Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta



Samankaltaiset tiedostot
1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE

Liikkujan polku -verkosto

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Liikkujan polku. Matleena Livson

Hankeviestinnän suunnitelma

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina

KR-Tukefin Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tilannekatsaus Eero Ehanti

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki

FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

L KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

4event on perustettu vuonna 2001 tuomaan hyödyllistä ja innostavaa sisältöä työikäiselle väestölle.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Sääntömuutos esitykset

Geometrinen piirtäminen

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

YLEISTAVOITTEET

Johdanto laadullistamismoduuliin. 1. koulutuspäivä

ti klo 17:30 20:40 ISLO/Tiedepuisto, Joensuu

PARTION TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Suomi 100 -tukiohjelma

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

D 107-N. Toimikuntien esittely: IR- ja ystävyystyöryhmä. IR- ja 107-L,111-OS ja 306-A2 piirien ystävyystyöryhmän toimintasuunnitelma

Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2014

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

30 YSK2020, uudenlaisen toiminta- ja organisaatiomallin rakentaminen yhteiseen seurakuntatyöhön

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen Liikkujan polku -verkosto

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Muistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite Liite 1

Päivittyvä päivittäisyhteys: Palvelun sisältö on helmi, mutta suureen julkiseen tukeen ja joustamaton liikennöintisopimus estäneet helmen

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

Koonti HYYn puheenjohtajaseminaarista

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Transkriptio:

Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1

Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja aktiiviset timijat... 5 3.3. Tuntuva yhteisöllisyys... 5 4. TOIMINNAN LEIKKAAVAT JATKUVAT TOIMINTATAVAT... 5 5. MITTARIT... 6 5.1. Erinmaiset palvelut... 6 5.2. Osaavat ja aktiiviset timijat sekä tuntuva yhteisöllisyys... 7 6. STRATEGIAKAAVIO... 7 7. JALKAUTUS... 8 2

1. JOHDANTO Opiskelijakunta JAMKO n uudistanut strategiansa vunna 2012. Uusi strategia tetaan jalkautettavaksi vusille 2013-2015. Uudistus lähti liikkeelle edellisen strategian tullessa tiensä päähän ja tavitteiden tullessa täytetyksi suurissa määrin. Vunna 2011 kkntunut strategian tarkastelutyöryhmä esitti työnsä päätteeksi, että JAMKOn strategia uudistetaan tuleville vusille vunna 2012. Tarkastelutyöryhmä käytti menetelminään erilaisia kyselyjä, jita teetettiin JAMKOn hallitukselle ja henkilöstölle, tutreille, kulutusalajärjestöaktiiveille, JAMKin hjaushenkilöstölle sekä sidsryhmille. Työn tuls sitti, että piskelijakunnan kehitys n llut viime vudet huimaa, aivan kuten edellisen strategian tarkituksena likin. Vauhti ei kuitenkaan riitä lputtmiin, jten uuden strategian myötä n aika panstaa laatuun ja yhteisöllisyyteen. Edessäsi leva strategia n lunteeltaan varsin erilainen kuin edeltäjänsä. Edellisen kasvustrategian kautta n aika siirtyä laatuun, arvphjaa ja rganisaatin kulttuuria muuttavaan strategiaan. Kasvu ei pysähdy, sillä sitä tavitellaan jäsenten ja palveluiden mudssa, mutta uuden strategian myötä tämä ei yksistään riitä. Strategian ttetuttamisen myötä tavitteena n laadullisesti erilainen rganisaati, jka tu mukanaan kasvua. Yhtenä tärkeimmistä tavitteista n timijiden määrän kasvattaminen. Strategiaa vusille 2013-2015 alettiin työstää alkuvudesta 2012. Strategiatyöryhmän valitsi JAMKOn edustajist. Tapaamisia pidettiin alkuvuden aikana neljä ja työtä jatkettiin vielä syksyllä. Ryhmässä n llut aktiiveja edustajiststa sekä JAMKOn hallituksesta ja henkilöstöstä. Kevään aikana järjestettiin kaksi tilaisuutta, jtka livat avimia kaikille ja jissa phdittiin islla juklla tulevan strategian ydinkysymyksiä. Tämän jälkeen kknnuttiin strategiatyöryhmän vimin. Myös JAMKOn hallitus n ttanut saa strategiatyöryhmän kkntumisiin. Lisäksi esimerkiksi edustajistlta n pyydetty kmmentteja puhelimitse sittamalla. Uuden strategian painpisteiksi n valittu tuntuva yhteisöllisyys, saavat ja aktiiviset timijat sekä erinmaiset palvelut. Kaikki nämä painpisteet läpileikkaa tehkas viestintä sekä krkea laatu. 2. MISSIO JA VISIO 2.1.Missi JAMKOn missina edellisessä strategiassa n llut JAMKO n Jyväskylän ammattikrkeakulussa piskelevien työkalu paremman kulutuksen ja kknaisvaltaisen hyvinvinnin pulesta. Uutta strategiaa työstettäessä tämä tdettiin edelleen hyväksi ja käyttökelpiseksi missiksi, jten sitä ei vaihdettu. 3

2.2.Visi JAMKOn uuden strategian visi n Olemalla vaikutusvaltainen ja lähellä piskelijaa JAMKO n Sumen vetvimaisin piskelijakunta Visi n haastava ja kaksijakinen. Menestyskaava vaatii timiakseen sekä vaikutusvaltaa että lähelläla. Vaikutusvalta + Lähellä piskelijaa = Vetvima Käytännössä tämä tarkittaa, että kun vaikutusvalta lisääntyy ja mitä lähempänä piskelijaa llaan, sitä enemmän JAMKO n vetvimainen. Vetvimaisuudella tarkitetaan sitä, että JAMKOn jäseneksi halutaan liittyä ja tulla saksi yhteisöä. Lisäksi se tarkittaa, että JAMKO n kiinnstava ja tärkeä yhteistyökumppani. Vetvimaisuutta kuvastaa myös susi työpaikkana. Median kiinnstus ja JAMKON näkyvyys mediassa n lennainen sa vetvimaisuutta. Vaikutusvallalla tarkitetaan hyviä verkstja niin JAMKissa, Jyväskylän kaupungissa kuin valtakunnallisestikin. JAMKOn tulee lla mukana päättävissä elimissä ja saada tieta hyvissä ajin päätettävistä asiista. Opiskelijakuntana JAMKOn n tärkeää kamppailla piskelijille tärkeiden asiiden pulesta, ja tämä vaatii resurssien laittamista vaikutustyöhön. Visin klmas elementti, lähellä piskelijaa tarkittaa, että tiedetään, mitä jäsenet haluavat ja sitä myös kysytään heiltä. Timintaan mukaantul n ltava helppa. Lisäksi tarvitaan ikeanlaisia kanavia, jiden kautta piskelija vi JAMKOa lähestyä. Lähellä piskelijaa tarkittaa myös, että JAMKO n läsnä jkaisella kampuksella ja JAMKOn timist n keskeisellä paikalla pääkampusta. Kaiken tämän takana n hyvä asiakaspalvelu ja myönteiset asiakaskkemukset. 3. PAINOPISTEET JAMKOn strategiaan valitut painpisteet vat erinmiset palvelut, tuntuva yhteisöllisyys ja saavat ja aktiiviset timijat. Näihin klmeen asiaan JAMKO tulee panstamaan seuraavan klmen vuden aikana kaikessa timinnassaan. 3.1. Erinmaiset palvelut Erinmaisilla palveluilla piskelijakunnassa tarkitetaan seuraavia asiita. Palvelujen käyttäjät vat tyytyväisiä ja ne vastaavat käyttäjien tarpeita. Lisäksi niiden tulee lla helpsti saavutettavissa. Erinmaisista palveluista kert myös se, että sille n mudstunut vakiasiakkaita ja asiakas kkee saavansa rahilleen vastinetta. 4

Onnistuakseen tämä painpiste vaatii erinmaista viestintää palveluista. Lisäksi ystävällinen ja keskusteleva palvelu n avainasemassa myönteisen asiakaskkemuksen lumisessa. Pitkällä tähtäimellä myös JAMKOn rli palvelujen tuttajana tulee muuttua enemmän krdinivaksi. Mahdllisestaan, mutta kaikkea ei tteuteta itse. 3.2. Osaavat ja aktiiviset timijat Timijalla tarkitetaan jk vapaaehtista tai palkattua henkilöä. Osaavalla ja aktiivisella timijalla tarkitetaan situtunutta henkilöä, jka tietää mitä tekee. Aktiivinen ja saava timija pitää kiinni svituista asiista ja nauttii kanssatekijöidensä luttamusta. Timija n rhkea ja hänellä n hyvät yhteistyötaidt. Hän saa kantaa vastuuta itsestään ja muista. Lisäksi hänen timintansa n avinta ja tavitteellista. Aktiivinen ja saava timija pyrkii tekemään asian tai tehtävän aina paremmin kuin edellisellä kerralla n tehty. Tähän pyrkiminen vaatii timijalta myös uskallusta kkeilla uusia asiita ja ttaa riskejä. Onnistuakseen aktiivisien ja saavien timijiden saamisessa timintaan mukaan, tulee JAMKOn panstaa kulutukseen ja perehdytykseen. Lisäksi panstamme vastuun antamiseen ja kantamiseen sekä vurvaikutteiseen timintaan. Luttamuksen rakentaminen n avaintekijä tavitteen saavuttamisessa. 3.3. Tuntuva yhteisöllisyys Tuntuva yhteisöllisyys tarkittaa, että timinta n avinta ja läpinäkyvää. Kaikilla n mahdllisuus tulla mukaan, ja tekijä kkee timinnan palkitsevaksi. Yhteisöllisyys vaatii nnistuakseen laajan timijajukn, ja tällä juklla tulee lla mahdllisuus vaikuttaa. Yhteistyö ja ajatus työstä yhteisen hyvän eteen vat kantavia asiita yhteisöllisyyden saavuttamiseksi. Onnistuakseen tuntuva yhteisöllisyys vaatii panstamista erityisesti asennemuutkseen. Pienen piirin ajattelumallista n pittava pis ja asiita n pittava jakamaan. Jalkautuminen ja tunnettuuden lisääminen vat keinja saavuttaa yhteisöllisyys. Lisäksi raja-aitjen madaltaminen n tärkeä tehtävä yhteisöllisyyden lisäämiseksi. 4. TOIMINNAN LEIKKAAVAT JATKUVAT TOIMINTATAVAT Painpistealueiden lisäksi strategiaan n valikitunut kaksi sa-aluetta, jtka läpileikkaavat JAMKOn kaiken timinnan. Nämä sa-alueet vat krkea laatu ja tehkas viestintä. Krkea laatu tarkittaa, että asiat n pyrkimys tehdä aina paremmin kuin edellisellä kerralla. Lisäksi laadun takeena n timiva laadunvarmistusjärjestelmä, jnka perehdyttäminen uusille timijille n yksi nnistumisen avaintekijöistä. Tehkas viestintä vaatii timivan viestintäsuunnitelman, jka tteuttamiseen kk JAMKOn hallitus ja henkilöstö n situtunut. Tehkas viestintä vaatii myös sen ymmärtämistä, että viestintä ei le yksi erillinen sa timintaa vaan nivutuu kaikkeen, mitä piskelijakunta tekee. Onnistuminen tehkkaassa viestinnässä vaatii viestintäkanavien kriittistä tarkastelua sekä viestintäsuunnitelman mukanaan tumaa tasaisuutta ja jatkuvuutta. 5

5. MITTARIT Onnistumisen mittaamiseksi ja timinnan kehittämiseksi strategia tarvitsee mittarit. Työryhmä n määritellyt kullekin painpistealueelle mat mittarit, ja ne vat seuraavat: 5.1. Erinmaiset palvelut 1) Jäsenten määrä suhteessa niihin, jilla n mahdllisuus liittyä jäseneksi Laskeminen: Jäsenmäärä ja tilast 30.4. 20xx vusittain 2) Kävijämäärä Tilastidaan kävijämäärät alla levista tapahtumista Ist tapahtumat: Tursajaiset, Pikkujulut, lukuvuden avajaispiknik, Snwday, päättäjäiset, haalarikastajaiset Jatkuvat medium-lukan tapahtumat: Jälki-istunnt, IC After Hurs Liikuntatapahtumat, vurt ja kurssit Kerht Muut tapahtumat Tapahtumat jaetaan yllä leviin kategriihin, jiden mukaan kävijät lasketaan. Vunna 2013 etsitään nllatas, jhn kehitystä verrataan. 3) Jäsentyytyväisyyskysely ja sen vastausprsentti Tteutetaan vusittainen jäsentyytyväisyyskysely, jssa mitataan tyytyväisyyttä JAMKOn eri sektreiden palveluihin. Kysely tteutetaan vusittain samanlaisena, jtta kehitys n mitattavissa. 6

5.2. Osaavat ja aktiiviset timijat sekä tuntuva yhteisöllisyys 1) JAMKOn ja kulutusalajärjestöjen yhteisten tapahtuminen määrä Lasketaan tapahtumien yhteismäärä, jissa yhteistyö n llut knkreettista. Avustus tai lg julisteessa ei le knkreettista yhteistyötä. 2) Pullettujen pintpisteiden määrä pintjakssta Opiskelija-aktiivina JAMKissa Lasketaan vusittain timinnanjhtajan pultamat pintpistemäärät k. pintjakssta. 3) Järjestetyn kulutuksen mittari Mitataan JAMKOn järjestämän kulutuksen määrää ja laatua seuraavasti: kulutuspäivien yhteismäärä sallistujamäärä keskiarv (kulutuspäivien sallistujamäärä yhteensä jaettuna kulutuspäivien määrällä) palautteen keskiarv kaikki kulutuspäivät 6. STRATEGIAKAAVIO 7

7. JALKAUTUS Strategian jalkautuksen tueksi ja knkreettiseksi apuvälineeksi n kirjitettu piskelijakunnan lupaus, jka n strategian liitteenä. Se sisältää yhdeksän khtaa, jtka kukin saltaan tukevat strategian täytäntöönpana. Tämän lisäksi piskelijakunta määrittää vusittain timintasuunnitelmassaan ja talusarvissaan prjektit, tavitteet ja painpisteet, jtka kulkevat käsi kädessä strategian kanssa. Strategian jalkautusta ja timenpiteitä tarkastellaan neljännesvusittain JAMKOn hallituksen timesta. Lisäksi tarkastelua tehdään henkilöstön viikkpalavereissa. Jatkssa edustajist asettaa tarkastelutyöryhmän vusittain, jka seuraa ja analysi strategiaa sekä kerää palautetta. 8. TARKASTELU Strategiaa tarkastellaan vusittain edustajistn asettaman strategian tarkasteluryhmän timesta. 8