Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v. 2011-2014 J.G. 5/14 Palveluasumiseen siirtynyt asiakkaita: Kellokosken sairaalasta Psykiatrian poliklinikalta Kotikuntoutuksesta Lastensuojelusta Kotoa / omaisten kautta
J.G. 5/14 Palveluasumisen aloittaneet ja päättäneet v. 2011-2014 2011 2012 2013 2014
J.G. 5/ 14 Enimmäis- ja vähimmäisasukasmäärät / kuukausi v. 2011-2014 2011 2012 2013 2014
J.G. 5/14 Palveluiden riittävyys Yksin psykiatrian poliklinikan palvelut eivät yksin riitä tukemaan asiakasta arjesta selviytymisessä ja elämän sisällöksi. Jotta asiakas pystyy elämään itsenäistä / tuettua elämää, tarvitsee hän osakseen riittävät palvelut: tukea asumiseen ja arjesta selviämiseen syyn nousta aamulla sängystä ja mennä illalla nukkumaan mielekästä tekemistä; työtä, harrastuksia... lääkehoidon sujuvuuden riittävät hoitokontaktit ihmissuhteita
J.G. 5/14 Kotikuntoutuksessa tulee elokuusta alkaen olemaan 27 asiakasta. Kaksi kotikuntouttajaa ei pysty ottamaan enempää asiakkaita. Mielenterveyskuntoutujien työtoiminnassa on kesäkuussa 16 henkilöä. Päivittäin läsnä on 7-8 henkilöä. Työtoiminnan ohjaaja ei pysty ottamaan enempää asiakkaita. Tuetun työn yksikkö ei pysty ottamaan enempää mielenterveyskuntoutujia asiakkuuteen.
Jotta kuntalaisten tarpeeseen pystytään vastaamaan, ja näin myös vähentämään palveluasumisen tarvetta, tarvitaan m ielenterveyspa lvel u i h i n J.G. 5/14 lisäresusseja mm. tuetuntyön palveluun (tai eriytetty mielenterveyskuntoutujien tuetuntyön palvelu) ja työtoimintaan enemmän yhteistyötä kunnan muiden toimijoiden kanssa m. liikunta- ja sivistystoimitoimen Kotikuntouttajien määrän lisääminen: - välttämättä ei lisää palveluasumisesta kotiuttamisia kotiutettavan toimintakyvyn on oltava riittävä tuettuun asumiseen) - mutta estää / siirtää uusien henkilöiden siirtymisen palveluasumiseen (asiakkaalle riittävä tuki kotiin )
Nurmijärven tuetussa palveluasumisessa elävien kuntoutujien terveydentila Jaana Grönmark, Eija Thorwall, Veli- Matti Ponkala, Päivi Soininen, Nina Lindberg, Eila Sailas
Toiminta kyky GAF -arviolia : Gaf<30=hoivan tarve, Gaf 30-49=tiiviin seurannan tarve, Gaf 50-65= avun tarve, Gaf>70= hyvä ajankohtainen toimintakyky 2 0 3 0 4Q 5 0 6 0 7 0 G A F 90
Taustaa Ps ki tri t sairaalapotilaatl), asumispalveluasiakk aat2) ja s mi l luyk i k i 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 - Psyk spot..,.a PAas -Arpa yks Psykiatristen sairaala paikkojen vähentyessä potilaat ovat siirtyneet asumaan tuetun palveluasumisen piiriin. Asumispalvelupaikkojen määrä on noussut nopeammin kuin mitä sairaalapaikat ovat laskeneet ja asumispalvelujen tarjota tulee yksityissektorilta 1 P tilasiaskenta vuosittai? _12., 2) ase,.arly i,-nta vuosittain, 3) THi, ja 5 (psykiatrin e asun ei :ksikät, koodit S2
Refinement, mielenterveyslaitospaikat, vuosi 2012 Palve luasu in e n 0 Psykiatrinen sairaalahoito \ Mielenterveyslaitospalkat Tuu;: la.nä tre n 'ää Mt t f w nt.:i
Nurmijärvi on nopeasti vähentänyt tuetun asumispalvelun käyttöä ja korvannut palvelua kotikuntoutuksella Kaikkiaan siirrot tuetusta palveluasumisesta kotikuntoutukseen ovat olleet onnistuneita Nyt HySHA:eella Nurmijärven tuetun asumispalvelun käyttö vähäistä verrattuna alueen muihin kuntiin Haluttiin selvittää, ketkä ovat jääneet tuettuun palveluasumiseen ja miksi
Selvityksen metodi Jokankainen palveluasumisen piirissä oleva kuntoutuja haastateltiin, haastattelijat Nurmijärven kunnasta (Jaana Grönmark) ja psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta (Eija Thorvall) Lisäksi psykiatrisia perusarvioita, toimintakyvyn laaja kartoitus, sairaushistorian kartoitus Palveluasumisen henkilökunnan arviot
Tällä hetkellä Alustavia tuloksia käytettävissä 28 kuntoutujasta Ikä, ka 42,6 vuotta ± 11,3 Diagnoosi - 17 skitsofrenia - 2 mielialahäiriö - 1 persoonallisuushäiriö - lopuilla ei dg-tietoa/ useita eri diagnooseja
Alustavia tuloksia tutkittavista harvalla taustassa pidempiaikaista itsenäistä asumista 2000-luvulla 4 tutkittavaa hoidettu oikeuspsykiatrisen statuksen/ poikkeavan väkivaltaisuuden takia aiemmin Valtion mielisairaalassa yhdellä kuntoutujalla ei lainkaan omaisverkostoa, muilla ainakin jonkinlainen omaiskontakti ystäväverkosto niukka, pääosin koostui tuetun palveluasumisen muista asukkaista tai potilastovereista
Oireiluun liittyviä ongelmia 11 kuntoutujaa ei ollut remissiossa skitsofrenian positiivisten psykoosioireiden suhteen (= kroonisia, toimintaan vaikuttavia harhoja, hajanaisuutta tai harhaluuloja) vain kahdella kuntoutujista ei todettu merkittävää ja toiminta kykyä vaikeuttavaa ns. negatiivista oireilua
Matalaan toimintakykyyn liittyviä ongelmia SOFI-mittari arvioi arjen toimintakykyä ka, 55,2, min. 15, max 91 (1 kuntoutuja= (SOFI 1-10, jatkuva valvonta/tuki, 31-40 huomattava valvonta/tuki, 61-70 kohtalainen valvonta, 91-100 selviää itsenäisesti) ongelmat etenkin arjen päivittäissä sujumissa, esim. hygieniassa, ruokailuissa, lääkehuollossa etc.