Käyttäjien tarpeet ikäihmisten palvelujen perustana Loppuseminaari 16.6.2014 Annukka Rautopuro Kaisa Ruotsalainen
Projekti lyhyesti Taustaa Käyttäjälähtöiset palvelumallit ikäihmisten palveluissa projekti on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ja Forum Virium Helsingin yhteinen projekti Taustalla Helsingin kaupungin vanhuspalveluiden toteuttama Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko -hanke vuosina 2010 2013 Tarve edelleen kehittää palveluohjausta ja jatkaa henkilökohtaisen budjetin kokeilua
Ohry Projektin avainhenkilöt - Arja Peiponen (pj),etelän palvelualueen johtaja - Liisa Viljaranta, sosiaali- ja lähityön aluepäällikkö - Pirjo Tolkki, keskisen kotihoitoyksikön päällikkö - Sari Hedman, palvelukeskus Kinaporin johtaja - Helena Soini, erityissuunnittelija Projektiryhmä - Anne Forsblom, kotihoidon ohjaaja - Tiina Kultanen, omaishoidontuen sosiaaliohjaaja - Anna-Liisa Niemelä, erityissuunnittelija - Karita Häkkinen, taloussuunnittelija Projektihenkilöt - Sari Koho, palveluohjaaja, kotihoito, FVH - Erja Ronkainen, palveluohjaaja, omaishoito, FVH - Sari Luostarinen, projektipäällikkö 2/2014 asti, FVH - Anne-Mari Sandell, viestintä, FVH - Roope Ritvos, hankealueen vetäjä, FVH
Tavoitteet Tukea ikääntyneiden itsenäistä asumista kotona Edistää ikäihmisten valinnan vapautta Ottaa entistä kattavammin huomioon henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet Löytää keinoja ikäihmisten hyvinvoinnin tueksi ja tukea sitä, että ikäihminen voi saada tarvitsemansa tuen ja palvelut juuri hänelle mielekkäällä tavalla
Tavoitteet 1. Palveluohjauksen kehittäminen ja henkilökohtaisen budjetin kokeilu Syksy 2013 kevät 2014 3. Yhteistyö yksityisten ja kolmannen sektorin palvelun tarjoajien kanssa 2. Ikääntyneiden odotusten ja toiveiden kartoitus tulevaisuuden palveluista Talvi 2013 - kevät 2014
Kohderyhmä ja alue Mukaan kutsuttiin: Omaishoitoperheitä (66) Kotihoidon tukipalvelujen asiakkaita (95) Joukko kotihoidon muita asiakkaita (18) Toteutus Kallion ja Alppilan alueilla Mukaan kutsutuista asiakkaista 51 kiinnostui projektista ja 39 asiakasta jatkoi mukana (noin 21 %)
Palveluohjaus lyhyesti - Asiakastyön menetelmä - Eri tahojen tuottamien palvelujen yhteensovittamista - Ikäihminen entistä paremmin mukaan arviointiin ja päätöksentekoon hänelle sopivista palveluista - Palvelutarpeisiin ratkaisuja yli julkisen ja yksityisen sektorin rajojen - Palveluiden hankkimiseen kokeiltiin henkilökohtaista budjettia, joka tarkoittaa rahasummaa, joka kuluu henkilön hoidon ja palvelujen kustannuksiin joka tapauksessa - Ratkaisuja voivat olla myös omien voimavarojen parempi tunnistaminen ja hyödyntäminen, palveluohjaajan antama neuvonta tuki- ja hakemusasioissa, tai vapaaehtoisavun etsiminen
Minun arkeni tehtäväkirja Kehitettiin Minun arkeni tehtäväkirja ikääntyneen ja palveluohjaajan luottamussuhteen ja vuorovaikutuksen tueksi Varmistetaan ikääntyneen oman äänen kuuluminen palvelutarpeensa arvioinnissa Pureudutaan asiakkaiden tarpeiden löytämiseen
Minun arkeni tehtäväkirja Taustalla LARU-hankkeessa kehitetty Arjen luotain sujuvuutta arkeen luotauspaketti, jota kehitettiin edelleen Tärkeä vertaiskehittämisen malli HEKO-haastattelu Sukulaisuutta myös yksilökeskeisen elämänsuunnittelun työkaluille (person centered planning, PCP) www.helensandersonassociates.co.uk Tehtäväkirjassa kuusi aihe-aluetta: 1. Terveyteni ja toimintakykyni 2. Asuminen ja kotini 3. Ystäväni ja läheiseni 4. Arkipäiväni ja viikonloppuni 5. Oma aikani 6. Elämänpolkuni
Henkilökohtaisen budjetin kokeilu Luotiin projektia varten käytännön toteutustapa Tällä hetkellä järjestelmät ja lainsäädäntö eivät tunne henkilökohtaista budjettia palveluiden järjestämistapana Laskennallinen peruste henkilön käyttämättä jääneissä palveluissa (esim. kuljetuspalvelut) Kaupunki toimi palvelun hankkijana: Käytetiin kosti-tilausjärjestelmää ja maksusitoumuksia
Esimerkkejä palveluohjaus- ja HB-kokeilusta Palveluohjausta tehtiin 39 asiakkaalle (25 kotihoito, 14 omaishoito) Palveluohjauksen asiakkaista 12 kokeili henkilökohtaista budjettia Palveluohjauksessa nousi esiin 1. Yksinäisyys ja juttuseura - Oman ikäisen sekä oman henkisen seuran kaipuu 1. Liikkuminen ja ulkoilu - Turvallisempaa ulkoilla kaverin kanssa - Vanhoissa taloissa usein rappusia hissin jälkeen, itsenäinen liikkuminen kodin ulkopuolella haastavaa - Kallion ja Alppilan alueet mäkisiä 3. Asioiden hoitaminen - Ei tiedetä etuuksista ja tuista - Lomakkeiden täyttäminen ollut haastavaa - Asioiden selvittelyyn, hoitoon ja loppuunviemiseen tarvitaan tsemppausta
Esimerkkiasiakas (nro 27) Kotihoidon tukipalveluasiakas; Ikä: 87; Sukupuoli: Nainen; Asuu puolison kanssa Kuvaus tilanteesta Asiakkaan liikkuminen on huonoa ja hidasta. Jaksaa liikkua kerralla vain lyhyitä matkoja; liikkumisen apuna kävelysauvat. Asiakas on myös ylipainoinen ja hänellä sydämen vajaatoiminta, jonka vuoksi jalat ovat erittäin turvoksissa. Lisäksi käsissä tunnottomuutta, joten kodin töiden tekeminen vaikeaa. Puoliso hoitaa pariskunnan asioita. Puoliso ajaa autoa jonkun verran, tarkat ajat ja reitit pitää suunnitella hyvin etukäteen. Ratkaisuja, joita löydettiin Palveluohjaaja auttoi asiakasta hakemaan kuljetuspalvelumatkoja helpottamaan asiakkaan liikkumista jatkossa Palveluohjaaja kertoi Herttoniemen apuvälineyksiköstä ja antoi sen yhteystiedot. Sieltä asiakkaalle haettiin rollaattori ja koroketyynyt tuoliin. Henkilökohtainen budjetti Käyttämättä jäänyt MenuMat Hankittiin jalkahoitoa jalkojen turvotuksen ja huonon kunnon takia 1 x kk, yhteensä 9 kertaa (huhti-joulukuu) = 569.
Esimerkkiasiakas (nro 35) Omaishoitoperhe, jossa vaimo hoitaa miestä; Ikä: vaimo 70 v., mies 77 v. Kuvaus tilanteesta Pariskunta asuu mäkisessä ympäristössä Kalliossa Hoidettavalla on taustalla aivoinfarkti Hän liikkuu sisällä lyhyitä matkoja rollaattorin avustuksella, mutta ulkona hän liikkuu pyörätuolilla. Hän haluaisi ulkoilla enemmän ja kaipaisi tukea liikuntaan, jotta jäljellä oleva toimintakyky säilyisi vähintään nykyisellä tasolla. Hän kuitenkin kertoi, että kova tyyny sattuu, jos pyörätuolissa istuu pitkiä aikoja. Hoidettava viettääkin nykyisin paljon aikaa sängyssä. Omaishoitajan terveys ja toimintakyky hyvä. Omaishoitaja ei kuitenkaan jaksa työntää pyörätuolia pitkiä matkoja, varsinkaan kodin lähellä mäkisessä ympäristössä. Hän on kasvissyöjä ja käyttää paljon erilaisia lisäravinteita. Häntä mietityttää ravitsemukseen ja sen terveysvaikutuksiin liittyvät asiat. Hoidettavan muistisairauteen liittyen miehellä ilmenee toisinaan estottomuutta puhetavassa, mikä loukkaa vaimoa ja vaimo on asiasta surullinen.
Ratkaisuja, joita löydettiin Palveluohjaaja antoi pariskunnan yhteystiedot HDL:n Seniori-Vamos projektille, jotta hoidettavalle löytyisi vapaaehtoinen ulkoilukaveri, jolla on voimaa työntää pyörätuolia. Sovittiin, että Seniori-Vamoksen työntekijä tapaa asiakkaan ja kartoittaa heille vapaaehtoista ulkoilukaveria. Palveluohjaaja kertoi asiakkaalle mahdollisuudesta hankkia uusi tyyny pyörätuoliin Laakson apuvälineyksiköstä Omaishoitaja hankkii tyynyn miehelleen. Palveluohjaaja suositteli vaimolle Suvanto ry:n keskusteluapua, josta vaimo voisi saada apua ja tukea. Lisäksi omaishoidon tuen ammattilainen puolestaan kertoi vaimolle, että he voivat käyttää useammin lyhytaikaisia hoitojaksoja. Henkilökohtainen budjetti Osa kuljetuspalvelumatkoista käyttämättä sekä suurin osa lakisääteisistä vapaista käyttämättä. Vaimolle hankittiin ravitsemusneuvontaa, jossa käydään läpi asiakkaan käyttämät lisäravinteet ja annetaan tietoa terveellisen ja monipuolisen kasvisruokavalion noudattamisesta ikääntyneenä. Hoidettavalle hankittiin fysioterapiaa kotiin, tukemaan miehen toimintakyvyn ylläpitämistä. Henkilökohtainen budjetti oli yhteensä 1005 e loppuvuoden ajaksi.
Tulevaisuuden käyttäjäymmärryksen kerääminen Kerättiin toiveita ja tietoa tulevaisuuden palveluille 2 x Ideakahvila eli osallistavan muotoilun (co-design) työpajat - Ensimmäiseen osallistui 7 iältään 65-85 -vuotiasta - Toiseen osallistui 13 iältään 60-75 -vuotiasta Laadullinen kysely, johon vastasi 15 iältään 66-79 vuotiasta Löytyneitä tuloksia peilattiin v. 2013 tehtyyn laajaan kansalliseen senioritutkimukseen (n=800)
Tulevaisuuden käyttäjäymmärryksen kerääminen Tuloksena tietoa ikääntyneiden hyvinvoinnin tekijöistä: 1. TERVEYS 2. ITSENAÏSYYS 3. LIIKUNTA 4. ARJEN AKTIIVISUUS, OSALLISTUMINEN JA HARRASTUKSET 5. SOSIAALISUUS, YHTEISO LLISYYS Suositukset ikääntyneiden tukemiseen Suositukset ikääntyneiden tavoittamiseen
www.forumvirium.fi Kiitos!