Huhmarin rantapuistosta Aika:19.8.2008 klo 18.00 Paikka: Kangasalan kunnan valtuustosali Hannu Majuri tekniikan tohtori
VE1 on lain- ja määräysten sekä suositusten vastainen Ve2 on oleellisesti parempi Nähtävästi VE3 on paras (jossa löydetään sopiva kompromissi)
Kaavahistoriaa 1 Rakennuskaava 1967 (Huhmarissa puisto, jossa varaus leikkikentälle) Pirkanmaan 3. seutukaava 1997 Taajamien osayleiskaava v. 2000
Kaavahistoriaa 2 Maakuntakaava 2007: Maakuntakaavan määräyksen mukaisesti taajamien rakentamattomat ranta-alueet säilytetään pääsääntöisesti rakentamattomina ja osoitetaan virkistyskäyttöön. Osayleiskaavaluonnos 2030
Kunnan kannanottoja 1 Maapoliittinen ohjelma, kv 10.5.2004: Maapoliittisen toimintalinjan tulee olla johdonmukainen. Hankalissakin tilanteissa tulisi toimia valitun strategian mukaisesti. On painotettava pakkokeinojen luonnetta vasta prosessin loppuun sijoittuvana mahdollisuutena, joka kuitenkin uskottavana sellaisena myös edistää vapaaehtoisten sopimusten syntymistä.
Kunnan kannanottoja 2 Kunnanhallitus 22.11.2004: alue on kehittynyt vahvistetun asemakaavan mukaiseksi ja yleisten alueiden toteuttaminen on tullut ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. ( KH 415 )
Kunnan etuostopolitiikasta Lyhyesti: Poukkoileva ja linjaton (poliittista peliä). Tarkemmin: Kunnanhallitus ei perustele päätöksiään, jotka vastoin virkamiesten perusteltuja esityksiä (hallintolain 44-45 :ien sekä perustuslain 21 :n vastaista) Esimerkki: Perustelu esitetty jälkikäteen AL:n yleisönosastossa (vedottu korkeaan hintaan ja moraaliseen velvollisuuteen hankkia koko virkistysalue). Kannanotto on outo ja vastoin kunnan maapoliittista ohjelmaa sekä vahvistettua maakuntakaavaa.
Valtakunnallinen kannanotto Ympäristöministeriön hallitussihteeri Tapani Kajamaa 25.3.2004 Jos ei sopua, tulisi kunnan toteuttaa kaavassa osoitettu puisto kiinteistökaupoin tai käyttämällä lunastusoikeutta
Huhmarin rantapuiston ominaisuuksista 1 Pinta-ala 1,16 ha Kahdeksan tilan edustalla Vesijärven rannalla, useimmilla useita omistajia ja käyttöoikeuden omistajia Kaavassa vahvistetusta puistoalueesta noin 90 % korkeudeltaan rakennuskelvotonta (alle N60+87,85)
Huhmarin rantapuiston ominaisuuksista 2 Vain kolmen tilan edustalla rakennuskelpoista aluetta 220-750 neliömetriä Alueella viemärilinja ja pumppaamo sekä maalämpölaitteita. Nämä rajoittavat lisäksi rakentamista, vaikka tontin korkeustaso sen mahdollistaisi.
Onko puisto rakennuskelpoinen? Edellä esitetyn perusteella rakennuslupien myöntäminen ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaan mahdollista.
Kartta, jossa korkeuskäyrä 88,00 ja viemäri
Puistoalueella liikkumisesta Yksityisen omistamassa puistossa voi liikkua vapaasti, ellei aiheuta kotirauhan ja kotipiirin loukkausta Kulkemisen kieltävien kylttien laittaminen ei ole lain sallimaa (on siis jokamiehenoikeuden laitonta rajoittamista) Poliisi ratkaisee kotirauhan ja kotipiirin osalta
Sovintoyrityksistä Yritys 1: Tarjottu 23.5.2002 maanomistajille korvaus neljän tilan kulkuoikeudesta rantaan Yritys 2: Pyydetty 27.5.2002 rakennuslautakuntaa välittäjäksi Yritys3:Tehty esitys kunnalle 17.8.2003 etuostooikeuden käyttämisestä (ei kuitenkaan rakennuspaikan osalta)
Muita vaihtoehtoja Tehty esitys 21.7.2005 kaavan toteuttamisesta. VE2 täyttää esityksen päämäärän. Kompromissiesitys 29.6.2008: Kulkumahdollisuus pussikatujen päästä rantaan, jossa kapea vyöhyke puistoa, muilta osin puisto liitetään kahdeksaan tilaan.
Osayleiskaavaluonnoksesta 2030, VE1 Perustuu keskustan väkimäärän lisääntymiseen 2500:lla Perusteltu maankäytön tehostamisella Tehostaminen perustuu muun ohella puistojen pienentämiseen Puistoa esitetty poistettavaksi myös ranta-alueilla, joille ei voi rakentaa (vastoin maakuntakaavan nimenomaista määräystä)
Osayleiskaavaluonnoksesta 2030, VE2 Kangasalan rantamaisemaltaan paras rantapuisto keskustassa säilyy (maisema on virkistysalueen olennaisin osa).
Kysymys Onko yleisen edun mukaista antaa kappale Kangasalan keskustan näköalaltaan kauneinta rakennuskelvotonta järvenrantapuistoa muutamille tontinomistajille?
Vastaus Ei ole esitetty eikä ole olemassa yhtään perusteltua syytä. Ainoa esitetty peruste, rahan puute kunnalla (AL 2.10.2003), ei tietenkään voi olla todellinen syy.
Mahdollisuus Puistosta on mahdollista tehdä viehättävä lähipuisto, joka mahdollistaa lyhyen, mutta kauniin rantamaisemaan tukeutuvan ulkoilureitin. Kaunista rantaviivaa on noin 300 m. Osittain katuverkon kautta mahdollistaa myös pitkän harju- ja rantamaisemaan tukeutuvan upean kävelyreitin, joka yhdistää kaksi korkealuokkaista uimarantaa.
VE 2 on kiistatta paras esitetyistä. Nähtävästi löytyy vielä parempi niin, että kohtuullinen sopu säilyy.
Liite Huhmarin puistoalueen oleelliset tapahtumat 1967 2008/Hannu Majuri 16.8.2008
Huhmarin rantapuistoalueen oleelliset tapahtumat 1967 2008 Hannu Majuri 16.8.2008 28.11.1967 Rakennuskaava, jossa puistoksi on osoitettu noin 1,16 ha, johon sisältyy ohjeellinen leikkikenttä 6.6.1997 Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan 3. seutukaavan, siinä mukana Huhmarin puisto 23.5.2002 Neljän maanomistaja yhteinen ostotarjous pienestä ranta-alueen osasta 50 000 mk, silloinen maanomistaja (Mäkisen perikunta) hylkäsi tarjouksen 24.5.2002. 27.5.2002 20.8.2003 (14.4.2004) Kulkuyhteysasia, kulkuyhteyttä ei myönnetty. Asian käsittelyssä lukuisia selviä virheitä (muun muassa tiejaoston päätöksessä ja sen perusteluissa kahdeksan oleellista virhettä, kaavoitusarkkitehdin lausunnossa, virheitä ei pyynnöstä huolimatta korjattu, oleellisia virheitä myös maaoikeuden käsittelyssä) 5.7.2003 Kauppa, jossa myytiin 1 000 neliömetrin rakennuspaikka ja noin 3 000 neliömetriä vahvistetun kaavan mukaista puistoaluetta ja vähäinen tiealue kunnan johtavalle viranhaltijalle. Tämän jälkeen puistoalueen vaikutuspiirissä kaksi johtavaa kunnan viranhaltijaa, joista toinen kaavoittaja. 10.8.2003 Yhteenveto kunnan etuosto-oikeuden käyttämisestä ajalla 1.1.2001 4.8.2003 17.8.2003 Ehdotus kunnalle etuosto-oikeuden käyttämisestä (jonka lopputuloksena kunnan johtavalle viranhaltijalle olisi jäänyt rakennuspaikka ja kunnalle puistoalue) 18.8.2003 Kiinteistövälittäjäliitto: Välittäjän on kerrottava etuosto-oikeudesta 25.8.2003 Geodeetin esitys: Etuosto-oikeutta on syytä käyttää yhdyskuntarakentamista ja virkistystarkoituksia varten. 25.8.2003 Kunnanhallitus jätti pöydälle 9.9.2003 Geodeetti: Ei syntynyt sopimusta katu- ja puistoalueiden ostamisesta 10.9.2003 Kunnanjohtaja: Kunta käyttää etuosto-oikeutta, perusteltu 15.9.2003 Kunnanhallitus: Kunta ei käytä etuosto-oikeutta, ei perusteltu 22.9.2003 Yhteydenottopyyntö (HM) kunnanhallituksen puheenjohtajalle, EI OTTANUT YHTEYTTÄ 28.9.2003 Kirjoitus Aamulehdessä: Leikkikenttäalue meni kunnan virkamiehelle (PH) 2.10.2003 Kunnanhallituksen puheenjohtajan (Pekka Lehtonen) kirjoitus Aamulehdessä: Miksi etuosto-oikeutta ei käytetty? 3.10.2003 Kirjoitukset Kangasalan Sanomissa: Kappale puistoa virkamiehelle (PH) ja nimimerkille Kangasalan kuntalainen (kh:n phj Pekka Lehtonen) 5.10.2003 Kirje kunnanhallituksen puheenjohtajalle (PH) 18.10.2003 Kirje Vesa Mäkiselle (HM) 19.10.2003 Kirje Heikki A. Ollilalle (HM) 19.10.2003 Helsingin Sanomat: Yleisönosastokirjoitus (HM): Voiko puisto muuttua pihamaaksi? 22.10.2003 HM pyytänyt yhteydenottoa kunnanhallituksen jäseniltä. EI VASTAUSTA. 24.10.2003 H. Majurin kysymyksiä rakennustarkastaja J. Jauhialle. Miten on mahdollista, että puistoksi merkityllä alueella myllätään ja rakennetaan maalämpöputkia, vaikka alueelle leikkikenttävaraus ja kunnan viemäri. Onko lupia tai ilmoituksia, piirustuksia? 24.10.2003 Kuntalaisen kirjoitus Kangasalan Sanomissa: Moraalinen velvollisuus lunastukseen. 24.10.2003 Sähköposti kunnanjohtajalle ja tiedoksi kh:n ja kv:n phj:ille (HM) 17.11.2003 Rakennustarkastaja J. Jauhian vastauksia: Puistoalueen käyttämiseen (maalämpöputkien sijoittamiseen) ei ole annettu lupaa, on vain todettu, että lupaa ei tarvita ja omalla alueellannehan toimitte. Kommentti: On syntynyt tilanne, jossa leikkikenttävarauksen ja viemäriputkien kohdalle on rakennettu
maalämpöputkisto, jonka sijainnista vaaka- ja pystytasossa ei ole kenelläkään selvyyttä. Tällainen rajoittaa aikanaan leikkikentän rakentamista ja viemärin kunnossapitoa. Uskomatonta ja aivan selvästi virheellistä viranomaistoimintaa. 20.11.2003 Sähköposti kunnanjohtajalle (PH) 24.11.2003 Kirjoitus (PH) Kangasalan Sanomissa: Miksi kunta ei toteuta Huhmarin puistoa? 6.2.2004 Ympäristöministeriön hallitussihteeri Tapani Kajamaa: Jokamiehenoikeudet yksityisen omistamassa puistossa. 8.3.2004 Professori Erkki Hollo: Yksityinen puisto ja liikkuminen ym. 25.3.2004 Tapani Kajamaa: Jos ei sopua, tulisi kunnan toteuttaa kaavassa osoitettu puisto kiinteistökaupoin tai käyttämällä lunastusoikeutta 10.5.2004 Kv: Kangasalan kunnan maapoliittinen ohjelma. Ohjelmassa ei ole päiväystä! 25.4.2004 Kantelu oikeusasiamiehelle (HM ja PH) 11.5.2004 Epätietoisen kirjoitus Kangasalan Sanomissa: Muuttuuko pakkolunastuskäytäntö? 9.6.2004 YM:n Pekka Tuunanen: Puisto ja jokamiehenoikeudet 10.6.2004 Selvitys (HM): Jokamiehenoikeus ja puistoalueet 16.6.2004 Tapahtumia Rantasipinkujalla (PH) 17.6.2004 Neuvottelu Hytönen, Majuri, kunnanjohtaja Mäkelä ja geodeetti PK 16.8.2004 Riitakorven ym. kirje, saapunut 23.8.2004 Kangasalan kunnanhallitukselle. Puistot muutettava tonteiksi. 1.9.2004 Toimenpidepyyntö Pirkanmaan ympäristökeskukselle (PH) 7.9.2004 Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirje, vastinepyyntö kunnalta 15.10.2004 Kirje kunnallisvaaliehdokkaille ja puolueille, kirjoitus Kangasalan Sanomissa (PH) 22.10.2004 Kannanotto kunnanjohtajalle ja tiedoksi kh:n ja kv:n puheenjohtajille (HM) 24.10.2004 Kannanotto kunnanjohtajalle ja tiedoksi kh:n ja kv:n puheenjohtajille???? 27.10.2004 Perusteltu vastustava kannanotto puistoalueen muuttamisesta tonteiksi (PH ja HM) 17.11.2004 Geodeetin selvitys. 22.11.2004 Kunnanhallituksen vastineessa todettu: alue on kehittynyt vahvistetun asemakaavan mukaiseksi ja yleisten alueiden toteuttaminen on tullut ajankohtaiseksi ja tarpeelliseksi. ( KH 415 ) 7.12.2004 Pirkanmaan ympäristökeskuksen vastaselityspyyntö 10.12.2004 Vastaselitys Pirkanmaan ympäristökeskukselle (PH) 10.3.2005 Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus. Viranomaisten toimissa ei huomautettavaa. 11.4.2005 Kaavoitusarkkitehdin vastaus A. Riitakorvelle ym. Annetaan ymmärtää, että kaavan muutoksen käsittely siirtynee syksyyn 2005. Kommentti: Eihän kaavoitusarkkitehti voi päättää, että kaavaa muutetaan? Kyseessä on nähtävästi erittäin vakava (virka)virhe. Kirjeessään kaavoitusarkkitehti myös kiittää yhteistyöstä, avoimeksi jää, mitä tällä tarkoitetaan. 15.7.2005 Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirje 15.7.2005. Kunnan toiminnassa ei moitittavaa. Kanta perustuu kunnan vastineessa annettuihin tietoihin ja kannanottoihin. Kommentti: Kh:n vastauksessa 22.11.2004 olevalla kaavan toteuttamista koskevalla lupauksella on merkitystä. Yleiskäyttöoikeus on yksityisen omistamassa puistossa siten, ettei kotirauhaa ja kotipiiriä loukata. 21.7.2005 Rantasipinkujalaisten esitys Kangasalan kunnanhallitukselle kaavan toteuttamisesta puistonkin osalta 24.10.2005 Sähköposti kunnanjohtajalle sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajille sekä kunnan geodeetille? (HM) 2
3 27.3.2006 Kaavoitusarkkitehdin esitys: viitataan toisessa kappaleessa pysyvän asutuksen lisäämiseen rannoilla. 5.4.2006 P. Hytösen ja erään Huhmarin ranta-asukkaan keskustelu puistoasiasta. Ranta-asukas ilmoitti, ettei Hytösen ja muiden ajama asia onnistu (ovat varmistaneet asian) ja että he eivät luovu pumppaamosta saatavista vuokratuloista. TIETO, EI ASIAKIRJAA. 6.4.2006 P. Hytösen käynti kaavoitusarkkitehdin luona + sähköposti 6.4.2006 Kaavoitusarkkitehdin sähköposti P. Hytöselle 6.4.2006 Kaavoitusarkkitehdin esitys 11.4.2006 Kangasalan kunnan ympäristölautakunta 53 23.4.2006 Kysymyksiä kunnanhallitukselle (PH) 24.4.2006 Kunnanjohtajan esitys, asia siirretään lisäselvityksiä varten 24.4.2006 Kunnanhallituksen päätös: hyväksytty kunnanjohtajan esitys 4.5.2006 Kaavoitusarkkitehdin selvitys 11.5.2006 Kunnanjohtajan esitys: Ympäristölautakunnan esitys 11.4.2006 hyväksytään. 15.5.2006 Kunnanhallitus, 2002 : Kunnanhallituksen esitys hyväksytty 15.5.2006 Raportti omarantaisesta asumisesta Asemakaavoissa omarantaisia tontteja on Liutussa, Huhmarissa, Vesaniemessä, Ukkijärvellä ja Halimajärvellä, yhteisrantaisia tontteja on Liutussa, Pitkäjärvellä, Huhmarissa, Ukkijärvellä ja Huutijärvellä ja kaavoja vireillä mm. Kaivannossa, Pikonlinnassa, Kuohunharjulla ja Pitkäjärvellä. Yleiskaavoissa on noin neljäsataa pysyvän asunnon rakennuspaikkaa rannoilla, joista valtaosa on rakennettu, Suinulan - Havisevan alueella on yli kaksikymmentä tonttia rannoilla ja laadittavassa maaseutuyleiskaavanrakennesuunnitelmassa on kyläalueita rannoilla. 21.5.2006 Sähköposti kaavoitusarkkitehdille? (PH) 30.5.2006 Sähköposti kaavoitusarkkitehdille ja tiedoksi kunnanjohtajalle (PH) 2006 Kaavoituskatsaus: Huhmari. Huhmarintien itäpuolen asemakaavaa muutetaan täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Asemakaava tulee ehdotusvaiheeseen keväällä 2006. 25.10.2006 Sähköposti 25.10.200 kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajille (kertyneet asiakirjat ja yhteenveto) (PH) 6.7.2007 M. Lahtisen ja P. Kujalan kirje P. Hytöselle. Keskustan osayleiskaavaluonnos ja valmisteluaineisto tulee nähtäville syksyllä 2007. Osayleiskaava saataneen hyväksytyksi vuoden 2008 aikana. 29.6.2008 Kannanotto kunnanhallituksen kokoukselle 30.6.2008 29.6.2008 Hallintokantelu ympäristöministeriölle (PH) 30.6.2008 Kunnanhallituksen esityslista, joka koskee kokousta 30.6.2008. EI EDES MAININTAA TULLEESTA KIRJEESTÄ. Kyseessä vakava ja moitteenveroinen kuntalaisen oikeusturvaa loukkaava ja vähättelevä menettely, jossa on käsillä virkavirheen tuntomerkit. 11.7.2008 Itseoikaisupyyntö kunnanhallituksen päätökseen 30.6.2008 (PH) Osayleiskaavaehdotusvaihtoehdosta VE1 voidaan todeta seuraavaa: Vaihtoehtoa 1 on perusteltu rakennusoikeuden tehokkuuden lisäämisellä. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Vesijärven rannalla on asiantuntijaviranomaisen mukaan N60+87,85. Tämän korkeuden alle ei rakennuslautakunnan tulisi sallia rakentamista. Näin on ilmeisesti kuitenkin käynyt. Huhmarin puiston osalta rakentamiskorkeus kuitenkin tarkoittaa seuraavaa:
4 1) Puistoalueeksi vahvistetussa kaavassa merkitystä alueesta (1,16 ha) on rakennuskelvotonta seuraavat likimääräiset pinta-alat tiloittain: RN:o Kokonaispinta-ala (m 2 ) Rakennuskelvoton pinta-ala (m 2 ) 2:498 374 270 2:497 374 220 2:402 1645 750 ======================================== 2:407 1300 1300 2:409 1300 1300 2:466 2700 2700 2:459 1800 1800 2:586 400 400 YHT. 9893 8740 2) Voidaan näin ollen todeta, ettei puiston muuttaminen Huhmarissa tonteiksi lisää rakennustehokkuutta lainkaan, koska puistoalue ei ole sovelias rakentamiseen korkeussuhteidensakaan vuoksi. Kysymyksessä on ainoastaan itsepäinen ja lyhytnäköinen yritys muuttaa yleiseen käyttöön tarkoitettu puistoalue tonttimaaksi, toisin sanoen hyötyä muiden kuntalaisten kustannuksella. Kiinteistöjen mahdolliset arvonmuutokset ovat tapahtuneet vuonna 1967. Se seikka, että on saanut nauttia kunnan saamattomuudesta, ei muodosta edes moraalista oikeutta kaikille kuntalaisille tarkoitetun virkistysmahdollisuuden poistamiseen, pikemminkin päinvastoin. Nyt muutamalla tontinomistajalla on tarkoitus muuttaa näitä arvoja muutaman tontin omistajan hyväksi poistamalla kaikkien kuntalaisten käyttöön tarkoitettu puisto, joka sijaitsee miltei kunnan keskustassa puhtaan järven rannalla. Puistosta on mahdollista tehdä viehättävä lähipuisto, joka mahdollistaa lyhyen, mutta kauniin rantamaisemaan tukeutuvan ulkoilureitin. Kaunista rantaviivaa on noin 300 m. Puiston poistamisyritys on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain kirjainta ja tarkoitusta sekä valtakunnallisia ohjeita. Se on niin ikään vastoin kunnan omaa maapoliittista ohjelmaa, joka on vahvistettu vuonna 2004. Lisäksi voidaan todeta, että pyrkimys on vahvasti ristiriidassa kunnanhallituksen 22.11.2004 ottaman kannan kanssa. 3) Lopuksi voidaan todeta, ettei se seikka, että puiston vaikutusalueella asuu kaksi kunnan johtavaa virkamiestä tai se, että joku kunnan virkamiehistä tai luottamushenkilöistä on nähtävästi ilman valtuuksia luvannut puiston tuttavuuksien tai muiden epäasiallisten perusteiden nojalla omistajille jotakin, voi olla minkäänlainen perusta kaavoittamalla: - rikkoa lakia - rikkoa lain tarkoitusta - rikkoa valtakunnallisia ohjeita - rikkoa kunnan omaa maapoliittista ohjelmaa ja - rikkoa kunnanhallituksen omaa päätöstä. Asiassa on syytä vertailla, kumpi on tärkeämpää, muutaman tontinomistajan ja kahden johtavan virkamiehen hyöty vai kaikkien kuntalaisten hyöty. Viimeksi mainittu edustaa kiistatta yleistä etua.