Kaupunginvaltuusto 28.9.2015 Liite 1 1 Selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2014 Kaupunginhallitus 14.9.2015 Kaupunginvaltuusto 28.9.2015
2 Sisällysluettelo YLEISTÄ... 1 KESKUSHALLINTO JA LIIKELAITOKSET... 3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 6 SIVISTYSTOIMI... 11 TEKNINEN TOIMI... 12 TALOUS JA INVESTOINNIT... 15 LOPUKSI... 16
1 YLEISTÄ Kaupungin toiminnan kolme puutetta, joiden korjaamiseksi tulisi tehdä toimenpiteitä: 1. Talousvaikeudet 2. sosiaali- ja terveystoimen menojen suuri kasvu 3. Henkilökunnan sisäinen ilmapiiri Mikkelin kaupungin talous on kohtuullisessa kunnossa ottaen huomioon alueen työllisyystilanteen sekä Suomessa yleisesti vallitsevat taloudellisen tilanteen. Mikkelin talouden osalta ainoa huolestuttava asia on korkea lainamäärä, joka oli tilinpäätöksessä 3.142 euroa asukasta kohden. Terveen talouden raja vuonna 2014 oli 3.810 euroa asukasta kohden. Mikkelin kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus laski vuoden 2013 tilinpäätöksestä ollen nyt 56,4 %. Konsernitason suhteellinen velkaantuneisuus on kuitenkin huolestuttavalla tasolla, 90,7 %. Tämän pitäisi olla maksimissaan 50 %. Omistajaohjauksella tulee ohjeta koko konsernin lainamäärän kehitystä tiukemmin. Toksi huomioon tulee ottaa myös muut velvoitteet, kuten leasing-velat. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut ylittivät talousarvion 10,7 miljoonalla eurolla. Tilinpäätökseen 2014 verrattuna kulut kasvoivat 1,3 %, mutta tulee muistaa, että vuonna 2013 toimiala ylitti talousarvion peräti 14 miljoonalla eurolla. Toimintoja pitää kyetä tehostamaan ja karsimaan siten, että talousarviossa pysytään, koska tuottojen ei voida olettaa kasvavan tässä taloudellisessa tilanteessa. Erityisen tärkeää on huolehtia kulujen sopeuttamisesta ennen kuin sosiaali- ja terveystoimi erkaantuu kaupungin kokonaisuudesta. Sairaanhoitopiirin kulukehitys on ollut huolestuttavaa ja sama tahti ei voi jatkua uudessa kuntayhtymässä. Henkilökunnan sisäisestä ilmapiiristä ei ole johtoryhmän tietoon tullut sellaisia asioita, jotka olisivat olleet huolestuttavia. Toki 3800:n työntekijän organisaatiossa on eritasoisia haasteita, jotka on kuitenkin pääsääntöisesti ratkaistu esimiesten ja alaisten välisissä normaaleissa työnjohdollisissa keskusteluissa. Matkailun vaikeudet venäläisten turistien vähenemisen myötä. Venäläisten turistien väheneminen näkyi myös Mikkelin yöpymisten määrässä, joka väheni vuoden 2013 tasosta 12 %. Yöpymisiä oli kaikkiaan 293.584 vuonna 2014. Johtavien virkamiesten joukkopako. Johtavia virkamiehiä on hakenut vuoden 2014 aikana pois ainoastaan kaksi, kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja, jotka molemmat olivat olleet Mikkelin kaupungin palveluksessa jo useita vuosia. Kevään ja kesän 2015 aikana irtisanoutuivat lakimies, talousjohtaja sekä konsernitarkastaja. Lisäksi henkilöstöjohtaja siirtyi talon sisällä uusiin tehtäviin. Talousjohtaja siirtyi konsernin sisällä, mikä on urakierron kannalta lienee toivottavaa. Sekä konsernitarkastaja että lakimies kävivät töissä pitkästä matkasta, mikä osaltaan lienee vaikuttanut töiden hakemiseen lähempää. Vuoden 2013 osalta lautakunta ei ollut tyytyväinen kaupunginhallituksen antamiin selvityksiin koskien talousarvion laadinnan realistisuutta (mm. sosiaali- ja terveystoimen toistuvat alibudjetoinnit ja ensihoidon kulujen puutteellinen ennakoiminen). Alibudjetointi on terminä varsin haastava, koska tässä taloudellisessa tilanteessa tulot pitää saada riittämään menoihin. Resursseja on mahdollista kohdentaa eri tavoin, mutta tulojen määrää ei voi talousarviossa kasvattaa, se olisi epärealistista. Erikoista on, että sosiaali- ja terveystoimea lukuun ottamatta muut toimialat ovat kyenneet pitämään kulukehityksen nollassa tai jopa pienenentäneet 1
2 toimintakuluja. Kyse on muutosjohtamisen kyvystä. Tämä on erittäin tärkeää varsinkin nyt, kun on edessä valtakunnallisesti ehkä suurin kuntakentän muutos kautta aikojen. Tarkastuslautakunnan arviointityötä on vaikeuttanut kaupungin toiminnallisten tavoitteiden täsmällisten mittareiden puutteet sekä se, että toimenpiteiden ja toteutumaselvitysten välillä ei ole aina nähtävissä selvää yhteyttä. Tämä on otettava huomioon sekä talousarvion 2016 valmistelussa että kuluvan vuoden seurantaraportoinnissa. Tavoitteet tulee olla selkeitä ja mitattavia ja niiden toteutuminen tulee tehdä yksiselitteisesti samalla tavalla kuin tavoitteet on asetettu. Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen luettavuutta häiritsee ja vaikeuttaa erittäin pieni tekstikoko. Mikkelin kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös on jo nyt 280-sivuinen. Tekstikoon kasvattaminen johtaa tasekirjan sivumäärän merkittävään kasvuun. Sisällössä ei ole juurikaan osioita, jotka sieltä voisi kokonaan poistaa, kun otetaan huomioon kuntien tilinpäätösinformaatiosta annetut suositukset. Eräiden mittareiden osalta herää kysymys niiden todennettavuudesta ja luotettavuudesta (esim. alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden, ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen määrä, ekologinen jalanjälki) Mittarit on mietitty tarkoin vuonna 2013, kun on valmisteltu uusi kaupunkistrategia vuosille 2014-2017. Niitä on kuitenkin syytä pohtia strategiaa päivitettäessä tuleville vuosille. Kaikkea ei enää mitata samalla tavoin kuin strategian laatimishetkellä. Erityisesti innovaatiorahoituksen määrän mittaamisessa on ollut haasteita. 2
3 KESKUSHALLINTO JA LIIKELAITOKSET Onko Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje käyty läpi konserniyhtiöiden kanssa? Ohjetta ei ole ainakaan kattavasti käsitelty konserniyhtiöiden kanssa. Tämä oli tarkoitus tehdä heti keväästä, mutta lakimies ja konsernitarkastaja ovat olleet paljon pois ja tällä hetkellä kaupungilla ei ole kumpaakaan. Ruoka- ja puhtauspalveluiden talousarviossa tavoitteeksi oli asetettu asiakkaiden tietämyksen lisääminen tarjotun ruoan kokonaisravintoeinesisällöstä sekä ravintoaineen %-osuus viitteellisestä päiväsaannista. Perusteluna tavoitteen toteutumattomuudelle oli, että ei ollut euroja hankkia mobiililaitteita. Laitteita ei hankittu vuona 2014 taloudellisista syistä johtuen. Mistä johtui terveystarkastajan viran täyttöviive? Virka oli täyttämättä puoli vuotta. Viran tultua avoimeksi selvitettiin täyttölupamenettelyn kautta viran täytön tarpeellisuutta. Virka päätettiin laittaa haettavaksi määräaikaisena, mitä ratkaisua tuki myös valtioneuvoston päätös 25.3.2014 rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa, missä lueteltiin 38 tehtävää/asiaa, joista kunnan voisivat jatkossa hakea menosäästöjä. Aika monessa kohdassa oli mainittu erilaiset valvontatehtävät tai niiden sähköistäminen. Lisäksi viivettä aiheutti itse täyttöprosessi. Pelastuslaitoksen osalta tilinpäätöksestä puuttuivat kokonaan asetettujen tavoitteiden toteutumaselvitykset. Nämä on lisättävä jatkossa tilinpäätökseen ja seurantaraportointiin. Pelastuslaitoksen liikevaihtotavoitteesta 18,7 milj. euroa (muutettu talousarvio) jäätiin 1,8 milj. euroa ja vastaavasti henkilöstökulut alittuivat 2 milj. eurolla verrattuna muutettuun talousarvioon. Mistä näin suuren poikkeamat johtuivat? Talousarviossa 2014 oli mukana vielä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoidon henkilöstökuluja. Nämä eivät luonnollisesti toteutuneet, kun ensihoitajat siirtyivät sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Tätä asiaa ei osattu ottaa huomioon kun syksyllä 2013 valmisteltiin vuoden 2014 talousarviota. Vesiliikelaitoksen vuoden 2014 poistot toteutuivat lähes 1 milj. euroa arvioitua pienempinä. Mistä poistojen näin iso budjettipoikkeama johtuu? Vesilaitoksen poistomäärään ja -suunnitelmaan on tehty muutoksia vuosina 2012 ja 2013. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä Vesilaitoksen poistot olivat 3.699.004 euroa josta lisäpoistojen osuus oli 1.004.722 euroa (ks. Mikkelin kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös 2012, s. 223). Vuonna 2013 käyttöönotetun uuden poistosuunnitelma arvioitiin nostavan Vesiliikelaitoksen poistotasoa noin 850.000 eurolla. Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa poistotaso määritettiin uuden poistosuunnitelman mukaisesti lisättynä kuntaliitosten tuomalla vaikutuksella, jolloin poistoiksi arvioitiin 3.700.000 euroa. Vuonna 2012 toteutettu kertapoisto käytännössä alensi poistopohjaa siinä määrin, että se kompensoi uuden poistosuunnitelman 2013 mukanaan tuoman korotusvaikutuksen. Mitä käytännön ongelmia sijaisuuskiellon toteuttamisessa on tullut esille ja ovatko tulkinnat kiellon soveltamisen osalta yhtenäiset ja tasapuoliset koko organisaatiossa? Sijaisuuskielto oli voimassa vain vuoden 2014 yt-neuvottelujen ajan. Sitä ennen ja sen jälkeen on noudatettu vain täyttölupamenettelyä. Täyttölupamenettely tarkoittaa käytännössä sitä, että sijaisten ulkoinen palkkaaminen on viimeinen keino, kun kaikki työvuorovaihdot, henkilöstön siirtäminen työpisteestä toiseen, toiminnan supistaminen, minimimiehityksellä suoriutuminen, kokousten ja 3
4 koulutusten peruminen/siirtäminen, esimiesten työpanos suorittavaan työhön ym. keinot on ensin käytetty. Sijaisten käytön minimointi tuo haasteita henkilöstön jaksamiseen. Lähtökohtaisesti tähän asiaan suhtaudutaan kaupungin koko organisaatiossa samalla tavalla. Eri toimialoilla on kuitenkin ammattialakohtaisia tai toimintaperusteisia eroja. Sosiaali- ja terveystoimialalla on mm. ympärivuorokautista laitoshoitoa. Sivistystoimialalla oppilaita ei voida jättää ilman opetusta ja valvontaa. Miten henkilöstön työhyvinvointia on vuoden 2014 aikana käytännössä mitattu ja miten laajalla foorumilla työhyvinvointiin liittyviä tuloksia organisaatiossa yleensäkin puretaan auki? Vuonna 2014 tehtiin kaupungin koko henkilöstölle yhteinen työhyvinvointikysely. Henkilöstöpalelujen edustajat esittelivät kyselyn kokonaistulokset kaikille tarkoitetuissa yhteisissä tilaisuuksissa. Toimialat ovat käyneet kyselyn tulokset läpi johtoryhmissään. Kukin tulosalue on käynyt omat tuloksensa läpi työyksikkötasolla asti. Valitut kolme asiaa on purettu auki tavoitteiksi yksikön työhyvinvointisuunnitelmaan. Tarkastuslautakunta haluaa selvityksen siitä, miten ja missä on määritelty Mikkelin kaupungin henkilöstöpolitiikka, johon henkilöstöstrategiassa viitataan. Henkilöstöstrategian yhtenä konkreettisena tavoitteena on muokata kaupungin henkilöstöpolitiikkaa. Kaupungilla ei ole yhtä erillistä henkilöstöpolitiikka -asiakirjaa. Kaupungin henkilöstöpolitiikka on määritelty henkilöstöpalvelujen kirjallisissa ohjeissa ja toimintaperiaatteissa, joita kaupungin organisaatiossa noudatetaan hoidettaessa henkilöstöasioita. Hyvä henkilöstöpolitiikka auttaa saavuttamaan henkilöstöstrategiassa määritellyt tavoitteet ja ohjaa henkilöstöasioiden hoitamista käytännössä. Vuoden 2014 aikana panostettiin esimiesten kouluttamiseen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena tässä nähtiin mm. verkostoissa toimiminen, älykäs organisaatio ja tiedolla johtaminen. Miten esimieskoulutus on käytännössä vastannut näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja miten kouluttaminen on näkynyt arjen johtamisessa? Yt-neuvottelujen käymisen vuoksi ei esimieskoulutukseen vuonna 2014 voitu panostaa yhtä paljon kuin oli alun perin suunniteltu. Elokuun 2014 alusta lähtien jätettiin lähes kaikki kaavailtu koulutus toteuttamatta. Osassa kaupungin organisaatioita koulutuspäiviä toteutui vuonna 2014 puolta vähemmän kuin vuonna 2013. Esimiesverkosto on nyt vähitellen alkanut muodostua, kun kaupunki aloitti esimiesten ja keskijohdon johtamisvalmennus (EKJ). Koulutuksen tavoitteiden saavuttamista ja vaikutusta arjen johtamiseen on aikanaan erittäin tärkeä arvioida. Tässä vaiheessa arviointi ei vielä ole mahdollista, koska koulutus on vasta saatu käynnistettyä. Konserniohjeen päivitys on edelleen kesken. Konserniohje on päivitetty ja se on kertaalleen esitelty konserniyhtiöille. Joidenkin yhtiöiden kanssa on käyty asiasta syventäviä keskusteluja. 17.9. konsernipäivässä käydään läpi vielä kertaalleen konserniohje ja omistajaohjauksen periaatteet. Ohjeen käsittelyä on viivästyttänyt lakimiehen ja konsernitarkastajan resurssien vähyys. Riskienhallinnan kohdalla puutteena on todettu, että riskienhallinta-analyysiin ei ole yhtenäistä järjestelmää. Korjausveloista ei ole tässä yhteydessä mitään mainintaa. Korjausvelka kokonaisuudessaan on noin 60 miljoonaa euroa, josta puolet kohdistuu rakennuksiin ja rakennelmiin, jotka odottavat purkamista. Tämän lisäksi tieverkoston korjausvelka on noin 60 miljoonaa euroa. Toimialojen selvityksen sisäisen valvonnan järjestämisestä vaikuttavat hieman kategorisilta ja esityksestä saa yleiskuvan, että kaikilla aloilla sisäinen valvonta toimisi eikä korjaavia toimenpiteitä tai erillisiä kehitystoimenpiteitä tarvittaisi. 4
5 Sisäisen valvonnan raportointi ei ole ollut systemaattista ja se tulee jatkossa linjata selkeämmin koko konsernin tasolla. Tarkastuslautakunta odottaa selvitystä sisäisen tarkastuksen suunnitelmallisuudesta ja tarkastuksen käytännön toteutuksesta. Tarkastussuunnitelma käsiteltiin kaupunginhallituksessa 8.6.2015 210. Konsernitarkastaja on sanoutunut irti virastaan ja lopettanut 31.7.2015. Selvitys annetaan, kun saadaan uusi tarkastaja. Kaupunginhallitus toteaa sisäisen valvonnan selonteossa, että sisäisessä valvonnassa ja toiminnassa ei ole poikkeamia tai huomauttamista. Tarkastuslautakunta kyseenalaistaa jo toistamiseen tämän toteamuksen ainakin talouden suunnittelun, realistisuuden ja seurannan sekä talousarvion sitovuuden noudattamisen osalta. Mikäli tässä tarkoitetaan talousarvion realismilla määrärahojen riittävyyttä, hallitus korostaa, että tuloja ei ole enempää ja ne tulee saada riittämään toimintamenojen kattamiseksi. Talousarvion sitovuuteen kiinnitetään johtamisessa entistä enemmän huomiota ja koko organisaatiossa tulee tuottavuutta lisätä ja toimintoja kyetä karsimaan siten, että talous saadaan tasapainoon ja velkamäärä alenemaan. Kaupungin sisäisessä valvonnassa, konsernivalvonnassa ja riskienhallinnassa on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan edelleen paljon kehitettävää. Tämän asian korjaamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota uuden konsernitarkastajan rekrytoinnissa ja perehdytyksessä ja kaupunginjohtaja ottanee tässä vahvaa roolia. 5
6 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Aikuissosiaalityössä sekä sosiaalityön että toimeentulotuen asiakasmäärät toteutuivat olennaisesti suunniteltua suurempina. Toimeentulotukipäätöksen saaminen lain edellyttämän 7 arkipäivän kuluessa toteutui vain 82 %:ssa hakemuksista. Aikuissosiaalityön asiakasmäärä lisääntyi edelleen lähes 200 henkilöllä vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna. Maahanmuuttopalvelujen uudet asiakkaat kasvattivat asiakasmäärää. Lisäksi Talousarviovaiheessa suunniteltiin, että mielenterveys ja päihdepalveluiden sosiaalityöntekijöiden asiakkaat siirretään aikuispsykososiaalisten palveluiden tauluun, mutta näin ei voitu kuitenkaan tehdä, koska sosiaalityön asiakkuuksien erottelu on hankalaa. Talousarvioon toimeentulotukea saavien perheiden asiakasmäärä on arvioitu liian alhaiseksi. Mikkelin kaupunki on aiemmin keväällä sekä syksyllä 2014 antanut selvityksen toimeentulotuen määräajoista Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Käsittelyajat vuonna 2014 olivat kevään jälkeen useiden tehtyjen toimien ansiosta lainmukaisia melkein koko loppuvuoden. Toimeentulotuen ratkaisutyön resursointiin ja toimintakäytäntöihin on kiinnitetty huomiota, jotta lain velvoittamassa käsittelyajassa pysytään. Sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltamisoppaan mukaan tavoite on, että kunnat käyttäisivät ehkäisevään toimeentulotukeen vähintään 3,3 % kunnan toimeentulotuen menoista. Sosiaali- ja potilasasiamiehen laatiman selvityksen mukaan tämä osuus on ollut Mikkelissä 2 % vuonna 2014. Seudullisessa sosiaali- ja terveystoimessa on päätetty yhteisesti ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään hyvin monenlaisiin asioihin, esim. joihinkin kodinkoneisiin tietyissä tilanteissa, vuokrarästeihin asumisen turvaamiseksi sekä ylipäätään asioihin, jotka katsotaan perustelluksi asiakkaan omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi. Sotessa käytetään ehkäisevää toimeentulotukea suositusta vähemmän ja ainakin osittain se johtuu siitä, että täydentävänä toimeentulotukena myönnetään sellaista, joka joissakin muissa kunnissa myönnetään ehkäisevänä toimeentulotukena. Työmarkkinatuen kuntaosuutta kaupunki joutui maksamaan 2,6 milj. euroa ja se ylitti alkuperäisen talousarvion yli 0,6 milj. eurolla. Aikuissosiaalityön määrärahat ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden kokonaisuudessaan 1,1 milj. euroa. Aikaisempien lukujen ja vuoden 2014 lukujen (asiakasmäärät ja eurot) perusteella vaikuttaa siltä, että talousarviota 2014 ei oltu laadittu realistisesti. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun on vaikuttanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, joka on ollut nähtävissä koko valtakunnassa viimeisen neljän vuoden ajan. Myös kuntien maksuosuus on kasvanut, aiemmin 50% 500 pv työttömänä olleista, vuoden 2015 alusta lukien 50% jo 300 pv työttömänä olleista Oheisessa kahdessa kaaviossa näkyy, että vaikka tilanne surkea, niin kehitys Mikkelissä ei ole ollut kuitenkaan niin surkea, kuin monessa muussa vastaavassa kaupungissa. Tämä näkyy hyvin esim. Mikkelin ja Hämeenlinnan käyriä vertailtaessa, jossa lähtöpiste on sama, mutta kehitys on sitten erkaantunut Mikkelin eduksi. Alempi kuvio kertoo TMT-menojen kasvuprosentin vuoden 2013 alusta kesäkuun loppuun 2015. Tämä vertailu selventää hyvin, että menojen kasvu on ollut paremmin hallinnassa. Talousarvio ei ole ollut realistinen menojen suhteen. Tehdyt toimenpiteet ovat kuitenkin olleet vaikuttavia ja oikeaan suuntaan vieviä. Kehittämistyötä yhdessä soten ja työllisyyspalveluiden kanssa viedään edelleen eteenpäin. 6
7 Alkuperäisessä talousarviossa aikuispsykososiaalisiin palveluihin oli varattu määrärahoja 6,6 milj. euroa ja lopullinen toteutuma oli lähes 9 milj. euroa. Talousarvion realistisuus? Tilinpäätöksen yhteydessä muodostettiin aikuispsykososiaalisista palveluista selkeä toiminnallinen kokonaisuus, jonka vuoksi aikuispsykososiaalisiin palveluihin siirrettiin kotikuntoutuksen sekä mielenterveysvastaanoton kustannukset (yht 1,2 m ), jolloin pystyttiin arvioimaan koko mielenterveyspalvelujen kustannuksia. Talousarviossa nämä kustannukset olivat sisältyneet vastaanoton tauluun. Samalla tilinpäätöksessä vastaavasti vastaanoton kustannukset alittivat 1,4 m verrattuna talousarvioon. Kustannussiirtojen vaikutukset huomioiden aikuispsykososiaalisten palvelujen todellinen ylitys oli n. 1,2 m. Talousarvion 2014 laadinnassa ylitysriskiksi oli arvioitu n. 1,1 m. Ylitysriskiä ei pystytty kuromaan umpeen, vaikka vuoden aikana tehtiin mielenterveyspalvelujen asumispalvelujen uudelleenjärjestelyjä sekä käynnistettiin kotikuntoutusta laajempana. Erikoissairaanhoidon määrärahat ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden peräti 7,2 milj. euroa. Osittain ylitystä selittää kuntien maksettavaksi tullut ylimääräinen potilasvastuuvahinkokorvaus. Tarkastuslautakunta odottaa selvitystä, mistä eri tekijöistä muu osa ylityksestä johtuu ja mitä 7
8 mahdollisuuksia kaupungilla on vaikuttaa vuosi vuodelta kasvavien erikoissairaanhoidon kustannusten hallintaan? Vuodelle 2014 talousarviossa määritetty sairaanhoitopiirin palvelujen oston määrärahataso oli n. 3,6 miljoonaa euroa pienempi, kuin mitä vuoden 2013 tilinpäätöksen toteutuma oli. Mikkelin kaupungin näkökulmasta sairaanhoitopiirin osalta tavoitteena vuodelle 2014 oli, että sairaanhoitopiirin tasapainottamisohjelma tuottaisi merkittäviä säästöjä myös kuntalaskutuksen osalta. Näin ei kuitenkaan käynyt. Vuoden 2014 osalta varsinaisen toiminnan laskutus kasvoi 1,67 m (2,3 %). Laskutuksen kasvu koostuu avohuollon kustannusten kasvusta (0,6 m ; +1,9 %), josta merkittävä osa selittyy psykiatrian avohoidon kustannuksen kasvulla (0.38 m ; +7,2%). Vuodeosastohoidon kustannukset kasvoivat 0,3 m (1,1 %), jossa kuitenkin psykiatrian vuodeosastohoidon osalta vähennystä oli 0,5 m (-8,1%). Ulkopuoliset ostopalvelujen kustannukset kasvoivat merkittävästi 0,89 m ; +8,8 %). Kokonaisuudessa positiivista oli kuitenkin se, että psykiatrian kokonaiskustannukset vähenivät vuoteen 2013 verrattuna 0,1 m. Avohoidon käyntien määrä kasvoi 4,5 % (5.711 käyntiä) vuodeosastohoidon hoitopäivät vähenivät 3,3 %:lla (-1.564 hoitopäivää). Lähetteiden määrä väheni 235:llä (-1,8 %). Sairaanhoitopiirin ja kaupungin yhteistyötä ja talouden hallintaa pyrittiin parantamaan käynnistämällä yhteinen talouden tasapainottamistyöryhmä, jossa käsiteltiin mm. sairaanhoitopiirin oman tasapainottamisohjelman toimenpiteitä ja vaikutusta sekä psykiatrian toiminatamallin kehittämistä. Useasta yrityksestä huolimatta kustannuskehitykseen ei ole pystytty vaikuttamaan. Vuonna 2014 kaikki kriteerit täyttävät saivat myönteisen omaishoitotukipäätöksen. Määrärahoja jäi kuitenkin käyttämättä, joten osaavatko kaikki todelliset tarvitsijat hakea tukea ja tarjotaanko omaishoitajille riittävästi vapaapäiviä jaksamisen varmistamiseksi? Kaikki kriteerit täyttävät saivat myönteisen päätöksen ja omaishoitotuen myöntäminen perustuu asiakkaan hakemukseen. Palveluohjauksessa asiakkaita informoidaan omaishoitotuen tai palvelujen hakemisesta. Myös omaishoitoyhdistys tekee aktiivista palveluohjausta. Ikäihmisistä osa hakee tuen sijasta maksuttomia palveluja, joten se määräraha kohdentuu henkilöstömenoihin (henkilöstömenot ylittyivät) eikä näy omaishoidon tuen eli avustuksien määrärahoissa. Omaishoitajien vapaapäivien järjestämisessä on kehittämistä, koska osa ei halua omaistaan laitokseen ja perhehoitajia ei ole saatu riittävästi. Toimeksiantosopimuksella voidaan palkata hoitaja kotiin. Omaishoitajien määrä väheni edellisvuodesta 17:llä. Yhtälö vaikuttaa ristiriitaiselta, kun hoidettavien määrä kasvaa. Onko tiedottaminen ollut riittävää esimerkiksi palvelusetelien käytön osalta? Luvussa on vain ikäihmisten omaishoitajat (hoiva ja hoito maisemataulukossa on vain ikäihmiset, sosiaalipalveluissa vammaispalvelun omaishoitajaresurssi), vammaispalvelun puolella omaishoitajien määrä on kasvanut ja määrärahaa siirrettiin sinne 93.000 euroa. Palvelusetelin käytöstä annetaan aina palveluohjausta, yhtenä palvelun vaihtoehtona. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä kasvoi edellisvuodesta 134:llä. Miten resurssien riittävyydestä on varmistuttu, kun otetaan huomioon tämän palvelun kasvava tarve? Käytössä on toiminnanohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan riittävää resurssia ja arvioidaan henkilökunnan määrää suhteessa asiakasmääriin. Välittömän työajan osuutta seurataan kuukausittain ja tavoitteena on lähihoitajilla 60 % ja sairaanhoitajilla 40 % välittömän työajan osuus. Mikäli asiakkaiden luona käytettävä aika ei riitä (välitön työaika), niin asiaan puututaan välittömästi. Henkilökunnan määrää arvioidaan toiminnanohjausjärjestelmän kuormittavuustiedon ja asiakasmäärän arvioinnin perusteella ja sijaisten palkkaamisen mahdollisuus arvioidaan tämän informaation perusteella. Vuonna 2014 kaupungin YT-neuvottelut ja siihen liittyvä rekrytointikielto ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto vähensi kotihoidon määräaikaisten sijaisten käyttöä. Kotihoidon toimintamallia arvioidaan ja kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. 8
9 Päiväkeskushoitopäivät alittuivat olennaisesti suunnitellusta toteutuman ollessa vain 57,8 %. Kulut, lähes 2 milj. euroa toteutuivat kuitenkin lähes budjetin mukaisesti. Miten talouden sopeuttamistavoitteet toteutuivat, kun asiakasmäärät vähenivät ja kulut kuitenkin kasvoivat? Päivätoiminnan työntekijöiden työpanosta käytettiin muihin yksiköihin ja säästettiin mm. muiden yksiköiden sijaismäärärahoissa. Kirjanpidollisesti työvoiman käyttöä ei kuitenkaan kirjattu muiden yksiköiden kuluiksi, jolloin kustannukset jäivät edelleen päivätoiminnan kustannuksiksi. Kokonaisuudessaan vanhusten palvelut toteuttivat talouden sopeuttamistavoitteet suunnitelmallisesti. Asiakkaiden toimintakyky on laskenut huomattavasti kahden viimeisen vuoden aikana, jolloin samalla henkilöstöresurssilla hoidetaan entistä huonokuntoisempaa asiakaskuntaa ja muistisairaudet näkyvät entistä enemmän myös päivätoiminnassa. Nämä asiakkaat tarvitsevat enemmän hoitajien aikaa ja se näkyy hoitopäivissä, jolloin hoitopäiviä kertyy vähemmän. Asiakkaiden toimintakyvyn heikentyminen aiheuttaa myös äkillisiä peruuntumisia käyntipäiviin. Äkillisiin poissaoloihin ei saada heti tilalle uutta asiakasta. Kaikki akuutit tarpeet (uudet kiireelliset asiakkaat) on pystytty ottamaan päivätoimintaan. Missä määrin kuntoutuksen henkilöstöresursseja riittää kotona asuville? Kuntoutuksen henkilökuntaresurssi on riittämätön suhteessa tarpeeseen. Vuodelle 2016 suunnitellaan muutaman lähihoitajan vakanssin muuttamista kuntoutuksen resurssiksi, jotta kotikuntoutusta saadaan kehitettyä eteenpäin. Lisäksi vammais- ja vanhuspalveluista puuttuu kokonaan toimintaterapeutti. Toimintaterapeutti nähdään tarpeellisena kotona asuvien toimintakyvyn ja selviytymisen tukemisessa. Kuntoutuksen resurssitarpeet on pyritty ratkaisemaan nykyisen henkilömäärän puitteissa, mikä on ollut erittäin haastavaa, eikä ole ollut aina mahdollista. Sosiaali- ja potilasasiamiehen laatiman selvityksen mukaan kullakin lapsen asioista vastaavalla lastensuojelun työntekijällä oli vuonna 2014 Mikkelissä vastattavanaan 78 lapsen asiat, mikä määrä on melkein kaksinkertainen Talentian suositukseen nähden (40 lasta/ lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä) Yhtä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden työmäärä on suuri ja vaatii sosiaalityöntekijältä mahdollisimman hyvää töiden organisointikykyä ja priorisointia ja asioiden aikataulutusta. Määräaikoihin sidotut toimenpiteet ja tehtävät on kuitenkin toteutettu määräaikojen puitteissa. Uusi voimaan tullut sosiaalihuoltolaki painottaa varhaista tukea ja palveluiden saamista jo mahdollisimman varhain ja oikea-aikaisesti jo perhepalveluissa ennen lastensuojelun asiakkuutta. Tätä toimintamallia palvelusisältöineen kehitetään tällä hetkellä ja kehittämistyö pitäisi näkyä tulevina vuosina myös lastensuojeluasiakkuuksien vähentymisenä. Kaupunginhallitus selvittää valtuustolle, ovatko lastensuojelun ja perhepalveluiden resurssit riittävällä tasolla oikea-aikaisen ja riittävän tuen varmistamiseksi. Kouluterveydenhuollon käynnit ovat lisääntyneet ja mistä se kertoneekaan? Kouluterveydenhuollon seurantakäyntien tilanne on parantunut. Lisäksi lainmuutos on tuonut laajat terveystarkastukset tietyille luokille. Tarkastuksissa nousee esille ns. huolenperheet, joita seurataan tarkemmin. Myös kouluterveydenhuollossa sairauskäyntien määrä on lisääntynyt. Erityisen huolestuttavaa on, että sosiaali- ja terveystoimi ei ole kyennyt hillitsemään kulukehitystään ja se myös ylitti vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion noin 10,7 milj. eurolla. Onko tasapainottamisohje tältä osin realistinen? Vertailu vuoden 2013 tilinpäätökseen ja talousarvioon/tilinpäätökseen 2014 9
10 TP TA TP Muutos Muutos Muutos 2013 2014 2014 TP 13/TP TP TP 13/TP 14 14/TA 14 14 Toimintatuotot 46 083 42 913 44 976-2,4 4,8 1 107 705 200 379 326 Toimintamenot 220 438 212 545 223 342 1,3 5,1-2 903 836 500 117 281 Toimintakate -174 355-169 632-178 365 2,3 5,1 4 010 131 300 738 607 Muutos TA 14/TP 14 2 063 179-10 796 617 8 733 438 Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toteuttaneet sekä kaupungin talouden tasapainotusohjelmaa että myös laatineet palveluselvityksen pohjalta 14 kohdan toimenpidekortit, joilla pyritään kulukehityksen hillitsemiseen. Kuten yllä olevassa taulukossa on kuvattu, soten menojen kasvu tilinpäätöksestä tilinpäätökseen on ollut maltillinen ja tehdyillä toimenpiteillä on pystytty hillitsemään oman toiminnan menoja huomioiden, että määrärahat talousarvioon 2014 nähden eivät olleet tilinpäätöksen 2013 tasolla. Tilinpäätöksessä 2013 sote ylitti kuitenkin talousarvion yli 14 miljoonalla eurolla. Suurimpina erinä olivat erikoissairaanhoidon kasvu 7,1 milj. euroa sekä sosiaalipalveluissa palveluiden ostoissa 2,7 milj. euroa, jotka kohdistuivat vammaispalveluiden avustajapalveluihin, asumispalveluihin ja kuljetuspalveluihin sekä lastensuojelun avo- ja laitospalveluihin. Työmarkkinatuen kuntaosuus myös ylittyi 0,7 milj. euroa.toimenpiteet näiden toimintojen kasvun hillitsemiseksi ovat käynnissä, mutta vaativat useamman vuoden panostuksen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat saaneet vuosittain talousarvioon lisämäärärahoja seuraavasti: 2011 on haettu toimintamenoihin lisämäärärahoja 6,4 milj. euroa 2012 on haettu toimintamenoihin lisämäärärahoja 9,2 milj. euroa, lisäys tuloihin 1,6 milj. euroa 2013 on haettu toimintamenoihin lisämäärärahoja 9,6 milj. euroa, lisäys tuloihin 2,1 milj. euroa (tämä vielä ylitetty nettona 2,3 milj eurolla - menot 4,4 milj. euroa, tulot 2,1 milj. euroa ) 2014 on haettu toimintamenoihin lisämäärärahoja 7,75 milj. euroa, lisäys tuloihin 1,6 milj. euroa (tämä vielä ylitetty nettona 1,2 milj. eurolla - menot 3,0 milj. euroa, tulot 1,8 mli. euroa...) Sosiaali- ja terveyspalvelut on hakemassa vielä vuode 2015 toimintamenoihin 8,9 miljoonan euron lisämäärärahaa Kun ottaa huomioon aiempien vuosien lisämäärärahat, on toimialalle myönnetty vuosina 2011-2015 viiden talousarviovuoden aikana nettona lisämäärärahoja 40,15 milj. euroa. Tällä tahdilla ei kahdeksan vuoden kuluttua Mikkelin kaupungilla ole varaa sivistystoimeen! 10
11 SIVISTYSTOIMI Toimintakertomuksen yleisessä tekstiosassa on ilmauksia, jotka eivät avaudu lukijalle. Tilinpäätöksen kieliasun selkeyteen ja asioiden täsmälliseen ilmaisuun tulee kiinnittää parempaa huomiota. Kieliasua ja ilmaisua parannetaan jatkossa. Päiväkotien täyttöastetta ei saavutettu (tavoite 95 %/ toteutuma 86,1 %) Varhaiskasvatuksessa päiväkotien käyttöasteelle on asetettu tavoite 95 %. Täyttöaste kertoo, missä määrin käytettävissä olevat päivähoitopaikat ovat käytössä. Täyttöaste on suurimmassa osassa päiväkoteja yli 100 %. Toimintakauden alussa, ennen kuin lapset ovat aloittaneet hoitosuhteen, on täyttöaste paikoitellen alle 100 %. Kauempana kaupungista olevien yksiköiden täyttöasteet, Kuten Anttolassa olevan Norpanhovin täyttöaste, ovat olleet alle 100 %, kun lapsia ei ole voinut sijoittaa pidemmistä matkoista ko. yksiköihin. Käyttöaste perustuu lasten päivittäisen läsnäolon vertaamiseen henkilökunnan työssäolopäiviin. Alla on kaava käyttöasteen laskemiseksi. Lasten suhteutetut läsnäolopäivät saadaan kun alle 3- vuotiaiden läsnäolopäivät jaetaan 4:lla ja yli 3v. jaetaan 7:llä. Käyttöaste = 100 x lasten "suhteutetut" läsnäolopäivät kasvatus- ja hoitohenkilökunnan työpäivät Käyttöasteeseen vaikuttaa lasten vapaapäivät ja sairauspoissaolot siten, että mitä pienempi yksikkö on, sitä vähäisemmät lasten poissaolot laskevat käyttöastetta. Pienissä yksiköissä henkilöstöä ei voida siirtää ryhmästä toiseen, vaikka muutama lapsi olisikin vapaapäivällä tai sairaana. Hoidon tarve perheillä on noin klo 6.30-17 ja hoitohenkilöresurssi on varattava tämän mukaisesti (työntekijän työpäivän pituus, työaika, riittää kattamaan osan hoitoajasta). Lisäksi on huomioitava, että neljää alle 3 vuoden ikäistä lasta kohden on oltava yksi kasvatustyöntekijä ja yli 3 vuoden ikäisiä voi olla seitsemän yhtä kasvatustyöntekijää kohden. Vuorohoito laskee myös käyttöastetta. Isompien yksiköiden myötä päivähoitoresursseja voidaan säädellä muuttuvaan tarpeeseen ja päivähoidon käyttöastekin saadaan sitä myötä korkeammaksi. Mikkelissä kunnallisten päiväkotien vuoden 2014 käyttöastetta (86,1 %) ei ole pystytty saavuttamaan asetettuun 95 % tavoitteeseen, koska varhaiskasvatuksessa on edelleen pieniä päiväkoteja. Lisäksi hoitoaikaperusteisten päivähoitomaksujen vuoksi lapset eivät ole joka päivä paikalla, eikä lapsia voida kuitenkaan ottaa päivähoitoon siten, että heitä olisi yhtä aikaa paikalla yli lain sallima määrä. Myös kesäajan päivystykseen varautuminen on vaikuttanut alentavasti käyttöasteeseen, koska hoidon varaamisesta huolimatta kaikkia varattuja hoitopäiviä ei käytetty. Kunnallisissa päiväkodeissa käyttöasteen vaihteluväli oli vuonna 2014 58,1 % - 98,8 %. Alin käyttöaste oli Suomenniemellä sijaitsevassa päiväkodissa. Yksityisissä päiväkodeissa vaihteluväli vuonna 2014 oli 83,6 % - 103,9 %. 11
12 TEKNINEN TOIMI Tekninen lautakunta on lähtökohtaisesti tilaajaorganisaatio. Toimintakertomuksessa todetaan kuitenkin, että se on myös tuottajaorganisaatio. Miten tekninen lautakunta on paneutunut tähän roolijakoon? Tilaaja ja tuottajaorganisaatio rajautuu kokonaisuuksiksi ja sijoittuu eri yksiköihin työn sisällön ja osaamiseen mukaisesti. Lautakunnan perehtyneisyys, erityisesti tapausten määrästä johtuen, painottuu kilpailutuksen osaamiseen useista tarjouskilpailuista johtuen. Tuottajapuoli (mm. maastomittaukset) ovat operatiivisen johdon osaamista ja lautakunnassa tavoitteiden asettamista. Taulukkomuotoisen esitystavan tavoitteiden ja toteutumaselvitysten kohdalla ei aina käy yksiselitteisesti ilmi, miten tavoitteiden saavuttamisessa on onnistuttu. Kuntamaisema-taulukoihin sisältyvät numeeriset tiedot aiheuttavat hämmennystä. + - ja - -merkkien epäselvyys. Pysäköintivirhemaksu vuonna 2013 oli 39 euroa ja vuonna 2014 33 euroa. Millä nämä yksikköhintaerot kahden vuoden välillä selittyvät? Sisäministeriön asetus määrää pysäköintivirhemaksun suuruuden ja se on ollut Mikkelissä vuodesta 2011 40 euroa. Mistä henkilöstövaje pysäköintipalveluissa johtui? Pysäköinninvalvonnan tehtävät kentällä ovat ulkoilmalle alttiita ja suora asiakaspalaute kentällä on tylyä. Rekrytoiminen kentän asiakaspalvelutehtäviin on yleisesti ottaen haasteellista. Henkilöstöä irtisanoutui ja samanaikaisesti jäi osa-aikaeläkkeelle. Pysäköinninvalvonnan organisaatiota ja roolitusta ollaan kehittämässä. Optimaalista organisaatiota ei pystytty aikaansaamaan ilman välivaihetta ongelmineen. Resurssien määrä ja osaaminen saadaan suunniteltuun asetelmaan talven 2015-16 aikana. Kaavoituspuolen pitäisi olla ajan tasalla kokonaisvaltaisella tavalla eli niin asuntopoliittisen ohjelman päivityksen kuin elinkeino-ohjelmankin osalta. Kaavoituksen tulee vastata kysyntään, joten tarjonta ja palvelut tulee mitoittaa loppukäyttäjien tarpeet huomioon ottaen. Esimerkiksi Tuskuun on tulossa lisää tontteja, mutta onko muu palvelutarjonta otettu huomioon riittävässä määrin (lapsiystävällisyys, koulut, ruokakaupat, jne.)? Kaupungilla on vahvoja kaavoja, joissa on luovutettavia tontteja. Kaupunki kaavoittaa jatkuvasti ennakoiden muutostarpeita uusia kaava-alueita. Uusien kaava-alueiden osalta painotetaan olemassa olevien palveluiden hyödyntämistä ja asiakkaiden ohjaamista niiden käyttäjiksi. Tonttien luovutuksella voidaan vaikuttaa palvelujen käyttöpaineeseen. Pääsääntöisesti uusia asuinalueita ei seuraavina vuosina avata, tonttien luovutus tapahtuu Kirkonvarkauden alueella ja muualla se on lähinnä orgaanista kasvua, joka ei ylikuormita palveluja. Miten on Asuntomessut 2017 valmistelutöiden osalta on varmistettu, että rakennusaikataulu kaupungin osalta pitää ja että talojen rakentajat pääsevät ajoissa toimiin? Projektille on tehty kokonaisaikataulu, jota säännöllisesti tarkastetaan last planner -menetelmällä. Töiden valvojaksi ja koko alueen rakentamisurakoista vastaavaksi on siirretty projektin keston ajaksi kokenein maanrakennusinsinööri. Urakkasopimuksissa on huomioitu aikataulu ja se on sanktioitu. Urakat on pilkottu siten, että ne saatiin käynnistettyä systemaattisessa järjestyksessä. Asuntomessuja varten laadittiin kaksi kaavaa, Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava ja Kirkonvarkauden asemakaava. Mistä johtui näiden kaavoitusten kustannusten nousu olennaisesti ennakkoarvioita suuremmiksi? 12
13 Kaavoitusprosessilta yleisesti ottaen edellytetään nykyisin erittäin laajoja selvityksiä ja pitkäkestoista vuorovaikutusta asukkaiden ja osallisten kanssa. Kaavoitusprosessien sisältämät välttämättömät ostopalvelut (mm. liikenteen verkostollisten vaikutusten selvittäminen, ympäristö- ja luontoselvitykset, meluselvitykset ja kulttuuriselvitykset) juuri selvitysten osalta muodostavat reippaasti kasvavan kuluerän. Kirkonvarkauden kaavoitus ostettiin kokonaisuudessaan konsulteilta, jolloin kaikki prosessin aikana ilmenneet selvitykset aiheuttavat lisätyön. Kirkonvarkauden asuinalueen kaavoituksessa edellytettiin muiden viranomaisten taholta arvioitua laajempia ja syvällisempiä selvityksiä, jotka haluttiin tehdä huolella. Kaavoihin liittyneet valitukset osaltaan aiheuttivat lisääntynyttä työmäärää. Tarkastuslautakunta korostaa edelleen hankintamenettelyiden oikeellisuuden varmistamista kaikissa tilanteissa. Kun hankkeita kilpailutetaan ja arvioidaan, niin erityisesti laadunvalvontaan ja jääviysasioihin niin kilpailutus-, tilaus- kuin toteutumisvaiheessakin tulisi paneutua nykyistä huolellisemmin. Hankinnat kaikkine prosessin vaiheineen on jatkuvan kehityksen ja kehittämisen kohteena koko infra-alalla. Kilpailuviranomaisen ja oikeusasteiden antamat päätökset ja lainsäädäntömuutokset muodostavat sitä linjaa, mihin kilpailutus ja sen dokumentit kehittyvät. Tilaaja lisää osaamistaan kouluttautumalla ja oppimalla, myös jokaisesta kilpailutuksesta opitaan. Laadunvalvonta on tasapainoilua palvelun tuottajan omavalvonnan ja tilaajan laadunvalvonnan kanssa. Molemmissa resurssi kustannuksineen on oma haaste. Mistä syystä kunnallistekniikan rakenteiden korjausvelka kasvoi ja mikä on sen määrä tällä hetkellä? Suomalaiset kaupungit ovat vasta sopineet tavan, jolla korjausvelkaa lasketaan. Tämä laskenta on käynnistynyt eri puolilla Suomea tänä vuonna. Mikkelissä ensimmäisenä on laskettu keskustan ruutukaavaa, jossa korjausvelan suuruus on noin 20 miljoonaa euroa. Korjausvelka kasvaa, jos ylläpitoon ja uusintainvestointeihin ei riittävästi panosteta, näin on myös Mikkelissä. Sisäilmaongelmat niin kouluissa kuin muissakin kaupungin rakennuksissa on nyt tunnustettu, mutta onko niihin varauduttu riittävästi? Varautuminen merkitsee investointeja ja vanhojen, kriittiseksi todettujen rakenteiden korjaamista ennen kuin ne muodostavat altistamista. Investointiohjelmassa ei ole ollut riittävästi mahdollisuuksia kaiken tunnistetun korjaamiseen, tosin ei sitä yhtenä vuonna voitaisi myöskään tehdä. Kaupungilla on lanseerattuna prosessi sisäilmatyöryhmineen akuuttien tapauksien hoitamiseksi, joka osaltaan on luonut priorisointia korjauskohteiden järjestyksessä. Tilinpäätöksessä todetaan, että kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat nousseen ennustamattomasti kunnostusohjelmasta esiin. Miten tämä menneisyyden ennustamattomuus on mahdollista, kun asia on ollut yleisessä tiedossa jo useita vuosia? Kaupungin omistuksessa on rakennuksia, joiden käyttötarkoitus on ajan saatossa muuttunut. Rakennuksia on myös rakennettu ja paikattu monissa eri vaiheissa kulloisen aikansa parhaita rakennustapoja ja käytänteitä noudattaen. Usein dokumentaatio muiden kuin päärakenteiden osalta on voinut olla puutteellista. Ongelman lähdettä etsittäessä tai työn yhteydessä löytyy ennustamattomia asioita, jolloin korjauksien laajuus ja sisältö voivat muuttua ennustamattomasti. Onko ympäristöongelmiin varauduttu riittävästi, kun otetaan huomioon mm. asuntomessualueella esiin tulleet ongelmat? Pilaantuneiden maiden osalta on tilinpäätösvarauksia tehty sitä mukaan kuin kohteita on tunnistettu. Pilaantuneiden maiden osalta useinkaan haasteen laajuus ei ole tiedossa ennen kuin kohde on kaivettu auki ja puhdistettu. Alalla ei ole vielä sellaista tutkimusmenetelmää, joka kykenee tekemään 13
14 maasta määrittelyn absoluuttisen oikein. Kirkonvarkaudessa oli kaupungin käyttämä maankaatopaikka ja Moision sairaalan jätevedenpuhdistamo, jotka jouduttiin puhdistamaan. Nämä olivat niin vanhoja, etteivät dokumentaatio ja miesmuisti yltäneet niiden analysoimiseksi etukäteen. Mikkelin kaupungissa oli edelleen vuonna 2014 voimassa kolme eri rakennusjärjestystä: Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen. Miten tämä rakennusjärjestysten päällekkäisyys on vaikuttanut käytännön toimistaan ja milloin Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys on tarkoitus saattaa ajan tasalle? Rakennusjärjestysten yhtenäistäminen on käynnissä ja tulee päätöksentekoon tämän vuoden aikana. Käytännön tasolla on asiat pystytty ratkomaan. Rakennusvalvonnan yhdistäminen on tarkoittanut toimintatapojen, osaamisen ja käytänteiden yhdenmukaistamista, joista rakennusjärjestys on ollut työlistan viimeisimpinä, jotta palvelu ja prosessit on saatu tasa-arvoisiksi hakijoiden näkökulmasta. Tilinpäätöksessä käytetyn asukasluvun 54.616 ja laskutoimituksen mukaan korjausvelan määräksi 31.12.2014 saadaan 61,1 milj. euroa, jota lukua ei ole erikseen tilinpäätöksessä ilmoitettu. Kaupungin kiinteistöomaisuus on salkutettu, jolloin on valittu, minkä kiinteistöjen kuntoon ja korjausvelan poistamiseen kohdistetaan käyttötalouden menoja ja investointeja. Tämä korjausvelan määrä on merkitsevä. Kaikkien salkkujen yhteenlaskettu kokonaiskorjausvelka on lähinnä teoreettinen luku, koska yhden salkun kiinteistöjen korjausvelkaa ei ole tarkoituskaan poistaa investoinneilla. Osa kaupungin omistamista kiinteistöistä myydään sellaisenaan tai puretaan, jolloin korjausvelka pienentyy. Talousarvioon sisältyneen toimenpiteen Kulttuuri- ja liikuntatilojen investoinneista ja rahoituksesta huolehtiminen; Hänninkentän huoltorakennuksen saneeraus ja laajennus; Naisvuoren uimahallin saneeraus; Urheilupuiston huoltotilojen saneeraus toteutumaselvitys puuttui tilinpäätöksestä kokonaan. Hänninkentän huoltorakennuksen investoinnin suuruus ja laajuus on määritelty ja esitetty investointina taloussuunnitelmavuosille, Naisvuoren uimahallin hankesuunnitelma on valmistunut ja saneerauksen aloittamista esitetään vuodelle 2016, Urheilupuiston huoltotilojen saneeraus on käynnissä ja valmistuu keväällä 2016. 14
15 TALOUS JA INVESTOINNIT Taseen sanallisen arvioinnin yhteydessä olisi hyvä olla vertailu lyhytaikaisten saamisten ja lyhytaikaisen vieraan pääoman välillä, koska se vaikuttaa maksuvalmiuden arviointiin. Tämä lisätään jatkossa tilinpäätökseen. Pitävätkö vesilaitoksen jätevedenpuhdistamoinvestoinnista tehdyt laskelmat tulorahoituksen riittävyydestä edelleen paikkansa? Vesilaitos on nostanut veden hintaa portaittain, millä on ollut tarkoitus vahvistaa tasetta, jolla katetaan investoinnin poistot ja lainojen korot. Tältä osin laskelmat pitävät edelleen paikkansa. Vuoden 2014 tilinpäätöksestä löytyy hyvin niukasti tietoa korjausvelasta. Mikkelin kaupungin korjausvelka lisätään jatkossa salkutuksineen tilinpäätökseen. Talousarviossa 2015 se onkin selkeästi esillä. Vuoden 2014 talousarvion investointiosaan on pelastuslaitoksen osalta sisällytetty virheellisesti myös pelastuslaitoksen käyttötalousosan tuloja. Sama virhe oli myös vuoden 2013 talousarviossa. Sama virhe toistunee edelleen myös vuoden 2015 talousarviossa, joten asia tulee tarvittaessa korjata ja viedä valtuuston käsittelyyn talousarviomuutoksena tilikauden aikana. Korjataan talousarvioon 2015 lokakuun seurannan yhteydessä. Investointien kohdalla tarkastuslautakunta peräänkuuluttaa edelleen niiden parempaa suunnitelmallisuutta ja kaupungin kiinteistöihin liittyvän suuren korjausvelan huomioon ottamista uusista hankkeista päätettäessä. Investoinnit käydään kokonaisuutena palvelutarpeet huomioiden. Investointineuvottelut hoitaa tekninen johtaja suoraan toimialajohtajien kanssa ja näin valmisteltu kokonaisuus esitellään kaupunginhallitukselle talousarviovalmistelun yhteydessä. Investointien priorisoinnissa on noudatettu hyväksyttyä tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa. Kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman keskeinen periaate on, että kaupunki jatkaa kasvustrategiaa, mutta hillitsee ja priorisoi investointeja siten, että absoluuttinen velkamäärä ei kasva. Palvelutuotannosta haetaan säästöjä siten, että peruspalvelutasosta pidetään huolta. Tämä edellyttää kaupungilta aitoja rakenteellisia muutoksia ja tulopohjan realistista kasvattamista. 15
16 LOPUKSI Johtoryhmä on koonnut vastaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esiin nostamiin havaintoihin ja kysymyksiin. Toimialajohtajat ovat vastanneet kysymyksiin koskien omaa toimialaansa ja lopussa on teknisen johtajan ja talousjohtajan vastaukset investointeihin liittyviin kysymyksiin. Kukin toimialajohtaja on huolehtinut siitä, että kysymykset ja vastaukset on käyty läpi asianomaisten lautakuntien ja johtokuntien kanssa, koska tarkastuslautakunta nimenomaisesti on pyytänyt kaupunginhallitusta pyytämään selvityksiin vastaukset asianomaisilta lautakunnilta ja johtokunnilta. Jatkoa ajatellen voisi olla hyvä, että tarkastuslautakunta tapaisi myös johtoryhmän kokonaisuudessaan ja tilinpäätökseen liittyvä arviointi käytäisi myös johtoryhmän kanssa läpi. Kaupunginhallitus kiittää tarkastuslautakuntaa selvityspyynnöstä ja saattaa vastaukset tämän asiakirjan muodossa tiedoksi kaupunginvaltuustolle. 16