JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA

JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojakso Lauri Soukka Kehittämishankeraportti Tammikuu 2009 Ammatillinen opettajakorkeakoulu

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) Soukka, Lauri KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 15 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi JOHTAMISEN OPINNOT ILMASOTAKOULUSSA Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojakso Salainen saakka Koulutusohjelma Ammatillinen opettajakorkeakoulu Työn ohjaaja(t) Rautio, Tuija Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Ilmasotakoulussa on ollut tarve tarkastella ja kehittää sotilasammatillisia opintoja. Yhtenä tavoitteena työskentelyssä oli rakentaa uusi koulutusmalli, jossa kurssikohtaisesta opetuksesta siirrytään avoimeen opetustarjontaan, joka kuvataan mahdollisimman selkeästi sisältönsä ja tavoitteidensa osalta. Vanhassa, tietylle opiskelijaryhmälle suunnatussa opetuksessa opiskelijat pidettiin omina ryhminään. Samansisältöisiä opetustapahtumia jouduttiin pitämään useita, mikä sitoi resursseja. Uuden koulutusmallin tavoitteena oli julkistaa avoin opetustarjonta, josta opiskelijat voivat poimia opintoja omien tarpeidensa mukaisesti. Kehittämishankkeessa on osallistuttu johtamisen opintojen kehittämiseen ja rakennettu yksi johtamisen opintoihin kuuluva opintojakso, Rauhan ajan johtamisympäristöt. Hankeraportissa tuodaan esille miten opintojakson rakentaminen käynnistyi ja mitkä seikat vaikuttivat sisällön valintaan. Raportissa kerrotaan opintojen rakenne ja toteutusmalli. Opinnot toteutetaan osittain verkko-opintoina. Kehittämishankkeen teoreettinen viitekehys rakentuu enimmäkseen ryhmäoppimiseen sekä koulutusta ohjaaviin suunnitelmiin ja hyviin käytänteisiin. Lähteinä on käytetty myös johtamiseen liittyvää kirjallisuutta sekä puolustusvoimien omia oppaita. Kehittämishakkeena olleesta opintojaksosta on saatu ensimmäiset kokemukset ja sitä on tarkoitus kehittää edelleen. Avainsanat (asiasanat) Johtaminen, johtamisympäristöt, sotilasammatillinen koulutus Muut tiedot

JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Author(s) Soukka, Lauri DESCRIPTION Date Type of Publication Development project report Pages 15 Language Finnish Confidential Title LEADERSHIP STUDIES AT THE AIR FORCE ACADEMY Peacetime leadership environments programme Until Degree Programme Vocational Teacher Education Tutor(s) Rautio, Tuija Assigned by Abstract At the Air Force Academy, there is a need to revise and develop professional military studies. One aim in this work has been to build up a new educational model, where a move is made away from course-specific instruction towards an open teaching programme, and where the teaching is described as clearly as possible both for the part of its content and aims. According to the old model, which was aimed at a certain student group, students were kept in their own separate groups. This meant that teaching of the same content had to be done several times over, which in turn bound resources. The aim of the new model was to release an open teaching programme, from within which, in accordance with their own needs, students can choose and compile their own studies. The objective of the development project has been to study the development of leadership studies and create a leadership studies programme entitled Peacetime leadership environments. The project report emphasises how creating this course began and what factors affected the choice of content. The report describes the structure of the studies and the model for their implementation. The studies are realised partly in the form of network-based studies. The theoretical framework for the development project is built mostly on group learning and plans for steering education as well as best practices for this. Sources used include also literature relating to leadership and the Defence Forces own guidelines. The first experiences relating to the programme used as the development project have been received and the intention is to further develop it. Keywords Leadership, leadership environments, professional military education Miscellaneous

SISÄLTÖ 1 ILMASOTAKOULU - ILMAVOIMIEN PUOLUSTUSHAARAKOULU...2 2 RAUHAN AJAN JOHTAMISYMPÄRISTÖT OPINTOJAKSON KEHITTÄMINEN...4 2.1 OPINTOJAKSON RAKENNE JA TAVOITTEET...6 2.2 VALMISTAVAT TEHTÄVÄT...7 2.3 LÄHIOPETUKSEN SISÄLTÖ...8 2.4 SYVENTÄVÄT TEHTÄVÄT...9 2.5 ARVIOINTI...10 3 PEDAGOGISET PERIAATTEET...11 4 KEHITTÄMISHANKKEEN ETENEMINEN...12 5 POHDINTA...13 LÄHTEET...15 1

1 ILMASOTAKOULU - ILMAVOIMIEN PUOLUSTUSHAARAKOULU Ilmasotakoulu on yksi kolmesta puolustusvoimissa toimivista puolustushaarakoulusta. Se sijaitsee Tikkakoskella, Jyväskylän pohjoispuolella. Yksi Ilmasotakoulun tehtävistä on järjestää ja kehittää oman puolustushaaran henkilöstölle annettavaa koulutusta sekä ohjata muissa ilmavoimien joukko-osastoissa tapahtuvaa koulutustoimintaa. Muita puolustushaarakouluja ovat Maasotakoulu ja Merisotakoulu. Ilmasotakoulu suunnittelee, toteuttaa ja kehittää ilmavoimien upseeri- ja aliupseerikoulutusta, henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutusta sekä varusmieskoulutusta. Ilmasotakoulun Elso-koulutuskeskus vastaa elektronisen sodankäynnin koulutuksesta toisena valtakunnallisena koulutuskeskuksena. Puolustusvoimissa organisaatioiden osaamista kehitetään osaamiskartoitusten perusteella. Yksilöiden osaamisen kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin osaamisen kehittämisen suunnitelmiin. Osaamisen kehittäminen on organisaation ja sen yksilöiden kykyjen ja valmiuksien suunnitelmallista tuottamista. Puolustusvoimien koko henkilöstön kehittämisen päämääränä on luoda osaamista sotilaallisen suorituskyvyn varmistamiseksi. Suorituskyvyn edellyttämää osaamista luodaan puolustusvoimien koulutusjärjestelmässä. Sen tarkoituksena on kehittää koko henkilöstön tehtävissä edellyttävää osaamista. Koulutusjärjestelmää on kehitetty yhteiskunnan muun koulutuksen osana huomioiden puolustusvoimien tarpeet ja erityispiirteet. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 6.) Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä muodostuu palkatun henkilöstön ja asevelvollisten koulutusjärjestelmistä. Tässä työssä on keskitetty tarkastelemaan Ilmasotakoulussa annettavan palkatun henkilöstön koulutuksen kehittämistä ja johtamisen opintoihin kuuluvaa Rauhan ajan johtamisympäristöt -opintojaksoa. 2

Palkatun henkilöstön osaaminen varmistetaan luomalla edellytyksiä osaamisen kehittämiselle, ura- ja henkilösuunnittelulle sekä toimivalle tehtäväkierrolle. Puolustusvoimissa on mahdollista harjoittaa sotatieteellisiä opintoja, suorittaa sotilasalan akateemisia perus- ja jatkotutkintoja sekä osallistua täydennyskoulutukseen. Palkatun henkilöstön osaamisen kehittäminen koostuu peruskoulutuksesta jatkokoulutuksesta täydennyskoulutuksesta perehtymisestä ja työssä oppimisesta. Ilmasotakoulun koulutuskeskuksessa perustettiin vuoden 2008 alussa opettajaryhmät pääaineittain: Sotilaspedagogiikan, sotataidon, tekniikan ja johtamisen opettajaryhmät. Opettajaryhmän toimintaa johtaa kyseisen oppiaineen pääopettaja. Yhtenä tavoitteena opettajaryhmän työskentelyssä oli lähteä rakentamaan uutta koulutusmallia, jossa kurssikohtaisesta opetuksesta siirrytään avoimeen opetustarjontaan, joka kuvataan mahdollisimman selkeästi sisältönsä ja tavoitteidensa osalta. Vanhassa kurssikohtaisessa opetuksessa tiettyä kurssia tai opintokokonaisuutta suorittavat opiskelijat pidettiin omina ryhminään. Samansisältöisiä opetustapahtumia jouduttiin pitämään useita, joskus jopa samanaikaisesti. Tämä sitoi luonnollisesti opetushenkilöstöä ja -kalustoa. Uuden koulutusmallin tavoitteena oli julkistaa avoin opetustarjonta, josta eri kurssien opiskelijat voivat poimia opintoja omien tarpeidensa mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa samalla opintojaksolla voi olla useiden eri kurssien opiskelijoita, esimerkiksi akateemisia opintojaan suorittavia kadetteja ja ammatillisessa koulutuksessa olevia aliupseereja. Oppimistehtävillä säädellään koulutuksen tasoeroja opiskelijaryhmien välillä, heille asetettujen oppimistavoitteiden mukaisesti. Tänä päivänä Ilmasotakoulussa opetus pyritään järjestämään opiskelijalähtöisesti. Ajattelussa on tapahtunut selkeästi muutos. Aiemmin opettajan katsottiin kantavan vastuun tavoitteiden asettamisesta ja opiskelijan oppi- 3

misesta. Nykyään opiskelija asettaa tavoitteet opinnoille, tietysti huomioiden organisaation tavoitteet, ja vastuu opinnoista on opiskelijalla. Tämä tapahtuu tietysti opettajan tukemana. Opettaja on kasvattaja ja rohkaisija, jonka ensimmäinen tehtävä on kasvattaa oppilaista hyviä ja tasapainoisia, elämänhaluisia ihmisiä, joilla on valmiuksia osallistua yhteiskunnan rakentamiseen (Luukkanen 2004, 21). Myös opettajien osalta alussa oli muutosvastarintaa. Osa opettajista olisi halunnut pitää vanhasta mallista kiinni. Opetuksen avaaminen julkiseksi sisällön ja tavoitteiden suhteen ehkä koettiin vaikeaksi ja opettajan vapautta rajoittavaksi. Saadut palautteet ja kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet suunnan olevan oikean, eikä uusi toteutusmalli aseta opettajalle rajoitteita opetusmenetelmien käyttöön. 2 RAUHAN AJAN JOHTAMISYMPÄRISTÖT -OPINTOJAKSON KEHIT- TÄMINEN Opettajaryhmiä muodostettaessa koulutuskeskuksen henkilöstö jaettiin opettajaryhmiin osaamisen ja halukkuuden perusteella. Itse kuulun johtamisen opettajaryhmään. Opettajaryhmässä lähdettiin kartoittamaan johtamisen opintoihin liittyvään opetustarjontaa perehtymällä jo käynnissä olevien koulutusten opetussuunnitelmiin. Opetussuunnitelmien tarkastelu osoitti useissa koulutuksissa olevan hyvin samansisältöisiä tavoitteita. Samanaikaisesti selvitettiin millaisia tarpeita on opiskelijoiden ja organisaatioiden osaamisen kehittämisessä ja vastaako opetuksen tavoitteet niihin. Edellä mainitun työn perusteella saimme selvitettyä mitä opintojaksoja meidän tulee johtamisen opinnoissa tarjota. Samanlainen työ on tehty muiden pääaineiden, sotilaspedagogiikan, sotataidon ja tekniikan opetuksen osalta. Näistä opintojaksoista muodostuu Ilmasotakoulun koulutuskalenteri, opintokori tai millä nimellä sitä halutaankaan kutsua. Opinnot ovat luokiteltu tasomäärittelyltään perus-, yleis- sekä mestaritason opintoihin. Opintokokonaisuudet ja kurssit muodostuvat edellä mainituista opintojaksoista. Osa opintojaksoista on pakollisia ja osa opiskelijan valittavissa oman tarpeen mukaisesti. 4

Opintojaksot ovat avoimia opetustapahtumia. Yksittäiselle opintojaksolle voi ilmoittautua kuka tahansa ilmavoimien työntekijä jos opinnot tukevat hänen henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä. Tarve pyritään kartoittamaan vuosittain kehityskeskusteluun liittyen ja päätöksen opintojaksolle esittämisestä tekee työntekijän esimies. Jakson nimi Laajuus Opintojakson ajankohta Lähipäivät (vk) Perustason opinnot IVJP1.1 Johtamisen perusteet 2 22.12.08-28.2.09 14.-15.1.2009 (vk 3) IVJP2.1 Henkilöstövoimavarojen 1 1.1.30.5.2009 4.-6.2.2009 johtaminen I (vk 6) IVJP3.1 Johtajana kehittyminen 1 1.2.-30.5.2009 24.-25.3.2009 (vk 13) IVJP4.1 Ammatillinen 1 22.12.08-30.5.09 19.1.2009 viestintä - ja tutkimus (vk 4) IVJP5.1 Turvallisuustoiminnan perusteet 0,5 15.2.2008-28.2.2009 19.1.2009 (vk 4) Yleistason opinnot IVJY1.1 Johtamisen arvot ja etiikka 1 1.1. - 30.3.2009 20.1.2009 (vk 4) IVJY2.1 Henkilöstövoimavarojen 1 1.1.-30.4.2009 18.-20.2.2009 (vk 8) johtaminen II IVJY3.1 Osaamisen johtaminen I 1 1.2-30.3 4.3.2009 (vk 10) IVJY4.1 Osaamisen johtaminen II 1 1.3-30.5 15.4.2009 (vk 16) IVJY5.1 Puolustusvoimien 1 01.01.- 31.3.09 10.-11.2.2009 organisaatiokulttuuri (vk 7) IVJY6.1 Prosessijohtaminen ja 2 15.1.- 30.6.09 9.2.2009 (vk 7) TRSS-suunnittelu 27.-28.5.2009 (vk 22) IVJY7.1 Rauhanajan 1 20.4.-31.7.09 25.-26.5.2009 johtamisympäristöt (vk 22) IVJY8.1 Sodanajan johtamisympäristöt Johtamisen opinnot, kevät 2009 2 2.3.09-30.6.09 1.-2.6.2009 (vk 23) Vastuuhenkilö Winhakoodi Opiskelupaikkoja (max) Juha Jokitalo 35 Kimmo Taskinen 35 Anssi Aaltonen 35 Riitta Penttinen 35 Tapio Pihlajamäki Mikko Hakuli 35 Sauli Keskinen 35 Kimmo Taskinen 35 Hannu Tapanainen 35 Hannu Tapanainen 35 Juha Jokitalo 35 Jarmo Heikkinen 35 Lauri Soukka 35 Kimmo Pispa 35 Taulukko 1: Keväällä 2009 Ilmasotakoulussa toteutettavat johtamisen opinnot. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 6.) Edellä mainitun opettajaryhmässä tehdyn kartoitustyön perusteella määritellyt opintojaksot jaettiin ryhmän opettajien kesken. Vastuulleni tuli opintojakso, joka käsittelee opiskelijoiden rauhan aikaisia johtamisympäristöjä. Niitä voivat olla esimerkiksi varusmieskoulutusta antava perusyksikkö, viestikorjaamo, lentoyksikkö, esikunnan osasto jne. Eli se ympäristö, työyhteisö, jossa opiskelija tekee normaalia jokapäiväistä työtään. 5

Opiskelijoiden työyhteisöt ovat hyvin erilaisia tehtäviensä, henkilöstörakenteensa ja toimintaympäristöjensä puolesta. Lähdin selvittämään mitä yhteisiä, johtamistoimintaan vaikuttavia asioita löytyy jokaisesta työyhteisöstä. Ensimmäisenä nousi esiin normisto, joka ohjaa ja säätelee työyhteisön toimintaa. Puolustusvoimien toimintaa on ohjeistettu kohtuullisen tarkasti. Ylimpänä normistossa ovat lait ja asetukset, mm. laki puolustusvoimista, asevelvollisuuslaki ja työturvallisuuslaki. Tämän lisäksi on lukuisia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita, jotka säätelevät mm. talouteen, henkilöstöasioiden hoitoon ja työsuojeluun liittyviä asioita. Oman haasteensa luovat varomääräykset, joilla ohjeistetaan toimintaa vaarallisissa olosuhteissa, kuten ammunnoissa tai fyysisesti raskaassa koulutuksessa. Toiseksi pohdin mikä olisi sellainen tekijä, joka on viime aikoina ollut vaikuttamassa jokaiseen työyhteisöön riippumatta toimintaympäristöstä. Voimakkaasti lisääntynyt kansainvälinen toiminta näkyy varmasti kaikissa työyhteisöissä, ja sen vaikutusta työyhteisön toimintaa ja johtamiseen ei välttämättä ole kaikilta osin pystytty ottamaan huomioon. Kolmantena käsiteltävänä asiana tuli esille tarve keskustella työyhteisön toiminnasta, sen merkityksestä jäsenilleen, niin alaisille kuin esimiehillekin. Miten esimiesten on huomioitava tämä omassa johtamistoiminnassaan, millaisia kokemuksia opiskelijoilla asiasta on? Kolme edellä mainittua asiaa ovat sellaisia, jotka vaikuttavat jokaisen työyhteisöön ja sen johtamistoimintaan. Näitä asioita käsitellään opintojaksolla yhdessä sekä pienryhmissä. Lisäksi jokainen opiskelija tuo esille oman johtamisympäristönsä erityispiirteitä. Tämä avaa laajempaa ymmärrystä muille opiskelijoille erilaisista ilmavoimien rauhan ajan johtamisympäristöistä. 2.1 Opintojakson rakenne ja tavoitteet Oppilas hakeutuu opintojaksolle ura- tai henkilöstösuunnittelun pohjalta. Ilmasotakoulu julkistaa koulutustarjonnan ilmavoimien toiminnan ja resurssien suunnittelun (TRSS-prosessi) perusteella vuosittain syksyllä. Joukko- 6

osastot suunnittelevat henkilöstönsä osaamisen tavoitteita tämän koulutustarjonnan perusteella. Rauhan ajan johtamisympäristöt opintojakso on yhden opintoviikon laajuinen. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna, pääosin verkkotyöskentelynä. Opintoihin kuuluu valmistavia tehtäviä, lähiopetusta Ilmasotakoululla sekä syventäviä tehtäviä. Opintojaksolle on rakennettu Puolustusvoimien koulutusportaaliin työtila, johon opiskelijat kutsutaan. Työtilassa on kerrottu opintojakson tavoitteet, ohjeet ennakoivien tehtävien tekemiseen, lähipäivien ohjelma sekä ohjeet syventävien tehtävien tekemiseen. Opintojakson tavoitteina on, että opiskelija tarkastelee omaa rauhan aikaista toimintaympäristöä, työyhteisöä johtamisen näkökulmasta perehtyy keskeisesti omaan rauhan ajan toimintaympäristöön vaikuttavaan normistoon ymmärtää työyhteisön tarkoituksen ja merkityksen rauhanajan toiminnassa tarkastelee erilaisia toimintaympäristöjä johtamisen näkökulmasta yhteisöllistä oppimista hyödyntäen tutustuu toisten opiskelijoiden kautta myös itselle vieraampiin toimintaympäristöihin. 2.2 Valmistavat tehtävät Opintojakson opinnot aloitetaan itsenäisesti laadittavilla valmistavilla tehtävillä ennen lähiopetusta. Alla lainaus työtilasta: Aloita opinnot tutustumalla työtilaan ja opintojen sisältöön sekä tekemällä toinen alla olevista vaihtoehtoisista ennakkotehtävistä ennen lähiopetusta: A. Selvitä mitkä normistot ohjaavat työyhteisösi (perusyksikkö, viestitekniikkakeskus, huoltokeskus, esikunta tms.) toimintaa. Pohdi myös, mitä jo- 7

kaisen työntekijän tulee tietää oman organisaationsa hallinnosta, perustehtävästä, visiosta, strategioista, taloudesta ja pelisäännöistä. Miksi? B. Pohdi miten puolustusvoimien kansainvälistymisen haaste vaikuttaa työyhteisösi toimintaan. Millaista kv-hanketyötä työyhteisössäsi tai toimialallasi tehdään? Miten se vaikuttaa työyhteisön toimintaan ja johtamiseen? Millaisessa kv-toiminnassa itse haluat olla mukana? Laadi esitettyjen kysymysten pohjalta 2-3 sivun laajuinen selvitys ja valmistaudu sen pohjalta käytävään ryhmäkeskusteluun lähijaksolla. Palauta työsi viimeistään viikkoa ennen lähijaksoa ennakkotehtävien palautuskansioon. Edellisen lisäksi tutustu materiaali -kansiossa oleviin verkkojulkaisuihin ja lähdekirjallisuuteen. 2.3 Lähiopetuksen sisältö Lähipäivillä käsitellään ennakkotehtävien pohjalta ensin yhteisesti työyhteisön toimintaan vaikuttavaa normistoa, mm. sen hallinnointia ja tiedottamista eri työpaikoilla. Aiheen käsittelyssä keskitytään kaikille yhteisiin, jokaisen työtä ohjaavaan normistoon. Lähiopetuksen sisältöön on valittu aiheita, jotka ovat tukemassa opiskelijoita omassa esimiestyössään. Lähiopetuksessa käsiteltäviä aiheita päivitetään tarvittaessa saadun palautteen ja osaamistarpeiden mukaisesti. Opiskelijat tuovat myös henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan henkilökohtaisia osaamistavoitteita esille. Alla on esimerkkejä lähiopetuksen sisällöstä: Työsuojelu vaikuttaa jokaisen työyhteisön toimintaan. Esimiehen tulee olla selvillä oman työpaikkansa työsuojeluorganisaatiosta ja - henkilöstöstä, miten se toimii ja millä tavalla se on huomioitava johtamistoiminnassa. Aihetta käsitellään työsuojelupäällikön johdolla. 8

Työyhteisö on sen jäsenilleen erittäin tärkeä. Aihetta käsitellään esimiestyön näkökulmasta ja pohditaan toimivan työyhteisön vaikutusta työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen. Yhtenä oppimisen ohjausmuotona Ilmasotakoulussa on jo pitkään käytetty vertaisryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on hyödyntää opiskelijapienryhmän asiantuntemusta ja itseohjautuvuutta. Ryhmän jäsenet kehittävät yhdessä yhteistä ymmärrystä oppimisen kohteena olevasta asiasisällöstä. Edellä mainittujen aiheiden ja ennakkotehtävien pohjalta käydään ryhmäkeskustelu ryhmäohjaajien johdolla. 2.4 Syventävät tehtävät Syventävät tehtävät tehdään lähipäivien jälkeen. Tehtävät palautetaan koulutusportaaliin, ja opiskelijat saavat verkossa palautteen töistään. Alla lainaus työtilasta: A. Valitse yksi opintojaksoon kuuluva kirja ja kirjoita sen perusteella työyhteisön johtamisen haasteita pohtiva raportti (2-4 sivua). Tarkastele kirjoituksessasi miten kirjan herättämät ajatukset näkyvät työyhteisösi johtamisessa ja miten haluaisit niiden siinä näkyvän. Ei siis referaattia kirjan sisällöstä. Palauta raportti opintojakson työtilassa olevaan palautuskansioon. B. Arvioi ennakkotehtävän, ryhmäkeskustelun ja raportin perusteella vertaisopiskelijan oppimista. Anna hänelle palautetta kommentoimalla raportin palautuskansiossa olevaa työtä. C. Opintojakson suorittaminen edellyttää verkkokeskusteluun osallistumista. Verkkokeskustelussa Sinun täytyy tehdä yksi keskustelun avaus ja kommentoida vähintään kahta kirjoitusta. Tee keskustelun avaus lähijakson opetuksesta tai lukemastasi kirjasta esiin nousseista ajatuksista. Muista toisten mielipiteiden kunnioittaminen ja omien mielipiteiden perustelu. D. Laadi reflektio, jossa pohdit omaa oppimistasi, miten koit ennakkotehtävät, lähiopetuksen ja syventävän käsittelyn. Millaisia ajatuksia opintojakso sinussa herätti, onko niillä vaikutusta omaan toimintaasi työyhtei- 9

sössä esimiehenä tai työntekijänä? Tee tämä tehtävä viimeisenä ja palauta se opintojakson työtilassa olevaan palautuskansioon. Opiskelija valitsee ao. kirjallisuusluettelosta yhden opintojaksoon kuuluvan kirjan sekä tutustuu verkkojulkaisuihin: - Borgman, M. & Packalén E 2002. Parhaat käytännöt työyhteisön kehittämiseen. Helsinki: Tammi - Juuti Pauli & Vuorela Antti 2004. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Juva: PS-kustannus - Juuti, Pauli (2006) Johtaminen eilen, tänään, huomenna. Otava - Järvinen Pekka (2005): Ammattina esimies. WSOY - Mäkisalo, M. 2003. Yhdessä onnistumme: opas työyhteisön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Helsinki: Tammi - Ruohotie Pekka 2005. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY - Ruohotie Pekka ja Honka Juhani (2002): Palkitseva ja kannustava johtaminen. Edita: Helsinki - Suomen Reserviupseeriliitto 2001. Tulikoe. Ihmisten johtaminen sodan ja rauhan aikana - Valtanen Mikko (toim.) 2008. Johtamisen sosiaalipsykologia. Johtamisen laitos - Viitala Riitta 2004. Henkilöstöjohtaminen. Helsinki: Edita - http://www.vte.fi/sisu/tyo/yhteiso/tekstit/index.html - http://www.vte.fi/sisu/tyo/orgmuut/tekstit/ 2.5 Arviointi Opiskelija saa palautetta koko opintojen ajan; valmistavista tehtävistä, ryhmäkeskusteluista lähijaksolla sekä syventävistä tehtävistä. Oppimista arvioidaan opettajilta saadun palautteen, vertaisarvioinnin ja itsearvioinnin avulla. Oppimiseen annetaan aikaa; asioiden syvällinen omaksuminen ja pohdiskeleva, soveltava kirjoittaminen vie aikaa. Hyväksytty oppimistehtävä sisältää aina teoriatiedon lisäksi tiedon soveltamista ja omia kokemuksia. 10

Opiskelijat käsittelevät lähipäivillä tekemiään ennakkotehtäviä ryhmäkeskusteluissa, sekä antavat verkossa palautetta toisille lähipäivien jälkeen tehtävien syventävien tehtävien osalta. Tämä on myös osa arviointia ja jatkuvan palautteen saamista. Ryhmänormit takaavat töiden laadun ja riittävän tason. Ryhmänormit ovat ryhmän omia, epävirallisia käyttäytymissääntöjä, joilla ryhmä kontrolloi jäsentensä käyttäytymistä. Ryhmänormit ovat se välittävä mekanismi, jonka kautta ryhmäkiinteys vaikuttaa ryhmän jäsenten käyttäytymiseen. Ryhmä kontrolloi sisäisesti ryhmänormien noudattamista. (Kouluttajan opas 2006, 37.) Arviointi tapahtuu asteikolla hyväksytty / täydennettävä. 3 PEDAGOGISET PERIAATTEET Opintojakson toteutuksessa on haluttu hyödyntää opiskelijoiden erilaista osaamista ja kokemusta, ovathan kaikki jo työskennelleet vuosia puolustusvoimissa ja tulevat hyvin erilaisista tehtävistä ja työyhteisöistä. Ryhmäoppiminen on merkittävä keino tavoitteen saavuttamisessa (Ruohotie, 2000, 55). Yhteisten oppimistehtävien avulla ryhmäoppiminen sidotaan niihin erilaisiin toimintakulttuureihin, joita esimerkiksi suomalaisessa sotilasorganisaatiossa on omaksuttu sen historian kuluessa. Ryhmätoiminnan myötä toimintakulttuuria voidaan myös arvioida ja pyrkiä kehittämään edelleen. Vertaisryhmäoppimisen tärkeimpänä tavoitteena on kaikkien ryhmäläisten osallistuminen jaetun tietämyksen rakentamiseen joko uuden tiedon, parempien argumenttien tai selkeämmän ymmärryksen aikaansaamiseksi. (Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009, 28.) Opintojaksolla on haluttu hyödyntää ryhmäoppimista senkin vuoksi, että se on hyvin yleisesti käytössä niin henkilökunnan kuin varusmiesten koulutuksessa. Vaikka oppiminen on aina yksilöllistä, puolustusvoimien toiminnalle 11

on ominaista, että oppiminen tapahtuu pitkälti tietyn ryhmän tai joukon osana. Tämän takia vuorovaikutus, yhteistoiminnallinen oppiminen ja pienryhmätoiminta painottuvat oppimisessa. Vertaistuella, esimerkiksi taistelijaparilla ja ryhmällä, on monessa oppimistapahtumassa tärkeä merkitys. (Kouluttajan opas 2006, 20.) Opiskelija voi hyödyntää opintojaksolla saatuja kokemuksia ryhmäoppimisesta myös omassa työssään. Opiskelijat ryhmäytetään ennen opintoja Ilmasotakoululla järjestettävillä infopäivillä. Muodostettavat ryhmät toimivat opiskelijoiden keskinäisenä vertaisryhmänä mm. työskentelyssä lähijaksoilla ja Verkkosotakoulussa opintojakson työtilassa. Ryhmäytyminen on tärkeä osa yhteisöllisessä oppimisessa. Toisilleen entuudestaan vieraat ihmiset muodostavat ryhmän vasta, kun heillä on keskinäistä vuorovaikutusta, yhteinen tavoite, tietyt säännöt ja tietty työnjako (Niemistö 2000, 16). Lähipäivillä olleista ryhmäkeskusteluista sekä koulutusportaalissa tapahtuneista verkkokeskusteluista on tullut opiskelijoilta positiivista palautetta. Ne on koettu oppimisen syventämisen ja tiedon jakamisen kannalta erittäin hedelmällisiksi. Keskusteluissa on lähestytty samaa ongelmaa useasta näkökulmasta, sellaisistakin joista opiskelijalla itsellä ei ole ollut tietoa tai kokemusta. Esimerkiksi lentäjät, lentoteknisen ja johtamisjärjestelmäalan henkilöstö tarkastelee kysymystä omasta näkökulmasta ja tuo kokemuksensa ja osaamisensa kaikkien tietoon sekä samalla laajentaa omaa näkemystään. Opiskelijat kantavat vastuun oppimisesta opinnoille asetettujen ja henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti. Opintorakenteella pyritään parantamaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisukykyä, vuorovaikutustaitoja sekä oppimaan oppimisen taitoja. 4 KEHITTÄMISHANKKEEN ETENEMINEN Kehittämishankkeeni on osa Ilmasotakoulun johtamisen opintojen kehittämistä. Kuluneen vuoden aikana muodostettiin aiemmin mainitut opettajaryhmät. Opettajaryhmien sisällä työskentely on käynnistynyt pääopettajan 12

johdolla ja edennyt ryhmien välillä suunnilleen samaan tahtiin. Koulutustarjontaan kuuluvat opintojaksot ovat pääpiirteittäin valmistuneet syksyn aikana, osa opintojaksoista, mm. oma opintojaksoni on jo pidetty ensimmäiselle opiskelijaryhmälle. Tehdyn työn pohjalta on julkaistu puolustusvoimallinen asiakirja Ilmasotakoulun koulutuskalenteri 2009. Kalenterista selviää kaikki Ilmasotakoulussa annettava sotilasammatillinen koulutus ja sen liitteenä olevasta opiskelijan oppaasta opintojen sisällöt, tavoitteet, toteutustavat ja ohjeet opintoihin hakeutumisesta. Jatkossa uusi koulutuskalenteri ilmestyy edellisen vuoden syksyllä. Vaikka nyt tehty työmäärä on kohtuullisen suuri, tulee se kuitenkin jatkossa helpottamaan resurssipulaa. Samansisältöistä opetusta ei tarvitse pitää useille pienille opiskelijaryhmille, vaan opiskelijat voidaan yhdistää samaan opintojaksoon. Opetuksessa pystytään myös hyödyntämään heterogeenisen opiskelijaryhmän erilaiset kokemukset ja laaja-alainen ammattitaito ja näin edistämään kaikkien opiskelijoiden oppimista. Jatkossa opintojaksojen sisältöä ja toteutusmallia kehitetään saadun opiskelijapalautteen sekä koulutukseen lähettävien joukko-osastojen antaman palautteen ja kehitysesitysten pohjalta. Rauhan ajan johtamisympäristöt opintojaksossa hyödynnän entistä enemmän opiskelijoiden omia kokemuksia sekä ammatillista osaamista. Valmistautumalla ryhmäkeskusteluun opiskelija tarkastelee kriittisesti omaa ja työyhteisönsä toimintaa. Samalla hän tuo toisille opiskelijoille pohdittavaksi uusia näkökulmia johtamistoimintaan sekä laajentaa näkemystä muista, itselle vieraammista ilmavoimien toimintaympäristöistä. Selkeästi kehitettävä osa-alue on arviointiin liittyen perusteiden tarkentaminen opiskelijoille vertaisarvioinnin laatimiseen. 5 POHDINTA Ilmasotakoulun Koulutuskeskuksen opettajaresurssit ovat olleet viime vuosina aika lujilla. Pitemmän aikaa on tiedostettu tarve tehostaa opetusta ko- 13

koamalla useammasta opiskelijaryhmästä opiskelijoita samalle opintojaksolle. Ongelmana on ollut se, etteivät eri kurssien opetuksen tavoitteet ole olleet kaikilta osin selvillä. Opetussuunnitelmien tarkastelun kautta tavoitteita tarkennettiin vastaamaan paremmin osaamisen kehittämistarpeeseen. Samalla tarkasteltiin miten eri opiskelijaryhmien opetusta voidaan yhdistää. Nyt eri opintokokonaisuuksia opiskelevat opiskelijat voivat olla samoilla opintojaksoilla, mutta he tekevät siinä tarvittaessa hieman erilaisia oppimistehtäviä. Näin voidaan säädellä opintojen tasoa eri opintokokonaisuuksien välillä. Opintojaksojen uudelleen rakentaminen on mahdollistanut edellä mainitun toiminnan ja uskoakseni se tulee jatkossa helpottamaan opettajien työtä. Samoin pystymme tarjoamaan opiskelijalle enemmän valinnaisuutta opintoihinsa. Avoimesta koulutustarjonnasta on myös mahdollisuus poimia yksittäisiä opintojaksoja tai pelkkiä luentoja vaikka ei olisi opiskelemassa mitään opintokokonaisuutta. Koin, että työ oli oman kehittymiseni kannalta merkityksellinen. Se paransi valmiuksiani omaan opettajuuteen ja kannusti edelleen osallistumaan Ilmasotakoulussa annettavan koulutuksen sekä oman osaamisen kehittämiseen. Kokemukseni ryhmäohjaamisesta ovat olleet positiivisia. Opiskelijat omaavat valtavan määrän tietoa ja kokemuksia. Kun on onnistunut saamaan sen esille ja jaettavaksi ryhmän kesken, se on hieno tunne. Jokaisessa ryhmäkeskustelussa olen oppinut paljon uutta. 14

LÄHTEET Ilmasotakoulu 2008. Ilmasotakoulun sotilasammatillinen koulutuskalenteri ja opiskelijan opas 2009 Luukkainen, O., 2004. Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: PSkustannus Mikko Valtanen (toim.) 2008. JOHTAMISEN SOSIAALIPSYKOLOGIA - Käsitteitä ja käytäntöjä sotilasyhteisössä. Helsinki: Edita Prima Oy Niemistö, R. 2000. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammerpaino Pääesikunta/Koulutusosasto 2006. Kouluttajan opas. Helsinki: Edita Prima Oy 15