HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA Johtokunnan hyväksymä 16.05.2005 ja täsmentämä 8.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 1 1.1. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu... 1 1.2. Toiminta-ajatus: kielitaitoisena maailmalle!... 1 1.3. Kasvatukselliset arvot... 2 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI... 2 2.1. Oppimiskäsitys... 2 2.2. Oppimisympäristö ja työtavat... 3 2.3. Koulukirjasto... 3 2.4. Oppilaskuntatoiminta... 4 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 4 3.1. Tuntijaot... 6 3.1.1. Perusopetus... 6 3.1.2. Lukio... 7 3.2. Kieliohjelma... 9 3.3. Oppilaaksiotto... 9 3.3.1. Esiopetus... 3.3.2. Perusopetuksen ensimmäinen luokka... 3.3.3. Perusopetuksen luokat 2-9... 3.3.4. Lukio... 3.3.5. Oppilaaksiottoon liittyvät kielikoemääräykset... 3.4. Perusopetuksen lisäluokka... 11 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki... 12 4.1 Yleinen tuki... 14 4.2 Tehostettu tuki... 14 4.2.1. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten...15 4.2.2. Oppimissuunnitelma...15 4.2.3. Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana...16 4.2.4. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana...16 4.3. Erityinen tuki... 16 4.4. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 16 4.4.1. Tukiopetus perusopetuksessa...17 4.4.2. Osa-aikainen erityisopetus...17 4.4.3. Ohjauksellinen ja muu tuki...18 4.4.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta...22 4.4.5. Lukio-opiskelijoiden tuki...22 5. Oppilas- ja opiskelijahuolto ja turvallisuuden edistäminen... 23
5.1. Oppilas- ja opiskelijahuolto... 23 5.2. Oppilashuoltoryhmät... 23 5.3. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyön vastuut ja työnjako... 24 5.4. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut... 25 5.5. Hammashuolto... 26 5.6. Muut tukipalvelut... 26 5.6.1. Kouluruokailu...26 5.7. Turvallisuuden edistäminen... 27 5.8. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen perusopetuksessa.. 28 6. Oppilaan arviointi... 29 6.1. Esiopetus... 30 6.2. Perusopetus... 30 6.2.1. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä ja periaatteet...30 6.2.2. Työskentelyn arviointi...31 6.2.3. Käyttäytymisen arviointi...31 6.2.4. Itsearviointi...33 6.2.5. Arviointi luokilla 1-2...33 6.2.6. Arviointi luokilla 3-5...33 6.2.7. Arviointi luokilla 6-9...33 6.2.8. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet...34 6.2.9. Maahanmuuttajaoppilaan ja tukea tarvitsevan oppilaan arviointi...35 6.2.10. Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet...35 6.2.11. Todistukset...35 6.2.12. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu...36 6.3. Lukio... 37 6.3.1. Arvioinnin tavoitteet...37 6.3.2. Kurssisuoritusten arviointi...37 6.3.3. Jaksoarvostelu...38 6.3.4. Itsenäinen opiskelu...38 6.3.5. Arvosanan korottaminen...38 6.3.6. Etenemiseste...39 6.3.7. Oppimäärän laajuuden vaihtaminen...39 6.3.8. Muualla suoritetut opinnot...39 6.3.9. Arviointi erityistapauksissa...40 6.3.10. Oppiaineen oppimäärän arviointi...40 6.3.11. Lukion oppimäärän suoritus...41 6.3.12. Lukion antamat todistukset...42 6.4. Koulun toiminnan ja opetussuunnitelman arviointi... 42 7. AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN... 43 7.1. Ihmisenä kasvaminen... 44 7.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys... 44 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus... 44 7.3. Viestintä ja mediataito... 45 Viestintä- ja mediaosaaminen... 45 7.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys... 46 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys... 46 7.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta... 46
Kestävä kehitys... 46 7.6. Turvallisuus ja liikenne... 47 Hyvinvointi ja turvallisuus... 47 7.7. Ihminen ja teknologia... 47 Teknologia ja yhteiskunta... 47 8. KOULUN SIDOSRYHMÄT... 48 8.1. Ranskalaisen koulun ystävät ry... 48 8.2. Ranskan suurlähetystö ja Ranskan instituutti... 49 8.3. Oppilaitosyhteistyö... 49 9. LIITTEET... 50 Liite 9.1. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun järjestyssäännöt... 50 Liite 9.2. ATK-strategia... 51 Liite 9.3. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun tuntijakopäätös... 53
1. KOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on valtion ylläpitämä kaksikielinen yhtenäiskoulu, jossa opetetaan suomen ja ranskan kielellä. Koulussa on esiluokka, perusopetuksen vuosiluokat 1-9, lisäopetusmahdollisuus ja lukio. Koulun yhteydessä toimii Ranskalaisen koulun ystävät ry:n ylläpitämä ranskankielinen leikkikoulu. Yleissivistävän tehtävänsä lisäksi koulu perehdyttää oppilaansa ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Koulun opetuksesta noin 40 % annetaan ranskan kielellä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että myös muita oppiaineita kuin ranskan kieltä opetetaan ranskaksi. Ranskankielisestä opetuksesta vastaavat äidinkielenomaisesti ranskan kieltä puhuvat opettajat. Kouluelämää rikastuttaa erilaisten kulttuurien kohtaaminen koulun arjessa. Kielitaito ja kulttuurintuntemus etenevät rinnakkain. Koulu antaa oppilailleen suomalaisen perusopetuksen ja lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. Lukio-opintojen päätteeksi opiskelijat suorittavat suomalaisen ylioppilastutkinnon. Koulun toimintaa ohjaavat perusopetuslaki ja -asetus sekä lukiolaki ja -asetus, johtosääntö, hallinnolliset ohjeet ja määräykset sekä Suomen ja Ranskan välinen koulua koskeva valtiosopimus vuodelta 1977. Koulun hallinnosta vastaa opetusministeriön nimeämä johtokunta. Toimeenpanovaltaa käyttävät rehtori, apulaisrehtorit sekä taloushallinnosta vastaava talouspäällikkö. Valmisteluun ja toimeenpanoon osallistuvat lisäksi opettajakunta ja muu henkilökunta. 1.2. Toiminta-ajatus: kielitaitoisena maailmalle! Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun erityisenä tehtävänä on antaa oppilailleen hyvä ranskan kielen taito ja ranskankielisen kulttuurin tuntemus. Mahdollisuuksien mukaan koulu tekee yhteistyötä eri maiden ranskankielisten koulujen kanssa, järjestää opintomatkoja sekä ottaa vastaan vieraita ranskankielisistä ja muista maista. Vastaavasti koulu myös lähettää vierailijoita eri maihin. Koulu perehdyttää oppilaat ranskalaisuuteen ja antaa heille hyvät valmiudet jatkoopintoihin ja työelämään niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Koulun tehtäviin kuuluu edistää Suomessa ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin tuntemusta myös kouluyhteisön ulkopuolella. Laajan kieliohjelman avulla oppilaita kasvatetaan kansainvälisyyteen ja suvaitsevaisuuteen. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on yhtenäiskoulu, joka tukee lapsen ja nuoren kasvua. Opetus on laaja-alaista ja painottaa monikielisyyttä, avointa mieltä, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja. Koulu pyrkii tarjoamaan korkean sivistystason turvallisessa oppimisympäristössä. Koulu toimii valtakunnallisena oppimiskeskuksena myös oman alansa täydennyskoulutuksessa, tutkimuksessa ja kulttuurivaihdossa. 1
1.3. Kasvatukselliset arvot Koulun kasvatustyö pohjautuu seuraaviin arvoihin: Elämän kunnioitus: itsensä, toisten ja luonnon kunnioittaminen Kestävä kehitys Erilaisuuden hyväksyminen Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Aloitekykyisyys, luovuus ja rakentava kriittisyys Yhteistyöhenkisyys Vastuuntunto ja rehellisyys Elämänilo ja tulevaisuuden usko ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Kasvatukselliset arvot ovat pohjana henkiselle kasvulle ja hyvien tapojen oppimiselle. Kasvun perustana on elämän kunnioitus - itsensä, toisten ja luonnon kunnioittaminen. Hyvät tavat ovat toisten huomioon ottamista, vastuullisuutta ja välittämistä. Lisäksi ne näkyvät suomalaisen kulttuurin ja jokaisen oman kulttuuritaustan kunnioittamisena sekä kulttuuriperinnön arvostamisena. Tavoitteena on hyvän itsetunnon kehittyminen luovassa, turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Oppilaita tuetaan ja rohkaistaan kehittämään vuorovaikutustaitoja ja empaattisuutta sekä taitoja kohdata toinen ihminen erilaisissa elämäntilanteissa. 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. Oppimiskäsitys Oppiminen on monitahoinen prosessi, jonka onnistumiseen tarvitaan sosiaalista vuorovaikutusta, aktiivista toimintaa ja elämyksellisiä kokemuksia. Koulun kannustava ja monikulttuurinen ilmapiiri tukee ja rikastuttaa oppimisprosessia. Koulun oppilaiden opiskelutaidot ja vastuu opiskelusta kasvavat iän myötä. Pyrkimyksenä on, että oppilaasta kehittyy aktiivinen tiedon etsijä ja käsittelijä sekä luova taitojen hankkija, joka kykenee arvioimaan omaa oppimistaan ja itseään oppijana. Oppiminen tuottaa iloa ja kohottaa oppilaan itsetuntoa. Opetuksen tavoitteena on saada oppilas kiinnostumaan opiskelusta ja työskentelemään itsenäisesti opintojensa hyväksi. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikä ja kielitaito. Oppilaan oppimisstrategioita ja ongelmanratkaisutaitoja pyritään kehittämään monipuolisin opetusmenetelmin. Opettaja on oppimisprosessin ohjaaja, tukija ja asiantuntija, joka ottaa huomioon oppilaiden yksilöllisyyden ja eriyttää tarvittaessa opetustaan. Hän luo mielekkäitä oppimistilanteita sekä auttaa tiedon rakenteiden hahmottamisessa. 2
2.2. Oppimisympäristö ja työtavat Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilaat esikouluikäisistä abiturientteihin opiskelevat osittain omissa tiloissaan, osittain yhteisissä tiloissa. Yhteisten tilojen ja tapahtumien avulla eri-ikäiset oppilaat oppivat luontevasti ottamaan toisensa huomioon. Koulussa on kirjasto, jota kaikki oppilaat ja opettajat voivat käyttää. Kirjastossa on opiskelun tueksi kirjallisuutta ja muuta materiaalia eri kielillä. Kirjastonhoitaja ja opettajat ohjaavat oppilaita tiedonhallinnassa. Koulun opetuksessa pyritään kokonaisvaltaisuuteen. Ranskankielisen ja suomenkielisen opetuksen sisällöt tukevat toisiaan. Yhdessä oppiaineessa opittua käytetään välineenä toisessa aineessa, ja oppisisällöt voivat muodostaa aihekokonaisuuksia. Opetuksessa voidaan järjestää eri oppiaineista koostuvia eheyttäviä kursseja. Koulussa järjestetään yhteisiä teemaviikkoja ja -päiviä, jotka sovitaan vuosittain koko koulua tai tiettyä koulu- tai luokkatasoa koskeviksi tapahtumiksi. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia työtapoja, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Vaihtelevilla työtavoilla kehitetään oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Oppilas ohjataan koulussa ranskan- tai suomenkieliseen erityisopetukseen, jos se katsotaan oppilaan edistymisen kannalta tarpeelliseksi. Tukiopetusta tarjotaan eri aineissa niille perusopetuksen oppilaille, jotka ovat jääneet tilapäisesti jälkeen opinnoissaan. Opetuksessa otetaan huomioon ajankohtaisuus sekä koulun ulkopuolinen maailma: koululla on yhteyksiä sekä kotimaisiin että ulkomaisiin tahoihin, joiden avulla eri oppiaineiden sisältöjä voidaan toteuttaa käytännönläheisesti ja tutustuttaa oppilaat ja opiskelijat nyky-yhteiskunnan eri aloihin ja toimintatapoihin. Opetuksessa hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä, joita voivat olla esimerkiksi museot, yritykset ja virtuaaliset oppimisympäristöt. Erilaiset opintomatkat ja retket kuuluvat myös oleellisena osana koulun opetukseen. Koulun opetus- ja kasvatustyötä täydentää vapaa-ajantoiminta. Koulu järjestää kerhoja eri-ikäisille oppilaille. Oppilaat voivat järjestää koulun tiloissa juhlia opettajien ja vanhempien valvonnassa. Oppilaat ja vanhemmat voivat yhdessä osallistua koululla Ranskalaisen koulun ystävät ry:n toimintaan. 2.3. Koulukirjasto Tiedonhankinta ja tiedon käsitteleminen kuuluvat oleellisesti oppimiseen. Koulukirjaston erityistehtävänä on opettaa tiedonhallintataitoja sekä edistää lukuharrastusta ja medialukutaitoa. Tässä tehtävässä koulukirjasto toimii yhdessä kaikkien oppiaineiden kanssa. Koulukirjasto pyrkii tukemaan oppilaita ja opiskelijoita heidän tiedonhallintataitojensa ja kirjallisuuden harrastuksensa kehittymisessä. Tavoitteena on kasvattaa aktiivisia tiedon etsijöitä, jotka osaavat itsenäisesti sekä hakea tietoa että arvioida sitä kriittisesti ja jotka ovat tottuneita eri tiedonlähteiden käyttäjiä. Taitojen kehittyminen on koko kouluajan jat- 3
kuva prosessi, jossa kirjasto toimii yhteistyössä aineen- ja luokanopettajien sekä eri oppiaineiden kanssa. 2.4. Oppilaskuntatoiminta Koulussa toimii kaksi oppilaskuntaa: luokkien 1 6 oppilaskunta sekä luokkien 7 9 ja lukion oppilaskunta. Kaikki koulun oppilaat ja opiskelijat ovat oppilaskunnan jäseniä. Molemmilla oppilaskunnilla on oma hallitus. Oppilaskuntien tehtävänä on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden yhteistoimintaa ja viihtyvyyttä sekä järjestää muuta toimintaa. Oppilaskuntien hallituksen jäsenet valitaan vuosittain. Oppilaskunta valitsee vuosittain oppilasjäsenen koulun johtokuntaan. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Opetuksessa käytetään oppilaiden ja opiskelijoiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan ja opiskelijan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat ja opiskelijat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyllä edistetään myös tieto- ja viestintätekniikan sekä verkkoympäristössä toimimisen taitoja. Menetelmät valitaan niin, että ne antavat mahdollisuuden eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Työtavat valitaan niin, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta ja opiskelijaa tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä eri tilanteissa. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden ja opiskelijoiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuk- 4
siin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden ja opiskelijoiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksiensa mukaisesti. Samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden ja opiskelijoiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta hyödynnetään. Opettaja hyödyntää eriyttämisessä kasvun ja oppimisen prosessien tuntemustaan. Hän seuraa opetusryhmän toimintaa ja ilmapiiriä sekä oppilaiden ja opiskelijoiden kehitystä. Oppimisen arviointi sekä opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukevat eriyttämistä. Eriyttämistä voi toteuttaa opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden avulla. Eriyttämisessä organisoidaan opetuksen sisältöä eri tavoin, esimerkiksi sisältöjen, opetusmateriaalien ja -menetelmien, työtapojen, koulu- ja kotitehtävien määrän ja käytettävissä olevan ajan avulla. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi ryhmittelyn ja koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen avulla. Oppilaita ja opiskelijoita ohjataan oppimaan heille itselleen parhaiten sopivien oppimisstrategioiden avulla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden ja opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot heille merkityksellisiin kokemuksiin. Lisäksi otetaan huomioon se, että oppilaat ja opiskelijat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen. Yksilöllistä palautetta annetaan mahdollisimman paljon. Kun opetusta toteutetaan ryhmissä, joissa on eri-ikäisiä oppilaita tai opiskelijoita, heidän ikänsä ja kehitysvaiheensa sekä eri vuosiluokkien tai kurssien tavoitteet ja omaleimaisuus otetaan huomioon. 5
3.1. Tuntijaot 3.1.1. Perusopetus Vuosiluokka Oppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 8 8 5 5 5 5 3 3 3 45 A1 ranska 4 4 6 6 6 5 5 5 5 46 B1 ruotsi 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 3 4 4 4 3 3 4 31 Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 1 1 1 1 1 1 1 1 9 Historia, yhteiskuntaoppi 2 2 2 2 2 10 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi 1 1 3 4 9 Biologia, maantieto 2 2 2 2,4 2 10,4 Fysiikka, kemia 1 1 2 3 2,2 9,2 Terveystieto 1 0,6 0,4 1 3 Taide- ja taitoaineet Kuvataide 1 1 1 2 1 2 1 1 1* 10-11 Musiikki 1 1 2 1 1 1 1 1 1* 9-10 Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 Käsityö 1 1 1 1 2 2 2 10 Muut oppiaineet Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,4 0,2 0,8 1,4 Yhteensä 22 22 24 26 27 28 30 26 26 231 A2 englanti 3 3 2 2 2 12 Valinnaiset aineet 4 4 8 Kokonaistuntimäärä 22 22 24 26 30 31 30-32 30-32 30-32 245-251 * Kuvataide ja musiikki ovat keskenään vaihtoehtoisia 9. luokalla. Tietotekniikkaa opetetaan eri oppiaineiden yhteydessä. 6
3.1.2. Lukio Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja tai koulukohtaisia kursseja. Kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Kaikkien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. 7
Oppiaine tai aineryhmä Kurssien lukumäärä pakolliset syventävät soveltavat yht. Äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä 5 4 7 16 suomi toisena kielenä 5 4 9 Kielet A ranska 6 10 3 19 A englanti 8 3 11 B1 ruotsi 5 2 2 9 B2 saksa 8 2 10 B3 italia, saksa, venäjä 8 8 B3 espanja 8 1 9 Matematiikka Lyhyt oppimäärä 5 3 1 9 Pitkä oppimäärä 9 4 2 15 Reaaliaineet Biologia 2 3 3 8 Maantiede 1 3 1 5 Fysiikka 1 7 2 10 Kemia 1 4 3 8 Historia 3 3 4 10 Yhteiskuntaoppi 1 3 4 Filosofia 1 3 4 Psykologia 1 4 2 7 Evankelis-luterilainen uskonto 2 3 1 6 Ortodoksinen tai katolinen uskonto 2 3 5 Islamin uskonto 2 1 3 Elämänkatsomustieto 2 3 5 Terveystieto 1 2 3 Taito- ja taideaineet Liikunta 2 3 4 9 Kuvataide 1 4 1 6 Musiikki 1 4 2 7 Muut aineet Opinto-ohjaus 1 1 2 Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 Vuosittain opiskelijoille voidaan tarjota myös esimerkiksi liikennekasvatuksen, käsityön ja kotitalouden soveltavia kursseja. 8
Lukiodiplomit Lukiossa on mahdollisuus suorittaa musiikin, kuvataiteen, liikunnan, teatteritaiteen ja median lukiodiplomit. Tarkemmat suoritusohjeet löytyvät opetussuunnitelman oppiainekohtaisista osuuksista. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. 3.2. Kieliohjelma Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun erityisenä tehtävänä on antaa oppilailleen hyvä ranskan kielen taito. Lisäksi koulu perehdyttää oppilaansa erityisesti Ranskaan ja ranskalaiseen kulttuuriin sekä ranskankielisten maiden kulttuureihin ja edistää Suomessa myös oman kouluyhteisön ulkopuolella ranskan kielen ja ranskalaisen kulttuurin tuntemusta. Koulussa on monipuolinen koulun erityistehtävän huomioon ottava kieliohjelma. Ranskan kielen opiskelu aloitetaan leikkikoulussa tai 0-luokalla ja englannin opiskelu vapaaehtoisena aineena 5. luokalla. Molemmissa kielissä saavutetaan pitkän oppimäärän tiedot lukion päättövaiheessa (A-kielen taso). Ruotsin kielen (B1) opiskelu aloitetaan 7. luokalla ja 8. luokalla voi aloittaa saksan kielen (B2) opiskelun valinnaisena aineena. Näissä kielissä saavutetaan keskipitkän oppimäärän tiedot lukion päättövaiheessa. B3-kielten opiskelu alkaa lukiossa. Näissä kielissä oppilaalla on mahdollisuus valita erilaajuisia oppimääriä. Koulussa opetettavat kielet ovat A1-kieli ranska A2-kieli englanti B1-kieli ruotsi B2-kieli saksa B3-kieli espanja, italia, saksa, venäjä 3.3. Oppilaaksiotto 3.3. Oppilaaksiotto Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun johtokunta on kokouksessaan 28.9.2011 vahvistanut koulun oppilaaksiottoa koskevat perusteet. 3.3.1. Esiopetus Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta pyrkivät lapset Rehtori ottaa esiopetuksen oppilaiksi ne Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta pyrkivät lapset, joiden ottamista opettajien lausunnot puoltavat. 9
Muualta kuin Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta pyrkivät lapset. Muut lapset ilmoitetaan esiopetukseen sinä kalenterivuonna, jonka aikana he täyttävät kuusi (6) vuotta. Ilmoittautuminen tapahtuu viikolla 5. Tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan koulun internet-sivulla (www.hrsk.fi) erikseen vuosittain. Ilmoittautuneille järjestetään kielitesti. Kielitestin hyväksytysti läpäisseet lapset otetaan esikoulun oppilaiksi siten, että etusijalle asetetaan ne lapset, joilla on jo sisaruksia koulussa. Loput vapaat paikat täytetään kielitestin pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Tarvittaessa viimeiset vapaat paikat arvotaan saman pistemäärän saaneiden lasten kesken. Loput kielitestin hyväksytysti suorittaneista voivat saada jonotuspaikan, joka on voimassa elokuun loppuun. Mikäli esiopetusluokille jää vapaita paikkoja, sinne voidaan ottaa ns. kielikylpyryhmään myös lapsia, joilla ei ole ranskan kielen taitoa. 3.3.2. Perusopetuksen ensimmäinen luokka Koulun esiopetuksesta pyrkivät oppilaat Rehtori ottaa ennen toukokuun 30. päivää ensimmäiselle luokalle ne koulun esiopetusluokalta pyrkivät, joiden ottamista opettajien lausunnot puoltavat. Koulun ulkopuolelta hakevat Koulun ulkopuolelta pyrkivät lapset ilmoittautuvat ensimmäiselle luokalle sinä kalenterivuonna, jonka aikana he täyttävät seitsemän (7) vuotta. Ilmoittautuminen tapahtuu vuoden alussa viikon 5 loppuun mennessä täyttämällä internet-sivuilta löytyvä ilmoittautumislomake. (Tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan koulun internet-sivulla www.hrsk.fi erikseen vuosittain.) Lomake lähetetään liitteineen (kopiot oppilaan aikaisemmista todistuksista) koululle. Kun ilmoittautuminen on tullut perille, kutsutaan oppilas kielitestiin. Testin avulla varmistutaan, että oppilaalla on koulussa menestymisen edellyttämä kielitaito seurata opetusta. Kielitestin hyväksytysti läpäisseet lapset otetaan ensimmäisen luokan oppilaiksi siten, että etusijalle asetetaan ne lapset, joilla on jo sisaruksia koulussa. Loput vapaat paikat täytetään kielitestin pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Tarvittaessa viimeiset vapaat paikat arvotaan saman pistemäärän saaneiden lasten kesken. Loput kielitestin hyväksytysti suorittaneista voivat saada jonotuspaikan, joka on voimassa elokuun loppuun. 3.3.3. Perusopetuksen luokat 2-9 Perusopetuksen luokille 2-9 otetaan oppilaita, jos kyseisellä luokkatasolla on tilaa ja pyrkijällä on koulun järjestämissä kokeissa osoitettu koulussa menestymisen edellyttämä kielitaito. Kielikokeita järjestetään tarpeen mukaan lukuvuoden aikana. 10
3.3.4. Lukio Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukio noudattaa nuorisoasteen oppilaitokselle asetettuja ohjeita ja opetussuunnitelmaa. Vuosittain uusia aloituspaikkoja lukiossa on 60. Koulun lukioon voidaan ottaa valtakunnallisen yhteisvalinnan kautta pyrkijät, joilla opetusministeriön asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa mainittujen oppiaineiden arvosanojen keskiarvo yltää perusopetuksen päättötodistuksessa keskiarvoon seitsemän (7,00). Lisäksi Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun perusopetuksen päättötodistuksen ranskan kielen arvosanan tai kouluun pyrkijöille järjestämän ranskan kielen kokeen arvosanan tulee olla vähintään kuusi. Jos Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta perusopetuksen päättötodistuksen saanut pyrkijä on ollut vähintään yhden lukukauden oppilaana jossain muussa oppilaitoksessa tai ei ole käynyt koulua ollenkaan, sovelletaan häneen samoja säännöksiä kuin muista kouluista pyrkiviin. Yhteisvalinnan ulkopuolelta lukioon pyrkivien osalta noudatetaan joustavan valinnan periaatetta. Rehtori voi ottaa opiskelijaksi lukioon seuraavin edellytyksin: aikaisemmat koulutodistukset puoltavat oppilaaksiottoa, pyrkijä osoittaa kielikokeessa lukiossa opiskeluun riittävän ranskan ja suomen kielen taidon, lukiossa on vapaita paikkoja ja pyrkijällä arvioidaan olevan mahdollisuudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen viimeistään sen vuoden aikana, jona hän täyttää 21 vuotta tai opintojen aloittamisesta on kulunut neljä vuotta. 3.4. Perusopetuksen lisäluokka Helsingin ranskalais-suomalainen koulu pyrkii ohjaamaan kaikki perusopetuksen päättötodistuksen saaneet oppilaansa ensisijaisesti toisen asteen jatko-opintoihin. Mikäli oppilas ei perusopetuksen päätyttyä saa opiskelupaikkaa mistään toisen asteen oppilaitoksesta ja ilmoittautuu lisäluokalle Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun, koulu voi järjestää oppivelvollisuutensa suorittaneelle nuorelle perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Oman koulun ulkopuolelta pyrkiville järjestetään ranskan ja suomen kielen kokeet, joista hänen tulee suoriutua hyväksytysti. Hakuaika on yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen. Hakuajankohdat ilmoitetaan lisäluokalle pyrkijöille erikseen vuosittain. Rehtori päättää oppilaaksiotosta. Rehtori myös päättää vuosittain, perustetaanko kouluun oma lisäopetusluokka. Mikäli luokkaa ei perusteta Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun, ohjataan oppilaita niihin pääkaupunkiseudun kouluihin, joissa lisäopetusta järjestetään 11
Lisäopetuksen tavoitteena on parantaa perusopetuksen päättötodistusta sekä syventää perusopetuksen aikana hankittuja tietoja ja taitoja. Lisäopetusvuoden aikana on tarkoitus kehittää opiskelijan opiskelu- ja uravalintavalmiuksia sekä parantaa opiskelijoiden edellytyksiä päästä jatkokoulutukseen. Päämääränä on, että opiskelijan itsetunto, omaaloitteisuus ja opiskeluun sitoutuminen vahvistuvat ja elämänhallinnan taidot paranevat. Lisäluokan opiskelijalla on tarvittaessa oikeus tukiopetukseen. Hänen opiskeluohjelmaansa pyritään sijoittamaan mahdollisimman paljon työharjoittelua, joka järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin koulutoimen kanssa. Jokainen opiskelija tekee yhteistyössä huoltajan, ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka lähtee opiskelijan omista edellytyksistä, tarpeista ja toiveista. Opintosuunnitelma sisältää opiskelijan opiskelulle asettamat tavoitteet sekä opinto-ohjelman, josta ilmenevät opiskelijan valitsemat oppiaineet ja kurssit sekä niiden tunti- ja kurssimäärät tai opintokokonaisuudet. Lisäksi laaditaan suunnitelma siitä, miten opiskelijan opinto-ohjelma toteutetaan ja miten sitä tarkistetaan. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija on suorittanut opinnot oman opintosuunnitelmansa mukaisesti ja että jokaisella heistä on valmis jatko-opintosuunnitelma lisäopetuksen päättövaiheessa. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun opiskelijalle annetaan lisäopetuksessa opetusta ja oppilaanohjausta vähintään 1 100 tuntia lukuvuoden aikana. Opiskelijan viikkotuntimäärän tulee olla noin 30 oppituntia. Lisäluokan opiskelijoilla on neljä pakollista oppiainetta (äidinkieli, ranska, matematiikka, ruotsi), joissa noudatetaan ainekohtaisia perusopetuksen opetussuunnitelmia. Näitä oppiaineita pyritään opettamaan osittain tai kokonaan omana ryhmänään. Opiskelijan tarpeen mukaan kerrataan koko perusopetuksen oppimäärä. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella 9. luokkatason mukana myös muita yhteisiä ja valinnaisia aineita. Hallinnollisesti hänet voidaan sijoittaa johonkin yhdeksännen vuosiluokan ryhmään, jonka tunneilla hän käy niissä aineissa, joissa hän aikoo henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaan korottaa arvosanojaan. Lisäksi opiskelija voi valita ohjelmaansa lukion kursseja tai kaupungin toisen asteen yhteistarjottimen tarjoamia kursseja tai ilta- tai etäopintoja. Opiskelijaa arvioidaan perusopetuksen yleisten arviointiperusteiden mukaisesti ja hän saa erillisen todistuksen suorituksistaan. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen järjestämistä perusopetuksessa ohjaavat periaatteet Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä otetaan huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. 12
Oppilaan oppimisen ja työskentelyn jatkuva havainnointi ja arviointi mahdollistavat tuen tarpeen varhaisen havaitsemisen. Oppilasta opettavat opettajat ovat keskeisessä asemassa tuen tarpeen havaitsemisessa ja oikea-aikaisen tuen tarjoamisessa. Tärkeässä roolissa ovat myös mahdolliset koulunkäyntiavustajat ja muut oppilaan kanssa työskentelevät aikuiset. Oppilasta opettavat opettajat tekevät yhteistyötä oppilaan tuen tarpeiden havaitsemiseksi. Erityisopettaja ja oppilashuollon asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa tuen tarpeen arviointiin. Tuen tarpeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien havaitsemiseen. Myös opiskelutaitoihin, ryhmässä toimimiseen ja toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin kiinnitetään huomiota. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Opettaja seuraa oppilaan oppimista, tukee oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä, valitsee oppimista edistäviä menetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä eriyttää ja antaa tukiopetusta tarvittaessa. Opettaja tekee yhteistyötä kotien kanssa oman luokkansa ja oppiaineensa opiskeluun liittyvissä asioissa. Opettaja voi saada tuen tarpeen arviointiin tarvittavaa tietoa myös huoltajalta. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi läksyjen tekoon liittyvät vaikeudet. Luokilla 7 9 luokanvalvoja seuraa luokkansa opiskelua ja poissaoloja sekä osallistuu tuen suunnitteluun. Hän tekee yhteistyötä kotien, erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän kanssa oman luokkansa oppilaiden opiskeluun ja koulunkäynnin tukeen liittyvissä asioissa. Erityisopettaja tekee testejä ja toimii oppimisen vaikeuksien tunnistamisessa opettajan kanssa yhteistyössä. Erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta pienryhmässä tai samanaikaisopetuksena ja ohjaa oppilasta opiskelutekniikoissa. Erityisopettaja tekee yhteistyötä kotien kanssa erityisopetukseen ja tehostettuun tukeen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestää yhteistyötapaamisia ja osallistuu niihin tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmä arvioi oppilaan tuen tarpeen kokonaisuutta ja osallistuu moniammatillisen tuen suunnitteluun ja yhteistyötapaamisten järjestämiseen. Oppilashuoltoryhmä tekee yleiseen ja tehostettuun tukeen liittyviä linjauksia yhteistyössä rehtorin kanssa sekä seuraa opettajien kanssa yksittäisten oppilaiden sekä oppilasryhmien opiskelua. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaalle annetaan joustavaa tukea, joka suunnitellaan pitkäjänteisesti ja jota arvioidaan ja muutetaan tuen tarpeen mukaan. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Huoltajalle ja oppilaalle annetaan tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtymistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä leikkikoulusta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. 13