Viskuri Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti 2/2008 1
Viskuri 2/2008 - Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti Sisällys 3 Pääkirjoitus 4 SOTE-piiriin mennään toivoa täynnä 5 Tasa-arvo työssä -kyselyn tuloksia 6 Tehostetun ja erityisen tuen hanke käynnistyy 7 Yhtenäiset linjat koko oppilashuoltojärjestelmälle 8 Urakka huipentui sertijuhlaan 9 Uusi tiedotuskanava kuntalaisille 9 Liikuntatoimenjohtaja kannattaa joukkuelajeja 10 Kahden päivän juhlat, yhdeksän vuoden työ 11 Inkkarit liikuttivat esi- ja alkuopetuksen oppilaita 12 Työterveyshuolto uusiin tiloihin 14 Luottamus - tunnettu ja tuntematon voima 15 Niinisalossa onnistutaan yhdessä 17 Talonmies tekee päivän 18 Jytykuulumisia 19 Outolaaksosta perinnekylään - API-toiminnan kesäkuulumisia 20 Alueopiston kesämaisema 21 Kesäkaupungissa tapahtuu 22 Taideviikolla muistellaan 23 Työterveyshuolto 23 Katupeili Kannen kuvat: Hannele Piippo-Fair Jäätelökesästä nauttivat Inga ja Fiia Kähkönen Kankaanpään kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Yhteistyötoimikunta TOIMITUS Hannele Piippo-Fair, vastaava Risto Annala Mika Hatanpää Marja Hietikko Jorma Kortteus Krista Laurila Leila Liimu Irmeli Rosenberg Marika Vanhatuuna Tuomas Väinä ULKOASU Jarmo Välimäki Reijo Lepistö Viskuri PAINOPAIKKA Eura Print Oy Seuraavaan Viskuriin tarkoitettu aineisto 12.9.2008 mennessä osoitteeseen viskuri@kankaanpaa.fi. 2
Työyhteisön hyvinvointi Työyhteisön kehittämisen tavoite Kankaanpäässä on sen jäsenten hyvinvoinnin tukeminen ja kohentaminen sekä työn tuloksellisuuden parantaminen. Haasteet lähtevät yhteisömme sisäisistä tarpeista ja kunnan toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista. Tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä, viestintää ja vuorovaikutusta. Vuorovaikutussuhteet lisääntyvät joka sektorilla ja niiden hallinta on vaativaa. Työyhteisömme sisäiset kehittämistarpeet liittyvät usein työn organisoinnin, yhteistoiminnan ja johtamisen kehittämiseen. Muutokset näissä heijastuvat yksittäisen ihmisen työtyytyväisyyteen sekä hyvinvointiin ja työyhteisön sisäiseen ja ulkoiseen toimivuuteen. Kiire, työpaine ja jaksamisongelmat ovat lisääntyneet muuttuvassa kuntakentässä. Kuten myös meidän kaupungin työyhteisössäkin on käynyt. Jokin aika sitten lähetin kaikille tasaarvokyselyn. Kyselyn perusteella 80 % kokee, että kiire on lisääntynyt ja 61 % kokee, että työn henkinen kuormitus on muuttunut raskaammaksi. Tämä asettaa haasteita henkilöstön työssä jaksamiselle. Tällä hetkellä on valmisteilla työaikapankki, jonka tarkoitus on tukea henkilöstön työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Työaikapankin ajatuksena on, että henkilöstö pystyisi paremmin sovittamaan yhteen työn ja perhe-elämän/vapaa-ajan. Rakenteelliset muutokset, kilpailu ja muut jatkuvat muutokset saattavat aiheuttaa perusturvallisuuden tunteen heikkenemistä. Jokaisella työpaikalla syntyy ajoittain koko yhteisöä tai sen yksittäistä jäsentä koskevia ongelmia ja toisinaan voidaan puhua kriisitilanteista. Näissä tilanteissa tulisi erityisesti pohtia, miten niitä tulisi käsitellä ja mikä olisi ongelman ratkaisulle oikea foorumi. Konfliktit ja ristiriitatilanteet ovat eittämättä epämukavia. Mutta niissäkin voi olla myös myönteisiä, uusia mahdollisuuksia esiin tuovia ja rakentavia tilanteita. Myönteisesti käsitellyt ristiriitatilanteet auttavat yhteisöä kehittymään ja niistä voi olla monenlaista hyötyä työyhteisölle. Luottamus voi lisääntyä, voi syntyä luovia ratkaisuja, voidaan avata keskustelua vaikeista asioista. Ongelmat voivat auttaa niin yksilöä kuin ryhmääkin kehittymään, ne voivat lisätä itseluottamusta ja parantaa kommunikaatiota. Osallistuminen ja kiinnostus ongelmiin voi saada aikaan vanhentuneiden toimintatapojen uudelleen arviointia ja negatiivisetkin tunteet voidaan käsitellä. Taikatemppuja ongelmien ratkaisemiseksi ei ole. Ratkaisun avaimet lähtevät henkilöstömme tarpeista ja myönteisestä asenteesta. Meidän on löydettävä usko itseemme, uskallusta suunnitella uutta tulevaisuutta, johon jokainen meistä voi sitoutua. Hauskaa ja rentouttavaa kesää kaikille! Mika Hatanpää kaupunginsihteeri 3
SOTE-piiriin mennään toivoa täynnä Johanna Rudenberg, Mari Niemi Johanna Rudenberg YT-ryhmässä henkilöstökysymyksiä pohtivat Kristiina Kotaoja (vas.), Anne Tarhasaari, Kaija Mukkala, Satu Juhela ja Mirja Harju. Pohjois-Satakunnan peruspalvelu -liikelaitos aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Parhaillaan jäsenkuntien sosiaalija terveydenhuollosta vastaavissa tahoissa on kiireinen valmistelu- ja kehittämisprosessi käynnissä. Oman toimen ohella suunnitellaan tulevaa ja mietitään sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminnan uusia mahdollisuuksia. Hankkeen yhteistoimintatyöryhmässä on mukana monia, jotka työskentelevät vanhustyön parissa. Työryhmän kokouksen jälkeen Susan Saarenpää ja Satu Juhela Kankaanpään Lohikon palvelukodista, Kaija Mukkala Karvian Iltaruskon palvelukeskuksesta, Anne Tarhasaari Honkajoen kotihoitotyöryhmästä, Kristiina Kotaoja Jämijärven vanhainkodista sekä Anne Lapikisto Honkajoen vanhainkodista jäivät vastaamaan muutamaan hanketta koskevaan kysymykseen. Kysymys siitä, milloin kukin oli kuullut ensimmäisen kerran hankkeesta, aiheutti yhteistä naureskelua: "Koskahan se mahtoi olla " Anne Tarhasaari muisti keskustelun alkaneen jo vuonna 2006 ja Kristiina Kotaoja kertoi kuulleensa hankkeesta viime vuonna. Satu Juhela muisteli, että sai tiedon hankkeesta puskaradion kautta. Sote-piirin tulemisesta on keskusteltu henkilökunnan kesken jo pitkään. Odotukset paremmasta Henkilöstöä toivotaan kohdeltavan paremmin ja säästöistä puhumisen halutaan loppuvan. Satu Juhela nosti esille mahdollisuuden niin työtehtävien kuin toimipisteenkin vaihtamiseen ja Kaija Mukkala kertoi koulutusten yhdenmukaistamisen olevan eräs keskeinen odottamisen arvoinen asia. Muutos nähdään mahdollisuutena kehittää itseään. Palkkojen yhdenmukaistamista työtehtävien mukaan pidetään myös positiivisena muutoksena. Kristiina Kotaoja esitti toivomuksen, ettei tietokoneen ruutuun tuijottaminen lisääntyisi, vaan aikaa jäisi myös asiakkaille. Anne Lapikisto sivusi samaa asiaa ja toivoi turhan byrokratian jäävän pois. Vastauksista välittyy, ettei haastateltujen mielessä ollut vain oma työ ja sen mielekkyys, vaan he ajattelivat myös asiakkaidensa parasta. Anne Tarhasaaren mukaan asiakkaan tyytyväisyys saavutetaan, kun henkilökunta toimii yhdessä. Raja-aitojen poistuminen ja ilon löytyminen työn tekemiseen muodostavat sellaisen palveluyrityksen, joka pystyy palvelemaan asiakasta joustavasti ja asiantuntevasti. 4
Osallistuminen hälventää pelkoja Kunnissa työntekijät ovat valmistautuneet eri tavoin muutokseen. Vastaajat kertoivat pilke silmäkulmassa, että Jämijärvellä on ostettu kansioita ja Honkajoella on seurattu, miten muualla tehdään. Pääosin valmistautuminen on tapahtunut seuraamalla eri tietolähteitä. Luottamusmiespäivät, liiton kanssa tehty yhteistyö ja nettisivut ovat tarjonneet tietoa tulevasta ja valmistaneet uuteen aikaan. Ryhmältä tuli kautta linjan kiitosta siitä, että henkilöstö saa itse osallistua uuden työnsä valmisteluun. Osallistuminen työryhmiin on mahdollistanut suoran vaikuttamisen, joka on myös osaltaan hälventänyt pelkoja uuden organisaation suhteen. Valmistelu on ollut läpinäkyvää ja ilmapiiri avointa. Jäsenkuntien kuntalaisille järjestetään kevään kuluessa tiedotustilaisuuksia hankkeesta ja näin vanhustyötä tekevienkin toive kuntalaistiedotuksesta toteutuu. Haastatellut odottavat tulevaa myönteisessä hengessä ja näkevät muutoksen mahdollisuutena niin itselleen kuin kuntalaisillekin. o Honkajoen, Jämijärven, Karvian ja Siikaisten kunnat ja Kankaanpään kaupunki ovat hyväksyneet Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän perustamista koskevat sopimukset. o Liikelaitoskuntayhtymä aloittaa toimintansa 1.1.2009. o o o Sosiaali-, terveyden- ja ympäristöterveydenhuollon palvelut siirtyvät uuteen organisaatioon päivähoitoa lukuun ottamatta. Henkilöstö siirtyy liikelaitoskuntayhtymän palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Siirtyvää henkilöstöä on noin 450 henkeä. Valmistelua varten on perustettu tilapäisen johtokunnan lisäksi kahdeksan työryhmää: palvelu-, talous-, tietohallinto-, tukipalvelu-, YT-, perhepalvelu-, aikuispalvelu- ja vanhuspalvelutyöryhmät. Työryhmien jäsenyyden tai asiantuntija-avun pyyntöjen kautta suuri osa henkilöstöstä pääsee suoraan osallistumaan valmisteluun. o Lisätiedot: projektisihteeri Mari Niemi, puh. 044 577 3401, mari.niemi@kankaanpaa.fi o o Palautetta ja ideoita hankkeen suhteen voi antaa projektisihteerille. Katso myös sivun www.kankaanpaankttky.fi Paras-hanketta koskeva osio, josta löytyy mm. sopimukset ja työryhmien muistiot. Tasa-arvo työssä kyselyn tuloksia Mika Hatanpää Tasa-arvokysely toteutettiin maaliskuussa. Kyselyllä haluttiin kartoittaa Kankaanpään henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta työpaikoilla, hallintokunnissa ja koko kaupungin tasolla. Kysymyksiin liittyi myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä työn ulkopuolista elämäntilannetta sekä työssä kohdattua väkivaltaa ja kiusaamista koskevia kysymyksiä. Ko. kysymyksillä on tasa-arvonäkökulman lisäksi merkitystä arvioitaessa henkilöstön työssä jaksamista ja mahdollisesti tarvittavia tukitoimia, esimerkiksi työajan joustomahdollisuudet ja ohjeistus epäasiallisen kohtelun varalta. Lisäksi kyselyn tuloksia käytetään hyväksi laadittaessa kaupungin tasa-arvosuunnitelmaa. Tasa-arvosuunnitelmassa tehdään kyselyn tuloksista tarkempaa yhteenvetoa. Kyselyyn tuli 324 vastausta. Vastaajista oli naisia 266 (82 %) ja miehiä 57 (18 %). Vastaajien ikärakenne: alle 30-vuotiaita 5,9 %, 31-40-vuotiaita 18,2 %, 41-50-vuotiaita (35,5 %), 51-60-vuotiaita (34,3 %) ja yli 61-vuotiaita (6,2 %) Muutamia kyselyn tuloksia pähkinänkuoressa: Naisten ja miesten tasapuolinen kohtelu: vastaajista 59 % oli osittain samaa mieltä tai täysin samaa mieltä, että miehiä ja naisia kohdellaan tasapuolisesti ja 18 % oli osittain eri mieltä tai täysin eri mieltä siitä, että miehiä ja naisia kohdellaan tasapuolisesti. Työyhteisön yhteishenki: Vastaajista 77 % oli sitä mieltä, että työyhteisön yhteishenki on hyvä. Vastaajista 11 % oli eri mieltä työyhteisön hyvästä yhteishengestä. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu: Sukupuolista häirintää tapahtuu harvoin. Vastaajista 96,2 % ei ole työssään joutunut sukupuolisen häirinnän kohteeksi. Vastaajista 3,8 % on kokenut sukupuolista häirintää. Työn henkinen rasitus ja kiire: Vastaajista 62 % koki, että henkinen rasitus on muuttunut raskaammaksi viime vuosina. Vastaajista 81 % koki, että työssä on kiire lisääntynyt. 5
Ajoissa toimiin Tehostetun ja erityisen tuen hanke käynnistyy perusopetuksessa Tuomas Väinä Tänä keväänä Kankaanpään perusopetuksessa on opetusministeriön hankerahoituksen turvin alettu selvittää, miten erityistä tukea tarvitsevia oppilaita voitaisiin palvella entistä paremmin. Hankkeesta raportoidaan maaliskuussa 2009, johon mennessä on tavoitteena luoda yhtenäinen toimintakulttuuri eri-ikäisten oppilaiden kanssa useissa eri kouluissa toimiville henkilöille. Hankkeen toimintaryhmään kuuluu eri kouluasteiden opettajia, erityisopettajia, terveydenhoitaja, päiväkoti Impivaaran esiopettaja sekä koulukuraattori. Toimintaryhmän puheenjohtaja Helena Kajaala- Ylikoski pitää hyvänä sitä, että hanke on hallintokuntien välinen. Päävastuu hankkeesta on opetustoimella ja siellä erityisopetuksesta vastaavalla rehtorilla Kari Kähkösellä. Toimintaryhmän kautta mukana ovat myös sosiaalitoimi, kouluterveydenhoito sekä perheneuvola. Oikeaa tukea oikeaan aikaan - Kehittämistyömme pohjana käytämme perusopetuksen erityisopetuksen suunnitelmaa vuodelta 2004. Erityisopetustarvetta on kuitenkin monenlaista ja eri vaiheissa koulutaivalta. Nyt kartoitamme nykyisiä ajatuksia erityisopetuksesta ja sen kehittämisestä. Sen pohjalta laaditaan suunnitelmat niin, että kussakin tilanteessa oppilaan edun mukaiset ja oikea-aikaiset tukitoimet olisivat mahdollisia. Etenkin tuen tarpeen oikea-aikainen havaitseminen on tärkeää, Helena Kajaala-Ylikoski toteaa. - Syyt oppilaan tuen tarpeeseen voivat olla hyvin monenlaisia. Ne voivat liittyä oppilaan omiin oppimiskykyihin tai terveydentilaan, mutta koulumenestykseen vaikuttavia tekijöitä löytyy myös lapsen ulkopuolelta. Tuen tarve voi olla pysyvämpää tai hetkellistä. Ennaltaehkäisyä Tehostetun ja erityisen tuen hanke on samalla ennaltaehkäisevää työtä, sillä jos koulunkäynti ei suju tai koulutie jää peräti kokonaan kesken, on suuri vaara, että nuori syrjäytyy yhteiskunnasta muutenkin. Tavoitteena on saada perusopetus kokonaisuudessaan suoritetuksi mahdollisimman sopivilla tukitoimilla. - Mietimme erilaisia tukikeinoja: erityisopetus, tukiopetus jne. Milloin ja miten tukea oppilaalle olisi järkevintä antaa. Mikä olisi missäkin vaiheessa koulutaivalta oikea opiskelupaikka tukea tarvitsevalle oppilaalle. Helena muistuttaa, että riittävän ja oikeanlaisen tuen tarjoaminen oikeaan aikaan on tärkeää paitsi oppilaalle myös häntä opettavalle opettajalle. Myös opettaja jaksaa työssään paremmin, kun hän ei jää yksin tukea tarvitsevan oppilaan kanssa. 6
Yhtenäiset linjat koko oppilashuoltojärjestelmälle Yhdeksän peruskouluvuoden ja monien kohdalla jo sitä edeltävän esikouluvuoden aikana kankaanpääläinen nuori kohtaa oppilashuollon monissa eri tilanteissa. Oppilashuollon tarkoituksena on nimensä mukaisesti huolehtia oppilaasta niin koulunkäynnin kuin muunkin kasvamisen osalta. Monille oppilaille ja vanhemmille tutuin osa oppilashuoltoa on kouluterveydenhuolto. Oppilashuoltoa voidaan kuitenkin tarvita monissa muissakin koulunkäyntitilanteissa. Oppilashuolto puuttuu tilanteeseen, jos oppilaalla jotkin asiat menevät mykkyrälle. Paras tilanne on silloin, kun apua voidaan tarjota ennaltaehkäisevästi jo ennen ongelmien syntymistä. Syksyllä 2007 käynnistynyt ja maaliskuussa 2009 raportoitava oppilashuoltohanke kirjaa ylös sen, miten oppilashuolto Kankaanpäässä toteutetaan. Ohjeet erilaisiin tilanteisiin - Hankkeen tarkoituksena on kehittää selkeä strategia, miten oppilashuoltoasiat meillä hoidetaan. Tuloksena syntyy käsikirja, joka sisältää valmiit toimintamallit erilaisiin oppilashuollollisiin tilanteisiin, sanoo hankekoordinaattori, Pohjanlinnan koulun rehtori Päivi Javanainen. - Monet tilanteet ratkaistaan nykyisinkin jo samalla tavalla, mutta käytäntöjä ei ole kirjattu mihinkään. Joissakin tilanteissa nykyisiä käytäntöjä voi myös olla tarpeen kehittää, hän jatkaa. Kun strategia ensi talven aikana saadaan valmiiksi, se jalkautetaan kaikkiin asianosaisiin yksiköihin. Tämä tarkoittaa koulujen lisäksi sosiaalitointa, kuraattoripalveluita, kouluterveydenhoitoa ja varhaiskasvatukseen. Nivelkohdat erityistarkkailussa - Erityistä huomiota kiinnitämme nivelkohtiin. Jokainen oppilas siirtyy koulutai- Pohjanlinnan koulussa oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu viikoittain pohtimaan tukea tarvitsevien oppilaiden asioita. Pöydän ääressä istumassa erityisopettaja Suvi Lamminpää-Mäkinen, rehtori Päivi Javanainen ja koulukuraattori Kati Hietikko. Takana seisomassa koulukuraattori Merja Haaksiluoto-Virtanen, terveydenhoitaja Irma Hämäläinen, erityisopettaja Anita Lehtilä, erityisopettaja Maarit Ylikoski, apulaisrehtori Juha Kemppainen ja oppilaanohjaaja Helena Kajaala-Ylikoski. Oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat myös oppilaanohjaaja Kaisa Kallio ja terveydenhoitaja Terttu Männistö. paleensa aikana alakouluista yläkouluun. Moni on jo tätä ennen siirtynyt päiväkodista ja esiopetuksesta alakouluun. Tiedon kulku koulunvaihdoksen yhteydessä on tärkeää, ja tämän vaiheen toimivuutta mietitään nyt tarkasti. Samoin oppilaan siirtyminen yleisopetuksesta erityisopetukseen tai päinvastoin saa oman toimintamallinsa. Päivi Javanainen toteaa, että kirjaamisvaiheessa strategian luominen vie aikaa. Hän toivoo, että jatkossa tämä vaiva kuitenkin palkittaisiin. Hyvä malli olisi eri tilanteissa sopiva ja toimiva, ja se helpottaisi eri toimijoiden yhteistyötä. Hankkeeseen kuuluu ohjausryhmä ja toimintaryhmä, joista jälkimmäinen puolestaan jakautuu työrukkasiksi kutsuttuihin ryhmiin. Toimintaryhmän tarkoituksena on koota yhteen työrukkasten aikaansaannokset. Omat työrukkasensa on esimerkiksi esi- ja alkuopetuksella sekä peruskoulun myöhemmillä luokilla. Seutukunnallinen näkökulma Hanke on seutukunnallinen, sillä siinä ovat mukana ympäristökunnista Honkajoki, Jämijärvi, Karvia ja Lavia. Jo nyt oppilashuollossa on joitakin seutukunnan yhteisiä henkilöitä. Hankkeen yhteydessä mietitään, voisiko muitakin oppilashuollon palveluita toteuttaa seutukunnallisesti. Pienillä kunnilla ei esimerkiksi välttämättä ole mahdollisuutta yksin palkata vaikkapa kuraattoria, mutta yhdessä naapurikuntien kanssa tämä palvelu voidaan toteuttaa niin, että kuraattori on tavattavissa tiettyinä päivinä viikosta kussakin koulussa. Kankaanpään koulumaailmassa on tällä hetkellä käynnissä kaksi opetusministeriön hankerahaa saanutta hanketta. Oppilashuoltohanke kokoaa yhteen koko oppilashuoltoa koskevan strategian. Tehostetun ja erityisen tuen hanke puolestaan keskittyy koulun tarjoamiin tukitoimiin tietyissä tilanteissa. Hankerahoitusta käytetään muun muassa koulutukseen ja tarvikehankintoihin, mutta hankkeen toteuttajien palkkakuluja sillä ei voida maksaa. 7
Urakka huipentui Entinen rehtori Aino Pöyhönen piikikäs lahja kainalossaan. sertijuhlaan Olli Ruohomäki Pohjois-Satakunnan Alueopistolla oli juhlan paikka, kun oppilaitoksella oli 11.4. virallinen laatusertifikaatin luovutustilaisuus. ISO 9001-sertifikaatin luovutti sertifioinnin toteuttaneen yrityksen Bureau Veritas Certificationin edustaja, auditoija Asko Mäyry. Kaupungin juhlapuheen piti sivistysjohtaja Heikki Kiviniemi. Häntä siteeraten "Alueopisto on pyrkinyt olemaan pioneeri, niin myös laatuasiassa. Sivistyskeskuksen toimintasuunnitelmaan on kirjattu laatutyön ulottaminen asteittain koko keskukseen ja tämä on myös kaupungin strategisena tavoitteena." Tilaisuudessa paljastettiin myös entisen rehtorin, Aino Pöyhösen muotokuva. Hän toi lahjaksi mielikasvinsa kaktuksen. Se symboloi hyvin kansalaisopistoa toimintana, joka Pöyhösen sanoin on taistelevaa kansansivistystyötä. Nykyinen rehtori, Outi Itäluoma teki juhlapuheessaan katsauksen opiston historiaan. "Opistomme laatuainekset ovat kehittyneet 60 toimintavuoden aikana - sertifikaatin saaminen on kuitenkin edellyttänyt nykyisen henkilöstömme mahtavaa asennetta ja kykyä tarttua isoihinkin haasteisiin." Rehtorin juhlapuhe on kokonaisuudessaan uusilla verkkosivuillamme osoitteessa www.psao.fi > Esittely. Juhlan jälkeen vieraat tutustuivat oppilastöiden näyttelyyn ja innokkaimmat jatkoivat vielä illalla katsomaan Aikuisten oikeasti -teatteri-ilmaisuryhmän esillepanemia Veikko Huovisen lyhyitä erikoisia. Rehtori Outi Itäluoman juhlapuhe oli kansalaisopiston kronikka. 8
STRATEGIA JALKAUTUU Uusi tiedotuskanava kuntalaisille Hannele Piippo-Fair Valtuuston strategiaseminaarissa heitetty idea kuntalehdestä on toteutumassa. Kesän kynnyksellä ilmestyy ensimmäinen joka kotiin jaettava kuntalehti. - Lehdellä tavoitellaan aktiivista tiedottamista kaupungin asioista ja kaupungin tunnettuuden kohottamista, kerrotaan kaupungin palveluista ja toiminnasta perusteellisemmin kuin uutisoivassa sanomalehdessä. Samalla se toimii myös kaupungin esitteenä, tietyin rajoituksin. Haluamme aktivoida kaupunkilaisia osallistumaan, sanoo päätoimittaja kaupunginjohtaja Paavo Karttunen. Kaupungin johtoryhmä on lehden toimituskunta. Se vastaa lehden syntymisestä ja sisällöstä. Ensimmäisen numeron jutut kirjoittaa pääasiassa SAMKin opiskelija Susanna Alanen, jolle tehtävä on samalla opinnäytetyö. Tammikuusta alkanut projekti on nyt loppusuoralla. Pääjutut ovat tarkistettavina ja pian hän pääsee seuraamaan juttujensa taipumista taittajan käsissä lehden sivuille. - Alku lähti vähän hitaasti liikkeelle, kun kukaan ei oikein ymmärtänyt mistä oli kysymys. Tämä on ollut mukavaa, kun on saanut tutustua moniin ihmisiin ja samalla syventyä kaupungin asioihin, kertoo Susanna Alanen. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden pääjuttujen aiheet ovat kestoaiheita, jotka eivät vanhene muutamassa kuukaudessa. Lisäksi lehteen kootaan ajankohtaisia tapahtumia ja henkilöitä. Lehti taitetaan viiden naisen media-alan yrityksessä Kumppaniassa. Västäräkistä on vain vähän matkaa kesään, pääskysestä ei päivääkään, ja postilaatikkoon kolahtava uusi kuntalehti tuo kesän käsiin. Liikuntatoimenjohtaja kannattaa joukkuelajeja Teksti: Hannele Piippo-Fair Kuva: Antero Karppinen Kaupungin uusi liikuntatoimenjohtaja tuloo Nurmoosta, Etelä-Pohjanmaalta, jossa "m'oomma oikias, t'ootta vääräs, n'on aivam mettäs". Liikunnanohjaajaksi kouluttautuneen Mikko Latva-Kiskolan elämä on työssä ja vapaa-aikana liikkuvaa lajia. - Nuorempana harrastin aktiivisesti hiihtoa, yleisurheilua ja lentopalloa. Nykyisin panostan mielelläni erilaisiin joukkuelajeihin. Työelämän puolella hän on tutustunut liikuntatoimen tehtäviin Etelä-Pohjanmaa- Järvenpää -akselilla. Nurmon vs. liikuntatoimenjohtajan tehtävästä Kankaanpäähän siirtyvä Mikko Latva-Kiskola tarttuu innokkaana uusiin tehtäviin. - Työhön tarttuminen on itsestään selvää. Ensin haluan kartoittaa olemassa olevat toiminnot ja perehtyä organisaation Uusi liikuntatoimenjohtaja Mikko Latva-Kiskola toimittajan tentissä. toimivuuteen. Uskon, että toimiva organisaatio takaa toimivat palvelut kuntalaisille. Tämän kaupungin monipuoliset liikuntamahdollisuudet antavat uusia mahdollisuuksia, joihin uusi liikuntatoimenjohtaja pureutuu tosimielellä heti elokuun alusta lukien. 9
7. - 9. luokkien Elämän Sain Soimaan käynnisti juhlakonsertin. Kahden päivän juhlat Yhdeksän vuoden työ Teksti: Hannele Piippo-Fair Kuvat: Leena Ruohola Parisataa esiintyjää kaksi päivää juhlavaatteissa, neljä koululaiskonserttia, yksi iltakonsertti, tuhatkuntapäisen yleisön joukossa lukuisia kutsuvieraita, kukkia ja kauniita sanoja. Näin näkyvästi juhlistettiin musiikkiopiston, Keskustan ja Pohjanlinnan koulujen yhteisten musiikkipainotteisten luokkien 9-vuotista toimintaa Jazz-tanssiryhmän esitys oli yksi konsertin monista väriläiskistä. huhtikuun lopulla. Keskustan koulun ja musiikkiopiston kanssa yhdeksän vuotta sitten yhteistyössä aloitetun musiikkiluokkatoimintakokeilun ensimmäiset ekaluokkalaiset päättävät tänä keväänä yläasteen. Ensimmäistä kertaa Kankaanpäässä on musiikkipainotteisia luokkia kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla. Kokeilusta on tullut osa pysyvää toimintaa, jolla on jatkonäkymiä myös lukion puolella. Konserttilavalla vaativat klassisen musiikin sooloesitykset seuraavat toistaan vaihdellen vuoroin erilaisten soitinkokoonpanojen kanssa. Yläasteen bändit esittävät poppia. Eka- ja tokaluokkalaiset hurmaavat yleisön kerta toisensa jälkeen innostavilla esityksillään, joista huokuu musiikin tekemisen ja esiintymisen ilo. Orkesteri säestää tanssijoita ja lopuksi kaikki musiikkipainotteisten luokkien oppilaat kerääntyvät yleisön eteen laulamaan orkesterin säestyksellä loppulaulun. Samaan aikaan lavan takana käy kuhina, kun osa oppilasta valmistautuu omaan esitykseensä, osa katselee videota laajakankaalta, joku vielä kuivaharjoittelee omaa esitystään. Ilmassa on jännitystä, jonka järjestyksestä huolehtivat luokanopettajat aistivat. Yhteislyseon salissa kahden päivän aikana kaikuneet esitykset olivat tiivistetty näyttö yhdeksän vuoden pitkäjänteisestä toiminnasta, opettajien luovuudesta ja oppilaitosyhteistyön hyvistä hedelmistä. 10
Inkkarit liikuttivat esi- ja alkuopetuksen oppilaita Tuomas Väinä Huhtikuun toisena päivänä esikoululaiset ja peruskoulun ykkös- ja kakkosluokkalaiset valtasivat palloiluhallin. Yhteisen liikuntatapahtuman merkeissä liikkui yhteensä lähes 400 lasta. Jo perinteeksi muodostunut tapahtuma toteutettiin tänä vuonna hieman uudella tavalla. - Aiemmin vastaava tapahtuma on järjestetty opettajien ja lastentarhanopettajien omin voimin joka toinen vuosi, kertoo tapahtuman järjestelyissä nytkin aktiivisesti mukana ollut Laurin koulun rehtori Marika Saarinen. Nyt uutta oli se, että toteutuksessa olivat mukana myös liikuntatoimesta Lassi Koota ja nuorisotoimesta Terhi Katajamäki sekä koulukuraattorit Merja Haaksiluoto- Virtanen ja Kati Hietikko sekä joukko Pohjanlinnan koulun yhdeksäsluokkalaisia oppilaita. Nyt tapahtumalla oli myös ensimmäistä kertaa selkeä yhtenäinen teema. Savumerkkejä, lassoamista ja inkkarilauluja Tapahtuman ideana on koota esikoululaiset sekä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat yhteen liikkumaan. Tänä vuonna tapahtuma kulki intiaaniteemaisena. Kaikkien toimintapisteiden tehtävät liittyivät jollain tavalla teemaan: oli biisonien lassoamista, tarkkuusheittoa, villihevosten metsästystä, laulua ja soittoa nuotiolla, savumerkkien lähettämistä Marika Saarinen kertoo, että tapahtuma on osa oppilashuollon kehittämishanketta. Tavoitteena on toimia yhteistyössä esiopetuksen ja alkuopetuksen kesken sekä helpottaa nivelvaihetta esikoulusta kouluun siirryttäessä. Samalla saadaan lapset liikkumaan yhdessä toisten lasten kanssa. - Tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa tärkeää on myös yhteistyö eri järjestäjäosapuolten kesken. Nyt kun osa tapahtuman järjestelyistä oli muiden osapuolten hoidettavana, opettajilla ja lastentarhanopettajilla oli mahdollisuus kiertää toimipisteissä lasten mukana. Tätä aikuiset kiittelivätkin: ei tarvinnut huolehtia itse tapahtuman pyörittämisestä, vaan saattoi keskittyä oman ryhmänsä valvontaan ja pääsi itsekin osallistumaan. Pisteitä kierrettiin sekaryhminä, joissa oli mukana eri päiväkotien ja koulujen lapsia ja aikuisia. Tällainen ryhmäratkaisu osoittautui hyvin onnistuneeksi, sillä se keräsi kehuja osallistujilta. Varauksettomat kiitokset Luoman päiväkodin esikoululaisten kanssa inkkaritapahtumaan osallistui Sari Kulmala. Keskustan koulun opettajista Susanna Moisio oli mukana omien ekaluokkalaistensa kanssa ja Päivi Pitkänen tokaluokkalaistensa kanssa, jotka olivatkin tapahtuman vanhimpia osallistujia. Kaikki kehuivat inkkari-ideaa ja järjestelyitä kaiken kaikkiaan. - Inkkariteemaa pystyi käyttämään todella monipuolisesti, ja lapset innostuvat siitä aina helposti, he kiittelivät. Sari Kulmala totesi, että esikouluikäisille tällaisissa tapahtumissa visuaalisuus on tärkeää. Nyt palloiluhalliin oli loihdittu inkkaritunnelmaa muun muassa toteemipaalulla. Sari piti hyvänä myös sitä, että hieman aremmille lapsille löytyi rauhallisempaa tekemistä vilkkaan liikunnan vastapainoksi. Päivi Pitkänen kertoi tokaluokkalaistensa olleen iloisia siitä, että nämä pääsivät näkemään vanhoja päiväkotitätejään parin vuoden tauon jälkeen. Hän myös piti hienona sitä, että kerrankin on tilaisuus, johon opettaja voi luokkansa kanssa vain tulla, joku muu on jo miettinyt ja rakentanut kaiken valmiiksi. 11
Työterveyshuolto uusiin tiloihin Hannele Piippo-Fair Tapaan työterveyshoitaja Riitta Laitilan lepuuttamassa väsyneitä jalkojaan tuolilla. - Tätä ei meinaa vieläkään uskoa todeksi, kymmenen vuoden odotus on vihdoinkin toteutumassa, hän huokaisee. Työterveyshuollon muutto uusiin tiloihin on ollut raskasta, ennen kaikkea henkisesti. - Vaihtoehtoisista kohteista laaditut suunnitelmat ja piirustukset täyttävät melkoisen tilan hyllystäni. Olen säilyttänyt ne muistona pitkästä ja uuvuttavasta prosessista, Riitta Laitila toteaa. Pienissä tiloissa toiminut työterveyshuollon väki on odottanut uusia tiloja kymmenen vuotta. Monta hyvää kohdetta on ohitettu vuosien kuluessa tärkeämpien asioiden viedessä päätöksenteossa etusijan. Satakunnan Ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön lakkautusilmoituksen jälkeen vuonna 2006 suunnitelmat alkoivat toteutua. Nyt unelmat ovat konkretiaa. - Terveyskeskuksessa meillä oli käytössä 200 m 2. Nyt tilaa on neljä kertaa enemmän ja kaikki huoneet ovat käytössä. Työterveyshoitaja Riitta Laitila valmistautuu tyytyväisin mielin uuteen arkeen. 12
Tämä kertoo kuinka ahtaasti olemme aiemmin toimineet. Tiloja jaettiin ja aikatauluja rukattiin, että voitiin toimia. Nyt jokaisella on oma huone ja ryhmätilat ovat riittävän isot, kertoo Riitta Laitila. Uusien tilojen pääurakoitsija on Mar- Pau Oy Laviasta, pääsuunnittelijana on Timo Veijansuo LSV-Arkkitehdit Oy:stä Tampereelta. Rakennuskohdetta valvoi kaupungin palvelupäällikkö Seppo Honkaluoma ja rakennustoimikunnan puheenjohtajana oli rakennuspäällikkö Erkki Liimu. - Urakan yhteydessä tänne on rakennettu omia toimenpidetiloja. Laboratorioja röntgenpalvelut ostetaan kuitenkin edelleen terveyskeskuksesta. Jatkossa päivystävän työterveyshoitajan vastaanottoaikaa pidennetään parilla tunnilla, uusi vastaanottoaika on 8-15. Työfysioterapeutti Tuija Vähäsantasen mukaan uudet tilat luovat myös uutta toimintaa. - Syksyllä saatavan polkupyöräergometrin avulla päästään mittaamaan hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, yleistä kestävyyttä ja fysiikkaa. Samalla voidaan arvioida henkilön työkykyä. Työterveyshoitaja Hillevi Koota nauttii uudesta kahvihuoneesta. "Tämä on todellista juhlaa, sillä meillä ei koskaan ole vielä ollut yhteistä kahvihuonetta." TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEYSTIEDOT 12.5.2008 ALKAEN osoite Kuninkaanlähteenkatu 14 38700 KANKAANPÄÄ Ajanvaraus 577 3900 Päivystävä työterveyshoitaja 577 3903, 044 577 3903 vastaanotto klo 8-15 Työterveyslääkärit Seppo Seppälä 577 3900 Kari Kärkelä 577 3900 Jukka Kankaro 577 3900 Työterveyshoitajat Riitta Laitila 577 3902, 044 577 3902 Eeva Jokinen 577 3908, 044 577 3908 Ulla Putila-Luoto 577 3909, 044 577 3909 Riitta Saunajoki 577 3910, 044 577 3910 Heli Nieminen 577 3913, 044 577 3913 Hillevi Koota 577 3914, 044 577 3914 Päivi Koskela 577 3921, 044 577 3921 (Karvia) Työfysioterapeutit Tuula Junnila 577 3911, 044 57 3911 Tuija Vähäsantanen 577 3912, 044 577 3912 Työterveyssihteerit Anna-Maija Haanpää 577 3900, 577 3901 Maarit Hakamäki 577 3900, 577 3901 13
PÄIVÄN PIRISTYS Luottamus - tunnettu ja tuntematon voima Krista Laurila Maria Niemi (vas.) ja Eila Ritakorpi arjen keskellä Kukkopuistossa. Työyhteisö on inhimillisen vuorovaikutuksen näyttämö, jossa ihmiset lisäävät ja kuluttavat luottamustaan toiseen ihmiseen. Luottamus työyhteisössä auttaa yksilöt ylittämään oman osaamisensa rajat ja muodostuu näin myös organisaation parhaaksi. Epäluottamus muuttaa työpäivän petoksen ja vilpin pelkäämiseksi. Yksilön vakaumus, jonka perusteella hän voi luottaa toiseen ihmiseen, määritellään luottamuspääomaksi. Risto Harisalo ja Ensio Miettinen uskovat luottamuspääoman olevan voima, jonka johdannaisia ovat hyvät ihmissuhteet, toimivat työyhteisöt ja tarpeen vaatiessa myös organisaation menestys. Viskurin toimitukseen tulleiden vihjeiden mukaan asiaan liittyviä esimerkkejä löytyy myös Kankaanpäästä. Esittelemme kaksi piristävää esimerkkiä kaupungin organisaatiosta. Vuosalmen puistossa eli lasten tuntemassa Kukkopuistossa Järventaustan alueella käy keväisenä tiistaiaamupäivänä vilske, kun perhepäivähoitajat Eila Ritakorpi ja Maria Niemi ulkoilevat hoitolastensa kanssa. Kukkopuiston vakiokokoonpanoon kuuluvat myös perhepäivähoitajat Eija Saloharju ja Merja Salmu hoitolastensa kera. Kun aamupäivän touhuissa viihtyvät myös muutamat äidin lastensa kanssa, puistoon kokoontuu aamuisin melkoinen joukko. Varahoitaja Eilan ja Marian yhteistyön paljasti Eetu (2,5 v). Pitkään mielikuvitusystäväksi luultu Hanna-Mari osoittautuikin varahoitajan työparilla hoidossa olevaksi tyttölapseksi, joka oli jäänyt yhteisistä puuhahetkistä mieleen. - Yhteistyö alkoi perhepäivähoitajakurssilta 19 vuotta sitten, Eila ja Maria toteavat. Matkan varrella yhteistyö on tiivistynyt ja muuttunut ystävyydeksi, jota hoidetaan myös työajan ulkopuolella. Voidaankin puhua työparista. 14
PÄIVÄN PIRISTYS Yhteistyön juhlaa Perhepäivähoitajien välinen yhteistyö käsittää lukuisia eri muotoja: päivittäisen ulkoilun lisäksi ruokalistat ja lasten kanssa tehtävät askartelut suunnitellaan useimmiten yhdessä. Sadepäiviä vietetään yhdessä sisätiloissa, jolloin lapset saavat vaihtelua kaverikokoonpanon ja lelujen muuttumisesta. Myös hoitajat saavat toistensa seurasta tukea yhteisiin puuhiin lasten kanssa. Kevät- ja kesäaikaan saatetaan suunnata yhdessä lasten kanssa torstaitorille. Yhdessä vietetään myös joulujuhlat, ystävänpäiväjuhlat sekä hoitolasten synttärit. Yhteiset juhlavalmistelut ovat levinneet jo perhejuhlienkin puolelle. Lapset hyötyjinä Harisalo ja Miettinen mainitsevat luottamuspääoman syntyvän mm. synenergisistä intresseistä ja luonnollisesta arvostuksesta. Eila toteaa yhteisen suunnittelun ja toteutusten tekevän arkityöstä helpompaa. Yhteistyö tuottaa monipuolisempia ideoita ja parempia toteutuksia, joista hyötyvät ennen kaikkea lapset. Erään pirkanmaalaiskoulun rehtori totesi taannoin lasten olevan vanhempiensa kalleinta, lainaksi saamaa omaisuutta, jonka mukanaan tuoma vastuu on suuri. Hoitajien mukaan työparin päivittäinen ja aktiivinen läsnäolo helpottaa tämän vastuun kantamista. Apua on saatavilla heti hoitoon ja kasvatukseen liittyvien ongelmien ratkomisessa. Luottamuksen ansiosta ongelmiin osataan pureutua heti eikä niiden anneta patoutua. Ilman aitoa ihmisten välistä kunnioitusta ja arvostusta, tiivis yhteistyö ei Eilan ja Marian mielestä ole mahdollista. - Ystävän erilaisuuden ja erilaisten näkemysten hyväksyminen lienee helpompaa kuin vieraalta tuntuvan henkilön kohdalla, Eila toteaa. Työnantajan tuella - rauhassa - Yhteistyö on tarpeellista, mutta sitä ei synny automaattisesti, eikä sen ylläpitäminen suju vaivattomasti, hoitajat toteavat. On kunnioitettava yksilöiden erilaisia tapoja tehdä töitä. Perhepäivähoitajista monet ovat tottuneet toimimaan yksin. Yhteistyötä on rakennettava rauhassa ja esimiesvetoisesti. Sen ylläpitäminen organisaation toiminnassa edellyttää yhteistä tavoitetta ja tarkoitusta sekä jatkuvaa työskentelyä edellä mainittujen saavuttamiseksi. - Myös tähän tarvitaan työnantajan tukea, hoitajat painottavat. Luottamuspääoma kasvaa Eila Ritakorven ja Maria Niemen päivittäinen työskentely on hyvä esimerkki luottamuspääomasta, joka saa kasvot. Se syntyy ihmisten välisistä kohtaamisista ja yhteisistä kokemuksista. Luottamuspääoman määrä ja laatu ovat riippuvaisia siitä, kuinka ihmiset kohtelevat toisiaan ja selviytyvät tehtävistään. Kun ihmisten välisen luottamuksen ja yhteistyön vaikutukset näkyvät organisaation spontaanisti kehittyvissä työnjaon prosesseissa, puhutaan osittain jo kasvottomasta luottamuspääomasta. Edellisessä on olennaista, että vaikka emme toistemme työnkuvia tarkoin tunnekaan, ilman työkaverin työpanosta paras mahdollinen suoriutuminen omassa tehtävässä ei ole mahdollista. Sama voidaan ilmaista myös päinvastoin. Niinisalossa onnistutaan yhdessä Virkistävä esimerkki työnkuvat ja prosessien rajat ylittävästä luottamuksesta ja yhteistyöstä löytyy Niinisalon koululta. Koulun ruokalassa eteeni istahtaa nauravainen naisjoukko: Leila Jokela on toiminut koulun siistijänä 19 vuoden ajan ja Kaarina Jokela keittäjänä vuodesta 2003. Siistijä Sirpa Alhonmäki on osa-aikaeläkeläinen. Haastatteluviikolla tuuraajana toimi Seija Peltomaa ja Leena Sihvonen vuorottelee eläketuurauksissa Seija Peltomaan kanssa. Naisviisikon välinen yhteistyö paljastui Viskurin toimitukselle Niinisalon koulun rehtori Jori Liljan vihjauksesta. Hän toteaa ihailevansa keittäjän ja siivoojien välisen yhteistyön spontaaniutta ja saumattomuutta positiivista asennetta unohtamatta. - Niinisalon koulun muu väki saa parasta mahdollista palvelua ja heidän esimerkkinsä ei voi olla vaikuttamatta myös muihin, Jori Lilja tarkentaa. Ilot ja surut käsitellään työn lomassa - Siistijät auttavat päivittäin pöytien kattauksessa sekä ruokasalin siivouksessa. Yksi siistijöistä on mukana myös tiskauksessa. Mikäli iltapäivään on sovittu koulujen keittäjien kokous, siistijät hoitavat myös välipalatarjoilun ja valvonnan. Juhlaruokailuissa koko porukan työpanosta tarvitaan ideoinnissa ja toteutuksessa, kertoo Kaarina Jokela. Hän uskoo, että yhdessä suunnittelemalla ja valmistelemalla toteutuskin onnistuu paremmin. - Jos kukaan ei auttaisi, omasta työstä ei tulisi yhtään mitään. Ruoan valmistus, leivonta, ruokailun valvominen, välipalan valmistus ja tarviketilaukset sitovat keittäjän työpanoksen niin tiiviisti keittiöön, että ilman auttavia käsiä työstä suoriutuminen ei olisi mahdollista. Leila Jokela täydentää yhteistyön antavan kaikille osapuolille hyvän mielen. Työn lomassa ajatusten vaihto sekä ilojen ja surujen purkaminen on mahdollista. Yhteisissä kahvihetkissä nauru on välillä niin kovaäänistä, että rehtorikin il- 15
PÄIVÄN PIRISTYS Niinisalon tehojoukkue Leila Jokela, Seija Peltomaa ja Kaarina Jokela. maantuu tiedustelemaan ilonpidon syytä. - Kun apua saa aina tarvittaessa, aamuaan ei tarvitse tuhlata sen miettimiseen, kuinka työpäivästä selviää, Leila Jokela jatkaa. Tasa-arvo toteutuu Seija Peltomaan mukaan keittötyöskentely tuo mukavaa vaihtelua päivään. Se katkaisee sopivasti siivousrupeamaa ja lisää tehtävien monipuolisuutta. Kaikki mainitsevat johtamisen yhteistyön rakentajana. Siistijät saavat suunnitella työaikataulunsa melko vapaasti. Leila Jokela mainitsee tämän tyyppisen työskentelyn alkaneen jo keittäjä Liisa Kiviniemen ja rehtori Jorma Lehdon aikana. Työntekijät ovat siitä lähtien saaneet vapautta sopia keskinäisestä työnjaosta ja koululle juurtui ajattelu kaikkien työntekijöiden tasaarvoisuudesta. Leila ja Kaarina Jokela korostavat luonnollisen arvostuksen merkitystä yhteistyön onnistumisessa. Heidän mielestään opettajat ovat ystävällisiä ja heiltäkin saa apua tarpeen vaatiessa. Ystävällinen kanssakäyminen henkilökunnan kesken jatkuu myös työajan ulkopuolella. - Kun porukka on tuttua, yhteistyö ei tunnu vieraalta, he painottavat. Yhdessä tekemisen mallia Haastattelun aikana paljastuukin, että Niinisalossa osataan yhdessä tekeminen kautta linjan. Esimerkkejä löytyy lukuisia: siistijät ja opettajat avaavat ja sulkevat ovia, mikäli talonmies on jostakin syystä poissa. Keittäjä auttaa kesäaikaan koulun perussiivouksessa. Roskapussit vie henkilö, joka sattuu ehtimään. Talonmies voi tuoda keittiölle täydennystä tarvittaessa. API-ohjaaja voi auttaa luokkatilanteissa ja koulunkäyntiavustaja tuurata API-ohjaajaa tilanteen niin vaatiessa. Talonmies saa kantoapua rehtorista ja vanhempainyhdistyksen jäsenet toimivat ohjausapuna esim. teemapäivinä. Ja mikä tärkeintä, yhteistyö on vapaaehtoista. Haastatellut kiittävät myös avoimen tiedonkulun merkitystä yhteistyön rakentajana. Niinisalon koulussa koulun tiedotteet jaetaan koko henkilökunnalle. Kerran kuukaudessa henkilökunta juo yhteiset iltapäiväkahvit, joiden aikana käsitellään ajankohtaiset asiat vapaamuotoista keskustelua unohtamatta. Töistä voi poistua hyvillä mielin. - Taakse jää puhdas koulu ja työpäivän aikana on voinut auttaa ja saanut itse apua, toteaa Leila Jokela. Hyvä mieli kantaa useimmiten niinkin pitkälle, että auton takapenkille heitetyt roskapussit muistuvat mieleen vasta kotipihassa. J.K. Mikäli tunnet työyhteisöstäsi henkilön tai henkilöitä, joiden positiivisen ja piristävän esimerkin haluaisit nostettavan henkilöstölehdessä esille, lähetä vinkki Viskurin päätoimittajalle. LÄHDE: Harisalo, R., Miettinen, E.: Luottamuspääoma - Yrittäjyyden kolmasvoima. Tampere University Press. 16
Talonmies tekee päivän Krista Laurila Kyselykierros käytävillä paljastaa, että koulu- ja sivistyskeskuksen arki olisi huomattavasti hankalampaa ilman talonmiesten läsnäoloa. Ovet ovat aamuisin auki ja keskeisimmät kulkuväylät putsattuina, kun työ- ja kouluväki tallustaa talviaamuisin päivän töihin. Sisäinen posti ja paketit kuljetetaan päivittäin lokeroon tai suoraan asianosaiselle. Työntekijä saa patterin lämmittämään liian kylmää huonettaan, rikki oleva lamppu vaihtuu uuteen ja uudet ikkunat laitetaan tilaukseen. Pihan lehdet haravoidaan ja tavarat löytyvät varastojen uumenista. Tukossa oleva vessa toimii taas, ilmastointikone huolletaan ja projektorit löytävät paikkansa luokkien katossa. Hälytykset ohjelmoidaan, avaimet annetaan tarpeen vaatiessa ongelmatilanteissa auttamista unohtamatta. Äkillisesti sairastunut oppilaskin saa kyydin lääkäriin tarvittaessa. Nämä ovat vain murto-osa talonmies Aimo Kauramäen ja Jorma Kortteuksen tehtävistä, mutta jo niiden perusteella voi aavistella, millainen merkitys heidän työpanoksellaan on. Talonmiehenä 16 vuotta ovien sulkemiseen kello 16. - Aamun tunnit ennen koulun alkamista ovat parasta aikaa esim. huoltotoimenpiteiden tekemiselle luokkatiloissa. Iltapäivystäjä kiertää koulukiinteistöt, laskee liput liputuspäivinä, sammuttaa valot, sekä tarkistaa ja sulkee ovet iltakulkijoiden jäljiltä vielä iltauutisten lähestyessä. Aimon mielestä iltapäivystys on tarpeellinen. Tiloissa järjestetään kurssi- ja harrastustoimintaa. Lisäksi kaupungin ja koulujen toimintavuosi on täynnä yksittäisiä iltatilaisuuksia. - Vaikka oma väki ymmärtääkin ovien lukitsemisen tärkeyden, ulkopuolisilla kulkijoilla tätä ymmärrystä ei ole. Tilaisuudesta poistutaan lukitusta ovesta ja kiireiseltä kulkijalta ovi jää usein auki. Talonmiehet Tilapalvelusta Nykyään talonmiesten esimies löytyy Tilapalvelusta, Teknisen keskuksen alaisuudessa. Talonmiesten tehtävät eivät ole kiinteistösidonnaisia, vaan työntekijät pyydetään sinne, missä tarve on suurin. - Nykyisestä toimintamallista saavutetaan suurin hyöty äkillisissä ongelmatilanteissa, vaativissa korjaus- ja huoltotoimenpiteissä tai laajaa organisointia vaativissa tehtävissä. Kun käytettävissä on enemmän väkeä, ongelmat saadaan ratkaistua ja laajemmatkin urakat valmistuvat nopeammin. Toisaalta toimintamalli on vähentänyt työn ennustettavuutta. Edellisenä päivänä valmisteltu työlista jää helposti toteutumatta yhdenkin puhelinsoiton seurauksena. Tämä viivästyttää ennalta ehkäisevien huoltotoimenpiteiden suorittamista. Koulukeskuksen kaltaisessa isossa kiinteistössä toiminnan sujuvuuden varmistaa vakituinen henkilö, joka tuntee kokonaisuuden ja on läsnä koko työpäivän ajan, Aimo painottaa. Ilkivaltaa vähemmän Aimon työ on muuttunut 16 vuoden aikana teknisemmäksi. Kiinteistöjen olosuhteita ohjataan kauko-ohjauksella ja valvontakamerat ovat talonmiestenkin arkipäivää. Aimo Kauramäki on toiminut koulukeskuksen talonmiehenä 16 vuotta. Työ kaupungin palveluksessa alkoi vuonna 1992, jolloin talonmiehet toimivat suoraan koulun rehtorin alaisuudessa vastaten tietyn kiinteistön tehtävistä. Koulukeskuksessa talonmiehiä oli kaksi ja apuna toimi myös työllistämistuella hankittu työntekijä suurimman osan viikkoa. - Töitä tehtiin 90-luvulla kahdessa vuorossa. Iltavuorolaisen päivä päättyi vasta kello 22. Suurin aiheuttaja oli kansalaisopiston kurssitoiminta, jota toteutettiin silloin suurimmaksi osaksi koulukeskuksen tiloissa. Nykyään työpäivä alkaa kello 6:30 ovien avauksella ja päättyy Aimo Kauramäki on availlut koulukeskuksen ovia 16 vuotta. 17
- Myllymäen uudelleen avatun ryhmiksen lämpötilan säätämiseen saatiin ohjausapu Helsingistä asti, hän nauraa. Muutoin arkityö ei ole kokenut merkittäviä muutoksia. - Nuoret ovat fiksua porukkaa, joita moititaan usein aiheetta. Koulukeskuksen nuorista osa tulee juttusille koulupäivän aikana ja monet jopa päivän päätyttyä. Juttujen aiheet vaihtelevat yleisistä henkilökohtaisiin. Tietty määrä konnuuksia kuuluu kasvavan nuoren elämään. Väittäisin kuitenkin, että ilkivaltaa koulukeskuksessa tehdään vähemmän kuin aikaisemmin. Aimo vaihtaa askareita Varhaiset aamuherätykset alkavat olla taakse jäänyttä elämää, kun Aimo jää 3. kesäkuuta alkaen kesälomalle ja syyskuun alusta eläkkeelle. Kysymykseen eläkesuunnitelmista hän naurahtaa, että tiukoista päiväaikatauluista voinee hiljalleen luopua. Askareita eläkepäiviksikin riittää, mutta niitä voi tehdä vapaassa tahdissa. Pojan auttaminen uuden omakotitalon pihan rakennustöissä on ensimmäisenä listalla. Aimo toteaa siir- Aimo lakaisee viimeiset pölyt kesäkuun alussa. tyvänsä hyvillä mielin eläkkeelle. - Yhden miehen uraksi 47 työvuotta on riittävä. Kun on voinut työskennellä mukavien ihmisten ja ennen kaikkea mukavien lasten ja nuorten keskellä, eläkkeelle lähtiessä saa tuntea kiitollisuutta. Lapsista ja nuorista hän jää kaipaamaan varsinkin erityisoppilaita. - Heidän tapaansa olla aidosti ja rehellisesti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa on helppo arvostaa. On ollut suuri kunnia saada heidän luottamuksensa. Sivistyskeskuksen väki sekä Viskurin toimituskunta kiittävät työtoveria kuluneista vuosista ja toivottavat Aimolle leppoisia päiviä oloneuvoksena. Jytykuulumisia Jytyläiset aloittivat tämän vuoden huvikauden karkauspäivänä 29.2. Silloin karkasimme Luoman bussilla 32 jytyläisen voimin Rauman kaupunginteatteriin Vaihtopenkki-musikaaliin ja sen jälkeen vielä ravitsimme itseämme Wähä-Tallbo-ravintolassa. Laivaristeilyäkin tarjosimme jäsenillemme, mutta tarpeeksi lähtijöitä ei kuitenkaan löytynyt huhtikuiselle risteilylle. Seuraavana oli vuorossa Veteraanipäivän kahvitustilaisuus. 27.4. klo 17.00-18.00 järjestimme ammatti-instituutin ruokalassa perinteiseen tapaan Veteraanijuhlaan tulijoille kahvituksen. Tänä vuonna kahvitettavia esiintyjät mukaan lukien oli noin 180 eli viime vuoteen verrattuna väki oli vähentynyt noin 40:llä henkilöllä. Hyvän ja asiantuntevan avun saimme tuohon urakkaan ammatti-instituutin oppilailta ja koulun emännältä Marja-Liisa Myllyltä. 14.6. olemme menossa Linnänmäen Peacock-teatteriin katsomaan UIT:n Kymmentä sketsiä, jotka muuttivat kaiken. Ennen Syyskokouksessamme 3.12.2007 yhdistyksemme huomioi ansioituneita jäseniään. teatteria käymme keventämässä kukkaroitamme Ikeassa. Jyty Kankaanpää ry:n jäsenmäärä 31.12.2007 oli seuraava: varsinaiset jäsenet 157 kpl, ja eläkeläisjäsenet 11 kpl, yhteensä 168 kpl. Virkistys- ja vapaa-aikatoimikunnassa tänä vuonna ohjelmaa tälle porukalle yrittävät järjestää Kyllikki Alanko, Tarja Lamberg, Reijo Lepistö, Heli Saloharju, Elina Tala ja Riikka Utunen. 18
Outolaaksosta perinnekylään - API-toiminnan kesäkuulumisia Krista Laurila Pian 3-vuotiaan tenavan äitinä silmät ovat avautuneet huomaamaan niiden ammattikuntien edustajat, jotka kulkevat pienten ihmisten arkipäivässä mukana. Opettajat, avustajat, lastentarhanopettajat, perhepäivähoitajat sekä API- eli koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat ovat yhdessä vanhempien ja lasten/nuorten kanssa tekemässä tietä tulevaisuuteen. Heidän työpanoksensa ansiosta vanhemmat voivat keskittyä rauhallisesti työpäivään. Lukuvuoden päättyminen tuo suurelle osalle vanhemmista mietittävää. Koululaisten kesäloman pituus kun on usein vähintään kaksinkertainen vanhempien kesälomaan verrattuna. Kaupunki tukee perheitä tarjoamalla pienimmille koululaisille mahdollisuuden osallistua API-toimintaan kesäkuun loppuun asti. Neljä palvelupistettä Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta eli API-toiminta on lähinnä peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille tarkoitettua toimintaa. Toimipisteitä on Kankaanpäässä neljä: Kukonlaulu Keskustan koulun kupeessa, Tähtitorni KaMarin yläkerrassa, Kyynäräinen Kyynärjärven koulun ja Niksula Niinisalon koulun yhteydessä. Toiminnasta vastaa koordinaattori Tuula Pajuniemi yhdessä muiden ohjaajien kanssa. Lukuvuosien aikaan aamu- ja iltapäivätoiminta on lakisääteistä, mutta kesätoiminnan järjestäminen vapaaehtoista. Tuula Pajuniemi on iloinen siitä, että Kankaanpää haluaa tarjota perheille tämän mahdollisuuden jo kolmannen kerran ja vastata siltä osin kysyntään. Kukonlaulu perinnetyöpajaksi Kesätoiminta toteutetaan Kukonlaulussa (Taipaleenkatu 6) arkipäivisin kello 6:30-16:30. Toiminta on tarkoitettu pääasiassa niille lapsille, jotka ovat olleet koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa mukana myös päättyvän lukuvuoden aikana toimipisteestä riippumatta. Perustellusta syystä muitakin lapsia voidaan ottaa mukaan, mikäli ryhmässä on tilaa. - Jo nyt yli 20 lapsen vanhemmat ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa kesätoimintaan. Tavoitteemme on järjestää lapsille kivaa ja mielekästä lomatekemistä valvotuissa olosuhteissa, Tuula Pajuniemi iloitsee. Kesätoimintaa toteutetaan tietyn teeman mukaan: kesäkaudella 2006 Kukonlauluun perustettiin Tanssivan auringon intiaanikylä. Viime kesänä viikinkilapset lomailivat Outolaaksossa. Tänä kesänä tutustutaan Perinnekylän töihin ja touhuihin. Kukin API-ohjaaja vuorollaan saa vastata kesäpäivän suunnittelusta ja toteutuksesta. - Lapsille mielekkään toiminnan toteuttaminen on helppoa näiden mukavien ja osaavien aikuisten kanssa. Ohjaajajoukkomme on idearikas ja kokenut porukka. Heillä on halua ja uskallusta kokeilla uusia juttuja, jotka rikastavat toimintaa, hehkuttaa Tuula Pajuniemi. Kesäpäivää ohjaa mahdollisuuksien kartta. Yhteisten ruokahetkien lisäksi lapset saavat valita kartasta itselleen mielekästä ohjattua toimintaa. Vapaata leikkiä ei kuitenkaan unohdeta. - Mikäli omat touhut ja leikit ovat kesken, niitä saa toki jatkaa. Ohjattuun toimintaan ei ole pakko osallistua. Lounaan jälkeistä levähdyshetkeä moititaan ensialkuun päiväkotitouhuksi, mutta kesän kuluessa levähdystauosta tulee päivän odotetuin hetki, Tuula Pajuniemi nauraa. Mikä innostaa työntekijää? Tuula Pajuniemen mukaan kesä on myös tekijöille leppoisampaa aikaa normaaliin toimintakauteen verrattuna. Henkilöresurssitkin ovat paremmat, koska kaikki API-ohjaajat ovat mukana ainakin osan aikaa. Vastuu jakautuu ja voidaan toimia pienryhmissä. Ei sovi liioin unohtaa kesätoiminnan työllistävää vaikutusta. - Ilman kesätoimintaa osaavalle työtekijäjoukolle pitäisi etsiä muita työskentelymahdollisuuksia tai ehkä jopa lomauttaa. Nyt mielekästä tekemistä on läpi vuoden. 19
Alueopiston kesämaisema Krista Laurila Pohjois-Satakunnan Alueopisto jatkaa kurssitoimintaansa myös kesäkaudella pitkän tauon jälkeen. Kesäkurssit toteutetaan tilauskoulutuksena, etteivät ne supista tulevan lukuvuoden toimintaresursseja. Kesä- ja heinäkuun kurssit tarjoavat erilaisia askareita Pohjois-Satakunnassa lomaileville. Elokuussa virittäydytään uuteen toimintakauteen täydennyskoulutuskursseilla. - Ihmiset näyttävät kaipaavan enemmän ohjattua tekemistä myös vapaa-aikaan. Myös tyky-toimintaa, virkistyspäiviä ja pikkujouluja toteutetaan kursseilla, joilla henkilöstö voi rentoutua mielekkään tekemisen parissa. Kosteat ravintolakokoukset näyttävät olevan taakse jäänyttä elämää ainakin isommissa kaupungeissa, sanoo Alueopiston vt. rehtori Outi Itäluoma. Hän toteaa opiston haluavan testata onko tämän tyyppiselle kurssitoiminnalle menekkiä myös kaupungin ylläpitämässä oppilaitoksessa. Luonto kurssien aiheina Alueopiston kesäkausi starttaa Lasten Taideviikon ja puutarhamosaiikkikurssin merkeissä. Lasten taideryhmä on jo täynnä. Jälkimmäiselle kurssille mahtuu vielä jokunen osallistuja. Heinäkuun kurssit rakentuvat luontoteeman ympärille. Toisella viikolla kuvataideopettaja Harri Rauhaniemi sekä valokuvaaja Jyrki Toivanen toteuttavat maisemamaalauksen ja maisemakuvauksen kurssit aikuisille. Perusasiat opiskellaan yhdessä. Sen jälkeen kurssilaiset jalkautuvat luontoon soveltamaan oppimaansa. Kolmannella viikolla toteutetaan retkeilyn peruskurssi. Kurssin vetää Markku Kallama, jolla on vuosien kokemus erä- ja luonto-oppaiden kouluttamisesta. Mukana ovat myös Kankaanpään Suunnistajat. Pohjois-Satakunnan luonto ja Seitsemisen kansallispuisto tarjoavat lukuisia mielenkiintoisia retkikohteita. - Olen iloinen, että olemme löytäneet kouluttajan, jonka ohjauksessa osallistujat voivat oppia perusasiat retkikohteista, varusteista ja erätaidoista turvallisuutta unohtamatta, Outi Itäluoma sanoo. Heinäkuun päättää lasityökurssi luonnon aiheista. - Valitsemalla luonnon keskikesän kurssien teemaksi halusimme viritellä myös omia ajatuksiamme tulevaisuuteen. Jatkossa pyrimme huomioimaan entistä enemmän ympäristöystävälliset arvot opiston toiminnassa. Näin idearikkaan porukan kanssa kurssitarjonnan pitäminen monipuolisena ei tuota vaikeuksia. Kesäkurssien toteuttaminen otetaan vastaan hyvillä mielin positiivisena vaihteluna normaaliin toimintakauteen verrattuna, Outi Itäluoma toteaa. Kesäkursseista saat lisätietoja Alueopiston toimistosta: puh. (02) 577 2440, sähköposti: toimisto@psao.fi ja verkkosivulta www.psao.fi > Tilauskoulutus. 20