff utanför restaurang Porkku. Hur kom gruppen till? När stadens interna personaltidning Vautsi, invånartidningen och stadens webbsidor behövde information på svenska, kom vi på idén om att grunda ett nätverk, genom vilket information fanns lättare att få. Några av oss jobbar också med uppdatering av sitt eget verksamhetsområdes webbsida på svenska. Men kommunikationsuppgifter är inget behörighetskrav för vår grupp. Den första gången vi träffades blev gruppen inbjuden till social- och hälsovårdsverket av servicechef Ulla-Stina Palomaa. Hon presenterade sosteri och dess broschyrer och vad det fanns på svenska inom hälso- och åldringsvården samt om Viksu -programmet, Vanda stads äldrepolitiska program. Meningen var, att vi skulle fortsätta att träffas på något annat verksamhetsområde, och där få höra vad de sysslar med. Så har det inte riktigt blivit, men kanske vi kan ta upp studiebesöken någon gång igen. En typisk träff i dag är en träff över en egenbekostad lunch i Dickursby på Porkku. Där kan vi berätta om det egna verksamhetsområdets kommande projekt, evenemang, förändringar och aktualiteter, som vi kan ha nytta av i våra kanaler. Oftast funderar vi på vad man kunde skriva till stadens invånartidning, Vautsi och även för webben. På träffarna får du snabbt och effektivt nys om aktuella ärenden, samtidigt som du kan träffa nya kolleger, och sist men inte minst, du får mat i magen. Bra att komma ihåg om svenskan? Vi bör komma ihåg att skicka det svenska materialet, breven, besluten, broschyrer o. dy. i ett kuvert med svenskt logo (Vanda) till de svenskspråkiga stadsborna. Bekanta dig med de officiella word-dokumenten på Palvelut > Viestintä > Aineistopankki > Logot ja tunnukset & graafinen aineisto Kontakta mig om du vill vara med, merete. ikaheimo@vantaa.fi. Text Merete Ikäheimo Bild Teemu Welin Hammashoitoa taikalampulla Henkilökohtaista-palstalla tutustumme mukaviin ja mielenkiintoisiin Vantaan kaupungin työntekijöihin. Tällä kertaa jututimme hammashoitaja Marja Hukkasta. Viime syksynä Marja Hukkanen valittiin vuoden hammashoitajaksi. Nyt hänen luotsaamansa alakoulun suun terveystapahtuma pokkasi InnoLa-kilpailun tiimisarjan voiton. Mistä innokas kehittäjä loihtii inspiraationsa? Marja Hukkanen on työskennellyt Leppäkorven hammashoitolassa yli 20 vuotta. Hänet tunnetaan aktiivisena toimijana, ja hän kehittää osaamistaan ja työtään kouluttautumalla ja vaikuttamalla ehkäisevän hammashoidon EHKÄryhmässä. Teen myös jatkuvasti vuoroja aikuistyössä, jotta kosketus siihen pysyy, Maria kertoo. Oman työnsä ansiokas kehittäminen toi Marjalle Vuoden hammashoitaja 2013 -tittelin. Palkinnon myöntänyt Suun Terveydenhuollon Ammattiliitto STAL ry arvosti erityisesti Marjan luomia uusia toimintatapoja, ennaltaehkäisevän hoidon edistämistä ja hänen tapaansa tehdä työtä antaumuksella. Myös Vantaan kaupungin InnoLalaatupalkinnon pokannut Leppäkorven koulun suun terveystapahtuma lähti Marjan aloitteesta. Vuosikausia oli ollut ongelmana, että lasten tottumukset eivät olleet muuttuneet riittävästi. Mietimme hammaslääkäri Heini Elfin kanssa, että täytyy tehdä jotain uutta, Marja kertoo. Leppäkorven koulun ja hammashoitolan yhteisessä opetusmallissa vanhemmat oppilaat opettavat nuoremmille suun terveyttä. Viidesluokkalaiset tutustuvat ensin Marjan kanssa terveellisiin elämäntapoihin ja opettavat niitä edelleen kakkosluokkalaisille. Olemme puhuneet oikean lautasmallin merkityksestä suun hyvinvointiin ja lapset ovat itse miettineet, mitkä ruoat ovat hampaille hyväksi ja mitkä eivät, Marja kuvaa. Tapahtumassa on mukana koko koulu, ja kahden suun terveyteen keskittyvän päivän aikana on kuultu jopa hammasräppiä. Leppäkorven koulun uudenlainen opetuskonsepti on osallistava ja yhteisöllinen, ja sen tavoitteena on saada lapset omaksumaan terveet elintavat osaksi arkea. Marja toivookin, että malli leviäisi käyttöön myös muihin kouluihin, sillä tulokset kertovat uuden tavan toimivan. Tästä koulusta lähtee nyt paljon terveempiä oppilaita. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon kuuluu Marjan mukaan asennekasvatus. Kun hoitokokemuksesta tehdään lapselle miellyttävä, kasvaa hänelle positiivinen suhtautuminen hampaiden hoitoon. Marja teki aiheesta myös täydennyskoulutuksen lopputyönsä ja korostaa muun muassa luottamuksen rakentamista ja lapsen ikään sopivien ilmaisujen käyttämistä. Sanoilla on iso merkitys. Kun esittelen kolmitoimiruiskun kesätuulena ja kuituvalon taikalamppuna, joka paljastaa piileskelevät hammaspeikot, eivät ne tunnu ollenkaan pelottavilta. Kuka: Marja Hukkanen Ikä 57 vuotta Asuu Pohjois-Nikinmäessä Työhistoria Vantaalla Vantaan kaupungilla vuodesta 1988 Parasta työssä Asiakkaan palaute ja lasten kanssa työskentely Harrastukset Kuntosali, kävely, pyöräily ja hiihto Matkat Palasi juuri viikon matkalta Israelista, sitä ennen kävi Brysselissä. Lämpö se on mikä vetää, vaikka en ole mikään auringossa löhöilijä. Hyvät innovaatiot lähtevätkin usein pienistä konkreettisista muutoksista. Marjan mielestä oman työnsä kehittämisen voi aloittaa miettimällä rutinoituneita tapoja uudestaan. Itse hän kertoo ideoivansa jo seuraavaa tapaa opiskella terveystunnilla. Mitä jos lapset eivät istuisikaan, vaan vaikka hypittäisiin ruudusta toiseen. Teksti ja kuva Tuulia Halttunen 26 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 27

virkistys virkistys Kävely kesän laji Kävely on erinomaista liikuntaa. Se sopii kaikille, kunhan vauhti on sopiva ja vaatetus sään mukainen. Puhevauhti on paras aloittelijalle eli kävellessä on voitava vaivatta jutella seuralaisen kanssa. Yleensä kävelylenkki tekee hyvää. Vai muistatko joskus ulkoa palattuasi harmitelleesi, että pitikö sitä nyt sillä lailla lähteä happea haukkaamaan? Jaa, että et muista edes olleesi lenkillä pitkään aikaan? No, siinä tapauksessa kannattaa kokeilla heti tänään! Aloita pienellä 15 minuutin annoksella. Kävelyä löytyy joka lähtöön: Iltakävely Erinomaisen rentouttava tapa varmistaa levollista yöunta. Minimimatkana voi pitää asuintalon kiertämistä. Samalla voi vaikka viedä roskapussin. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ja hengittää ulkona muutaman kerran syvään huokaisten. Raikas ilma voi houkutella vähän pidemmällekin lenkille, jos vaatetus on sään mukainen. Voimakävely Jos pelkkä kävely tuntuu liian kesyltä, voit ripustaa puntit käsiin tai jalkoihin tai molempiin. Kilpakävely Jos on pakko kilpailla, niin minkä sille mahtaa. Mutta on sääli pilata kilpailulla mukavaa hommaa. Vauhtikävely Vauhtikävelyssä otetaan askeleita tiuhassa tahdissa ja syke nousee. Vauhtia lisätään voimallisella varvastyönnöllä mieluummin kuin harpataan eteenpäin pitkiä loikkia. Vatsakävely Nimestä huolimatta lajissa ei edetä vatsalla, vaan kävellessä keskitytään keskivartalon hallintaan: napa kiinni selkärankaan. Kun keskivartalo on hallinnassa, voi ryhdikkäänä antaa hartioiden olla rentoina ja niskan pitkänä. Kulku on ylvästä ja helpon näköistä. Satunnainen vastaantulija ei arvaakaan, miten kävelijä tekee tosissaan töitä ja vyötärö sen kun kapenee. Sukulaislaji on vatsapyöräily, myös vatsaseisoskelua voi harrastaa esimerkiksi bussipysäkillä. Porraskävely Kävelyn varsinainen turbomuunnos, jossa yhden askeleen nousu vastaa kymmentä askelta tasamaalla. Lähin maksuton kuntosali on kodin tai työpaikan portaikossa. Viisi kerrosta viisi kertaa päivässä vastaa kolmea tunnin hölkkälenkkiä viikossa. Kuntotestikävely Kunnon mittaamiseen UKK-instituutti on kehittänyt kahden kilometrin kävelytestin. Testin tulokseen vaikuttaa eniten kävelyaika, sydämen syke kävelyn lopussa ja painoindeksi. Myös ikä vaikuttaa: vanhalta ei edellytetä samaa tahtia kuin nuorelta. Ylipainosta laskentakaava sakottaa aika ankarasti koska testissä mitataan hapen kulutusta painokiloa kohti. Kesäkävely Kesä tuntuu kesältä kun siitä nauttii kävellen. Kävellessä ehtii kuulla lintujen laulut ja puitten suhinat, näkee tienvarren siankärsämöt, koiranputket ja leinikit. Kävelijä huomaa myös tuoksut. Aamut tuoksuvat erilaiselta kuin hellepäivät. Sateen jälkeen ilma vasta ihana onkin. Nautinnollista kävelykesää! Teksti Marjatta Weckman, työfysioterapeutti, Vantaan Työterveys liikelaitos Kulttuuria kaikille Kaupungin henkilöstölle on jälleen tarjolla alennettuja pääsylippuja korkeatasoisiin ja mielenkiintoisiin esityksiin. Lippuja voi ostaa henkilöstöhinnalla myös seuralaiselle. Lipputiedustelut ja varaukset osoitteesta: hannele.karlin@vantaa.fi. Varaukset ovat sitovia ja liput on lunastettava esitysten kohdalla mainittuina päivinä kello 15.00 17.30 osoitteesta Tikkuraitti 11 A (4. krs). Lippuja lunastaessasi varaa mukaan käteistä, sillä lippuja ei voi maksaa kortilla. Poikkeuksen muodostavat Länsi-Vantaalla työskentelevät, jotka voivat ennakkoon sovitusti maksaa liput tilille ja vastaanottaa ne sisäisessä postissa. Tarkempaa tietoa henkilöstöalennuksiin oikeuttavista esityksistä Avaimesta: Palvelut > Henkilöstöedut > Kulttuuri Kansallisteatteri Dreamteam Kuva Vertti Teräsvuori 11.9. klo 19 Pieni näyttämö Liput 25 Varaukset viimeistään 11.8. klo 10 ja lunastus 1.9. Kuva Tuomo Manninen Tarmo 19.9. klo 19 Willensauna Liput 20 Varaukset viimeistään 11.8. klo 10 ja lunastus 1.9. Vanja-eno Kuva Stefan Bremer 2.10. klo 19 Suuri näyttämö Liput 35 Varaukset viimeistään 1.9. klo 10 ja lunastus 22.9. Syyskaudella 2014 nähdään Vanjaeno Kansallisteatterissa suurella näyttämöllä ja Helsingin kaupunginteatterissa pienellä näyttämöllä. Molemmissa esityksissä on loistavat näyttelijät. Kansallisteatterin versio on ohjaaja Paavo Westerbergin oma uusi käännös. Näyttelijöinä lavalla loistavat mm. Eero Aho, Krista Kosonen, Kristo Salminen ja Seela Sella. Kaupunginteatteriin ohjaajaksi tulee unkarilainen huippuohjaaja Tamas Ascherin. Rooleissa nähdään Martti Suosalo, Esko Salminen, Santeri Kinnunen ja Anna-Maija Tuokko. Jos et osaa valita kumman esityksen menisit katsomassa, katso molemmat, niin saat kaupunginteatterin lipusta vielä ylimääräisen 10 alennuksen. Kaupunginteatterin esityksen päivämäärätiedot eivät ole vielä tiedossa. Helsingin kaupunginteatteri Miten menestyä vaivatta liike-elämässä Kuva Tapio Vanhatalo 14.10. klo 19 Suuri näyttämö (musikaali) Liput 50 Varaukset viimeistään 12.9. klo 10 ja lunastus 22.9. Suomen kansallisooppera Kuva Sakari Viika Oopperan kummitus 22.9.2015 tai 14.12.2015 Liput 2. parvi 65 ja 3. parvi 35 Varaukset viimeistään 19.9.2014 klo 10 ja lunastus 20.10.2014. Vihdoin musikaali Oopperan kummitus tulee Suomen Kansallisteatterin näyttämölle. Esitys on vasta syksyllä 2015, mutta jo nyt on mahdollisuus hankkia lippuja kahteen eri näytökseen. Esitys tulee olemaan mahtava. Oopperan orkesteri ja kuoro sekä loistavat solistit tekevät illasta ikimuistoisen. Esityskieli on englanti. 28 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 29

virkistys työkalupakki Tukea liikuntaharrastukseen hakemukset elokuun loppuun mennessä Kaupunki on alkanut tukea henkilöstönsä hyvinvoinnin edistämistä niin sanotulla liikunnan tukirahalla. Terveyttä ja hyvinvointia edistävään ryhmätoimintaan voi saada tukea jopa puolet kuluista. Tähän mennessä hyvinvoinnin edistämisen tukea on haettu esimerkiksi jumppiin ja ratsastukseen. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä liikunnan tukemisesta. Esimerkiksi eräs työyhteisö hankkii itselleen kuntojudovalmennusta, joka pitää sisällään myös aggressiivisen asiakkaan kohtaamista puhejudolla, kehittämispäällikkö Manna Torvinen kertoo. Tukirahaa voi hakea myös vaikkapa painonhallintaan tai henkisen jaksamisen edistämiseen. Ideana on kuitenkin se, että yhtä asiaa tuetaan vain kerran. Tavoitteena on, että työyhteisö rohkaistuu lähtemään yhdessä kokeilemaan jotain lajia ja sitten toivottavasti jatkaa lajin parissa jatkossakin, Torvinen selventää. Avustus on tarkoitettu suunnitelmalliseen vapaa-ajalla tapahtuvaan toimintaan ja sitä voivat hakea työyhteisöt ja nykyiset tai uudet liikuntakerhot. Tukea ei saa yksittäisiin tapahtumiin. Ensimmäinen hakukierros järjestettiin keväällä ja syksyn osalta hakemukset tulee lähettää 30.8.2014 mennessä. Tarkemmat ohjeet tuesta ja sen hakemisesta löytyvät Avaimesta. Lue lisää Avaimesta Teksti Anna-Stiina Toivonen Palvelut > Henkilöstö > Hyvinvointi > Henkilöstöedut > Liikunta > Hyvinvoinnin edistämisen tukiraha Keikkalaisista huolehditaan entistä paremmin. Asiakas Seuren toiminnan keskiössä Seuressa on tänä keväänä punnerrettu uutta strategiaa tuleville vuosille. Alla kuvattu, kuinka Seuren uusi strategia tulee näkymään Vantaan kaupungin organisaatioissa. Toimintaa kehitetään, jotta asiakkaiden tarpeet ja keikkalaisten osaaminen kohtaavat aiempaa paremmin. Asiakkaille tarjotaan ratkaisuja optimaaliseen henkilöstön käyttöön ja Seure toimii kumppanina henkilöstösuunnittelusta lähtien. Shindo toi rentoutta ja virtaa Tällä tunnilla mahan saa päästää ulos ja venytyksiä tehdään sen verran kuin hyvältä tuntuu. Kuutta venytystä tehdään rauhallisella tempolla. Liisa Juustila, Anna Eskola ja Pirjo Turtiainen shindotunnilla. Ryhmä asukaspalveluiden hallinnon ja kuntalaispalveluiden työntekijöitä aloitti shindon maaliskuussa. Yhteinen venyttelytunti pidetään kerran viikossa, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Shindo sekä rentouttaa että liikuttaa. Istumatyöläisille yhdistelmä on juuri hyvä. Yhdessä tekeminen konttorin ulkopuolella on myös vahvistanut yhteisöllisyyttämme, kertoo tunteja järjestämässä ollut aluepalvelupäällikkö Katja Syvärinen. Syvärinen sai idean shindoporukasta luettuaan Avaimesta mahdollisuudesta hakea tukirahaa sekä kokeiltuaan lajia muualla. Olimme puhuneet työpaikalla, että olisi kiva kokeilla jotakin tämäntyyppistä. Ei ollut vaikeaa saada työkavereita innostumaan mukaan. Syvärinen kiittelee tukirahaa hienoksi jutuksi, sillä tuen ansiosta harrastaminen on melko edullista. Itselleni shindo antaa töihin ihan hirveästi virtaa, hän summaa. Teksti ja kuva Anna-Stiina Toivonen Keikkalaisten työtarjoomaa monipuolistetaan. Seureen luodaan laatujärjestelmä varmistamaan palvelun korkeaa laatua. Anna vinkkejä ja palautetta Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen kaivataan lukijoita mukaan. Kerro ideasi ja palautteesi joko toimialasi viestintään tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella viestinta@vantaa.fi Keikanvälitysprosessista kehitetään entistä luotettavampi, joustavampi, nopeampi ja tehokkaampi. Vautsin aineistopäivät Tehokkuutta ja laatua lisätään eri tavoin ja toimintaa muutetaan kustannustehokkaammaksi asiakkaille. Seureen rakennetaan työkulttuuria, jonka pohjana ovat aiempaa vahvemmin asiakkaiden tarpeet. 3/14 dl 17.6.2014 ilmestyy heinäkuussa 2014 4/14 dl 17.11.2014 ilmestyy joulukuussa 2014 30 Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti Vautsi Vantaan kaupungin henkilöstölehti 31

Päästä tuolistasi irti, tulossa hyvinvointitapahtuma henkilöstölle! 8.10. Töölön Kisahallissa klo 12 18 Virtaa työhöni ja päivääni! Teemoina ovat kaikki hyvinvointia edistävät osa-alueet: liikunta, ravitsemus, uni, itsensä johtaminen, mielen hyvinvointi ja kulttuuri. Viettäisittekö tyhypäivän messuilla? Tule kokemaan, liikkumaan tai vain kuuntelemaan, messuilta löytyy jokaiselle jotakin! Tapahtuman juontaa Sutu Markkanen. Ohjelmassa Luentoja mm. Patrik Borg, Raija Laukkanen, Minna Huotilainen Ohjattuja tunteja mm. Ansku Bergström (Let s dance) ja Kylli Kukk (jooga) Lajikokeiluja laidasta laitaan mm. asahi, miekkailu, kuntonyrkkeily, golf Teatteri-ilmaisua ja improvisaatiota Ulkotoimintaa juoksu, kävely, geokätköily Mittauksia kehonkoostumusmittaus, tasapainotesti Ständeillä yhteistyökumppaneita ja hyvinvointitietoutta Karnevaalitunnelmaa luomassa Samba-ryhmä Tarkempaa tietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisesta on tulossa myöhemmin intraan. Tapahtuma on maksuton! Osallistuminen työyhteisöjen tyhypäiviä lukuun ottamatta omalla ajalla.