Matematiikka osa 4 Interventioista ja oppimisen tukemisesta Tammikuu- Helmikuu 2016 Pirjo Aunio Erityispedagogiikka
Interventio n Interventio-ohjelma (= Erityispedagoginen opetuksellinen tuki): o Suunniteltu opetus- ja oppimisympäristön muokkaus, jonka tarkoituksena on muuttaa oppimista alussa määritellyllä tavalla (Riley-Tillman & Burns, 2009) o harjoitusohjelma, harjaannuttamisohjelma, kuntoutustusohjelma n Interventio-tutkimus: n Tutkimusdesign, missä tutkitaan interventio-ohjelmien vaikuttavuutta Pirjo Aunio 2
Interventio-tutkimus design esimerkki Mittaushetki 1 Interventiojakso Mittaushetki 2 Mittaushetki 3 Alkumittaus Engl. pretest, baseline measurement) Harjoitteluryhmä Verrokkiryhmä Aktiivi Passiivi Tavallinen Esim 8 viikkoa (2x30 min) Engl. Intervention group, comparison group Välitön loppumittaus Engl. immediate post test Viivästetty loppumittaus 1-6 kuukautta harjoittelun loppumisesta Engl. delayed post test Lähde Aunio, P. & Tapola, A. Children with low performance in mathematics and interventions. In press Pirjo Aunio Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 15/02/16
Milloin interventio-ohjelmalla on vaikuttavuutta? Esimerkkinä lapset, joilla matemaattisia oppimisvaikeuksia/heikkoutta matemaattisissa taidoissa Lähde Aunio, P. & Tapola, A. Children with low performance in mathematics and interventions. In press Minimi vaikuttavuus Hieman parempi kuin minimi vaikuttavuus Parempi vaikuttavuus Paras vaikuttavuus Heikkojen lasten taidot kehittyvät interventioohjelman aikana 4 Heikkojen lasten taidot kehittyvät interventioohjelman aikana enemmän kuin kontrolliryhmän (taitokontrolli) lasten taidot kehittyvät. Heikkojen lasten taidot kehittyvät interventioohjelman aikana enemmän kuin kontrolliryhmän (taitokontrolli) lasten taidot kehittyvät ja tämä ero taidoissa näkyy myös viivästetyssä mittauksessa (vaikutuksen pysyvyys) Heikkojen lasten taidot kehittyvät interventioohjelman aikana enemmän kuin kontrolliryhmän (taitokontrolli) lasten taidot kehittyvät ja tämä ero taidoissa näkyy myös viivästetyssä mittauksessa (vaikutuksen pysyvyys). Tämän lisäksi heikko interventioryhmä kuroo umpeen välimatkan tavalliseseti osaaviin lapsiin. 15/02/16
Pirjo Aunio 5
Esimerkki interventiotutkimus designistä (Mononen & Aunio, 2014) Pirjo Aunio 6
Tutkimukseen perustuva vai tutkimuksella koeteltu (engl. Evidence-based practice) n Opetus ja harjoitteluohjelmien tulee olla tutkimukseen perustuvaa n Eroon uskomushoidoista n Julkaisupolitiikan tuottamasta vinoutumasta n Interventio-ohjelmien liikkuvuus yli maa ja kulttuurirajojen Pirjo Aunio 7
Interventio-tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen n Interventio-tutkimuksen vaikuttavuustekijöitä (Mononen 2014, s. 31-32) - Millä mittarilla vaikuttavuutta mitataan? - Millaiseen kontrolliryhmään verrataan? - Onko kyseessä ryhmä vai yksilöinterventio? - Millaisia matemaattisia taitoja harjoitellaan ja kuinka montaa taitoa harjoitellaan kerralla? - Harjoittelun pituus? - Harjoittelun intensiteetti? - Interventio-ohjelman toteuttaja tutkija vai opettaja? - Ympäristö: klinikka vai koulu/päiväkoti? - Lasten iän merkitys? Pirjo Aunio 8
Interventio-tutkimuskirjallisuuteen tutustuminen n Yksittäisten interventio-tutkimusten lukeminen n Systemaattiset katsaukset/koosteet (engl. Reviews, research synthesis, meta-analysis) Pirjo Aunio 9
Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset n Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota kaikki empiirinen todistusaineisto, joka sopii alussa määriteltyihin kriteereihin ja vastaa tutkimusongelmaan (Higgins & Green, 2008) - Selkeästi määritellyt kriteerit, joiden mukaan tutkimukset otetaan mukaan analyysiin - Selkeä ja toistettava metodologia - Systemaattinen etsintä, jossa pyritään löytämään kaikki tutkimukset, jotka täyttävät asetetut kriteerit - Arvioidaan mukaan otettujen tutkimusten tulosten validiteettia (esim. tulosten vinoutumat) - Systemaattinen esitystapa ja kooste tutkimusten elementeistä ja tuloksista n Systemaattinen kirjallisuuskatsaus voi sisältää meta-analyysin, missä käytetään määrällisiä analyysimenetelmiä kun tehdään yhteenveto yksittäisten tutkimusten tuloksista (Glass, 1976) n Koska vedetään yhteen tuloksia kaikista relevanteista tutkimusta, saadaan parempi kuva opetuksen tehokkuudesta n Päätavoite on vetää tuloksia yhteen ja auttaa ihmisiä ymmärtämään todisteaineistoa ja tekemään hyviä käytännön päätöksiä Lue lisää: Higgins, J.P.T. & Green, S. (Eds.) (2008) Cochrane handbook for systematic reviews of interventions. Cochrane Collaboration & John Wiley & Sons. Chichester, UK. Hattie, J. (2009) Visible learning a synthesis of over 800 meta-analyses relating to achievement. Routledge, New York. Pirjo Aunio 10
Efektikoko Efektikoko = [keskiarvo interventioryhmässä] [keskiarvo kontrolliryhmässä] Populaation tai kontrolliryhmän keskihajonta Pirjo Aunio 11
Efektikoon tulkinta Testi Standardoitu keskiarvojen ero (standardized mean difference) Korrelaatio (correlation) Käytetty efektikoko Efektikoko pieni (small) Efektikokokeskikokoinen (medium) Efektikoko iso (large) d, Hedge s g.20.50.80 1.30 r.10.30.50.70 Efektikoko - erittäin iso Pirjo Aunio 12
Kaikkien lasten ja nuorten matemaattisen oppimisen tukeminen n Slavin, R.E. & Lake, C. (2008). Effective programs in elementary mathematics: A best-evidence synthesis. Review of Educational Research 78 (3) 427-515. n Slavin, R.E., Lake, C. & Groff, C. (2009). Effective programs in Middle and High School Mathematics: A bestevidence synthesis. Review of Educational Research, 79 (2) 839-911. n Cheung, A.C.K. & Slavin, R.E.(2013). The effectiveness of educational technology applications for enhancing mathematics achievement in K-12 classrooms: A metaanalysis. Educational Research Review, 9, 88-113. Pirjo Aunio 13
Perusopetusikäiset kaikki oppijat (Slavin & Lake, 2008) n Tavoite: vetää yhteen tuloksi matematiikan taitoihin kohdistuvista ohjelmista, joiden tavoitteina on ollut vähentää osaamiskuilua ja kehittää kaikkien lasten matemaattista osaamista n Matematiikan opetussuunnitelmat (mathematics curricula) n Tietokone/verkkovälitteinen opetus (Computer Assisted Instruction) n Opetusprosessi ohjelmat (The instructional process programs) Pirjo Aunio 14
Matematiikan opetussuunnitelmat n Vaihtoehtoisten oppikirjojen käyttäminen n Taustalla ajatus: n Korkeamman tason oppimistavoitteet parantavat osaamista - Tärkeiden matemaattisten käsitteiden ymmärtäminen - Ongelmanratkaisutaidot - Pedagogiset välineet (esim. konkreettisten oppimisvälineiden käyttäminen, hyvä tavoitteiden ketjuttaminen) n Kvasi-kokeellisten tutkimusten tulosten analyysi ei löytänyt tehoa vaihtoehtoisten oppikirjojen käytöstä (mediaani ES= +0.10 13 tutkimuksessa) (Slavin & Lake, 2008) Pirjo Aunio 15
Tietokone/verkkovälitteinen opetus (Computer Assisted Instruction) n Tietokoneita käytettiin lisäharjoitteluna (supplementary programs) n Lapset olivat mukana luokan oppikirjoihin pohjatuvassa opetuksessa ja menivät sen jälkeen tietokoneluokkaan harjoittelemaan lisää. n Analyysissä löydettiin huomattava hyöty, kun tietokoneita käytettiin lisäharjoitteluna (ES = +0.19) erityisesti aritmeettisten laskutaitojen harjoittelussa (computation skills vs. concepts and applications) n Tulos on merkittävä, koska kyseessä oli kevyt ja lyhyt harjoittelu, jota käytettiin enintään noin 30 minuuttia 3 kertaa viikossa (Slavin & Lake, 2008) Pirjo Aunio 16
Opetusprosessi ohjelmat (Slavin & Lake, 2008) n Tähän ryhmään kuuluu hyvin erilaisia ohjelmia, jotka keskittyivät opettajan opetustapaan ja lapsiryhmän hallintaan n Käytössä oli: n opetusryhmän sisäisiä järjestelyitä (yhteistoiminnallista oppimista, tutorointi) n opetusajan erilaisen käytön tapoja n Taustalla on ajatus parantaa opettajien taitoa: - motivoida lapsia - kiinnittää huomiota lasten ajatteluprosesseihin - parantaa lapsiryhmän hallintaa - muokata opetusta vastaamaan lasten oppimistarpeita n Tunnusomaista näille ohjelmille oli: - Opettajien ammatillinen kehittyminen - Jatkuva vuorovaikutus muiden opettajien kanssa Pirjo Aunio 17
Opetusprosessi ohjelmat (2) (Slavin & Lake, 2008) Analyysi osoitti hyvää efektiä (ES=+0.33) opetusprosessi ohjelmille (l. opetustavat ja lapsiryhmän hallinta) Opetustapaan vaikuttaminen oli tehokkaampaa kuin vain matematiikan sisältöön vaikuttaminen Yhteistoiminnallinen oppiminen (l. lapset työskentelivät pareittain tai pienissä ryhmissä ja palkittiin perustuen kaikkien ryhmän jäsenten oppimisen perusteella) todettiin tehokkaaksi (mediaani ES= +0.29, 9 tutkimusta) Myös ne tehokkaita, missä yhdistettiin yhteistoiminnallista ja yksilöoppimista (esim. Classwide Peer Tutoring, PALS, Stad, Team Accelerated Instruction) Myös ne tehokkaita, missä keskityttiin kehittämään opettajan lapsiryhmän hallinnan, motivoinnin ja opetusajan käyttämisen taitoja (esim. Missouri Mathematics Project, CMCD) Myös ne tehokkaita, missä opettajaa ohjattiin opettamaan matematiikan käsitteitä (esim. CGI, Dynamic Pedagogy, Connecting Math Concepts) Pirjo Aunio 18
Slavin & Lake (2009) pohjalta suosituksia n Matematiikan opetuksen ja oppimisen kehittämisen painopiste kannattaisi olla E-6-luokalla siinä, miten matematiikkaa opetetaan kuin siinä, että valitaan joku uusi oppikirja, jonka ajatellaan olevan riittävä muutos. n Sellaiset interventiot, jotka keskittyvät opetustapojen kehittämiseen ja CAI:n käyttämiseen lisäopetuksena näyttää tarjoavan hyviä avauksia parantaa lasten matemaattisten taitojen kehitystä n Opettajien ammatillinen kehitys on ratkaisevan tärkeä, jotta interventio-ohjelmat toteutetaan kuten on ajateltu laadukkaasti ja tinkimättömästi. n Täydennyskoulutusta n Jatkuvaa vuorovaikutusta ohjelmaa toteuttavien opettajien kesken Myös esim. Hattie (2009) korostaa opettajan toiminnan merkitystä Pirjo Aunio 19
Yläkoulu ja lukio (Slavin, Lake & Geoff, 2009) n Tavoite: vetää yhteen tuloksia matematiikan taitoihin kohdistuvista interventio-ohjelmista, joiden tavoitteina on ollut vähentää nuorten välistä osaamiskuilua ja kehittää kaikkien nuorten matemaattista osaamista yläkoulussa ja lukiossa n Matematiikan opetussuunnitelmat (mathematics curricula) n Tietokone/verkkovälitteinen opetus (Computer Assisted Instruction) n Opetusprosessi ohjelmat (The instructional process programs) Pirjo Aunio 20
Matematiikan opetussuunnitelmat (Slavin, Lake & Geoff, 2009) n Vaihtoehtoiset (amerikkalaiset) oppikirjat ja opetussuunnitelmat n Ryhmä 1: Opetukselliset lähestymistavat, jotka nojaavat NCTM:ään (1989, 2000) ongelmanratkaisu, vaihtoehtoiset ratkaisut ja käsitteellinen ymmärtäminen (esim. UCSMP, Connected Mathematics, Core-Plus Mathematics) n Ryhmä 2: traditionaaliset oppikirjat (McDoughall-Littell, Practice Hall) tasapaino algoritmit, käsitteet ja ongelman ratkaisu n Ryhmä 3: Korostaa back-to-basics, joissa matemaattisten taitojen kehitys ja oppiminen on purettu askel-askeleelta lähestymistapaan (esim. Saxon math) n Analyysissa, ei löytynyt systemaattista hyötyä eri materiaaliryhmien välillä (keskiarvo ES = +0.03) Pirjo Aunio 21
Tietokone/verkkovälitteinen opetus (CAI) (Slavin, Lake & Geoff, 2009) n Tietokoneita käytettiin lisäharjoitteluun (esim. Jostens/Compass learning) n Jonkin verran tehoa (painotettu keskiarvo ES=+0.19) n Tietokoneita käytettiin ydin opetuksena korvaa opettajan, kone tarjoaa perusopettamisen, mahdollisuuden harjoitella, arvioinnin ja lääkemääräyksen joka vastaa oppijan oppimisen tarpeisiin (esim. I can learn, Cognitive tutor) ei merkittävää tehoa (painotettu keskiarvo ES=+0.09) n Tietokoneita käytettiin oppimisen järjestämisessä arviointi, yksilöllisten tehtävien tulostamiseen, tehtävien pisteyttämiseen, tuottaa palautetietoa opettajalle oppijan oppimisen etenemisestä ei merkittävää tehoa (painotettu keskiarvo ES=-0.02) Pirjo Aunio 22
Opetusprosessi-ohjelmat (The instructional process programs) (Slavin, Lake & Geoff, 2009) n Monenlaisia ohjelmia, yhteinen tekijä oli opettajien ammatillinen kehittäminen n Tehokkaat tavat opettaa matematiikkaa n Opetustavan muuttaminen, ei niinkään sisällön n Ohjelmat kohdistuivat: - Yhteistoiminnallinen oppiminen (cooperative learning) - Metakognitiivisten strategioiden opettaminen - Yksilöllistetty opettaminen - Mastery learning (osatavoitteet ja hallinta) - Matematiikan sisältöön kohdistuva kehitys Pirjo Aunio 23
Opetusprosessi ohjelmat (The instructional process programs) (Slavin, Lake & Geoff, 2009) n Yhteistoiminnallisen oppimisen ohjelmat olivat tehokkaita (painotettu ES = +0.46 tai ES +0.48 useissa tutkimuksissa) n Metakognitiivisten taitojen ohjelmat olivat tehokkaita (painotettu keskiarvo ES = +0.31) n Yksiöllisen oppimisen ohjelmat olivat tehokkaita (painotettu keskiarvo ES = +0.36) n Mastery learning ohjelmat eivät olleet hyödyllisiä (painotettu keskiarvo ES= -0.05) Pirjo Aunio 24
Slavin, Lake & Geoff (2009) pohjalta suosituksia yläkoulu- ja lukioikäisille n Ohjelmat, missä muokataan opetuksen toteutus tapaa olivat tehokkaita, etenkin opiskelijoiden yhteistoiminnallisen oppimisen ohjelmat n Etenkin ne ohjelmat olivat tehokkaita, missä muokattiin opetus tapaa niin, että maksimoitiin opiskelijoiden motivaatiota ja sitoutumista oppimiseen. Pirjo Aunio 25
Opetusteknologia ja matematiikka E-12 luokilla Cheung & Slavin (2013) n Lisäopetus CAI (Computer Assissted Instruction) ohjelmat n Esim. Josten, PLATO, Larson Pre-Algebra, SRA Drill and Practice) n Suurin efekti CAI-ohjelmista (ES=+0.19) n Tietokone-ohjatut oppimissysteemit n Accelerated math ( ja CLM) arvioi osaamisen tason, tarjoaa tehtäviä osaamisen mukaan, arvio tehtävät, visualisoi osaamisen edistymisen) n Pieni efekti (ES=+0.09) n Kokonaisvaltaiset ohjelmat n Pieni efekti (ES=+0.06) Pirjo Aunio 26
Opetusteknologia ja matematiikka E-12 luokilla Cheung & Slavin (2013) n Yleisellä tasolla opetusteknologia efekti oli vaatimaton (ES=+0.16) n Hyödyllisempi ala- ja yläkoulussa (ES=+0.17) kuin toisella asteella (ES=+0.14) n Intensiteetin mukaan: n Enemmän kuin 30 min/vko (30-75 min/vko ES=+0.20; enemmän kuin 75 min/vko ES=+0.14) n Vähemmän kuin 30 min/vko (ES=+0.06) n Suositukset: - Lisäopetus CAI:t potentiaalisia ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa - Ohjelmien suunnitteluun ja käyttämiseen paneuduttava Pirjo Aunio 27
Matemaattisesti heikkojen lasten ja nuorten matemaattisen oppimisen tukeminen n Gersten, R., Chard, D. J., Jayanthi, M., Baker, S.K., Morphy, P. & Flojo, J. (2008) Mathematics Instruction for students with learning disabilities or difficulty learning mathematics. A synthesis of the intervention research. Portsmouth, NH:RMC Research Corporation, Center on Instruction. n Gersten, R., Chard, D., Jayanthi. M., Baker, S.K., Morphy, P., & Flojo,J. (2009). Mathematics Instruction for students with learning disabilities: A meta-analysis of instructional components. Review of Educational Research, 79 (3) 1202-1242. n Kunsch, C.A., Jitendra, A. K., & Sood, S. (2007) The effects of peermediated instruction in mathematics for students with learning problems: research synthesis. Learning Disabilities Research & Practice, 22(1) 1-12. n Kearns, D.M. & Fuchs, D. (2013). Does cognitively focused instruction improve the academic performance of low achieving students? Exceptional Children, 79,3, 263-290. n Miller, S., Butler, F., Lee, K.-h.(1998) Validated Practices for Teaching Mathematics to Students with Learning Disabilities: A Review of Literature. Focus on Exceptional Children, 31 (1) 1-24. Pirjo Aunio 11.12.2013 28
Gersten, Chard, Jayhanthi, Morphy & Flojo (2008) n Yhdistää kokeelliset ja kvasi-kokeelliset interventiotutkimukset, jotka keskittyneet matematiikan oppimiseen lapsilla/nuorilla, joilla on matemaattisia oppimisvaikeuksia n Matematiikan oppimisvaikeus = Individual Educational Plan (IEP) matematiikassa ja oppimisvaikeus-status Pirjo Aunio 4.12.2014 29
Oppimisvaikeus lapsille/nuorille hyödylliset opetukselliset elementit Gersten, Chard, Jayhanthi, Morphy & Flojo (2008) n Eksplisiittinen opetus (suurimpia efektejä) n Hyvä opetuksen suunnittelu Opetuksen jaksottaminen (etenkin kun opitaan uusia taitoja) Valikoima esimerkkejä (tukee etenkin siirto-vaikutusta) n Monipuoliset ja heuristiset opetusstrategiat (l. useita strategioita, joista valitaan sopivin) Tarjoaa lapsille/nuorille mahdollisuuden keskustella ja pohtia, miten ratkaisevat matemaattisia ongelmia Voi tukea auttaa lasta/nuorta nostamaan ajattelunsa tasoa n Visuaalisten tukimateriaalien käyttö Kun käytetään riittävän tarkasti n Yhteistoiminnallinen (kaverin kanssa) oppiminen n Jatkuva palaute oppimisesta Hyödyllistä silloin kun palaute annettiin yleisopetuksen opettajille lapsen/ nuoren oppimisesta Ei niinkään hyödyllistä antaa palautetta lapsille/nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia Pirjo Aunio 30
Gersten et al. 2009: Mathematics instruction for students with learning disabilities: a metaanalysis of instructional components n Eksplisiittinen opetus n Opettaja demonstroi askel-askeleelta suunnitelman (strategian) ongelman ratkaisemiseksi n Suunnitelma on ongelmariippuvainen, ei yleinen eikä ole olemassa yhtä mallia kaikkien ongelmien ratkaisemiseen n Lapsia/nuoria rohkaistaan aktiivisesti käyttämään opettajan näyttämää prosessia/vaiheita n Eksplisiittinen opetus on tärkeä työkalu kun opetetaan lapsia, joilla on oppimisvaikeus Pirjo Aunio
Gersten et al. 2009: Mathematics instruction for students with learning disabilities: a metaanalysis of instructional components n Visuaaliset representaatiot n Spesifi käyttö n Yhteys muuhun opetukseen n Esimerkkien sarja ja/tai esimerkkien laajuus n Sarjan järkevyys n Esimerkkien monipuolisuus n Uusien käsitteiden yhteydessä -> uskoa omaan osaamiseen Pirjo Aunio
Gersten et al. 2009: Mathematics instruction for students with learning disabilities: a metaanalysis of instructional components n Lapsen/nuoren verbalisoinnin lisääminen n Oman ajattelun tai strategioiden kertominen n Käytöstä rauhoittava efekti, oman toiminnan ohjaaminen n Jatkuvan palautteen antaminen n Informaation saaminen koskien lapsen osaamisen kehitystä - Yleisopettajille - Erityisopettajalle - Lapsille, joilla oppimisen vaikeutta Pirjo Aunio
Kunch, Jitendra ja Sood (2007) n Yhdistää interventiotutkimukset, joissa on keskitytty yhteistoiminnalisen oppimisen (peer-mediated) vaikutusta matematiikan oppimiseen lapsilla/nuorilla, joilla on oppimisvaikeus tai oppimisvaikeusriski n Esikoulu- 12 luokka (elementary and high school) Pirjo Aunio 34
Kunch, Jitendra ja Sood (2007) n Yhteistoiminnalliset ohjelmat todettiin kohtuullisen tehokkaiksi matematiikan oppimisen edistäjiksi (overall mean effect size d=0.47) n Yhteistoiminnalliset ohjelmat toimivat paremmin ala- ja yläkoulussa (d=0.57) kuin toisella asteella (d=0.18) n Yhteistoiminnalliset ohjelmat tuottivat paremmat tulokset matemaatinen-oppimisvaikeus-riski-lapsilla/nuorilla (d=0.66) kuin sellaisilla lapsilla/nuorilla, joilla oli matemaattisia oppimisvaikeuksia (d=0.21) n Samantyyppinen tulos kun Baker et al (2003), joilla kohderyhmänä oli heikot matematiikan osaajat (lowperformance) Pirjo Aunio 35
Kunch, Jitendra ja Sood (2007) n Yhteistoiminnalliset ohjelmat olivat tehokkaampia yleisopetuksen ryhmissä (d=0.56) kuin erityisopetuksen ryhmissä (d=0.32) n Ne ohjelmat, missä keskityttiin aritmeettisiin perustaitoihin (computational skills) oli vahva kohtuullinen efekti (d=0.63) kun vertaa niihin ohjelmiin, joissa yhdistettiin laskemisen ja käsitteiden harjoitteleminen (d=0.34). Pirjo Aunio 4.12.2014 36
Kunch, Jitendra ja Sood (2007) n Mikäli yhteistoiminnallisia harjoitusohjelmia toteutetaan (etenkin erityisopetuksen ryhmissä) on tärkeä: n pohtia millaiset lapset laitetaan työskentelemään keskenään n Tarjota tutoreille koulutusta tutorointiin n Kun halutaan nostaa heikkojen osaajien matematiikan osaamista korkeammalle täytyy opettajille tarjota suosituksia, miten heikkoja opetetaan. - Opettajilta puuttuu opetusstrategioita - Opettajat tarvitsevat jatkuvaa tukea siihen, että pystyvät opettamaan lapsia/nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia (myös Ma, 1999) Pirjo Aunio 37
Kognitiivisiin taitoihin keskittyvät perustaitojen interventiot Kearns ja Fuchs, 2013 n Vetivät yhteen interventiotutkimuksia, jossa on harjoitettu kognitiivisia toimintoja heikoilla osaajilla, joilla on tai ei ole oppimisvaikeutta; joilla on tai ei ole kognitiivista heikkoutta n Akateeminen osaaminen: lukemisen oikeellisuus, lukemisen ymmärtäminen ja kirjoittamisen laatu Pirjo Aunio 38
Kearns ja Fuchs, 2013 n Vain pieni osa kognitiivisista interventioista kykeni parantamaan akateemista perusosaamista n Jos interventiossa yhdistettiin kognitiivisen komponentin ja akateemisen taidon harjoitteleminen, tuotti interventioohjelma parempia tuloksia n Totesivat: kognitiivisten interventioiden kehitystyö on vasta alussa Tarvitaan lisää tutkimusta Kognitiivisten ohjelmien potentiaalinen hyöty voisi olla niille lapsille ja nuorille, jotka eivät hyödy Tier 1 ja Tier 2 tason tuesta yleisestä ja tehostetusta tuesta -> treatment resistance students Pirjo Aunio 39
Effective interventions for numeracy difficulties/disorders Wilson & Räsänen, 2009 q Nuoremmilla lapsilla tehokkaampia (mutta toimii myös vanhemmilla) q Lyhyet voivat olla tehokkaita, mutta pidemmät hyödyllisiä jos matematiikan oppimisen pulmat isot q Konstruktiiviset sopivat nuorempien lasten matematiikkaan q Behavioristiset prosessien muistamiseen ja aritmeettisten faktojen opetteluun Pirjo Aunio
Meta-analyysin tuloksia Wilson & Räsänen, 2009 q (Meta)kognitiiviset toisen asteen sanallisiin tehtäviin q Representatiiviset vielä tutkimatta: murtolukulaskut, paikka-arvo ja desimaalit q Koko opetusryhmä lähestymistapa toimii hyvin varhaisessa vaiheessa ja oppimisen pulmien ehkäisyyn q Vertaistutorointi hyödyllinen lähinnä peruskoulussa q Yksilöllistetty opetus voi olla tehokkain tapa kun kohdentuu lapsen osaamisen heikkouksiin. Pirjo Aunio
Miller, Butler & Lee 1998: Validated practices for teaching mathematics to students with learning disabilities (54 tutkimusta mukana) n Fokus: perusaritmetiikan tehtävät (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku) ja ongelmanratkaisutaidot n Molemmissa oli hyödyllistä opettaa strategioita ja oman toiminnan ohjausta n Oppilaat hyötyivät askel-askeleelta etenemisestä (ajattelu ja toiminta) ongelmanratkaisutehtävissä n Lisäsivät oppilaiden itsenäistä työskentelyä n Oppimistulokset paranivat n Manipulatiivisten välineiden käyttö ja piirtäminen tukivat sekä perusaritmetikan, että ongelmanratkaisun taitoja Manipulatiiviset välineet yhdessä piirtämisen kanssa tukivat oppimista Pirjo Aunio
Miller, Butler & Lee 1998: Validated practices for teaching mathematics to students with learning disabilities (54 tutkimusta mukana) n Suoran opettamisen tavat: mallin antaminen (opettaja), prosessin matkiminen, ohjattu harjoittelu, itsenäinen harjoittelu, palautteen antaminen n Etenkin perusaritmetiikan harjoitteissa esim. tavoiterakenteen selkeys, kaveri-tutorointi lisäsi motivaatiota ja oppimista Pirjo Aunio
Meta-analyysi mietteitä n Opettajan osaamisen ja kehityksen mittaamattomuus n Onko meillä edes mahdollisuutta kyetä vastaamaan siihen kysymykseen mikä sopii kenelle? n Tutkimustietoon pohjautuvat käytännön sovellukset ovat tulevaisuuden haaste (Evidence-based practice) n Tutkijoiden ja käytännön ihmisten yhteistyö n Interventio-tutkimus: Experimental vs Design Based Research Pirjo Aunio