Ympäristöministeriön hje rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä YM3/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakentamista kskevista suunnitelmista ja lupahakemukseen liitettävistä selvityksistä seuraavat hjeet. Ohjeet vat vimassa tistaiseksi. Helsingissä 12.3.2015 Ylijhtaja Helena Säteri Yliarkkitehti Pekka Lukkarinen 1
Ympäristöministeriön hje rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 2015 SISÄLLYS 1. Rakentamista kskeva suunnitelma ja rakennuslupahakemus 2. Rakennuslupahakemukseen liitettävät pääpiirustukset 2.1 Asemapiirrs 2.2 Phjapiirustus ja leikkauspiirustus 2.3 Julkisivupiirustus 3. Rakennuslupahakemukseen liitettävät selvitykset 3.1 Perustamis- ja phjalsuhdeselvitys 3.2 Selvitys rakennuksen kunnsta 3.3 Muut selvitykset 4. Erityissuunnitelmat 4.1 Rakennesuunnitelma 4.2 Phjarakennesuunnitelma 4.3 Lämmityslaite-, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteist- sekä ilmanvaihtsuunnitelma 4.4 Purku- ja sujaussuunnitelma 4.5 Ksteudenhallintasuunnitelma 4.6 Ksteusvaurin krjaussuunnitelma 4.7 Muut erityissuunnitelmat 5. Rakennuttajavalvntaa kskeva valvntasuunnitelma 6. Laadunvarmistusselvitys 2
Ympäristöministeriön hje rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 1. Rakentamista kskeva suunnitelma ja rakennuslupahakemus Maankäyttö- ja rakennuslaki 120 Rakentamista kskeva suunnitelma Rakentamista kskevia suunnitelmia vat rakennussuunnitelma sekä erityissuunnitelmat. Rakennussuunnitelma sisältää rakennuksen pääpiirustukset, jihin kuuluvat asemapiirrs sekä phja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset. Erityissuunnitelmat sisältävät tarpeelliset muut piirustukset, laskelmat ja selvitykset. Rakentamista kskevat suunnitelmat n laadittava siten, että ne täyttävät rakentamista kskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Ympäristöministeriön asetuksella vidaan antaa tarkempia säännöksiä rakentamista kskevien suunnitelmien sisällöstä ja esitystavasta. Maankäyttö- ja rakennuslaki 131 Rakennuslupahakemus Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti rakennusvalvntaviranmaiselta. Rakennuslupahakemukseen n liitettävä: 1) selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa; 2) rakennussuunnitelmaan sisältyvät pääpiirustukset, jtka rakennussuunnittelija varmentaa nimikirjituksellaan. Rakennusvalvntaviranmainen vi hankkeen laatu ja laajuus humin ttaen tarvittaessa edellyttää, että rakennuslupahakemukseen liitetään myös: 1) te alueen peruskartasta tai asemakaava-alueelle rakennettaessa te asemakaavasta sekä kiinteistörekisterin te ja tarvittaessa tnttikartta, js ne eivät j le rakennusvalvntaviranmaisen käytettävissä; 2) selvitys rakennuspaikan perustamis- ja phjalsuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista timenpiteistä; 3) energiaselvitys; 4) selvitys rakennuspaikan terveellisyydestä ja krkeussuhteista; 5) pätevän henkilön laatima selvitys rakennuksen kunnsta; 6) muu rakennuslupahakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava lennainen selvitys. Ympäristöministeriön asetuksella vidaan antaa tarkempia säännöksiä pääpiirustusten ja selvitysten sisällöstä ja esitystavasta. Rakennussuunnitelmaa nimitetään alan tehtäväluettelissa yleisesti arkkitehtisuunnitelmaksi. Hakemus vidaan sähköisestä asiinnista viranmaistiminnassa annetun lain (13/2003) njalla timittaa myös sähköisessä mudssa. Rakennusvalvnnat tarjavat usein mahdllisuuksia sähköiseen asiintiin kk hankkeen ajan neuvnnasta työmaan aikaiseen valvntaan asti. Osassa kunnista lupahakemuksen vi jättää sitteessa www.lupapiste.fi. Jillain kunnilla n muita asiintijärjestelmiä, jista saa tieta kyseisestä kunnasta. 3
2. Rakennuslupahakemukseen liitettävät pääpiirustukset Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 2 Pääpiirustusten sisältö ja esitystapa Rakennuslupahakemuksen liitteenä leviin pääpiirustuksiin n sisällyttävä riittävät tiedt sen arviimiseksi, täyttävätkö ne rakentamista kskevat säännökset ja määräykset sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi pääpiirustuksiin n sisällyttävä tiedt seikista, jilla vi lla vaikutusta rakennuksen tai rakennuspaikan turvallisuuteen tai terveydellisiin lihin taikka naapurien asemaan sekä tiedt rakentamisen sveltuvuudesta rakennuspaikalle ja ympäristöönsä. Kuhunkin piirustukseen n sisällyttävä nimiö, jka sisältää suunnitelman yksilöintitiedt ja tiedt suunnittelijasta. Piirustuksiin n sisällyttävä materiaalimerkinnät ja käytetyt merkinnät n tarvittaessa selitettävä. Pääpiirustusten n ltava yhtenäisenä asiakirjana. Piirustusten mittakaavan n ltava asian käsittelyn kannalta tarkituksenmukainen ja piirustusten n ltava ilmitetun mittakaavan mukaisia. Pääpiirustusten laatimisen lähtökhtana n, että lupakäsittelyn n ltava niiden perusteella mahdllista. Hyväksytyt pääpiirustukset vat perusta rakennuksen muulle suunnittelulle ja rakennustyötä varten laadittaville työpiirustuksille. Velvittavissa säännöksissä mainittu hyvä rakennustapa viittaa sitvan nrminannn ulkpuliseen hyvää rakentamista täsmentävään tietphjaan ja käytäntöön. Esimerkiksi rakennustietkrtistn hjeita vidaan pitää hyvään rakennustapaan jhtavina. Yleisesti käytössä levasta piirustustavasta kuten viivista, tehsteista, merkeistä, symbleista, mitituksesta, piirustuksen nimiöstä, piirrsten, tekstien ja nimiön aseminnista piirustuslehdelle, piirustuslehden määrämitista ja taittamisesta sekä piirustusasiakirjjen kkamisesta piirustussarjaksi annetaan hjeita rakennuspiirustuksia kskevissa RT-hjekrteissa. Käytetyt merkinnät n syytä selittää sillin, kun kyseessä n sellainen harvin esiintyvä merkintä, jka ei le yleisesti tiedssa. Arkistlaits julkistaa arkistlain (831/94) njalla luetteln materiaaleista ja menetelmistä, jtka sveltuvat pysyvästi säilytettävien asiakirjjen valmistamiseen. Rakennusvalvntaviranmainen vi antaa erikseen hjeita sähköisestä asiakirjamenettelystä ja siihen liittyvästä asiakirjjen varmentamisesta. Pääpiirustukset vidaan rakennusvalvntaviranmaisen valmiuden ja hjeen mukaan esittää myös rakennuksen tietmallina. 2.1 Asemapiirrs Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 3 Asemapiirrksen sisältö Asemapiirrkseen n sisällyttävä tiedt siitä, että suunniteltu rakentaminen n kaavan tai muun maankäyttösuunnitelman ja rakennusjärjestyksen mukaista ja täyttää rakennuspaikan käytölle asetetut vaatimukset. Asemapiirrkseen n sisällyttävä rakennuspaikan, rakennuksen ja pihaalueen tiedt ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen. Muutettaessa rakennusta, rakennelmia tai pihajärjestelyjä n asemapiirrkseen sisällyttävä tiedt timenpiteiden vaikutuksesta rakennuspaikan lsuhteisiin ja käyttöön. 4
Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 4 Rakennuspaikan tiedt asemapiirrksessa Asemapiirrkseen n tarvittaessa sisällyttävä seuraavat tiedt rakennuspaikasta: 1) rakennuspaikan rajat mittineen; 2) lähiympäristön kiinteistöjen sekä kaava-alueella krttelin, katualueiden ja muiden alueiden rajat; 3) kiinteistön ja sitä rajittavien alueiden tunnukset sekä kaava-alueella katujen ja teiden nimet; 4) kaava-alueella krttelia, tnttia ja lemassa levia rakennuksia tai rakennelmia kskevat kaavamerkinnät määräyksineen; 5) rakennuspaikan kulmapisteiden ja rajjen suunnitellut ja lemassa levat krkeusasemat ja krkeussuhteet krkeusluvuin ja krkeuskäyrin sekä lähiympäristön kiinteistöjen krkeussuhteet riittävän laajasti rakennuspaikan ulkpulella; 6) rakennuspaikalle rakennettavat, siellä levat ja sieltä purettavat rakennukset ja rakennelmat sekä riittävän laajasti lähiympäristön rakennukset; 7) rakennuspaikan eritelty kerrsalalaskelma ja autpaikkalaskelma, jllei niitä tehdä erillisinä selvityksinä Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 5 Rakennuksen tiedt asemapiirrksessa Asemapiirrkseen n tarvittaessa sisällyttävä seuraavat tiedt rakennuspaikalla lemassa levista ja sille suunnitelluista rakennuksista: 1) rakennuksen etäisyys rajista, päämitat ulkseinien ulkpinnista mitattuna ja kerrsluku; 2) krjaus- tai muutstyötä kskevassa piirrksessa lemassa levan rakennuksen muutettava sa; 3) rakennuspaikan rajittuessa rantaan rakennuksen etäisyys rantaviivasta; 4) suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden suunnitellut ja lemassa levan rakennuksen viralliset ja mitatut krkeusasemat; 5) alimman viemäröidyn tasn krkeus-asema sekä yleisen viemärin padtuskrkeus ja vesimittarin sijainti; 6) vesijhdt ja viemärit kaivineen, viemärien jhtaminen kiinteistön rajalta yleiseen viemäriin; 7) muut rakennusta palvelevat liittymät; 8) vesihultlaitksen verkstn ulkpulisella alueella talusvesikaivn ja jätevesien käsittelylaitteiden, kaivjen ja imeytyskenttien sijainti sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikka; 9) sadevesi- ja perusvesikaivt sekä hulevesien ja perustusten kuivatusvesien käsittely; 10) rakennuksen sijittamiseen vaikuttavat kaapelikanavat ja vimajhdt. Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 6 Piha-alueen tiedt asemapiirrksessa Asemapiirrkseen n tarvittaessa sisällyttävä seuraavat tiedt rakennuspaikan piha-alueesta: 1) piha-alueen eri khtien suunnitellut ja lemassa levat krkeusasemat ja krkeussuhteet; 2) pääsy piha-alueelle, kiinteistön jalan-kulku ja ajneuvliikennejärjestelyt, pelastustiet, luiskat, prtaat, tukimuurit ja aidat; 3) säilytettävät ja muutettavat leikkipaikat, leskelualueet, autpaikat sekä muut pihajärjestelyt ja -rakenteet; 4) väestönsujan ulskäynnit, maanalaiset öljysäiliöt, maalämpöputket ja -kaivt; 5) kiinteistön käyttöön ja hultn kuuluvat tilat, rakennelmat ja paikat piha-alueella; 6) säilytettävät istutukset ja puust, pistettavat puut sekä istutettavat alueet; 7) ranta-alueella rantaviivan käsittely ja laiturit. Asemapiirrs vidaan sijittaa yhteen piirustuslehteen selstusten tai muiden piirustusten kanssa ja sitä vidaan tarvittaessa täydentää erillisellä pihasuunnitelmalla. Asemapiirrs laaditaan yleensä mittakaavaan 1:500 tai 1:200. Mittakaava 1:500 saattaa edellyttää asiiden esittämistä useammalla piirrksella, mittakaavaan 1:200 laadittaessa riittää yleensä yksi piirrs. Mittakaavaa 1:1000 vidaan käyttää erittäin suuria khteita esitettäessä. Asemapiirrkseen merkitään nulella phjinen ilmansuunta. Asemapiirrs laaditaan yleensä ajantasaiselle phjakartalle. Piirrs sijitetaan piirustuslehdelle siten, että phjinen n ylhäällä. Asemapiirrksen laatimisesta, sisällöstä, piirrksista ja esitystavasta n RT-hjekrtti. 5
Asemakaavan hyväksymisajankhta ilmitetaan tekstisassa. Myös krttelia ja tnttia kskevat kaavamerkinnät ja -määräykset selstetaan tekstisassa. Sujelukhteiden salta n syytä humata, että kaavituksessa määriteltyjen sujelukhteiden lisäksi asemapiirrkseen n hyvä sisältää muinaismuistlain rauhittamat, kirkklainsäädännön mukaan sujellut sekä rakennusperinnön sujelusta annettuun lakiin perustuvat sujelun khteet. Lisäksi asemapiirrkseen n hyvä sisältyä tiet khteen sisältymisestä valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kaupunkiympäristöön, arkelginen intressi sekä kuuluminen valtakunnallisesti arvkkaaseen maisema-alueeseen. Lähiympäristö ja rakennukset tntin tai rakennuspaikan rajjen ulkpulella esitetään tarpeellisessa laajuudessa, kuitenkin vähintään kymmenen metrin etäisyydeltä. Rakennuksen pallukka merkitään piirrkseen tai selstetaan tekstisassa. Rakennusikeuteen laskettava kerrsala esitetään yhteenlaskettuna sekä jateltuna rakennuksittain tarvittaessa kuhunkin kerrkseen, kellarikerrkseen ja ullakn taslle ja eriteltynä lisäksi kaavassa mahdllisesti sitettujen eri käyttötarkituksien mukaan. Ulkseinän 250 mm paksuuden ylittävä suus ilmitetaan eriteltynä. Vesijhdt ja viemärit kaivineen, vidaan esittää myös erillisessä kvvasemapiirrksessa. Hulevesi- ja perusvesikaivt vidaan esittää myös erillisessä kvv-asemapiirrksessa. Tilanne piha-alueesta ennen rakentamista ja suunnitelma esitetään sekä lähtötilanteen että suunnitellun tilanteen mukaisin krkeusluvuin ja krkeuskäyrin, js suunniteltu rakentaminen muuttaa levia krkeussuhteita piha-alueella tai rajjen kulmapisteissä. Tarvittaessa käytetään kahta eri piirrsta, jtka sijitetaan samalle piirustuslehdelle. Myös tetta phjakartasta ja/tai pintavaaituskuvaa vidaan käyttää esittämään tilannetta ennen rakentamista. Piirrkseen merkitään sisäänkäyntien paikat. Prrashuneiden tunnukset merkitään, js ne vat tiedssa. Pääsy yleiseltä tai yksityiseltä tieltä selstetaan tarvittaessa piirustuksen tekstisassa. 2.2 Phjapiirustus ja leikkauspiirustus Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 7 Phja- ja leikkauspiirustusten sisältö ja esitystapa Phjapiirustuksiin n sisällyttävä piirustukset rakennuksen jkaisesta kerrksesta tai tassta sekä tarvittaessa vesikatsta. Phjapiirustuksiin n sisällyttävä myös tiet pal-sastista ja pistumisalueista. Pystysuuntaiset rakenteet ja rakennussat n esitettävä pikkileikkauksina ja taustalla näkyvät asiat prjektiina. Phjapiirustuksiin n merkittävä kutakin leikkauspiirustusta vastaava khta ja katselusuunta. Leikkauspiirustuksiin n sisällyttävä pituus- ja pikkisuuntaiset piirustukset rakennuksen erityyppisistä sista. Pysty- ja vaakasuuntaiset rakenteet ja rakennussat n kuvattava leikattuina. Leikkaustast n valittava siten, että piirustuksesta käy ilmi lupaharkinnan kannalta tarkituksenmukaiset tiedt. Leikkauspiirustuksiin n sisällyttävä tiet pal-sastista ja pistumisalueista. Leikkauspiirustuksen n rakennuspaikan maanpinnan salta ultuttava riittävästi rakennuspaikan ulkpulelle. Rakennuksen krjaus- tai muutstyössä n phja- ja leikkauspiirustusten n ultuttava riittävän laajalle alueelle ja niihin n lisäksi sisällyttävä tisistaan erttuvin merkinnöin tiet purettavista, säilyvistä ja uusista rakenteista. 6
Phja- ja leikkauspiirustuksilla sitetaan, että suunniteltu rakentaminen täyttää esimerkiksi tilasuunnittelultaan ja mititukseltaan säännösten ja hyvän rakennustavan vaatimukset. Phja- ja leikkauspiirrkset laaditaan yleensä samaan mittakaavaan. Tavanmaisesti käytetään mittakaavaa 1:100. Pienissä khteissa mittakaava 1:50 vi lla tarkituksenmukaisempi ja 1:200 kuvattaessa laajaa khdetta. Piirrksia vidaan täsmentää myös sapiirrksilla tarkitukseen sveltuvaan mittakaavaan asian käsittelyn kannalta lennaisista khdista. Rakenteiden perusratkaisut esitetään rakenteiden pikkileikkauspiirrksina, ns. rakennetyyppeinä, jissa kuvataan ulk- ja väliseinä-, ala-, väli- ja yläphja- sekä vesikattrakenteet, hrmi-, ril- ja mahdlliset savuhrmirakenteet. Rakenteiden materiaalit ja niiden lämmön-, veden-, ksteuden-, ääneneristyksen sekä paltekniset minaisuudet kuvataan ainakin niiltä sin, kun rakentamismääräyksissä n asetettu vaatimustas. Rakennetyyppien paikannus merkitään phja- ja leikkauspiirrksiin. Rakennetyypit sveltuvat yleensä esitettäviksi leikkauspiirustuksissa. Phjapiirrksessa esitetään yleensä: rakenteet sekä niissä levat aukt, kuilut ja rilt sekä tarvittaessa alakattjen alueet; myös vaipan ulkpuliset ja alaphjan alaiset rakenteet ja laitteet (kuten pumppaam); vien aukeamissuunta sekä tarvittavat kynnykset; pääasialliset kiinteät kalusteet ja varusteet; vesipisteet ja lattiakaivt; huneiden ja tiljen käyttötarkitus; pal-sastjen rajat/sastivien rakennussien pallukat; rakennuksen ja sien päämitat; lähelle rakennettaessa ulkseinän ja tarvittaessa muiden rakenteiden etäisyys lähirakennuksista; kerrksien ja tasjen krkeusasemat; ulskäytävien leveydet; prrashuneiden, prrassyöksyjen ja tasanteiden mititus; luiskien kaltevuus ja mititus; liikkumis- ja timimisesteisille sveltuvien hissien mitat/vapaa tila hissin edessä; sekä liikkumis- ja timimisesteisille tarkitettujen wc- ja pesutiljen mititus. Ilmanvaihdn järjestäminen, kuten tapa tai järjestelmä, jlla tul- tai krvausilma ja ilmanpist järjestetään, selstetaan tekstillä. Samin selstetaan talusveden hankinta ja jäteveden käsittely sekä lämmityksen järjestämistapa. Rakennuksen/rakennuksen san pallukka selstetaan tarvittaessa tekstisassa. Piirrksiin merkitään tarvittavien palpstien ja kuivanusujen paikat. Sammutusreitti maanalaisiin tilihin merkitään tarvittaessa. Määräysten mahdllisesti edellyttämä rakennuksen vaippaan khdistuva ääneneristävyysvaatimus esitetään ulkseinien ja ikkuniden sekä muiden aukkjen salta tarvittavassa laajuudessa. Asuinhuneen kk ja ikkunan kk esitetään tarvittaessa lunnnvaln vähimmäisvaatimuksen edellyttämän kn sittamiseksi piirrksessa tai teks- 7
tisassa. Ikkunakt esitetään piirrksessa tai tekstillä energiataluden edellyttämiltä sin. Ikkuniden avattavuus selstetaan tekstillä. Liikkumisesteisille sveltuvilla sekä käyttöturvallisuuden kannalta lennaisilla kulkuväylillä levien taserjen järjestäminen piha-alueella ja sisätilissa luiskilla ja hisseillä mitituksineen sekä tasanteiden ja prtaiden nusujen ja etenemien mitat vidaan esittää tekstisassa tai erillisessä liikkumisesteettömyysselvityksessä. Leikkauspiirrksissa esitetään yleensä: rakenteet ja rakennussat sekä niissä levat aukt ja ulknemat, prtaat, luiskat, hissi- ja muut kuilut sekä parvet, tarvittaessa alakatt; myös vaipan ulkpuliset rakenteet ja rakennussat kuten räystäät, aurinkkerääjät sekä alaphjan alaiset rakenteet; rakennuksen ja sen sien sekä rungsta ulknevien sien pysty- ja vaaka suuntaiset päämitat; kerrskrkeudet ja tarvittavat kerrsten ja tasjen krkeusasemat; vapaa krkeus ulknemien alla sekä aj- ja kulkuaukkjen vapaa krkeus; huneiden, tiljen ja kulkuväylien vapaa krkeus; ylä-, väli- ja alaphjien rakenteiden kknaismitat; ikkunapenkkien ja sujakaiteiden krkeudet krkeusmittina piirrksissa tai mititus selstetaan piirustuksen tekstisassa; maanpinnan ja julkisivupinnan leikkauskhdan, julkisivupinnan ja vesikatn pinnan leikkauskhdan, skkelin, räystään, vesikatn harjan tai muun ylimmän san krkeusasemat krkeuslukuina tai tarvittaessa krkeusmittina maanpinnasta, lisäksi vesikatn kaltevuus; lemassaleva maanpinta ja suunniteltu maanpinta sekä rakenteet kuten ulknemat, kuilut ja tukimuurit sekä salajien sijainti rakennuksen välittömässä läheisyydessä tarvittavassa laajuudessa; sekä piha-alueen pinta krkeusasemineen ja tarvittaessa viett riittävän pitkälle myös naapurin pulelle, jtta vidaan sittaa tntin pintavesien pisjhtaminen ja esittää mahdlliset täytöt ja leikkaukset sekä tdeta rakennuksen palteknisten etäisyysvaatimusten täyttyminen. Leikkauspiirustuksissa vi mnimutisten rakennusten khdalla jskus lla tarkituksenmukaista esittää julkisivut samassa kuvassa niihin liittyvien leikkausten kanssa. Leikkaustasjen valinta siten, että piirustuksesta käy ilmi lupaharkinnan kannalta tarkituksenmukaiset tiedt vi tarkittaa esimerkiksi sitä, että leikkauspiirustuksista käy ilmi mahdlliset sujelunarviset tai muuten arvkkaat tilat, sisustukset ja rakenteet. 2.3 Julkisivupiirustus Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 8 Julkisivupiirustusten sisältö Julkisivupiirustuksiin n sisällyttävä piirustus rakennuksen kaikista sivuista vesikatn näkyvine sineen khtisurana prjektina. Rakennetussa ympäristössä julkisivupiirustukseen n sisällyttävä tiet suhteista ja liittymisestä viereisiin rakennuksiin riittävän laajasti. 8
Julkisivupiirustukseen n sisällyttävä: 1) maanpinnan ja julkisivun leikkauskhdan, räystään sekä vesikatn harjan tai muun ylimmän san krkeusasemat krkeuslukuina tai krkeusmittina maanpinnasta; 2) vesikattpinnat ja kattkaltevuudet; 3) ulkseinän näkyvät rakennussat ja pinnat kiinteine laitteineen; 4) pintjen, rakennussien ja laitteiden materiaalit, pintakäsittelyt ja värit; 5) muut rakennuksen ulkpulella näkyvät rakennuksen timintaan, ulkasuun tai tyyliin vaikuttavat seikat; 6) ilmansuunta, jhn julkisivu näkyy. Rakennuksen krjaus- tai muutstyössä piirustukseen n lisäksi sisällyttävä kk julkisivu muutsalueiden rajineen, js krjaus- tai muutstyö vaikuttaa rakennuksen julkisivuun. Julkisivupiirustuksella sitetaan, että suunniteltu rakentaminen täyttää arkkitehtuuriltaan kauneuden ja spusuhtaisuuden vaatimukset. Julkisivupiirustuksilla sitetaan myös rakennuksen sveltuvuus ympäröiviin rakennuksiin ja maisemaan. Julkisivupiirustukset laaditaan yleensä samaan mittakaavaan kuin phja- ja leikkauspiirrkset. Julkisivupiirrksessa esitetään yleensä: ikkunat/ikkunajatus, syvennykset ja ulknemat; vet ja prtit sekä julkisivupinnan ja rakennussien kristelu (tarvittaessa sapiirrksin); luukut, aukt ja säleiköt (ilmanvaihtjärjestelmään kuuluviin aukkihin ja säleikköihin merkitään ilman sisääntt ja pist; savunpistn tarkitetut ikkunat ja luukut merkitään); näkyviin jäävät pilarit ja palkit; mains- ja muut ulkseinästä tai vesikatn pinnasta ulknevat kiinteät laitteet, varusteet ja valaisimet; kiinteät aurinksujat; ilmanvaiht- ja hissiknehuneet; taltikkaat, katttikkaat, kattsillat ja lumiesteet; lautasantennit, aurinkkerääjät; palpstit, putkistt, lauhduttimet ja muut näkyvät laitteet; savupiiput ja (savupiipun krkeus tai sen huipun krkeusasema merkitään); räystäslinja; skkelilinja; ulktast, katkset, parvekkeet; ulkprtaat ja luiskat kaiteineen ja käsijhteineen; leva maanpinta ja suunniteltu maanpinta, js niiden krkeussuhteissa n era; sekä aita, tukimuuri sekä rakennuksen tai rakennelman muu sa. 9
3. Rakennuslupahakemukseen liitettävät selvitykset 3.1 Perustamis- ja phjalsuhdeselvitys Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 9 Perustamis- ja phjalsuhdeselvityksen sisältö Perustamis- ja phjalsuhdeselvitykseen n tarvittaessa sisällyttävä seuraavat tiedt: 1) maaperän laatu: 2) rakennuksen krkeusasema rakennus-paikalla tdettuna; 3) phjaveden pinta ja sen muutksesta aiheutuvat haitat; 4) rakennuspaikasta tai vesistön läheisyydestä aiheutuva tulvariski; 5) radnhaitan trjumisesta; 6) rakennuspaikan saastuneet maamassat ja niiden käsittely tai sijitus. Perustamis- ja phjalsuhdeselvityksen tarve ja sisältö riippuu rakennuspaikan lsuhteista ja hankkeen minaisuuksista. Muun muassa tulva-, srtumaja vyörymävaaraan n syytä kiinnittää humita, Perustiedt phjalsuhteista käsittävät maaperän laadun, phjaveden krkeuden vaihtelun, tulvavesikrkeuden ja sade- ja viemärivesien padtuskrkeuden. Selvityksenä n yleensä phjatutkimus. Pienehkössä rakennuskhteessa ja helpissa maaperälsuhteissa vi selvityksenä lla pääpiirustuksien phja- ja leikkauspiirustuksissa esitetyt maaperätiedt. Rakennuspaikan terveellisyyden sittaminen vi edellyttää selvitystä esim. mahdllisesta radnin esiintymisestä, maaperän saastumisesta, phjavesien pilaantumisesta. 3.2 Selvitys rakennuksen kunnsta Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 10 Rakennuksen kunnsta laadittujen selvitysten sisältö Krjaus- tai muutstyön lähtötietna käytettäviin rakennuksen kunnsta laadittuihin selvityksiin n rakennushankkeen laatu ja laajuus humin ttaen riittävässä laajuudessa sisällyttävä tiedt seuraavista seikista ja niihin mahdllisesti liittyvistä vauriista: 1) rakenteiden kantavuus ja rakennuksen vakaus; 2) rakennussien ksteudenhallinta ja muu rakennusfysikaalinen timivuus; 3) rakennuksen sisäilman terveellisyyden hallinta; 4) muut rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät seikat; 5) käytetyt selvitysmenetelmät ja selvityksen laatijan tiedt. Lisäksi rakennuksen kunnsta laadittuun selvitykseen n tarvittaessa sisällyttävä selstus rakennuksen minaispiirteistä ja rakennushistriallisesti merkittävistä seikista sekä tiedt aiemmin tehdyistä krjaus- ja muutstimenpiteistä. Rakennuksen kunt selvitetään aitun krjauksen laatuun ja laajuuteen nähden riittävällä ja lutettavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkittaa, että selvityksen laativalla henkilöllä tulee lla erityisesti rakennuksen tai sen san tai rakenteiden kunnn selvittämisen edellyttävä kulutus ja kkemus. Rakennuksen kunnsta laaditusta selvityksestä käytetään esimerkiksi nimitystä kuntarvi, kunttarkastus tai kunttutkimus ja niiden yksityiskhtaisesta sisällös- 10
tä n laadittu erilaisia hjeita ja ppaita. Sisäilmangelmien selvittämiseksi judutaan yleensä tekemään muun muassa perusteellisia rakennus- ja laiteteknisiä kunttutkimuksia, rakenteiden ksteuteen ja sisäilman laatuun liittyviä mittauksia ja käyttäjille suunnattuja ire- ja lsuhdekyselyjä. Eri satutkimuksia ja selvityksiä tekevät yleensä useat eri asiantuntijat. Musevirast n julkaissut hjeen rakennushistriallisen selvityksen laatimisesta. 3.3 Muut selvitykset Tällaisia lennaisia selvityksiä vivat lla esimerkiksi selvitykset rakennuksen liittymisestä ympäristöön, tntin tai rakennuspaikan hulevesien käsittelystä, pihan ja istutuksien järjestelyistä, tntin tai rakennuspaikan käytön histriasta, kiinteistön jätehulln järjestämisestä, julkisivujen materiaaleista ja väreistä, kerrsalan laskennasta, rakennuksen histriasta ja aikaisemmista muutksista, esteettömyydestä sekä rakennusfysikaalisista tekijöistä, kuten rakenteiden kknaisvakavuudesta ja lujuudesta, rakennuksen ksteusteknisestä timivuudesta, sisäilmasttavitteista ja niihin vaikuttavista tekijöistä, rakennuksen ääniteknisestä timivuudesta, valaistuksesta, palturvallisuudesta, lämpöön ja energian käyttöön liittyvästä timivuudesta sekä tiiveydestä. Esteettömyys selvitetään usein lmakkeen mudssa levassa esteettömyysselvityksessä, jlla selvitetään ensin suunnitelmiin sisältyvät, esteettömyyteen liittyvät seikat ja myöhemmin käyttööntn yhteydessä rakennuksen tteutunut esteettömyys. 11
4. Erityissuunnitelmat Maankäyttö- ja rakennuslaki 134 a Erityissuunnitelmien timittaminen Rakennusvalvntaviranmainen vi määrätä rakennusluvassa, alituskkuksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana laadittavaksi ja timitettavaksi rakennushankkeen laadun tai laajuuden vuksi tarpeellisia erityissuunnitelmia. Js rakennusvalvntaviranmainen n määrännyt timitettavaksi erityissuunnitelman, rakennushankkeeseen ryhtyvän n hulehdittava siitä, että suunnitelma timitetaan rakennusvalvntaviranmaiselle ennen kuin ryhdytään työvaiheeseen, jta suunnitelma kskee. Ympäristöministeriön asetuksella vidaan antaa tarkempia säännöksiä erityissuunnitelmien sisällöstä ja esitystavasta. Useimmiten tarvittavia erityissuunnitelmia vat rakennesuunnitelma, lämmitysjärjestelmäsuunnitelma, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistsuunnitelma, ilmanvaihtsuunnitelma sekä purku- ja sujaussuunnitelma. 4.1 Rakennesuunnitelma Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 11 Rakennepiirustusten ja rakennelaskelmien sisältö Rakennepiirustuksiin ja rakennelaskelmiin n rakennushankkeen laatu ja laajuus humin ttaen riittävässä laajuudessa sisällyttävä tiet suunnittelussa käytetyistä kurmituksista, kantavien rakenteiden lujuudesta ja vakaudesta sekä rakenteiden mitista. Rakennepiirustuksiin n rakennushankkeen laatu ja laajuus humin ttaen riittävässä laajuudessa sisällyttävä tiet rakenteiden lämmön, ksteuden, veden ja vedenpaineen, äänen sekä tärinän eristyksen ratkaisuista. Krjaus- tai muutstyössä rakennepiirustuksiin n lisäksi sisällytettävä tiet käyttöön jäävistä rakenteista ja niiden timinnasta sekä mahdllisista purettavista rakenteista. Rakennepiirustuksiin kuuluvat yleensä paalutus-, perustus-, tas-, vesikatt-, leikkaus-, rakennesa- ja yksityiskhtapiirustukset sekä elementtien valmistus-, asennus- ja sijituspiirustukset. Rakennepiirustuksissa esitetään yleensä rakennuksen perustaminen, rakenteet ja niiden sijitus tunnuksineen, mitat ja yksityiskhdat, kuten rauditukset, kiinnitykset, liitkset, reiät ja heikennykset, rakenteiden ja niiden materiaalien minaisuudet kantavuuden, äänen-, lämmön-, ksteuden- ja vedeneristyksen, palturvallisuuden ja säilyvyyden suhteen sekä henkilöturvallisuuden kannalta merkittävien kaiteiden, sujarakenteiden, tikkaiden, kattsiltjen yms. rakenne. Rakennesuunnitelmaan liittyviä selvityksiä vat esimerkiksi phjatutkimus, getekniset mititusperusteet; sekä rakennelaskelmat, jissa esitetään varsinaisten laskelmien lisäksi mititusperusteet, rakennemalli, kurmitustapaukset, vakavuustarkastelut sekä tarvittaessa selvitys käytetyistä atk-hjelmista tms. laskentaperusteista. 12
Rakennesuunnitelmista säädetään yksityiskhtaisemmin 1.9.2014 vimaan tulevassa kantavista rakenteista annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (477/2014). 4.2 Phjarakennesuunnitelma Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 12 Phjarakennesuunnitelman sisältö Phjarakennesuunnitelmaan n rakennushankkeen laatu ja laajuus humin ttaen riittävässä laajuudessa sisällytettävä tiet phjarakenteiden lujuudesta, vakaudesta ja mitista. Lisäksi phjarakennesuunnitelmaan n sisällyttävä tiet phjarakennustyön ja valmiiden rakenteiden vaikutuksesta rakennuspaikan ympäristöön sekä tiet siitä, miten vaara- ja haittavaikutukset estetään. Phjarakennesuunnitelman yksityiskhtaisuuden n vastattava khteen phjalsuhteiden, rakenteiden ja käytettävien työmenetelmien vaatimuksia. Phjarakennesuunnitelmassa esitetään yleensä perustan käsittely, perustusrakenteet, muut pysyvät phjarakenteet ja tarvittaessa lähirakenteiden sujaamis- ja vahvistamistavat, maarakenteet, rutasujaus, kuivanapit, kaivannt, rakennuksen liittyminen putkijhtihin ja pihaan sekä putkijhtjen ja pihan rakentaminen. Krjausrakentamisen perustaksi selvitetään lemassa levat phjarakenteet ja niiden kunt. Phjarakennesuunnitelmasta säädetään yksityiskhtaisemmin 1.9.2014 vimaan tulevassa phjarakenteista annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (465/2014). 4.3 Lämmityslaite-, kiinteistön vesi- ja viemäri-laitteistsekä ilmanvaihtsuunnitelma Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 13 Lämmityslaite-, kiinteistön vesi- ja viemäri-laitteist- sekä ilmanvaihtsuunnitelman sisältö Lämmityslaite-, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteist- sekä ilmanvaihtsuunnitelmiin n sisällyttävä tiet sisälsuhteiden tavitetasista ja niiden ylläpitämiseen käytettävistä timinnista, jhdtuksista, kanavista, putkistista ja laitteista sekä mitituksista. Suunnitelmilla sitetaan, että muualla lainsäädännössä rakennuksen sisälsuhteille asetetut vaatimukset täyttyvät. Ilmanvaihtpiirustuksiin (iv-piirustukset) kuuluvat yleensä tas-, leikkaus- ja tarvittavat yksityiskhtapiirustukset. Piirustuksiin liittyvät timinta- ja säätökaavit sekä laiteluettelt. Piirustuksissa esitetään yleensä ilmanvaihtlaitksen sekä painvimaisen ilmanvaihdn järjestelmään kuuluvat tarvittavat rakenteelliseen palturvallisuuteen liittyvät ratkaisut kuten pal-sastinnit, kanavien ja laitteiden sijitus, eristys, mititus ja tiiviyslukka sekä laitteiden puhdistettavuus ja puhdistusluukut. Timinta- ja säätökaaviissa esitetään yleensä ilmanvaihtjärjestelmän timintakaavi ja -selstus, ilmanvaihtjärjestelmän ja -laitteiden timinta eri vudenaikina kurmituksen vaihdellessa sekä ilmanvaihtlaitteiden äänitast. 13
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistpiirustuksiin (kvv-piirustukset) kuuluvat yleensä kvv-asemapiirrs, tas-, leikkaus- ja tarvittavat yksityiskhtapiirustukset. Piirustuksiin liittyy linjakaaviita. Kvv-asemapiirrksessa esitetään yleensä tnttivesijhdt ja tnttiviemärit yleisen verkstn liitskhtaan saakka ja verkstjen ulkpulella riittävässä laajuudessa, kiinteistön alueella levat muut vesi- ja viemärijhdt, kaivt, puhdistusputket, erttimet ja pumppaamt tms., vesimittarin sijainti. Vesihultlaitksen verkstn ulkpulella esitetään lisäksi vedenttamn sijainti, jätevesien käsittely sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikka. Taspiirustuksissa ja tarvittavissa leikkauspiirustuksissa esitetään yleensä vesijhdt, viemärit, vesi- ja viemäripisteet, vesi- ja viemäriliitäntöjä tarvitsevat laitteet ja varusteet (pumppaamt, erttimet tms.) sekä vesimittarin sijainti. Piirustuksissa esitetään yleensä myös eristykset, vutjen havaittavuus ja lämmityskaapelit (sijitus, kt, tilantarpeet, materiaalit ja krkeusasemat). Linjakaaviissa esitetään yleensä tasjen krkeusasemat, vesijhtkalusteiden nrmivirtaamat ja painehäviöt, putkistt varusteineen, viemäripisteet ja nrmivirtaamat sekä vesi- ja viemärijhtjen mititus. Yksi- tai kaksikerrksisessa asuinrakennuksessa edellä mainitut seikat vidaan esittää linjakaaviiden sijasta taspiirustuksissa. Lämmityslaitepiirustuksiin kuuluvat yleensä tas-, leikkaus- ja tarvittavat yksityiskhtapiirustukset. Piirustuksiin liittyy timinta-, säätö- ja linjakaaviita. Piirustuksissa ja laskelmissa esitetään yleensä lämmitysjärjestelmien sijitus ja tilantarve sekä mititus, energiantarve- ja tehntarvelaskelmat sekä lämmityslaitteiden äänitaslaskelmat. Timinta- ja säätökaaviissa esitetään yleensä lämmityslaitksen ja laitteiden timinta eri sää- ja kurmituslsuhteissa. 4.4 Purku- ja sujaussuunnitelma Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 14 Purku- ja sujaussuunnitelman sisältö Rakennuksen krjaus- tai muutstyössä purku- ja sujaussuunnitelmaan n tarvittaessa sisällyttävä tiedt: 1) purettavista rakenteista ja rakennussista; 2) purkutimenpiteistä ja niiden aiheuttamien haittjen estämisestä; 3) timenpiteistä, jilla rakenteet, rakennussat ja pinnat sujataan purkamisen ja rakentamisen aikana; 4) timenpiteistä, jilla krjaustyöalue ertetaan rakennuksen käytössä levasta sasta sekä alipaineistuksesta tai timenpiteistä, jilla krvausilma järjestetään käytössä leviin tilihin. Purku- ja sujaussuunnitelma liittyy työmaajärjestelyihin ja purku- ja rakennustyön aikaiseen ksteudenhallintaan ja muiden purkutöiden aiheuttamien haittjen kuten pölyn ja melun hallintaan. Usein suunnitelman sien laatimiseen sallistuu useita eri aljen asiantuntijita. Purku- ja sujaussuunnitelma laaditaan yleensä yhtenä asiakirjana, jka kstuu sekä suunnitelluista purkutimenpiteistä että purun ja rakentamisen aikana tarvittavista rakenteiden, rakennussien ja pintjen sujauksesta. Tie- 14
t timenpiteistä, jilla krvausilma järjestetään, tarvitaan yleensä sillin, kun kyse n julkisivutöiden sääsujauksesta. Erityisesti sillin, kun purkutöitä tehdään käytössä levassa rakennuksessa, kiinnitetään humita pölyn leviämisen estämiseen ja käytössä levan san terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Pal-sastinnin timivuus myös työn aikana varmistetaan. Tarvittaessa vidaan pyytää palviranmaisen lausunt suunnitelmasta. Ilmanvaihdn työn khteena levasta alueesta riippumatn timinta varmistetaan. 4.5 Ksteudenhallintasuunnitelma Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 15 Ksteudenhallintasuunnitelman sisältö Työmaan ksteudenhallintasuunnitelmaan n sisällyttävä tiet timenpiteistä, jilla rakennusaineet ja -tutteet sekä rakennussat sujataan sään aiheuttamilta tai työmaan lsuhteista jhtuvilta haittavaikutuksilta sekä timenpiteistä, jilla rakennusaineiden ja -tutteiden sekä rakennussien ksteudensujaus tteutetaan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan. Työmaan aikaisella rakenteiden ja rakennussien sujauksella ja ksteudenhallinnalla n merkitystä rakennuksen käytön terveellisyyteen. Työmaan ksteudenhallintasuunnitelma sisältää tiedt timenpiteistä, jilla rakennusaineet ja -tutteet sekä rakennussat sujataan kk rakentamisen ajan sään aiheuttamilta haittavaikutuksilta kuten kastumiselta ja jäätymiseltä. Yleisimmät tarvittavat tiedt vat tiet sadesujauksesta kuljetusten, varastinnin ja rakentamisen aikana sekä timenpiteet pakkaselta sujaamisesta valutöiden situtumisen aikana. Lisäksi ksteudenhallintasuunnitelmassa sitetaan timenpiteet, jilla rakennusaineiden ja -tutteiden sekä rakennussien ksteudensujaus tteutetaan ja rakenteiden kuivuminen ennen pinnittamista varmistetaan. Suunnitelmasta käy tällöin ilmi esimerkiksi rakennusaineiden ja -tutteiden sekä rakennussien työmaavarastinnin aikainen sujaus sekä ksteiden rakennussien ja rakennusksteuden kuivattaminen ennen peittävien rakenteiden asentamista. 4.6 Ksteusvaurin krjaussuunnitelma Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 16 Ksteusvaurin krjaussuunnitelman sisältö Rakennuksen krjaus- tai muutstyössä ksteusvaurin krjaussuunnitelmaan n sisällyttävä tiet: 1) timenpiteistä, jilla ksteusvaurin aiheuttama haitta tai sen vaikutus sisäilmaan ja käyttäjiin pistetaan; 2) krjatun rakenteen tai järjestelmän timimisesta sen suunnitellun käyttöiän aikana. Ksteusvaurin krjaussuunnitelma laaditaan rakentamisen laadun parantamiseksi ja ksteusvaurin uusiutumisen ehkäisemiseksi. Ksteusvauriiden aiheuttamat haitat khdistuvat erityisesti rakennuksen käyttäjien terveyteen ja 15
niiden selvittäminen ja krjaaminen vaativat erikistunutta asiantuntemusta ja suunnittelua. Mitä vaikeammasta ksteusvaurista ja sen aiheuttamasta haitasta n kyse, sitä enemmän krjausten suunnittelussa ja krjaustyössä vaaditaan ryhmätyötä ja usean alan asiantuntemusta. Suunnitelmien lähtökhtana n tarkituksenmukaista pitää rakennuksen jäljellä levaa käyttöikää ja tavitteena n ensisijaisesti pistaa haitan aiheuttanut vauri tai virhe. 4.7 Muut erityissuunnitelmat Muita hankkeen laadusta ja erityispiirteistä riippuen tarvittavia erityissuunnitelmia ja selvityksiä vivat lla esimerkiksi: radntekninen suunnitelma; kallirakentamistekninen suunnitelma; suunnitelma rakennuksen lämpö-, ksteus- ja ääniteknisestä timivuudesta, jka sisältää tarvittavat selvitykset ja piirrkset esimerkiksi alaphjien ja märkätiljen rakenteista ksteuden- ja vedeneristyksineen tai väliphjien, seinien ja rakennuksen vaipan ääneneristävyydestä; palturvallisuusselvitys (suunnittelun perusteet, käytetyt mallit ja saadut tulkset); suunnitelma palilmitinjärjestelmistä ja kneellisesta savunpiststa; merkki- ja turvavalaistussuunnitelma; sammutusautmatiikkasuunnitelma; rakennusautmaatisuunnitelma; sekä valaistussuunnitelma. 16
5. Rakennuttajavalvntaa kskeva valvntasuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslaki 151 Rakennuttajavalvnta Rakennusvalvntaviranmainen vi hakemuksesta antaa rakennushankkeeseen ryhtyvälle luvan valva rakennustyötä kknaan tai sittain itse rakennushankkeeseen ryhtyvän esittämän valvntasuunnitelman mukaisesti. Valvntasuunnitelmassa n esitettävä tiedt rakennushankkeesta ja rakennuttajavalvnnan tteuttamisesta. Lupa vidaan antaa, js esitetyn valvntasuunnitelman ja rakennushankkeeseen ryhtyvän ja muiden rakennushankkeessa mukana levien kulutuksen ja kkemuksen perusteella vidaan lettaa, että rakentaminen tteutetaan rakennusluvan sekä rakentamista kskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ilman viranmaisvalvntaa. Lupaa ei kuitenkaan saa antaa, js kyseessä n asuinrakennuksen rakentaminen. Rakennusvalvntaviranmainen vi peruuttaa rakennuttajavalvntaa kskevan luvan, js hyväksymisen jälkeen ilmenee, että rakennuttajavalvnnalle ei le edellytyksiä. Rakennuttajavalvnta ei supista tämän lain mukaista rakennusvalvntaviranmaisen timivaltaa. Lppukatselmus n rakennuttajavalvnnasta hulimatta timitettava 153 :n mukaisesti. Ympäristöministeriön asetuksella vidaan antaa tarkempia säännöksiä valvntasuunnitelman sisällöstä ja tteuttamisesta. Ympäristöministeriön asetus rakentamista kskevista suunnitelmista ja selvityksistä 17 Rakennuttajavalvntaa kskevan valvntasuunnitelman sisältö Rakennuttajavalvntaa kskevaan valvntasuunnitelmaan n sisällyttävä tiedt: 1) rakennushankkeeseen ryhtyvästä, vastaavasta työnjhtajasta ja eritysaljen työnjhtajista ja näiden aikaisemmasta kkemuksesta vastaavanlaisesti tteutetuista hankkeista sekä rakennustyön keskeisten työvaiheiden tekijöistä siltä sin kuin nämä vat hakijan tiedssa ja; 2) tarkastushjelmasta sekä tarkastusten tekijöistä ja muista rakennuttajavalvntaan liittyvistä asiantuntijista. Rakennuttajavalvntaa kskeva valvntasuunnitelma sisältää tiedt rakennushankkeesta ja sen tteuttamisesta. Keskeistä n, että suunnitelmasta ilmenevät työnjhttehtävissä timivien henkilöiden aikaisempi kkemus vastaavanlaisista hankkeista. Muita ilmitettavia, keskeisten työvaiheiden tekijöitä vat muun muassa vesieristystyön tekijät ja ksteusvauriiden krjaajat sekä knservijat. Erityyppisten rakennushankkeiden keskeiset työvaiheet vivat lla erilaisia. Valvntasuunnitelmaan sisältyy rakennustyön tarkastushjelma, jssa hakija esittää tarpeelliset seikat rakennustyön valvnnasta. 17
6. Laadunvarmistusselvitys Maankäyttö- ja rakennuslaki 121 a Laadunvarmistusselvitys Rakennusvalvntaviranmainen vi rakennusluvassa tai alituskkuksen perusteella edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvältä erillistä laadunvarmistusselvitystä timenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi. Laadunvarmistusselvitystä vidaan edellyttää, js rakennushanke tai sa siitä n erittäin vaativa tai js alituskkuksessa svittujen menettelyjen perusteella ei vida perustellusti lettaa, että rakentamisessa saavutetaan rakentamista kskevien säännösten ja määräysten mukainen lpputuls. Laadunvarmistusselvitykseen n merkittävä lennaiset tiedt niistä timista, jilla varmistetaan, että rakentamisessa saavutetaan rakentamista kskevien säännösten ja määräysten mukainen lpputuls. Laadunvarmistusselvityksessä sitettuja menettelyjä n nudatettava rakennustyössä. Rakennushankkeeseen ryhtyvän n liitettävä laadunvarmistusselvitys 150 f :n mukaiseen rakennustyön tarkastusasiakirjaan. Ympäristöministeriön asetuksella vidaan antaa tarkempia säännöksiä laadunvarmistusselvityksen sisällöstä. Laadunvarmistusselvitystä edellyttäneistä syistä jhtuen siihen vidaan vaatia sisällytettäviksi muun muassa seuraavia selvityksiä ja timenpiteitä: selvitys erityissuunnittelun, rakennustyön ja käytön riskeistä turvallisuuden, terveellisyyden tai pitkäaikaiskestävyyden kannalta (riskianalyysi), esitys rakennustyön tarkastusasiakirjaksi laadunvarmistustimenpiteineen, j levaa rakennusta kskeva kunttutkimus rakennuksen krjaus- ja muutstyössä, erityissuunnittelijan, vastaavan erityissuunnittelijan, asiantuntijatarkastuksen tai ulkpulisen tarkastuksen käyttäminen rakennustyön valvnnassa ja rakennustutteiden valmistuksen tarkastamisessa, rakennusvaiheiden tarkastusten vastuuhenkilöt ja muut työvaihetarkastuksia surittavat henkilöt sekä heidän kulutuksensa ja kkemuksensa, rakennusaikataulu tteutumisarviineen timinnan laadun arviimiseksi, tarjus- ja spimusvaiheen vaatimukset laadun varmistamisen salta, suunnitelmakatselmukset, rakennushankkeeseen ryhtyvän hyväksymä työmaan laatusuunnitelma, jka sisältää laadunvarmistukseen liittyvät laadunhjaus- ja valvntamenettelyt sekä urakitsijan sisäiset laadunvalvntatimenpiteet, sekä tarkastusten vastuuhenkilöiden jhdlla tteutettavat mallikatselmukset sekä muut laadun varmistamiseksi svitut katselmukset, vastaantttarkastukset ja mittaukset. 18