Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut

Transkriptio

1 Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut

2 Esityksen sisältö Tuettua asumista hakevien asiakkaiden toimintakyky (käytäntötutkimus) Palvelupyynnöt asumispalveluihin (tilastoja) Yhteistyö verkostojen kanssa

3 Tuettua asumista hakevien asiakkaiden toimintakyky Keväällä 2017 valmistunut käytäntötutkimus (Hgin yo, sosiaalityö, Tiina Mäntyniemi, Leena Pääskynkivi-Koskinen) tutkittu kirjallisten palvelupyyntöjen perusteella tuettua asumista hakevien asiakkaiden toimintakykyä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälainen on tuettua asumista hakevan asunnottoman tausta, toimintakyky ja arjessa selviytyminen sekä minkälaisiin asioihin asiakkaat tarvitsevat tukea. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, minkälainen kuva tuetun asumisen tarpeessa olevien tilanteesta muodostuu palvelupyyntölomakkeiden pohjalta. Aineistona oli kaikki palvelupyynnöt, joista oli tehty myönteinen päätös ajalla (yhteensä 320 kappaletta), lomakkeiden suljetut kysymykset

4 Tuettua asumista hakevien asiakkaiden toimintakyky Käytäntötutkimuksen tulokset: Tuettua asumista hakevat asiakkaat: suurin osa miehiä (n. 63%) ja nuoria aikuisia (n. 33%) äidinkielenä muu kuin suomi (10 %) pääasiallinen toimeentulo: suurimmalla osalla toimeentulotuki, eläke tai työmarkkinatuki. asunnottomia tai alle kuukauden kuluessa asunnottomaksi jääviä (56 %) asunnottomuus oli noin 80 %:lla vailla vakinaista asuntoa olevista kestänyt alle vuoden

5 Tuettua asumista hakevien asiakkaiden toimintakyky

6 Tuettua asumista hakevien asiakkaiden toimintakyky Asiakkaiden fyysinen toimintakyky osoittautui lomakkeen kysymysten mukaan suhteellisen hyväksi. Asiakkailla oli kuitenkin varsin paljon mielenterveys- ja päihdeongelmia. Noin 35 % kertoi käyttävänsä päihteitä aktiivisesti todellisuudessa päihteiden käyttö lienee yleisempää, sillä viihdekäyttöä ei kysytty. Psykiatrinen diagnoosi oli yli puolella (62 %) vastaajista ja somaattinen 34 %:lla. psykiatrisen diagnoosin omaavista vain 64 %:lla oli hoitokontakti. Psykiatrinen diagnoosi vähensi itsenäistä selviytymistä asioiden hoitamisessa, mutta myös niillä, joilla ei ollut psykiatrista diagnoosia, tuen ja avun tarve oli erittäin merkittävää

7 Palvelupyynnöt asumispalveluihin Tilastot v. 2017: Palvelupyyntöjen määrä: v. 2017: palvelupyyntöjä tullut mennessä: 292 kpl v. 2016: palvelupyyntöjä tuli koko vuonna 295 kpl. Myönteiset / kielteiset esitykset: v. 2017: myönteisiä 210 kpl (n. 72 %), kielteisiä 69 kpl (23 %), (n. 5 %) siirretty toiseen SAP-ryhmään tai odottaa lisäselvitystä tms. v. 2016: myönteisiä 233 kpl (79 %), kielteisiä 62 kpl (21 %) Nuorten alle 25v asiakkaiden osuus v kpl (n. 31 %) ( mennessä) v. 2016: 87 kpl (n. 30 %) Maahanmuuttajataustaiset v n. 10 %

8 Palvelupyynnöt asumispalveluihin Miltä tahoilta asumisen tuen palvelupyyntöjä tulee? Kaupungin palvelualueet: aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut (sis. Olarinluoman vastaanottokoti), lastensuojelun jälkihuolto / vammaispalvelut (Essi) Erikoissairaanhoito: HUS psykiatriset poliklinikat, varhaispsykoosikeskus, mielialahäiriöpoliklinikka, HYKS Psykiatria opioidiriippuvuuspoliklinikka, HYKS Kulttuuripsykiatrian poliklinikka, Kellokosken sairaala, Jorvin sairaala MtP:n asumisyksiköt: Neppers, Sepänkylä, Olarinluoman tukiasunnot, Auroranportin tukiasunnot Muut asumisen tukipalvelut: Eedi asumispalvelut Oy, ASPA Vankilat: Helsingin vankila, Suomenlinnan vankila, Keravan vankila. Jonotilanne Päihteelliseen tukiasumiseen: 27 asiakasta Päihteettömään / tavalliseen tukiasumiseen: 19 asiakasta Missä odotetaan tukiasumista? Tilapäismajoitus: Olarinluoman vastaanottokoti, kriisimajoitusyksikkö Viisikko, ostopalvelut Sukulaiset / kaverit Asumisyksiköt / tuettu asuminen

9 Yhteistyö verkostojen kanssa Asumispalvelujen tarpeen ja tason arviointi yhteistyössä monialaisessa verkostossa Jos asiakkaalla on hoitotaho tai muu säännöllinen kontakti (esim. psykiatrinen poliklinikka, korvaushoito), olisi hyvä kutsua mukaan arviointiin Jos asiakkaalla toimintakyvyn / diagnoosin tutkimukset parhaillaan meneillään/kesken, olisi hyvä odottaa tulosten saamista ennen kuin arvioidaan asumispalvelun tasoa Jos asiakas asuu asumisyksikössä, olisi hyvä kutsua mukaan asumisyksikön työntekijä -> myös toisinpäin: hoitotaho / asumisyksikkö voisi kutsua aikuissosiaalityön / MtP:n työntekijän verkostoon ja yhteiseen arviointiin -> vältyttäisiin siltä, että samasta asiakkaasta tulee palvelupyynnöt eri tahoilta, ilman että tahot ovat olleet tietoisia toisen tahon tekemästä palvelupyynnöstä tai jo olemassa olevasta esityksestä Verkostoyhteistyön tekemisellä vältyttäisiin: lisätietojen pyytämiseltä -> palvelupyynnön käsittelyn pitkittymiseltä palvelupyyntöjen siirtämiseltä SAP-ryhmältä toiselle -> kun oikea palvelutarve tiedossa, palvelua voi hakea heti oikeasta paikasta -> palvelupyynnön käsittelyn pitkittymiseltä vääriltä tuen tarpeen arvioilta -> asiakas saisi alun perinkin hänelle parhaiten soveltuvan pitkäaikaisen ratkaisun -> asiakkaan asian moneen kertaan käsittelemiseltä

10 Yhteystiedot Palvelupyynnöt asumispalveluihin (tuettu asuminen) toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen Konsultointi ja yhteistyö palvelupyyntöjen osalta: Espoon aikuissosiaalityö ja Mielenterveys- ja päihdepalvelut / asiakasohjaus. Asunnottomien tuetun asumisen SAP-työpari: Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut, p , paivi.jouttimaki@espoo.fi Pia Keski-Pere, sairaanhoitaja, Mielenterveys- ja päihdepalvelut, p , pia.keski-pere@espoo.fi KIITOS!