TVT-SUUNNITELMA ALAVUDEN PERUSOPETUKSEEN JA LUKIOLLE (ver. 17.1.2014) TVT-suunnitelma on opetusta, kehittämistä, toimintakulttuuria ja investointeja suuntaava asiakirja. SISÄLLYSLUETTELO 1. Visio...2 2. Oppijoiden osaaminen...2 3. Laitteet ja ohjelmistot...5 4. Laitteiston toimivuus...7 5. Henkilöstön osaaminen...8 6. Johtaminen...9 7. Seuranta, arviointi ja kehitys...10
1. Visio Alavuden koulu vuonna 2017 Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) on erottamaton osa lapsen ja nuoren toimintaympäristöä. Alavuden kaupungin perusopetuksessa ja lukiossa on luotuna sellainen toimintakulttuuri, joka mahdollistaa tieto- ja viestintätekniikan käytön ja toteuttamisen jokapäiväisessä koulutyössä oppimisen, opetuksen ja vuorovaikutuksen tukena. Opettajilla ja oppijoilla on hyvät ja monipuoliset tieto- ja viestintätekniset taidot. Oppimisympäristönä on käytössä peda.net. Ulkoinen ja sisäinen tiedonkulku toimii ja sähköisiä toimintaympäristöjä kehitetään jatkuvasti. Oppijoilla on jatko-opinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavat tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiudet. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään tarkoituksenmukaisesti siten, että se tukee erilaisia oppimistyylejä ja auttaa opipijoita oppimaan ja prosessoimaan tietoa. TVT monipuolistaa ja helpottaa opettajan työtä toimien renkinä, ei isäntänä. Alavuden kaupungin kouluissa on turvalliset, toimivat ja joustavat tietotekniset toimintaympäristöt. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutus ja tuki on asianmukaisesti mitoitettu ja järjestetty. TVT:n pedagoginen tuki ja ylläpidon tuki ovat kaksi eri tahoa. Johtamisessa huomioidaan tietoja viestintätekniikan opetuskäytön tarpeet ja päätöksentekoon otetaan mukaan alan asiantuntijoita ja koulun henkilökuntaa. 2. Oppijoiden osaaminen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 on lukuisia kohtia, jotka liittyvät oppijan tieto- ja viestintätekniikan taitoihin. Niitä on sisällytetty kahteen aihekokonaisuuteen, Ihminen ja teknologia sekä Viestintä ja mediataito, sekä moneen oppiaineeseen. Seuraavassa on poimittuina aiheeseen liittyviä keskeisiä lainauksia. Ydinsanat on korostettu lihavoinnilla. - "Oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin." (1-9 lk, s. 41) - "Oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä." (7-9 lk, s. 139) - Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen (1-9 lk, s.16) - "Oppii kirjoittamaan sujuvasti kirjoituskirjaimin ja saa kokemuksia erilaisten tekstien tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla." (3-5 lk, s. 60) - "Pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä." (6-9 lk, s. 55) - "Osaa käyttää tietoverkkoja tiedonhankinnassaan, valita lähteensä ja myös ilmoittamaan ne." (1-9 lk, s. 54) 2
- "Oppii tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti." (1-9 lk, s. 37)"Viestintä ja mediataitojen keskeisiä sisältöjä ovat mm. viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka."(1-9 lk, s. 39) - "Osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä." (5-6 lk, s. 176). - "Oppii suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä." (1-9 lk, s. 37) - Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. (1-9 lk, s. 37) - Viestintä- ja mediataidon keskeisiä sisältöjä ovat mm. median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen." (1-9 lk, s. 38) - Osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua. (5-9 lk, s. 238). Perusopetuksen opetussuunnitelmassa TVT:n tavoitteet on esitetty yleisellä tasolla ja teknologiasekä mediataidoissa kaiken opetuksen läpäisemiksi. Seuraavassa oppijoiden tietoteknisiä valmiuksia on kuvattu tarkemmin Tampereen yliopiston Informaatiotieteiden yksikön laatimien kuvausten perusteella. Ne ohjaavat Alavudella TVT:n opetusta eri luokka-asteilla. Alakoulu Tietotekniikkataitojen oppimismenetelminä alakoulussa ovat tekemällä oppiminen ja pelioppiminen. Oppiminen tapahtuu tekemällä, osallistumalla ja pelaamalla. Koska monilla oppijoilla on jo alakoululaisina tehokkaat mobiililaitteet käytössään, kannattaa suosia tuo omat laitteesi - ajattelua. Tekstin tuottaminen tietokoneella 1-2 luokka - oman nimen kirjoittaminen (iso kirjain) - tekstin pyyhkiminen ja korjaaminen - tekstin koon ja fontin muuttaminen 3-4 luokka - kursivointi, lihavointi, alleviivaus - tekstin värin muuttaminen - tekstin kopiointi, siirtäminen, liittäminen, leikkaaminen - kuvan liittäminen tekstin lomaan - pienten kirjoitelmien kirjoittaminen ja tulostaminen 5-6 luokka - rivitys, kappalevaihto, sivunvaihto - erikoismerkkien lisääminen - oikoluku ja tavutus - taulukon lisääminen - etsi / korvaa toiminto - lyhyen esitelmän tekeminen: otsikon keskitys, väliotsikoiden lihavointi, tulostuksen esikatselu, tasaaminen, lähdeviitteet - esitelmän siirtäminen esitysgrafiikaohjelmaan ja esitelmän pitäminen luokassa 3
Piirtäminen ja kuvan käsittely tietokoneella 1-2 luokka - kuvan piirtäminen, pyyhkiminen, värien käyttö - tekstin lisääminen kuvaan 3-4 luokka - kuvan siirtäminen tekstinkäsittelyohjelmaan (leikepöydän käyttö) - kuvan koon muuttaminen - kameran käyttö ja kuvan siirtäminen tietokoneelle (mm. lasten omien puhelimien kamerat) 5-6 luokka - tallennusmuodot (kuvan vievän tallennustilan määrä, kuvan laatu) - videon tekeminen ryhmätyönä (mm. lasten omien puhelimien kamerat) Internet 1-2 luokka - verkkoselaamisen perusteet: osoitteen kirjoittaminen, edellinen sivu, vierittäminen, linkit - itsensä suojaaminen haitallisilta verkkosisällöiltä 3-4 luokka - oman verkkominän suojaaminen lapsille suunnatuissa verkkopalveluissa - lapsen oma puhelin ja Internet-palvelut - sähköpostitilin luominen ja käytön perusteet 5-6 luokka - käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa - tiedon hakeminen verkosta: hakukoneet, Wikipedia, kartat - tietoturva - pilvipalvelun käyttö oman digitaalisen elämän tallentamiseen (videot, kuvat, tiedostot) Laskenta tietokoneella 1-2 luokka - matematiikan oppimispelit 3-4 luokka - tietokoneen laskin - summien laskeminen taulukkolaskennalla 5-6 luokka - kaavion laatiminen taulukkolaskennalla - lyhyen tilastotutkimuksen tekeminen, keskiarvo taulukkolaskennalla Yläkoulu Yläkoulussa varmistetaan, että kaikki ovat alakoulussa saavuttaneet edellä asetetut tavoitteet. Peruskoulun jälkeen jokaisen oppijan tulisi olla vähintään tasolla http://www.tieke.fi/display/akortti/at-kortti, jolloin hallussa ovat moduulit -Käyttöjärjestelmä ja tiedonhallinta -Internet ja sähköposti -Tekstinkäsittely 4
-Esitysgrafiikka Taulukkolaskentaohjelman opetus tulee sisällyttää matematiikan opetuksen tilasto-osuuteen, joka tehdään pelkästään tietokoneella. Samaan tapaan kuvankäsittely sisällytetään yläkoulun kuvaamataidon opetukseen pakollisena osuutena. Myös yläkoulussa suositaan tuo omat laitteesi - ajattelua. Tuki oppijoille järjestyy vertaistukena, jota ohjaa koulun tvt-vastaava/atkopettaja. Edellä mainitun lisäksi oppija oppii käyttämään https://peda.net alustaa sekä koulujen tilaamia valmiita verkkotehtäviä. Opettaja voi opetuksessaan käyttää myös erilaisia pilvipalveluita, kuten blogeja, sosiaalisen median ohjelmistoja tai esimerkiksi Google Driven ohjelmia. Kerhotoiminnassa voidaan uppoutua syvemmälle erilaisiin TVT:n sisältöihin. Lukio Lukiossa käytetään nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksen tukena. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään eri oppiaineissa monipuolisesti. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tietotekniikkaa jokapäiväisessä oppimisprosessissa mm. tiedon hankintaan, jäsentelyyn ja dokumentointiin. Opettajien ja opiskelijoiden käytössä on peda.net ja moodle verkko-oppimisympäristöt. Oppimisympäristöjä käytetään lähiopeteuksen tukena ja kurssien oppimateriaalia siirretään verkko-oppimisympäristöihin. Lukiossa pyritään siihen että itsenäiset suoritukset tehdään hyödyntäen verkko-oppimisympäristöjä ja näin annetaan jokaiselle lukiolaiselle kokemus verkko-opiskelusta. Lukiossa käytetään myös erikoisohjelmia eri oppiaineissa oppimisen tukena. Tiivistelmä oppijan osaamisesta: - Oppija saavuttaa hyvät TVT-taidot jatko-opintoja ja työelämää varten - Opetuksessa käytetään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa oppiainekohtaisesti - Osa-alueilla: tiedon etsiminen ja kriittinen tarkastelu, monipuolinen lähteiden käyttö, tekstin tuottaminen ja käsittely, tulostaminen ja tallentaminen (pilvipalvelut), kuvankäsittely, esitysohjelmat, verkossa olevan opetusmateriaalin hyödyntäminen, peda.net, tietoturvan hyvien käytänteiden hallinta. - Taataan opiskelijoille tietotekniset valmiudet vastata sähköiseen ylioppilastutkintoon 3. Laitteet ja ohjelmistot 3.1. Opettajan käyttämät laitteet Esittävään opetukseen suunnatun laitetekniikan ja opettajien tietokoneiden määrä luokkahuoneissa on tällä hetkellä kirjava. Seuraavassa taulukossa on eri kouluille tehty kysely marraskuussa 2013 opettajan tietokoneen, datatykkien ja dokumenttikameroiden puutteista (kappaletta / koulu): (päivitetty taulukko) 5
Tietokoneet opettajalle Tykit Dokumenttikamerat Iivari 4 4 4 Hakojärvi 2 2 2 Tuuri 3 6 6 Asema 8 3 3 Kirkkomännikkö OK OK OK Sulkava 1 ok ok Länsipuoli 1 1 1 Suutala OK OK OK Sääskiniemi 3 ok ok Itäranta 1 ok 1 Pollari 2 ok ok Alavuden yläkoulu 3 6 17 Töysän yläkoulu 6 8 8 Lukio ok ok ok YHTEENSÄ 34 26 33 Tavoitetasona on, että jokaisesta koulusta löytyy tietokone jokaiselle opettajalle. Mahdollisuuksien mukaan opettajille hankitaan telakat, joista kannettavan tietokoneen voi ottaa mukaansa esimerkiksi tuntien suunnittelua varten. Lisäksi datatykit ja dokumenttikamerat on hankittava luokkiin tarpeen mukaisessa järjestyksessä siten, että eniten videotykkejä ja dokumenttikameraa tarvitsevat opettajat ovat ensimmäisenä koulun hankintajärjestyksessä. Käyttämättömät laitteet eivät palvele ketään. 3.2 Oppijoiden käyttämät laitteet Kouluilla on käytössä oppijoiden käyttöön tarkoitettuja pc-tietokoneita. Osa koneista on Windows, osa Linux-pohjaisia. Toisissa kouluissa on käytössä ATK-luokat, kaikissa niitä ei ole. Tällä hetkellä lukiolla ja yläkoululla on käytössä joitain tablet-tietokoneita. 3.3 Laitteiden hankinta Hankinnat kehitetään prosessikuvauksen avulla keskitetyksi toiminnaksi, ettei jokainen yksikkö hanki itse omin päin tuotteita. Tietohallinnon hankintayksikkö suorittaa tuotteiden kilpailutuksen ja hintatason tarkastelun tiettyjen aikajaksojen kuluessa. Hankintayksikkö myös esittää tuotteiden vakiointia mahdollisuuksien mukaan, ettei kouluille synny kovin monikirjavaa ympäristöä. Kouluissa pyritään ylläpitämään riittävä pc-kanta ja hankkimaan lisäksi kannettavia langattomassa verkossa olevia laitteita (esim. tabletit) ainakin isoimmille kouluille. TVT-asioista vastaavat jakavat käyttökokemuksiaan, jotka vaikuttavat uusiin laitehankintoihin. 3.4 Tietoliikenneyhteydet Jokaiselle koululle ja jokaiselle laitteelle on taattava tasainen ja yhtä nopea tietoliikenneyhteys sekä sisäverkkoon, että internetiin. Myös langattomasti tarjottava verkko on yhtä nopea joka puolella. Langaton verkko (802.11bgn) on saatavilla oppijoiden käytössä ilman tunnuksia, ilman salauksia. Opetusverkkoon on myös langattomuus tarjolla, salauksen takana. Jokainen verkkoyhteys otetaan ylös logiin, jolloin väärinkäytösten mahdollisuus pienenee. Suositaan tuo omat laitteesi -ajattelua. 6
3.5 Sisäverkot Jokaisessa koulussa on CAT6-7 -standardiin pohjautuva sisäverkko. Koulujen runkoyhteydet tulevat kuituyhteydellä kouluun, tämän jälkeen sisäverkko tehdään kuparilla loppuun asti. Jokaisella koululla on myös langaton verkko, sekä salaamattomana että salattuna. 3.6 Painopisteet Suurimmat painopisteet ovat siinä, että joka puolella on samanlaatuinen tieto- ja viestintätekniikkalaitteisto, mitä olisi helppo soveltaa opetuksessa, ja mitä on hyvä käyttää. 3.7 Opetuksessa käytettävät ohjelmistot Koulujen yhteinen oppimisalusta on peda.net. Sivustolta löytyy erityisesti tiedonvälitykseen tarkoitetut kotisivut kouluille ja luokille. Lisäksi luokille ja aineryhmille on omat sivut, joita opettaja pystyy hallinnoimaan. Luokan sivua voi käyttää tiedotuksen lisäksi luokan tai aineryhmän yhteisenä oppimisalustana. Kouluissa siirrytään käyttämään Wilmaa. Se on perusopetuksen ja toisen asteen oppilashallintojärjestelmä Multiprimuksen www-käyttöliittymä opettajille, huoltajille ja oppijoille. Sitä käytetään suoritusmerkintöjen ja opintojen suunnittelun ohella myös viestintään koulun ja kodin sekä koulun ja oppijoiden välillä. Jokaiselta koneelta löytyvät riittävät ohjelmat tekstin- ja kuvankäsittelyyn. Lisäksi kouluille tilataan E-oppimateriaalia, jota oppijat pystyvät hyödyntämään myös kotonaan. Henkilökunnalla on käytössä alavus.fi sähköpostit. Oppijoille tullaan ottamaan käyttöön @edu.alavus.fi sähköpostiosoitteet tarpeen mukaan. Tiivistelmä laitteista ja ohjelmistoista: - Laitteiden ja laitteistojen oltava riittävät ja monipuoliset - Tietoliikenneyhteydet kattavia - Ohjelmistot ovat riittävän yhtenevät (peda.net, wilma, kouluille tilatut E-oppimateriaalit) - Käytössä PC:t sekä ainakin isoimmissa kouluissa tabletit +omat mobiililaitteet tuo omat laitteesi -ajatuksella 4. Laitteiston toimivuus 4.1 Resurssit Resurssit on syytä koostaa laitekannan mukaan: mitä enemmän laitteita, sitä enemmän tvt-vastaavia. Tuesta muodostetaan kolmiportainen. Jokaisella koululla on 1-2 tvt-vastaavaa (entinen atk-vastaava), jotka toimivat releenä tukihenkilöstölle. Koulun TVT-vastaava osaa asioissa peruskäytöt ja hallitsee raportoinnin tuen seuraavalle tasolle. TVT-vastaava huolehtii ennen kaikkea koulun pedagogisesta TVT:n tuesta, mutta teknisissä ongelmissa hän noudattaa minuutin sääntöä : Jos tekninen ongelma ei ratkea minuutissa, hän ottaa yhteyttä tuen seuraavaan portaaseen. Seuraavalla tasolla on perus atk-tuki, joka hallitsee jo edistyvämmän tukitoiminnan. Ongelmasta ilmoittamiseen kehitetään ohjelma, jonne tvt-vastaava kirjaa ongelman sekä kiireellisyysluokan, ja atk-tuki antaa lyhyen raportin ongelman hoitamisesta. Kolmas taso muodostaa päättävän tahon, joka suunnittelee linjaukset, joita alemmat tasot toteuttavat. 7
Kaupungin sivistyspuolella tulee olla yksi atk-tukihenkilö (2.tason) pelkästään koulujen käyttöön. Toimipiste tulee olla koulukeskuksessa. Laitteistojen määrä ja toimivuus tulee olla riittävät, esimerkiksi koneen ollessa huollossa saa huollosta toisen koneen tilapäiseen käyttöön. 4.2 AD Keskitetty käyttäjähallinta on käytössä jokaisella koululla. Jokaisella oppilaalla on oma käyttäjätunnus yläkoulussa ja lukiolla. Alakoulussa on käytössä yhteiset tunnukset. Käyttäjätunnus toimii autentikoinnissa jokaiseen koulun järjestelmään, työasemaan, ja langattomaan verkkoon. 4.3 IT-suunnittelija TVT-suunnitelman olennaisena osana on suunnittelu ja kehittäminen. Tähän on palkattu oma työntekijä, joka suunnittelee ja kehittää järjestelmää koko ajan, ja ohjeistaa alempaa tasoa uusiin asioihin. Tiivistelmä laitteiston toimivuudesta: - 3-portainen tuki 1. Suunnittelu ja kehitys 2. ATK-tuki, tekninen tuki 3. TVT-vastaava, pedagoginen tuki (minuutin sääntö jos ongelma ei selviä minuutissa, siirretään se ATK-tuelle). - Koulun TVT-vastaava toimii pedagogisena tukena ja osaa asioissa peruskäytöt sekä hallitsee raportoinnin tuen seuraavalle tasolle - Sivistyspuolella tulee olla yksi atk-tukihenkilö (2.tason) pelkästään koulujen käyttöön. Toimipisteen tulee olla koulukeskuksessa. - Laitteistojen määrä ja toimivuus tulee olla riittävät 5. Henkilöstön osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan taitojen hankkiminen lähtee omaehtoisesta innostuksesta ja halusta kouluttautua, mutta työyhteisön yhteiset tavoitteet ja osaamisen johtamisen keinot ovat tärkeä tekijä koko koulun osaamistason nostamisessa. Joka koululla on vähintään yksi opettaja, joka vastaa koulun pedagogisesta TVT-tuesta (entinen ATK-vastaava). Koulun TVT-vastaava on henkilö, jonka puoleen opettajat kääntyvät kaikissa TVTongelmatilanteissa. TVT-vastaava ratkaisee ongelman tai ilmoittaa siitä tuen seuraavalle portaalle. Hän jakaa opettajistolle tietoa pedagogisesta näkökulmasta haluamallaan tavalla esimerkiksi opettajankokouksissa tietoiskuja pitäen. Tuen tarkoitus on etsiä ja tarjota opettajille uusia pedagogisia menetelmiä TVT:n osalta, jotka edesauttaisivat oppimista ja toisivat oppimisympäristöjä nykyaikaiseen suuntaan. TVT-vastaavan yksi tärkeistä tehtävistä on innostaa ja rohkaista opettajia käyttämään tietotekniikkaa opetuksessaan. Vain tätä kautta koululle voidaan luoda toimintakulttuuri, joka mahdollistaa TVT:n käytön oppimisen, opetuksen ja vuorovaikutuksen tukena. Koulujen TVT-vastaavat kokoontuvat säännöllisesti yhteisiin tapaamisiin, joissa he jakavat tietoa ja suunnittelevat toimintaa. Samoin kaupungin erikoisosaajien (esim. järjestelmäasiantuntija) on tehtävä säännöllisesti yhteistyötä koulujen TVT-vastaavien kanssa. TVT-vastaaville on tarjottava tämän lisäksi muuta koulutusta TVT:n pedagogisesta hyödyntämisestä opetuskäytössä. Opettaja voi itse vaikuttaa oman motivoituneisuutensa mukaan oman TVT-osaamisensa kehittämiseen. Kaikkien opettajien odotetaan kuitenkin hallitsevan asiat, jotka on mainittu ope.fi -tasojen perustaidoissa. Vähimmäiskriteerit ovat seuraavat: 8
- hallitsee Wilman peruskäytön - hallitsee www-selaimen peruskäytön - osaa lukea ja lähettää sähköpostia liitteineen - hallitsee tietoturvan ja tietosuojan peruskäsitteet ja osaa ajatella toimintaansa tietoturvan ja oppilaiden tietosuojan näkökulmasta - osaa tallentaa tietoa (muistitikut, pilvipalvelut) - tuntee tekijänoikeudet ja Creative Commons-lisenssimallin käyttömahdollisuudet - osaa hakea tietoa ja tuntee lähdekritiikin merkityksen - osaa tulostimen ja skannerin peruskäytön - osaa tunnistautua verkkopalveluihin ja asioida niissä, tuntee kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia verkossa - tuntee netiketin ja someketin ja huolehtii, että myös oppijat tuntevat ne - tietää käsitteenä ja toimintatapana, tuntee muutamia sosiaalisen median palveluita ja on kokeillut jotakin niistä - osaa käyttää koulun tilaamaa sähköistä oppimateriaalia - hallitsee peda.netin peruskäytön - osaa käyttää luokan esitysteknisiä laitteita - hallitsee koulun tietoteknisten laitteiden peruskäytön Opettajille tarjotaan sellaista koulutusta, että vähimmäiskriteerit on mahdollista saavuttaa. Koulutuksen tarjontaa suunnataan myös yksityiskohtaisempiin alueisiin, esimerkiksi tiettyjen aineryhmien opettajille tai alkuopetukseen. Tiivistelmä henkilöstön osaamisesta: - Jokaisen opettajan odotetaan saavuttavan yllä mainitun vähimmäistaitotason. Siitä eteenpäin kouluttautuminen kiinnostuksen mukaan. - Koulutuksella turvataan opettajien vähimmäistaitotasot. - TVT-vastaava on aktiivinen tiedon hankinnassa, vertaistapaamisissa, muiden opettajien informoinnissa sekä yhteydenpidossa tuen seuraavalle portaalle - Tarjotaan myös täsmäkoulutusta esimerkiksi alkuopetukseen ja aineryhmille 6. Johtaminen Tämän asiakirjan tavoitteiden saavuttamiseksi oppilaitoksen tasolla tarvitaan opettajien jaettua asiantuntijuutta. Hyviä ja huonoja kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opetuksessa on hyvä jakaa kollegoiden kesken. Sivistysjohtaja ja rehtorit ovat keskeisessä asemassa TVT:n vision kehittämisessä ja käytännön toteuttamisessa. Heidän vastuullaan on resurssien jakaminen ja arviointi. TVT-ryhmä voi toimia heidän apunaan. TVT-asioita tuodaan esille opettajainkokouksissa. Samalla tehdään vuosittaista kartoittamista koulujen laitetarpeista sekä opettajien koulutustarpeista. TVT-asiat otetaan esille kehityskeskusteluissa ja opettajien kouluttautumista pyritään tukemaan. TVT-taitojen kehittäminen on osa osaamisen johtamista. Kaupungilla on TVT-opetuskäytön suunnitelma (ent. TVT-strategia) ja toteutussuunnitelma. 9
Suunnitelma otetaan huomioon koulun lukuvuosisuunnittelussa. Uudet opettajat ja rehtorit perehdytetään TVT-välineisiin. Rekrytoinnissa huomioidaan johdonmukaisesti hakijan TVTosaaminen. Tiivistelmä johtamisessa: - Kaupungilla on TVT-opetuskäytön suunnitelma ja toteutussuunnitelma. - Jaettu asiantuntijuus - TVT-asiat otetaan esille kehityskeskusteluissa ja opettajien kouluttautumista pyritään tukemaan. - Rekrytoinnissa huomioidaan hakijan TVT-osaaminen. 7. Seuranta, arviointi ja kehitys Oppijoiden ja opettajien tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja osaamistasoja seurataan arvioimalla tasaisin väliajoin esim. ope.fi /e-valmiustasot /opeka.fi -kaavakkeiden avulla. Seurannasta ja arvioinnista käydään lyhyt yhteenveto vähintään puolenvuoden tai vuoden välein rehtorikokouksissa. Oppijoiden tvt-osaamista arvioidaan säännöllisesti yhtenäisellä testillä kahden vuoden välein, esimerkiksi 6.- ja 9.- vuosiluokka, lukion 2. vuosiluokka syyslukukaudella ennen sähköisiä kirjoituksia. Testikysymykset tehdään opetussuunnitelman tavoitteita silmällä pitäen. Arvioinnille luonteva vaihtoehto on yläkoulussa opinto-ohjauksen tunneilla lukuvuoden aluksi ja lopuksi. (vrt. KiVa-koulukartoitus). Oppijoille tuodaan tvt-koulutusta integroidusti eri oppiaineiden sisälle. Joka vuosi tieto-ja viestintätekniikan opetukseen käytetään vähintään yksi veso-koulutuspäivä. Ideaalina olisi kaksi puolikasta vesoa puolivuosittain. Näiden vesojen aikana on kartoittaa koko opettajakunnan osaamistaso ja seurata sen kehitystä. Tulosten perusteella rehtori voi määritellä koulunsa e-valmiustason ja peilata kehitystä suhteessa koulujen kolmi/viisivuotissuunnitelmiin. Kolmivuotisperiodin loppupuolella erityinen työryhmä määrittelee seuraavat askeleet uudelle periodille. Tavoitteena on päästä e-valmiustasoissa teknologian ja teknisen tuen kannalta tasolle neljä. Muissa osa-alueissa tavoitteena on oppijoiden tarkoituksenmukaiset tasot. Tässä suhteessa alakoulut voivat olla eri vaatimustasoilla suhteessa lukioon. Sivistystoimenjohtaja ja rehtorit seuraavat ja kartoittavat kolmivuotisperiodin tavoitteet ja arvioivat niiden toteutumisen. Kehitystyöryhmä tuottaa seuraavan periodin suunnitelman, jonka sivitystoimenjohtaja ja rehtorit hyväksyvät ja antavat tarpeelliset resurssit suunnitelmien toteuttamiseksi ja toimeenpanevat tarvittavat uudistukset. Tiivistelmä seurannasta, arvioinnista ja kehityksestä: -Seuranta ja toimeenpano tulee olla johtoportaan vastuulla. -Seuranta, arviointi ja kehittäminen tulee olla jatkuvaa ja ennalta määrätyissä jaksoissa sekä oppijoilla, että opettajilla. - Resurssit tulee olla riittävät ja johdon hyväksymät 10