Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, 02770 Espoo

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26.02.2015 Sivu 1 / 36 Kokoustiedot Aika 26.02.2015 torstai klo 17:35-20:05 Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, 02770 Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Antti Aarnio, puheenjohtaja Pia Aarrekivi Anitra Ahtola Jussi Honkaheimo Raakel Inkeri Seppo Kallunki Teuvo Loman Ville Lappalainen, poistui klo 18.05 2 jälkeen Kari Pajunen, saapui klo 17.46 2 jälkeen Tipsu Bazouleva Anders Wikholm Riina Nevamäki Muut saapuvilla olleet Jaana Jalonen Oskari Ruohonen Martti Merra Merja Nordling Jarmo Ikävalko Nina Taipale Juha Hovinen Jetta Laajarinne Tarja Kauppinen Paula Pullinen kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja nuorisopalvelupäällikkö, poistui klo 18.41 3 liikuntapalvelupäällikkö kehittämisasiantuntija, poistui klo 19.12 4 suunnittelupäällikkö, poistui klo 19.22 5 jälkeen markkinointipäällikkö, lautakunnan tiedotuksesta vastaava henkilökunnan edustaja hallintosihteeri, sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26.02.2015 Sivu 2 / 36 Allekirjoitukset Antti Aarnio puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 3.3.2015 Anitra Ahtola Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2014 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 6.3.2015 osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26.02.2015 Sivu 3 / 36 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 3 1 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2014 6 talousarvion ennakkotilinpäätös / seuranta tilanteesta 31.12.2014 4 2-3 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2015 18 käyttösuunnitelman hyväksyminen 5 4-5 Meri-Matti, Nuorten kulttuuriareenan ja Matinkylän 21 nuorisotilan tarveselvitys 6 6-7 Espoo Basket Team ry:n oikaisuvaatimus 28 koulutusavustuksesta 7 8 Esbo Skytteföreningen ry:n oikaisuvaatimus 29 stipendienjaosta 8 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 30 9 Kokouksessa kuullut selostukset 31

Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 26.02.2015 Sivu 4 / 36 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. nuorisolautakunnan kokous on kutsuttu koolle liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 19.2.2015 päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 26.02.2015 Sivu 5 / 36 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Anitra Ahtola.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 6 / 36 1577/02.02.02/2014 3 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion ennakkotilinpäätös / seuranta tilanteesta 31.12.2014 Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Liisa Paavola, puh. 09 816 52109 Pirjo Mutanen, puh. 050 089 5980 Nina Taipale, puh. 050 365 3431 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön ennakkotilinpäätöksen / seuranta II tilanteesta 31.12.2014. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 1 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion seuranta tilanteesta 31.12.2014 - Pöytäkirjamerkinnät tilanteessa 31.12.2014 Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 7 / 36 Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen toimintakate toteutuu vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Tulokseen on päästy tulosyksiköittäin sovituilla sopeuttamistoimenpiteillä, joten tulostavoite on toteutunut. Tulostavoite tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistumisesta on myös toteutunut. Sivistystoimen tasoisista tavoitteista on toteutunut myös tulosyksiköiden prosessien kuvaaminen. Tilojen käyttöasteen laskentaperusteet ovat työn alla ja tilojen käytön suunnitelmaa on tehty, mutta nämä eivät valmistuneet vielä vuoden loppuun mennessä. Tältä osin tavoite ei toteutunut. Sopimuksia palveluliikelaitoksen kanssa ei saatu tehtyä eikä tavoite toteutunut. Henkilöstötavoitteista maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrän prosentuaalinen osuus on lisääntynyt, kun vuonna. 2013 osuus oli 3,3 prosenttia, niin vuoden 2014 prosentuaalinen osuus oli 3,5, jolloin tavoite toteutui. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen määrä laski suunnitellusti, tavoite toteutui. Työhyvinvointimatriisin tulokset ja poissaolotiedot eivät ole vielä käytettävissä, joten tältä osin tavoitteen toteutumista ei vielä voi arvioida. Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille pystyttiin tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpaikka Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja Omnian yhteistyönä. Omnian saamien lisäpaikkojen ansiosta lisäopetuksen tarve väheni, tulostavoite toteutui. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena oli vaikuttavuuden paraneminen. Vuoden 2013 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä oli 52,6 prosenttia (valmistuneista opiskelijoista) ja jatko-opiskeluun siirtyneiden määrä 2 prosenttia. Vastaavat luvut vuoden 2012 tulosrahoituksessa olivat työllistyneiden osalta 47,5 ja jatko-opiskelun osalta 2. Tulostavoite on toteutunut. Valtuustokauden tavoitetta lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tuesta edistettiin lisäämällä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä opetuksessa koulujen kerhotoimintaa on lisätty valtion tukemilla kerhorahoilla. Kulttuurin tulosyksikössä on lisätty erilaisia tilaisuuksia sekä kulttuurineuvolatoimintaa. Kulttuuriketjun ja KULPSin tilaisuuksia on järjestetty runsaasti. Liikunnan ja nuorisopalvelujen kerhotoimintaa on lisätty. Tavoite on toteutunut. Taiteen perusopetuksen siirryttyä Suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön, on sen piiriin saatu myös lisää vapaaoppilaspaikkoja tukemaan vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaa.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 8 / 36 Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kevään 2014 ylioppilaiden puoltoäänien keskiarvo Espoon päivälukioissa oli 24,9, kun se vuotta aiemmin oli 24,4. Valtakunnallinen keskiarvo vuonna 2014 oli 23,6 puoltoääntä (vuonna 2013 23,7), joten Espoon tulokset ovat selvästi valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella ja todennäköisesti suurten kaupunkien joukossa parhaassa neljänneksessä. Koko maan paras lukio puoltoäänillä mitattuna oli Etelä-Tapiolan lukio. Perusopetuksessa koko ikäluokalle tehtävää oppimistulosten arviointia ei ollut tarjolla. Tulostavoite on toteutunut. Keskeistä Opinmäen palvelukonseptin suunnittelussa on uuden oppimisympäristön kehittäminen, sen toteuttaminen käytännössä sekä yhteistyö toimialarajojen yli, eri toimialojen tarpeet ja osaamisalueet huomioiden. Valmistelua on tehty keväästä lähtien, mutta työ valmistuu vasta toukokuussa 2015. Tavoite ei toteutunut. Matinkylän palvelutorin suunnittelu on edennyt, kulttuurin palvelutarjonta, kirjasto ja tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen aluetyötoimintaa on tulossa palvelutorille, samoin nuorisopalvelujen toimintaa. Tavoite on toteutunut. Sivistystoimen tasapainotus- ja tuottavuus ohjelman (TATU) -seuranta 26.1.2015 Sivistystoimessa on laaja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU), jossa on 24 projekti tai toimenpide kuvausta. Sivistystoimen TATU -ohjelman talouden ja tuottavuuden vaikutukset tähtäävät ensisijaisesti siihen, että niukentuvin voimavaroin pystyttäisiin tuottamaan edelleen laadukkaita sivistyspalveluja. Osa toimenpiteistä tavoittelee myös suoranaisia säästöjä mm. sitoinfra. Palveluverkkoihin ja tiloihin liittyvät toimenpiteet ovat pidemmän ajan tavoitteita, mutta kirjastoverkon osalta on jo lautakunnan päätöksiä mm. Espoonlahden osalta. Opinmäen koulukeskuksen ja Matinkylän palvelutorin osalta työ etenee. Tilojen käytön tehostamiseen on pohjatyö meneillään, kun päiväkoti- ja koulutilojen kapasiteettiä ja nykykäyttöä tutkitaan. Tehtävä on työläs ja aikataulusta ollaan hieman jäljessä. Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleen järjestely on toteutunut 1.1.2015 alusta, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät koulutuskuntayhtymä Omniaan. Esbo Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Kerhotoiminnan kehittäminen on laajasti usean tulosyksikön tavoitteena. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kerhoista on tarkoitus kehittää päivähoitoa kevyempi vaihtoehto, koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita uusitaan ja tutkitaan kustannustehokkuutta mm. oma toiminta/ostopalvelu. Ruotsinkielisen opetuksen osalta tutkitaan

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 9 / 36 mahdollisuutta toteuttaa ns. kokopäivä koululaisilla (Heldag för barn och unga). Matalan kynnyksen kerhotoimintaa lisätään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen osalta. Taksoja ja maksuja on tarkistettu sekä avustusperiaatteita uudistettu liikuntapalveluissa sekä kulttuuripalveluissa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen mm. sähköiset yo-kirjoitukset, resurssivarausjärjestelmä, varhaiskasvatuksen mediakasvatus sekä Sitoinfra-projekti. Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, toimenpiteitä: lakisääteiset selvitetään, aikuiskoulutuksen ulkoistus, uusien opettajien aloitusajankohta sekä opetuksen resurssointi osana v. 2015 budjetin sopeuttamista. Espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa sivistystoimesta on pilottina suomenkielinen opetus, lisäksi on toteutettu ICT:n organisointi Palveluliikelaitokseen sivistystoimen osalta. Varhaiskasvatuksessa tehostetaan lomien suunnittelua ym. arjen säästötoimenpiteitä, vapaa-ajan palveluissa priorisoidaan perustehtäviä, kumppanuuksia ja kouluyhteistyömallia kehitetään liikuntapalveluissa, hankinta- ja tilausprosesseja uudistetaan, arjen sujumiseksi tehdään kehittämistä mm. sopimukset Palveluliikelaitoksen kanssa. nuorisopalvelujen tulosyksikön tavoitteiden toteutuminen nuorisopalveluiden keskeiset sekä pitkän aikavälin että vuositason kehittämistavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet on kirjattu tuloskorttiin. Strategiaprosessin mukaisesti kuluvan vuoden tavoitteiden toteutumista seurataan lautakuntatasoisesti neljä kertaa vuodessa. Tässä raportissa käsitellään nuorisopalveluiden vuodelle 2014 asettamien tavoitteiden toteutumista. Resurssit ja johtaminen näkökulman pitkän aikavälin tavoitteena on, että on kehittää sekä talouden että tilojen tehokasta ja koordinoitua käyttöä. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan hyvällä johtamiselle ja esimiestyöllä. Vuoden 2014 tavoitteiden osalta esimiestyöhön ja henkilöstöön liittyviä tuloksia saatiin Kunta 10 - henkilöstötutkimusten kautta. Vuoden 2014 tavoitteina oli nostaa käytyjen kehityskeskusteluiden määrää 80 % vastanneista sekä pitää tulokset työilmapiirin osalta edellisten mittausten tasolla. Työilmapiiri tulokset pysyivät lähestulkoon samoina (3,73 / 5) ja kehityskeskusteluiden käymisen prosentti nousi 61 %:sta 77 % :iin. Nuorisopalveluissa aloitettiin johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojekti, jolla tähdätään erityisesti sairauspoissaolojen vähenemiseen.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 10 / 36 Kehittämisprojektin myötä aloitettiin tehtävänkuvien laatiminen sekä johdon sparraukset. Liikuntatilojen kunnossapidon vastuujako tilan omistajan ja vuokralaisen välillä sujuu käytännön tasolla, kiinteistökohtaisia sopimuksia ei ole tehty. Nuorisotilojen ja leirikeskusten osalta tilan omistajan ja vuokralaisen vastuujako on selvillä ja kunnossapidon osalta tarkennetut suunnitelmat toteutetaan alkuvuodesta 2015. Nuorisotilojen käytön ja jakamisen periaatteet vahvistettiin syksyllä 2014, myös maksuperusteet uudistettiin. Avustusten ja vuorojen jakoperusteiden muutokset perustuvat Espoon ja sitä kautta Liikuntapalveluiden tarinaan. Muutoksen tarkoituksena on taata kaikille nuorille mahdollisuus maksuttomaan tai edulliseen harrastustoimintaan. Lisäksi estetään drop out ilmiötä ja edistetään maahanmuuttajien kotoutumista liikunnan avulla. Muutosesityksen keskeiset periaatteet esiteltiin lautakunnalle 21. 22.8 2014 ja suurille seuroille seminaarissa 16. 17.10.2014. Muutosesitys käsiteltiin lautakunnassa joulukuussa ja muutokset astuvat voimaan maaliskuussa 2015. nuorisopalveluissa on käytössään laajaa tietoa ja mittareita tiedolla johtamisen tueksi. Tulosyksikön ja palvelualueiden seurantamittaristosta ja tunnusluvuista laadittiin kuvaus sekä tulosyksikkötasoisesti, että palvelualueittain. Jatkossa tullaan arvioimaan mittareiden strategialähtöisyyttä ja priorisoimaan keskeisimmät seurattavat mittarit ja tunnusluvut. nuorisopalveluiden talous- ja strategiaprosessi kuvattiin ja aikataulutettiin. Talouden seurantaa tehdään systemaattisesti ja tilanteesta raportoidaan lautakunnalle suunnitellusti. Asukkaat ja palvelut näkökulman keskeisinä tavoitteina on lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisääminen, liikkumisen aktivoinnin lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Palveluita tuotetaan laadukkaasti ja kehitetään yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa sekä kumppanuuksia hyödyntäen. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksien ja sosiaalisia verkostoja rakentavan toiminnan lisäämiseksi on tehty liikunta- ja nuorisopalveluissa uusia avauksia sekä kehitetty olemassa olevaa toimintaa. Liikuntapalveluiden lasten ja nuorten maksuton säännöllinen liikuntatoiminta kartoitettiin. Eri toimijoiden maksuton liikuntatoiminnan (koulujen kerhot, seurakunnat, muut toimijat) kartoitus on kesken. Liikuntapalveluiden osittain koordinoimat Wau kerhot (1-3 luokat) sekä Muuvi kerhot (4-6 lk) ovat maksuttomia ja niiden määrää pystyttiin lisäämään hallitusti. Kerhojen tarjoamista 7-9-luokkalaisille suunnitellaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa, työ kesken. Nuorisopalveluissa matalan kynnyksen harrastetoimintaan lisättiin rahoitusta. Järjestöille tarjottiin mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseen nuorisotiloilla. Toiminnan tarjoajia ei kuitenkaan löytynyt, yksittäisiä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 11 / 36 poikkeuksia lukuun ottamatta. Alueilla pienryhmätoiminnan käyntikerrat laskivat 3 % edellisvuodesta ja ohjaustuntien määrä laski 2,6 %. Sateenkaarevien nuorten nuorisotila Kirjavan toiminta aloitettiin yhteistyösopimuksella HeSetan kanssa syksyllä 2014. Nuorisopalveluissa kohdennetun pienryhmätoiminnan prosessia kehitettiin raportoinnin osalta ja prosessin kriittiset pisteet käsiteltiin. Uudet toimintaohjeet esiteltiin henkilöstölle syksyllä 2014 ja ne astuvat voimaan vuoden 2015 alusta. Myös kohdennetun pienryhmätoiminnan lisäämisen kannustettiin alueilla. Näiden ryhmien määrä kuitenkin laski 9 ryhmällä vuoteen 2013 verrattuna, osin henkilöstövaihdosten vuoksi. Tajua mut! - projekti etenee suunnitellusti aikataulussaan. Ammattilaisten Kick off järjestettiin 28.8. ja nuorten Kick off- kiertue (3 tapahtumaa) toteutettiin loppuvuoden aikana. Liputusten määrä nousi hitaasti loppuvuodesta. Liikkumisen aktivointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja harrastusmahdollisuuksia lisättiin. Ikäihmisten liikunnan osalta koulutettiin Ulkoiluystäviksi tänä vuonna yhteensä 58 henkilöä. Ulkoiluryhmiä lisättiin senioreitten liikunta-aamujen muodossa (5 ryhmää osin oppilaitosyhteistyön). Ulkoiluryhmätoimintaa kehitettiin vuodenaikojen mukaan. Kauppakeskuskävelyryhmä perustettiin Sellon kauppakeskukseen ja Iso Omenan vastaavan pilotointi toteutettiin marraskuussa. Liikunnanohjaushenkilöstöstä Liikuttava ystävä - kouluttajakoulutuksen on saanut nyt 4 liikunnanohjaajaa. Nuorisopalveluissa lisättiin ohjattua liikuntaa ja pienryhmätoimintaa nuorisotilojen toiminnassa. Erityislapsien harrastetoiminnan osalta liikunnanohjaus jatkaa erityislasten kouluyhteistyötä. KULPS- kulttuuri ja liikuntapolun osalta tehtiin erityisliikunnan päivitys ja toimintaa lisättiin. Monikulttuurisen liikuntapolun osalta on tavoitettu erityisesti tyttöjä ja nuoria naisia liikkumaan hankkimalla kokovartalouimapukuja, jotka mahdollistavat monikulttuuristen tyttöjen/naisten uintimahdollisuuksia. Uusia lajeja tytöille on lisätty. Rakenteilla olevista sekä perusparannettavista lähiliikuntapaikoista valmistuivat Leppävaaraan skeitti / lähiliikunta-alue, Metsämaan skeittialueen laajennus on tehty ja Aarnivalkean koulun kentän lähiliikuntaalue peruskorjattiin syksyllä. Lisäksi Leppävaaran ja Matinkylän urheilupuistoissa on otettu käyttöön interaktiiviset jalkapalloseinät. Asukkaiden ja asiakkaiden kuulemiseen on panostettu. Seurayhteistyössä on jatkettu säännöllisiä tapaamisia, ja niiden sisältöä on pyritty kehittämään seuratarpeita kuunnellen. Nuorten kuulemisen toimintatavat kuvattiin vuonna 2014. Helsingin nk:n toteuttaman nuorten kuulemisprosessin tulosten tarkastelua jatketaan. Nuorille järjestettiin ideakiertue, jossa nuoret pääsivät kertomaan ajatuksiaan espoolaisen nuorisotyön kehittämisestä. Nuori Espoo- brändin

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 12 / 36 lanseerauksen yhteydessä nuorille järjestettiin Voita oma ideasi -kilpailu, jossa nuorilta pyrittiin saamaan ideoita espoolaisen nuorisotyön kehittämiseen. Tavoite saavutettiin osittain niin, että nuoret toivat esille jonkin verran yksilöllisiä ideoita toiminnan sisältöön. Nuorten osallisuuden osalta tavoitteena oli lisätä kansalaistoiminnan ja nuorten lähivaikuttamisen keinoja. Työ käynnistyi 1.9.2014. Vuoden 2014 aikana käynnistettiin mm. Nuori Espoo-budjetoinnin suunnittelu Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen tuella. Kumppanuus- ja yhteistyön laatuun kiinnitettiin huomiota. Tavoitteena on löytää puuttuvat, palveluita oleellisesti tukevat mahdolliset uudet toimijat. Syksyn aikana kartoitettiin ja otettiin haltuun liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeisimpiä kumppanuuksia. Työ jatkuu vuoden 2015 puolella. Syksyllä aloitettiin myös työ tulosyksikön sopimusten läpikäymiseksi. Kouluyhteistyö - projekti on saanut jatkorahoitusta 30.6.2015 saakka. Kouluyhteistyömallin pilotointi alkoi syksyllä 2014. Pilotissa aloitti kaksi työntekijää 11.8. Työsuhteet jatkuvat 30.6.2015 saakka. Projektikoordinaattorin tehtävä jatkuu 30.6.2016 saakka jatkorahoituksesta riippuen. Liikuntapalvelut sai vuonna 2013 lähes 900 palautetta uusitun sähköisen palautejärjestelmän kautta. Vuoden 2014 tavoitteena on lyhentää järjestelmän kautta tulleiden palautteiden vastaamisaikaa edellisvuodesta. Marraskuun alkuun mennessä palautteita liikunnasta on tullut yli 2200 kpl ja vastausaikoja ei ole onnistuttu lyhentämään. Sähköinen resurssivarausjärjestelmä otettiin käyttöön keväällä venepaikkojen jaossa ja syksyn alussa ohjatun liikunnan ilmoittautumisten yhteydessä. Järjestelmä oli tarkoitus ottaa käyttöön myös tilojen hallinnan osalta vuoden lopussa.. Järjestelmän käyttöönotossa on ollut ongelmia ja sitä kehitetään edelleen. Henkilöstöä on osallistunut kehittämistyöhön ja samalla kouluttautunut järjestelmän käyttöön. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys näkökulman keskeisinä pitkän aikaväli tavoitteina on tuottaa palveluita kestävän kehityksen periaatteita huomioiden sekä järjestää valtakunnallisesti ja paikallisesti kuntalaisille houkuttelevia kilpailuita, tapahtumia ja leirejä. Liikuntapaikat ja nuorisotilat ovat viihtyisiä vapaa-ajan viettopaikkoja sekä tarjoavat urheilulle ja liikunta elämyksille laadukkaat puitteet. Vuoden 2014 osalta painopisteenä on visuaalisen ilmeen kehittäminen. Liikuntapaikkojen ilmettä kehitettiin mm. uusimalla uimarantojen infotauluja ja saaristovenelaitureiden kylttejä. 2014 kuntamarkkinoiden SM-kisoissa hopeaa voittaneen Espoo Liikkuu brändin rinnalle luotiin Nuorisopalveluiden uusi ilme Nuori Espoo. Nuori Espoo lanseerattiin syyskuussa ulkomainontakampanjana ja 6.9. Espoo Live - tapahtumassa. Uusi ilme tulee näkymään markkinointi- ja viestintämateriaaleissa sekä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 13 / 36 erilaisissa nuorisotapahtumissa voimakkaasti. Nuori Espoo on vahvasti mukana sosiaalisessa mediassa kuten Facebook ja Instagram. nuorisopalveluiden tavoitteena on, että Espoossa järjestetään sekä valtakunnallisesti että kuntalaisille houkuttelevia tapahtumia, kilpailuita ja leirejä. Tapahtumien osalta kiinnitettiin huomiota kokonaissuunnitteluun ja otettiin haltuun näkyvyyttä eri tapahtumissa. Liikunnallinen monilajileiri pidettiin kesäkuussa yhteistyössä kuuden seuran kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös sosiaalipalveluiden kanssa. Vuonna 2015 järjestetään Espoossa Leppävaarassa Stadium Sports Camp liikunnallinen monilajileiri, joka on suunnattu 11 14 vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin suunnittelu on alkanut. Lasten ja nuorten leiritoiminnan osalta nuorisopalveluissa kesän kurssi- ja leiritoiminta pystyttiin pitämään vuoden 2013 tasolla. Kansainvälisen toiminnan kehittämisen osalta aloitettiin yhteistyön koordinointi pohjoismaiden ystävyyskaupunkien kanssa. Tavoitteena on osallistaa nuoria mukaan kansainväliseen toimintaan. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli joulukuun (tilanteessa 26.1.2015) lopussa 46,3 milj. euroa eli 99,4 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 41,5 milj. euroa eli 93,7 prosenttia. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,5 milj. eurolla, johtuen mm. OPH:lta saaduista avustuksista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,05 milj. euroa, johtuen asiakasmaksutulojen kertymästä ja indeksikorotusten vaikutuksesta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulotulot alittavat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla, johtuen päivähoitolasten määrän vähennyksestä syyslukukaudella. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla, johtuen saaduista tuista ja avustuksista. nuorisopalvelujen toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,6 milj. euroa johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut! - viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Myös edellisenä vuonna päätetyt ja kuluvan vuoden aikana toteutuneet hinnankorotukset ovat tuoneet lisätuloja. Osa tarkistuksista tuli voimaan syyskaudella 2013, mutta kauden kevät-kesä 2014 vaikutukset näkyvät vasta nyt. Muun sivistystoimen toimintatulot alittavat muutetun talousarvion noin 3,9 milj. eurolla, johtuen sivistystoimen liian suuresta tuloarviosta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 14 / 36 Tulosyksiköiden tuloarviot on käyttösuunnitelmassa arvioitu realistisiksi ja ylimääräinen tulo-odote on budjetoitu muuhun sivistystoimeen. Toimintatulot (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) alittavat muutetun talousarvion noin 2,2 milj. eurolla. Alitus johtuu sivistystoimen liian suuresta tulo-odotuksesta. Toimintamenojen kertymä oli 673,3 milj. euroa eli 99,5 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä oli 648,8 milj. euroa, 99,2 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 321,5 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 97,9. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät. Sivistystoimen toimintamenot ilman nettobudjetoituja yksiköitä alittavat muutetun talousarvion noin 5,1 milj. eurolla. Talouden tuottavuus ja tasapainotusohjelman mukaisesti valtuusto vähensi sivistystoimen määrärahoja yhteensä 7,380 milj. euroa, josta 2,380 milj. euroa oli palkankorotuksen ja eläkeperusteisen eläkemaksun teknistä korjausta. Suomenkielisen opetuksen toimintamenot ylittävät muutetun talousarvion noin 2,7 milj. eurolla, johtuen mm. muille kunnille maksettavista asiakasmaksuista sekä koulujen väistötiloista aiheutuvista kustannuksista. Sisäisistä palveluista aula- ja turvallisuuspalvelut sekä toimitilavuokrat ylittävät muutetun talousarvion. Työvoimakustannukset alittavat muutetun talousarvion noin 2,6 milj. eurolla. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintamenot alittavat talousarvion n. 2,7 milj. eurolla. Määrärahat alittuvat henkilöstömenojen sekä sisäisten kuljetusten ja tietotekniikkapalveluiden osalta. Henkilöstömenot alittavat muutetun talousarvion noin 6,4 milj. eurolla. Vastaavasti työvoimanvuokrauskustannukset ovat n. 4,6 milj. euroa ja ulkoiset palvelujen ostot tulevat ylittymään n. 2 milj. eurolla. Avustukset ylittyvät noin 2,1 milj. eurolla starttirahan, lasten kotihoidon tuen, sekä yksityisen hoidon tuen osalta. Kustannuksia alentavia tekijöitä talousarvion toteutumisessa ovat olleet kunnallisessa päivähoidossa olevien alle 3-vuotiaiden lasten alhaisempi määrä keväällä, tilapäisjärjestelyjen toteuttaminen ilman lisätilakustannuksia, kelpoisuudet omaavan henkilöstön rekrytointivaikeudet, päivähoitopaikkojen käytön ja henkilöstömenoissa sijaisten käytön tehostaminen. Lisäksi TVT-hankintoja ei ole voitu toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 13 945 lapselle. Joulukuussa päivähoidossa oli 14 330 lasta, mikä oli 385 lasta ennakoitua enemmän.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 15 / 36 Svenska rum -lautakunnan toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 1,2 milj. eurolla. Henkilöstö- sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat -määrärahoja säästyy, koska oppilas- ja lapsimäärät kouluissa ja varhaiskasvatuksessa ovat olleet budjetoituja pienemmät. Myös Mattlidenin koulun parakkien käyttöönoton viivästymisestä säästyi määrärahoja. Sisäisissä toimintamenoissa ateriapalvelut ja toimitilavuokrat alittavat muutetun talousarvion. Kulttuurilautakunnan (pois lukien työväenopiston ja kulttuurin nettobudjetoidut) toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 0,6 milj. eurolla. Työvoima- ja painatuskustannukset alittavat muutetun talousarvion. Sisäisten palvelujen ostojen tietotekniikkakustannukset alittavat muutetun talousarvion. Nettobudjetoidun työväenopiston toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 1,6 milj. eurolla ja toimintamenot alittavat noin 1,2 milj. eurolla. Sitova toimintakate 6 256 000 euroa alittuu noin 0,5 milj. eurolla. Nettobudjetoidun kulttuurin toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot alittavat noin 0,3 milj. eurolla. Sitova toimintakate 14 973 000 euroa alittuu noin 0,6 milj. eurolla. nuorisolautakunnan toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 1,0 milj. eurolla johtuen mm. sääolosuhteista ja säästötoimenpiteistä. Nuorisopalvelujen avustukset ylittyvät 120 000 eurolla, jolla on tuettu Tyttöjen talo-projektia vuonna 2014. Käyttösuunnitelmassa määrärahat ovat palvelujen ostoissa. Kaupungin liikelaitoksen sisäisiin veloituksiin varatut määrärahat ylittyivät. Vuoden 2014 jaossa olleista 900 kesäsetelistä on lunastettu 770 kesäseteliä. Palvelujen järjestämiseen sekä aineisiin ja tarvikkeisiin varatuista määrärahoista talouden tuottavuus- ja tasapainotusohjelman mukaisesti jäi käyttämättä 1,3 milj. euroa, kun sisäiset palvelun ostot ylittyivät 0,4 milj. eurolla. Muun sivistystoimen osalta sisäiset toimintamenot alittavat muutetun talousarvion noin 2,3 milj. eurolla johtuen avoinna olevien vakanssien täyttämättä jättämisestä, avustusten pienenemisestä sekä säästötoimista. Investoinnit

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 16 / 36 Aineettomien hyödykkeiden investointimenot alittavat muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla. Liikuntapaikkojen perusparantamisen investointimenot alittavat muutetun talousarvion noin 16 000 eurolla. Koneet ja kalusto - investointimenot alittavat muutetun talousarvion noin 0,1,3 milj. eurolla johtuen suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan viivästyneistä hankkeista sekä ensikertaisen kalustamisen että mm. kuiturakentamisen osalta. Mattlidenin koulun parakkien käyttöönotto ja kalustaminen siirtyy ensi vuodelle. Investointituloina on saatu Suomen elokuvasäätiöltä Kannusalin ja Sellosalin elokuvalaitteiston digitalisointiin yhteensä noin 36 000 euroa. nuorisopalvelujen tulosyksikön menokertymä on 97,6 prosenttia (vuonna 2013 97,2 prosenttia). Tulokertymä on 115,1 prosenttia (2013 107,2 prosenttia). Henkilöstömenojen käyttöprosentti on 99,5 (2013 96,4 prosenttia). Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) määräraha on muutetun talousarvion mukaisesti 11,3 milj. euroa, josta on käytetty 11,3 milj. euroa, 99,7, prosenttia. Vuonna 2013 määräraha oli 11,6 milj. euroa ja toteuma vastaavana aikana 11,3 milj. euroa, joka oli 96,6 prosenttia määrärahasta. Avustusten käyttöprosentti on 103,9 (vuonna 2013 100,9). Nuorisopalvelujen avustukset ylittyvät 120 000 eurolla, jolla on tuettu Tyttöjen talo-projektia vuonna 2014. Käyttösuunnitelmassa määrärahat on huomioitu palvelujen ostojen puolella, sieltä säästyy vastaava määrä. Toimitiloja on veloitettu 99,9 prosentin edestä (vuonna 2013 100,6 prosenttia). Vuoden 2014 maanvuokrat on veloitettu kesäkuussa. Kaupungin liikelaitoksen sisäisiin veloituksiin annetut määrärahat ylittyivät 0,4 milj euroa. Sitovia sopimuksia on maksettu 4,2 milj. euroa, 93,1 prosentin verran (vuonna 2013 94,9 prosenttia). Koulujen iltavalvontaa on ostettu henkilöstönvuokrausyritys Seurelta 0,7 milj. eurolla, 101,1 prosenttia (vuonna 2013 98,0 prosenttia). Kesäseteleitä on vuoden 2014 puolella lunastettu 759 kappaletta (osa vuoden 2013 seteleitä), joka on 84,3 prosenttia seteleihin varatusta määrärahasta (vuonna 2013 96,0 prosenttia). Vuoden 2015 puolella on lunastettu vielä vuoden 2014 kesäseteleitä eli kaikkiaan vuoden 2014 seteleitä on lunastettu 770 kappaletta. Palveluja on järjestetty 83,3 prosentin edestä (vuonna 2013 86,1 prosenttia). Palvelujen ostoista säästyi määrärahaa kattamaan sisäisten erien ylitykset. Palvelujen järjestämiseen varatuista määrärahoista talouden tuottavuus- ja tasapainotusohjelman mukaisesti on säästetty henkilöstömenojen ohella vuoden 2014 menoissa. Keväällä vuoden 2014 alkuperäistä talousarviota tarkistettiin 670 000 euron verran. Kun Leppävaaran uimahalli on ollut ja on edelleen peruskorjattavana, on uimahallin henkilökunta ollut töissä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 26.02.2015 Sivu 17 / 36 kohteissa, jotka muuten on hoidettu ostopalveluin. Merellisen ulkoilun hankinnoissa on toteutettu vain välttämättömät hankinnat. Viime ja tämän talven olosuhteet ovat olleet sellaiset, että kenttien jäädytyskaudet ja latujen hoitokaudet ovat jääneet suunniteltua lyhyemmiksi. Tulot ylittyivät 0,6 milj euroa johtuen Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena-projektille sekä liikuntapalvelujen tulosyksikön maksujen tarkistuksesta vuonna 2013, osa tarkistuksista tuli voimaan syyskaudella 2013, joten kauden kevät-kesä 2014 vaikutukset näkyvät vasta nyt. Tajua mut! -projektiiin saaduista tuista osa siirrettiin vuodelle 2015, koska vastaava meno kohdistuu vuodelle 2015. Siirretty summa on 153 653 euroa. Liikuntapaikkojen perusparantamisen määräraha käytettiin urheilupuistojen, pallokenttien, venesatamien, uimarantojen, ulkoilusaarien, kuntoratojen ja lähiliikuntapaikkojen perusparantamiseen, käyttöprosentti oli 98,7 (2013 104,2). nuorisopalvelujen koneet ja kalusto määrärahat käytettiin mm. Luukin saunan ja Keski-Espoon huoltorakennuksen ensikertaiseen kalustamiseen sekä liikuntapalvelujen koneisiin ja laitteisiin. Käyttöprosentti oli 98,0 (vuonna 2013 89,7 prosenttia). Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 26.02.2015 Sivu 18 / 36 1775/02.02.00/2014 4 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2015 käyttösuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Liisa Paavola, puh. 09 816 52109 Nina Taipale, puh. 050 365 3431 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hyväksyy liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2015. nuorisopalvelujen tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 2 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2015 käyttösuunnitelma tekstiosa 3 nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2015 käyttösuunnitelma lukuina Selostus Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 3.12.2014. Talousarvio on laadittu käyttösuunnitelmatasoisena. Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien ohjeiden mukaan käyttösuunnitelma tarkistetaan vuoden 2015 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille. Talousarviovuoden aikana tarvittavat osamäärärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 26.02.2015 Sivu 19 / 36 Talousarvion sitovuus Lautakuntien sekä toimialojen ja tulosyksiköiden johtajien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava. Sivistystoimen käyttötalouden sitovuustaso on lautakuntataso paitsi nettositovan kulttuurin yksikön osalta, joissa on toimintakate sitova. Investointiosan pääsitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Poikkeuksena on 95 Koneet ja kalusto, josta sitovat määrärahat ovat lautakuntatasolla. Kaupunginhallituksella on oikeus tarkentaa valtuustoon nähden sitovien määrärahojen sitovuutta tarpeelliseksi katsomiensa osamäärärahojen osalta. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. koneisiin ja kalustoon. Silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä. Menettely edellyttää talousarvion tulojen vastaavaa korottamista. Toimialan johtajalla on oikeus tehdä toimialansa sitovien määrärahojen välillä vähäisiä siirtoja, jolla varmistetaan Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen ja jotka eivät aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Toimialan johtaja voi vastaavin edellytyksin tehdä toimialansa sisällä toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahan siirtoja. Sitovat määräykset Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Lautakunnat hyväksyvät tulosyksiköittensä käyttösuunnitelmat sekä käyttötalouden että investointien osalta valtuuston vahvistaman talousarvion puitteissa. Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Lautakunnat päättävät avustusten myöntämisperiaatteista. Avustusten myöntämisen ehdoksi tulee asettaa toimialan tavoitteisiin ja avustuksen saajan toimintaan ja edellytyksiin liittyvät toiminnalliset velvoitteet. Kaupungille tulee varata mahdollisuus tarkastaa avustusta saavien yhteisöjen toimintaa ja taloutta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 26.02.2015 Sivu 20 / 36 Talousarvion seuranta Lautakunnille tuodaan heinäkuun lopun ja vuoden lopun tilanteista seurantaraportit tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Seurantaraportit sisältävät myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Talousarvion seurantaraporttien lisäksi taloutta seurataan kuukausittain. Lautakunnille tuodaan huhtikuun ja lokakuun lopun tilanteista kuukausiraportit, jotka sisältävät myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Espoo-strategian toteutumisen seuranta Espoo-tarinassa on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinan perusteella valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä kuntalain tarkoittamat toiminnalliset ja taloudelliset talousarviovuotta koskevat tulostavoitteet. Tiedoksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 26.02.2015 Sivu 21 / 36 2560/10.03.02/2014 5 Meri-Matti, Nuorten kulttuuriareenan ja Matinkylän nuorisotilan tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh. 050 363 3661 Nina Grönmark, puh. 050 044 5500 Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Tapio Taskinen, puh. 050 574 4034 Vera Schulman, puh. 043 825 6113 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hyväksyy Meri- Matin koulun yhteyteen toteutettavan Nuorten kulttuuriareenan ja Matinkylän nuorisotilan tarveselvityksen liitteen mukaisena. Liitteenä oleva alustava huonetilaohjelma hyväksytään ohjaamaan koulun, nuorisopalvelujen tilojen ja aikuislukion tilojen suunnittelua. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Meri-Matin nuorisotilan ja Nuorten kulttuuriareenan tarveselvityslomake 5, tarveselvitys 26.2.2015 5 Meri-Matin alustava tilaohjelma, tarveselvitys 26.2.2015 - WDC_kultturiareenan toimintafilosofia - Havainnekuva, Tynnyripuiston kaavavalmistelu - Meri-Matin vuokranmääritys, tarveselvitys 26.2.2015 Nuorisopalveluiden toiminta Matinkylän alueella Matinkylän alueen nuorisopalveluiden toiminta keskittyy nyt Matinkylän monitoimitalolle. Nuorten tieto- ja neuvontapiste yesbox sijaitsee Iso Omenassa. Tulevan metrokeskuksen myötä Matinkylän alueellisen nuorisotilan, monitoimitalon, sijainti jää syrjään alueelta, jossa nuoret luontaisesti liikkuvat. Meri- Matin valmistumisen myötä nuorisopalvelut tulevat mahdollisesti luopumaan Matinkylän monitoimitalon tiloista. yesbox

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 26.02.2015 Sivu 22 / 36 puolestaan siirtyy valmistuvalle Matinkylän palvelutorille. Palvelutorilla ei tule olemaan avointa nuorisotilatoimintaa. Nuorten kulttuuriareena Lähtökohta ja tarve Nuorten kulttuuriareenan suunnittelulle on noussut useaan otteeseen Espoon nuorisovaltuuston tekemissä kannanotoissa ja aloitteissa. Asiaa on käsitelty jo vuonna 2005, jolloin potentiaalista tilaa on kartoitettu, mutta asia ei ole edennyt. Nuorisovaltuusto teki aiheesta talvella 2011 aloitteen, jossa peräänkuulutettiin nuorten omaa kulttuuriareenaa. Nuorisopalvelut tarttuivat aloitteeseen ja Nuorten kulttuuriareenaa lähdettiin suunnittelemaan WDCHelsinki2012 -vuonna, Nuoret muotoilevat maailmaa -hankkeen yhteissuunnittelutyöryhmän toimesta. Yhteissuunnittelutyöryhmään kuului nuorisovaltuutettujen lisäksi kaupungin työntekijöitä ja virkamiehiä eri tulosyksiköistä. Yhteissuunnitteluryhmän tehtävänä oli koota nuorten ajatuksia aiheesta ja jonka pohjalta työryhmä koosti Nuorten kulttuuriareenan toimintafilosofian. Kulttuuriareenan toimintafilosofia löytyy oheismateriaalista. Kulttuuriareena on eri nuorisokulttuurien kohtaamispaikka. Kulttuuriareena tarjoaa nuorille tilaa ja välineitä toimia sekä mahdollisuuden harrastaa ja kokeilla eri taiteenlajeja. Kaiken lähtökohtana on nuorten omaehtoisuus ja osallisuus. Kulttuuriareenalla järjestetään tapahtumia, koulutuksia ja kursseja, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Tämä asettaa toimitilojen ja lähiympäristön suunnittelulle vaatimuksia. Meri- Matin koulun sisäisten toimijoiden tulee luoda tilasta yhteinen ja monikäyttöinen kuullen tilan käyttäjiä eli nuoria. Auditorion on suunnittelu black-box -tyyppiseksi saliksi, mikä mahdollistaa monipuolisten tapahtumien järjestämisen tilassa. Nuorten kulttuuriareenan tulee sijaita keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Länsimetro tulee vaikuttamaan nuorten liikkumiseen sen helppouden ja nopeuden vuoksi. Länsimetron varrella olevien keskusten vetovoimaisuus on varmaa ja takaa toimintatilojen tehokkaan käytön. Tämän vuoksi nuorille suunnattuja palveluita tulee keskittää metron välittömään läheisyyteen. Matinkylän alueellinen nuorisotila Alueellinen nuorisotilatoiminta sisältää avointa toimintaa (nuortenillat) ja pienryhmätoimintaa (eri kerhot, kohdennetut pienryhmät). Lisäksi toimintaan sisältyy toimipisteestä riippuen mm. kouluyhteistyötä (esim. välituntitoiminta), jalkautuvaa nuorisotyötä, retkiä, leirejä ja tapahtumia. Nuorisotilat tarjoavat lapsille ja nuorille kivaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa; turvallisessa ympäristössä, nuorisoalan ammattilaisten kulkiessa rinnalla (Nuori Espoo-tarina).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 26.02.2015 Sivu 23 / 36 Matinkylässä asui vuonna 2014 noin 1750 9-17-vuotiasta lasta ja nuorta. Lasten ja nuorten määrä nousee yli 1900 vuonna 2024. Nuorten määrä nousee Matinkylässä siis n. 10 % Espoon väestöennusteen mukaan. Koko Matinkylän suuralueella 9-17-vuotiaiden määrä oli vuonna 2014 n. 3400 ja tulee olemaan n. 4400 vuonna 2024. Nuorten määrä nousee Matinkylän suuralueella siis lähes 30 % Espoon väestöennusteen mukaan. Tulevan metrokeskuksen myötä Matinkylän alueellisen nuorisotilan, monitoimitalon, sijainti jää syrjään alueelta, jossa nuoret luontaisesti liikkuvat Koulun ja nuorisotilojen toiminta ja tilojen yhteiskäyttö Kun nuorisotila sijoittuu koulun kanssa samaan rakennukseen, voi rakennuksessa olla useita yhteiskäyttöisiä tiloja esim. käden taidon tilat, kotitalousluokat, liikuntatilat, auditorio sekä henkilökunnan tauko- ja sosiaalitilat. Tämä alentaa toimitilakustannuksia. Toiminta painottuu eri aikoihin päivästä: Koulu toimii aamusta alkaen ja voi käyttää myös nuorisotiloja. Alueellisen nuorisotilan toiminta alkaa yleensä klo 13 jolloin koululaiset voivat tulla mukaan toimintaan. Nuorisotilan toiminta painottuu iltaan ja viikonloppuihin. Kulttuuriareenan toiminta-ajat tulevat painottumaan samoihin aikoihin. Meri-Matti -hanke Meri-Matti tulee olemaan Matinkylän keskustan koulu- ja kulttuurikeskus. Meri-Matti on kiinteistö, jossa toimii 3-sarjainen yhtenäinen peruskoulu, Omnian osana toimiva Espoon aikuislukio, Matinkylän nuorisotila ja Nuorten Kulttuuriareena. Meri-Matti tulee sijaitsemaan puiston vieressä Ison Omenan, metroaseman ja linja-autoterminaalin lähellä, Matinkylän uimahallin naapurina. Liikenteellisen solmukohdan uusia kuntalaispalveluja ovat myös Ison Omenan laajennukseen tuleva nykyistä laajempi kirjasto sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Nuorten kulttuuriareena on kaupunkitasoinen toiminta- ja tapahtumapaikka. Sen toiminnassa käytetään koulun ja aikuislukion tiloja, jotka toteutetaan tavanmukaista suurempina ja paremmin varusteltuina. Matinkylän nuorisotila on nuorisopalvelujen omaa tilaa, jonka toiminnassa hyödynnetään myös yhteisiä tiloja. Espoon aikuislukiolle tulee omat tilat liikenneyhteyksiltään erinomaiseen paikkaan. Osa tiloista on yhteisiä peruskoulun kanssa. Yhteisellä rakennushankkeella saadaan riittävät ja monipuoliset tilat taloudellisesti verrattuna tilanteeseen, jossa peruskoululle, aikuislukiolle ja nuorisopalveluille rakennettaisiin kullekin omat tilat. Yhteinen hanke

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 26.02.2015 Sivu 24 / 36 rikastuttaa kunkin toimijan tiloja ja toimintaympäristöä ja tuo erityispiirteensä myös toiminnan sisältöön. Erityinen taloudellinen ja toiminnallinen merkitys on Meri-Matin auditoriolla, nuorten kahviolla ja pääaulalla. Auditorio näyttämöineen on tavanomaista koulutasoa suurempi. Se on koulun suurryhmäopetustila ja juhlatila, nuorten konserttisali ja teatteri, joka muuntuu siirtokatsomon kokoamisella aikuislukion ylioppilaskirjoitussaliksi sekä koulun ja nuorten liikuntasaliksi. Myös näyttämöä voi käyttää liikuntatilana. Kouluun tulee myös varsinainen liikuntasali liikunnanopetusta ja kuntalaiskäyttöä varten. Sisääntuloaula ja nuorisopalvelujen kahvila ovat päivittäin nuorten ja aikuislukion opiskelijoiden tauko- ja kohtaamispaikka ja toimivat lämpiönä kulttuuriareenan tapahtumissa sekä koulun ja lukion juhlissa. Koulun kädentaidon ja taiteen tilat ovat tavanomaista suuremmat ja yhteiskäytössä nuorten kulttuuritoiminnan kanssa. Henkilökunnan taukoja työtilat ovat koulun ja aikuislukion yhteiset ja aikuislukio voi iltaopetuksessa käyttää koulun opetustiloja. Sijainti julkisen liikenteen solmukohdassa on välttämätön kaupunkitasoisille palveluille, kuten Nuorten Kulttuuriareenalle ja aikuislukiolle. Se on tarpeen myös peruskoulun kaksikieliselle opetukselle. Hyvän toiminnallisen kokonaisuuden vuoksi joudutaan hyväksymään puutteet ulkoliikunnan olosuhteissa. Tiivisti rakennettu kaupunkiympäristö ja tarkoitukseensa pieni tontti tuovat myös haasteita koulukokonaisuudelle. Peruskoulun ylimpien luokkien liikunnan opetukseen tarvittavalle isolle kentälle ei ole tilaa ja myös suunniteltu alakoulun kenttä on suosituksia pienempi. Koulun tarvitsema yläkoulun kenttä (koko n. 67-74 m x 103-111 m) esitetään toteutettavaksi esim. Gräsanojan itäpuolelle Gräsanlaaksoon tai muualle lähialueelle Haukilahden koulun ja lukion peruskorjauksen yhteydessä. Kenttä tullee palvelemaan useampia lähialueen kouluja esim. Meri- Matti, Haukilahden koulu ja lukio ja Mattliden skolcentrum. Tämän lisäksi koulujen liikunnanopetuksessa joudutaan turvautumaan Matinkylän urheilupuistoon sekä koulujen pihoilla sijaitseviin pieniin kenttiin. Vaadittavien autopaikkojen määrä tullaan vahvistamaan valmisteilla olevassa asemakaavassa. Autopaikkoja ei sijoiteta koulun omalle ahtaalle tontille, vaan ne tullaan asemakaavan mukaan toteuttamaan osana keskitettyä yhteispysäköintiratkaisua. Autopaikkojen alustava kustannusennuste on noin 1 M. Liitteenä oleva alustava huonetilaohjelma sisältää tilat 3-sarjaiselle yhtenäiselle peruskoululle, Matinkylän nuorisotilalle sekä kaupunkitasoisille Nuorten Kulttuuriareenalle ja Espoon aikuislukiolle.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 26.02.2015 Sivu 25 / 36 Meri -Matin sijoituspaikka Matinkylässä Tilakeskuksen ja Kaupunkisuunnittelukeskuksen yhteistyöllä on tehty selvityksiä Matinkylän uimahallin, nuorisotilojen ja koulun vaihtoehtoisista sijoituspaikoista sekä tonttien käytöstä. Vaihtoehtoisista paikoista koululle tehtiin konsulttiselvitys. Vaihtoehtoiset tontit eivät sovellu edes yhtenäiselle peruskoululle, saati kaupunkitasoisille palveluille. Osa tonteista on liian pieniä tai huonosti käytettäviä, osa sijaitsee alueella, jonka lähellä ei ole riittävää asutusta tai johon oppilaat ohjattaisiin toisen koulun ohitse. Etäisyys linja-autoterminaalista ja metrosta johtaa siihen, että aikuislukio ja Nuorten kulttuuriareena jäävät pois yhteishankkeesta. Ellei Meri-Mattia toteuteta yhtenä hankkeena Tynnyripuiston tontille, tarvitaan 4-5 erillistä rakennushanketta, jolloin vastaavat tilat olisivat yhteensä noin 3000 hy-m 2 ja 4700 br-m 2 suuremmat. Selvitysten jälkeen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 14.1.2013, että uusi Meri-Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon ja selvitetään, voidaanko Komeetan koulun nykyinen tontti vapauttaa asuntotuotantoon. Meri-Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat. Jaosto kehotti myös kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään Tynnyripuiston ja Suomenlahdentien alueiden kaavoitusta ja suunnittelua kohdan 1 mukaiset linjaukset huomioiden siten, että Matinkylän uusi uimahalli voi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä ja Meri-Matin koulu viimeistään vuonna 2018. Asemakaava Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Tilakeskus-liikelaitoksen kanssa on neuvoteltu Matinkylään tarvittavan uuden koulun, nuorisotilojen ja Matinkylän uimahallin sijoituspaikoista. Samalla on selvitetty toteutusvaihtoehtoja ja tontinkäyttöä sekä valmisteltu asemakaavoja. Pitkään kestäneessä valmistelutyössä on päädytty esittämään sekä koulun, nuorisotilojen että uimahallin sijoittamista Matinkylän keskukseen ns. Tynnyripuiston tontille kortteliin 23279. Alueelle tehdään asemakaavanmuutos. Asemakaavan muutos on käynnistetty, kun Matinkylän keskustan muutokset johtivat myös käyttämättömän YOS-korttelin uuteen harkintaan. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 2.12.2013 7.1.2014. Asemakaavaehdotus on menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan keväällä 2015. Asemakaavan muutosalue koskee koulutontin lisäksi puistoalueita ja ulottuu Länsiväylään saakka. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 26.02.2015 Sivu 26 / 36 koulu ja aikuislukio, nuorisotila, uimahalli, hotelli ja hyvinvointipalvelut, asunnot ja työpaikat, Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti, keskustapuisto ja kevyen liikenteen reittien rakentaminen. Uimahalli sijaitsee korttelissa 23310- YU-1 ja koulu sekä nuorisotilat korttelissa 23279 YO-1, siis samalla kaava-alueella mutta eri tonteilla. Oheismateriaalina on asemakaavan muutosaineiston havainnekuva. Kaupunkisuunnittelulautakunnan työohjelman mukaan asemakaavan hyväksymiskäsittely olisi kaupunkisuunnittelulautakunnassa syyskuussa 2015 ja sen jälkeen olisivat kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyt. Vaikka aikataulu hiukan siirtyisi, on mahdollista, että kaava saisi lainvoiman 2015. Liikuntalautakunta hyväksyi Matinkylän uimahallin tarveselvityksen 31.10.2013. Asemakaavan valmistelussa ei ole vielä löytynyt ratkaisua kiinteistökohtaisten paikoitusalueiden ja asiakaspaikoituksen järjestämiseen. Uimahallin tarveselvityksen kustannustiedot eivät sisältäneet paikoituksen kustannuksia. Meri-Matin toteuttaminen ja kustannusennuste Meri-Matin peruskoulu, Nuorten kulttuuriareena, Matinkylän nuorisotila ja Espoon aikuislukio toteutetaan yhteiseen kiinteistöön, josta voidaan käyttää nimeä Meri-Matti (vrt. Opinmäki, Kaivomestari). Espoon aikuislukio siirtyy vuoden 2015 alusta osaksi Koulutuskuntayhtymä Omniaa. Suunnittelun jatkuminen edellyttää, että Omnia tekee päätöksen osallistumisesta hankkeeseen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee peruskoulun tarveselvityksen. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelman 2015-2019 investointiosassa on Meri- Matin peruskoulu, aikuislukio ja nuorisotilat esitetty toteutettavaksi vuoden 2019 jälkeen (määrärahavaraus 36,250 M ). Sivistystoimen esityksessä investointiohjelmaan vuosille 2015 2019 on Meri- Matti vuosilla 2017-2018. Meri-Matin kustannusennuste on yhteensä 39 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Kustannusarvio ei sisällä parkkipaikkojen rakentamista.alustavan huonetilaohjelman perusteella tilat ja kustannukset jakautuvat seuraavasti: