PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoella virtaa Tilinpäätös 2013 Tilinpäätösasiakirjat

PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoella virtaa Tilinpäätös 2013 Tilinpäätösasiakirjat Kunnanhallitus 31.3.2014 Valtuusto

1 Toimintakertomus 1 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset 1 1.2 Olennaiset tapahtumat Pyhäjoen kunnan toiminnassa ja taloudessa 1 1.2.1 Kunnanjohtajan katsaus 1 1.2.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 3 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 1.2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 8 1.2.5 Kunnan henkilöstö 11 1.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 12 1.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 13 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 14 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 14 1.4.2 Toiminnan rahoitus 16 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset 18 1.6 Kokonaistulot ja menot 21 1.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous 21 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 21 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus 21 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 22 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 24 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 24 1.8 Keskeiset liitetiedot 28 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 28 1.9.1 Asiaa koskeva sääntely 28 1.9.2 Tilikauden tuloksen käsittely 28 2 Talousarvion toteutuminen 29 2.1 Seurantaa koskeva sääntely 29 2.2 Tavoitteiden toteutuminen 29 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 29 2.3.1 Käyttötalousosan toteutuminen 30 2.3.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 75 2.3.3 Investointien toteutuminen 77 2.3.4 Rahoitusosan toteutuminen 81 2.3.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 82 3 Tilinpäätöslaskelmat 83 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet 83 3.2 Tuloslaskelma 1.1.2012-31.12.2012 84 3.3 Rahoituslaskelma 1.1.2012 31.12.2012 85 3.4 Tase 1.1.2012 31.12.2012 86 3.5 Konsernilaskelmat 1.1.2012-31.12.2012 88 3.5.1 Konsernituloslaskelma 88 3.5.2 Konsernin rahoituslaskelma 89 3.5.3 Konsernitase 90

4 Tilinpäätöksen liitetiedot 92 4.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 92 4.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 92 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 92 4.2.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 92 5 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 94 5.1 Toimintatuotot tehtäväalueittain 94 5.2 Verotulojen erittely 94 5.3 Valtionosuuksien erittely 94 5.4 Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät 94 5.5 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 94 5.6 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 95 5.7 Pakollisten varausten muutokset 95 5.8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot 96 5.9 Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely 96 5.10 Korkosaamiset pääomalainoista 96 6 Tasetta koskevat liitetiedot 97 6.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 97 6.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 100 7 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 101 7.1 Leasingvastuiden yhteismäärä 101 7.2 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 102 7.3 Muut vastuusitoumukset 102 8 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 102 8.1 Henkilöstön lukumäärä 102 8.2 Henkilöstökulut 102 8.3 Tilintarkastajan palkkiot 102 9 Liitetietojen erittelyt 103 10 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositenumerosarjat 104 Tilinpäätöksen allekirjoitus 105 Tilinpäätösmerkintä 105

1 1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä oleellisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). 1.2 Olennaiset tapahtumat Pyhäjoen kunnan toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2013 talousarvion yhteydessä valtuuston hyväksymä visio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät tähtäävät vuoteen 2020. Visio lähtee itsenäisestä kunnasta, jonka asukkaat ja yritykset luottavat tulevaisuuteen. Visio tunnistaa voimakkaan yhteistyötarpeen naapurikuntien kanssa. Toiminta-ajatuksessa korostuu läheinen yhteistyö kunnan jäsenten eli asukkaiden kanssa. Strategiset päämäärät tähtäävät kunnan hallittuun kasvuun ja vakavaraiseen taloudenhoitoon. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ovat keskeinen strateginen tavoite. Aktiivisuus seutuyhteistyössä ja vaikuttaminen yhteisiin palvelutuotannon järjestelmiin on yksi jatkuvasti esillä pidettävä tavoite. Haluamme olla hyvä ja rakentava kumppani palvelutuotannossa. Kuntalaisille tärkeistä julkisista lähipalveluista haluamme pitää kiinni. Yksityisten palvelujen, erityisesti kaupallisten palvelujen kehittymiseen haluamme osaltamme olla vaikuttamassa. Perustavaa laatua olevaksi tavoitteeksi on määritelty luontoarvojen kunnioittaminen sekä kunnan jäsenten mahdollisuus viihtyisään ja turvalliseen asuinympäristöön. Tilikauden 2013 aikana kaikkia strategisia tavoitteita kyettiin edistämään. Ensimmäiseksi kärkitoimenpiteeksi oli määritelty kunnan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Tähän tavoitteeseen pyrittiin toteuttamalla valtuuston hyväksymää Kasvuvoima- ohjelmaa maankäytössä ja kaavoituksessa. Kuluneena vuonna tehtiin edelleen töitä maanhankinnan eteen ja tuloksiakin saavutettiin. Kunta tarvitsee vetovoimaisia rakennuspaikkoja siten, että sen tonttitarjonta on monipuolista ja kilpailukykyistä. Rakennuslupatilastoja vertailtaessa vuosi oli keskimääräinen. Asukasluvun lisääntyminen oli selvä onnistuminen. Vuoden aikana tehtiin kauppakirjoja seuraavasti: 4 maa-alueen ostoa ja 11 maa-alueen myyntiä. Toiseksi kärkitoimenpiteeksi oli määritelty Hanhikiven ydinvoimahanke. Fennovoima Oy:n ydinvoimahanke eteni siten, että laitostoimittaja vaihtui Rosatomiksi ja

2 laitoskoko pieneni. Yhtiö vei määrätietoisesti eteenpäin ydinvoimalahanketta. Kunta yhdessä muiden julkishallinnon toimijoiden kanssa valmistautuu hoitamaan hyvin julkishallintoon kohdistuvat vaikutukset. Hankkeelle on edelleen laaja tuki Pyhäjoella, seutukunnassa, naapurikunnissa ja eri organisaatioissa. Myös kriittisiä ja hanketta vastustavia toimijoita on. Hanhikiven hankkeen toteutuminen antaa monipuolisia mahdollisuuksia edistää kunnan elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Ydinvoimahankkeen rinnalla edistettiin kaavoituksella lukuisia tuulivoimahankkeita. Kolmanneksi kärkitoimenpiteeksi oli määritelty hyvien edellytysten luominen yritystoiminnalle. Ollinmäen teollisuuskylän kehittämisen ja rakentamisen loppuun saattaminen oli vuoden keskeinen investointihanke. Vuoden aikana yrityksiä etabloitui lisää Ollinmäelle sopimusten muodossa. Yritysneuvontaa ostettiin sopimukseen nojautuen Raahen seudun yrityspalveluilta. Lisäksi panostettiin yritysten palvelemiseen erillisen ELY keskuksen rahoittaman hankkeen avulla, jonka näkyvin resurssi oli edelleen määräaikaisen kehittämisasiamiehen toimi. Vuoden aikana kunnassa vieraili paljon eri yritysten edustajia. Neljäntenä kärkitavoitteena oli kylien kehittäminen. Kunta haluaa tukea kylien elinvoimaa, omatoimisuutta ja vireyttä erilaisten hankkeiden avulla. Tavoitteena ollut Leader- hankkeiden toteuttaminen ei onnistunut. Vuoden aikana käynnistettiin Elävä kylä kyläkilpailu. Viidentenä kärkitavoitteena oli turvata hyvät peruspalvelut kuntalaisille. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kolmas toimintavuosi turvasi sosiaali- ja terveystoimen palvelut kuntalaisille. Kustannustaso nousi edellisiin vuosiin verrattuna maltillisesti. Nettokustannuksissa nousua kertyi 1,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntayhtymän osalta toimintoja sopeutettiin taloudellisten realiteettien selvittyä. Valtuuston v. 2012 käynnistämä vaihtoehtoinen yhteistyöselvitys Kalajoki- Merijärvi yhteistoiminta-alueen kanssa ei edennyt. Sivistystoimessa, erityisesti päivähoidossa, palvelujen kysyntä oli arvioitua tasoa. Kokonaisuudessa sivistystoimi pääsi toimintakatetavoitteeseen. Tekninen toimi keräsi toimintatuottoja 130 400 euroa sekä toisaalta synnytti toimintakuluja 53 976 euroa budjetoitua enemmän. Kuudentena kärkitavoitteena oli seurata kuntarakenneuudistuksen toteuttamista. Kunnan lausunto Valtioneuvostolle annettiin siltä perustalta, että itsehallintoa, palvelutuotantoa sekä kunnan kehittämistä jatketaan vakaalta pohjalta. Työllisyystilanne seutukunnassa ja erityisesti Pyhäjoella heikkeni. Työttömyysprosentti oli keskimäärin n. 9 % tasolla. Vuoden loppupuolella oli nähtävissä edelleen työttömyyden lisääntymistä. Erityisen harmillista on nuorisotyöttömyyden lisääntyminen. Nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunnan tulokehitys oli hyvä v. 2013. Kunnallisverotilitykset kasvoivat n. 6,3 % ja kaikkiaan verotulot olivat 9 706 013 euroa. Valtionosuudet pysyivät edellisen vuoden tasolla ja olivat 8 885 776 euroa. Erityisen hyvää oli se, että kunnan toimintatulot kasvoivat 7,7 % ja olivat 2 674 012 euroa. Vuosikate tavoite saavutettiin ja katteeksi muodostui 1 451 877 euroa ja ylijäämää kertyi 836 875 euroa. Tilikauden tulosta parantaa 738 304 euron sijoitustoiminnan tuotto. Korkokulut olivat maltilliset ollen

3 80 202 euroa. Erityistä iloa tuotti se, että toimintakate heikkeni vain 1,6 %. Käytännössä verorahoituksen (verot + valtionosuudet) tarve lisääntyi edelliseen vuoteen nähden 285 084 euroa. Vuoden 2013 investointivuosi oli maltillinen. Kaksi suurinta investointikohdetta olivat Ollinmäen teollisuuskylän rakentamisen loppuun saattaminen ja kaukolämpöverkoston korjaaminen sekä raakamaan hankinta. Raakamaan hankintaan käytettiin 132 000 euroa. Kunnan kaikki investoinnit olivat bruttona 1 248 807 euroa ja nettona 530 673 euroa. Kunnan tase kasvoi 217 507 eurolla ollen vuoden lopussa 27 749 613 euroa. Kunnan oma palvelutuotanto sujui hyvin. Kunnan henkilöstö oli motivoitunutta ja valmis kohtaamaan vastaan tulevat haasteet. Henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Oman toiminnan osalta kunnan henkilöstölle tulee antaa iso kiitos hyvin suoritetusta työstä. Valtuustokauden ensimmäisen vuoden päättyessä haluan kiittää valtuutettuja, hallituksen jäseniä ja lautakuntien jäseniä hyvästä yhteistyöstä, tuloksellisesta toiminnasta, vastuun kantamisesta ja kunnan vastuullisesta kehittämisestä. Matti Soronen kunnanjohtaja 1.2.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Pyhäjoen kunnan luottamushenkilö- ja virasto-organisaatio (Peruspalvelutoimikuntaa ei ole nimetty)

4 Pyhäjoen kunnan virasto-organisaatio 1.1.2011 alkaen Pyhäjoen valtuusto v. 2013-2016 (21 valtuutettua) Valtuuston puheenjohtaja: Kittilä Risto Valtuuston I varapuheenjohtaja: Widnäs Helena Valtuuston II varapuheenjohtaja: Tuuttila Anna-Liisa Flink Eija Grekula Toni Helaakoski Matti Jukkola Jaakko Kallio Tenho Keskitalo Tarja Koivusipilä Hannu Lintunen Pirkko Louhimaa Tyyne Poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Kansallinen Kokoomus Jaakko Jukkolan valitsijayhdistys Mattila Olli Nousiainen Matti Pahkala Matti Peltoniemi Raino Pirkola Ari Rantanen Niko Salmela Mikko Sarpola Tuula Tiirola Tiina 14 valtuutettua 4 valtuutettua 2 valtuutettua 1 valtuutettu Pyhäjoen kunnanhallitus 2013-2016 henkilökohtainen varajäsen Pj. Pahkala Matti Louhimaa Tyyne Varapj. Lintunen Pirkko Sarpola Tuula Flink Eija Nousiainen Matti Grekula Toni Rantanen Niko Kallio Tenho Impola Anja Keskitalo Tarja Pirkola Ari Peltoniemi Raino Jukkola Jaakko Poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Vasemmistoliitto 5 jäsentä 1 jäsen 1 jäsen Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja Matti Soronen.

5 Valtuuston vaalilautakunta (5): Tarkastuslautakunta (5) Pj. Widnäs Helena Pj. Mattila Olli Varapj. Peltoniemi Raino Varapj. Koivusipilä Hannu Helaakoski Matti Haapakoski Mika Jukkola Jaakko Pihlajamaa Ritva Tiirola Tiina Salmela Suvi Keskusvaalilautakunta (5): Sivistyslautakunta (7): Pj. Haapakoski Juhani Pj. Rantanen Niko Varapj. Anttila Sirkka Varapj. Sarpola Tuula Anttila Jouni Flink Eija Keskitalo Janika Louhimaa Hannu Tekninen lautakunta (7): Pj. Helaakoski Matti Varapj. Lintunen Pirkko Hietala Jukka-Pekka Impola Anja Jukkola Jaakko Keskitalo Tarja Nousiainen Matti 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Raahen seutukunnan kehitys Louhimaa Tyyne Mattila Olli Piukkala Juhani Salmela Mikko Seutukunnan ja Pyhäjoen eräitä keskeisiä kehitys- ja rakennetietoja: elinkeinorakennetta, väestökehitystä, työllisyyttä ja yritysaktiivisuutta on kuvattu alla olevin taulukoin ja kuvaajin. RAAHEN SEUTUKUNNAN VÄESTÖ 2005 2013 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 RAAHE 22412 22399 22430 22571 22507 22569 22592 22638 25523 PYHÄJOKI 3481 3430 3400 3353 3373 3393 3361 3313 3356 RUUKKI 4479 VIHANTI 3336 3272 3248 3238 3177 3099 3060 3022 SIIKAJOKI 1325 5827 5823 5759 5776 5680 5638 5597 5590 35033 34928 34901 34921 34833 34741 34651 34570 34469

6 Väkiluvun muutos kunnittain 2010 2012 Pyhäjoki Raahe Siikajoki 2012 2011 2010 Raahen seutukunta Koko maa -2-1,5-1 -0,5 0 0,5 1 Muutos edellisestä vuodesta, % SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/väestö Työpaikkojen kehitys Pyhäjoella 2007 2011 Q T erveys- ja sosiaalipalvelut B-E Kaivost., T eollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. A Maa-, metsä- ja kalatalous F Rakentaminen P,O Koulutus, Julkinen hallinto J,M,N Inform., T ieteell., tekn.toim., Hall.toim. G,I Kauppa, majoitus-, ravitsemistoiminta R-U Muut palvelut H Kuljetus ja varastointi X T oimiala tuntematon K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteistötoiminta 2011 2010 2009 2008 2007 T OL 2008 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 T yöpaikkojen lukumäärä

7 Työpaikat päätoimialoittain Pyhäjoella 2011 Q T erveys- ja sosiaalipalvelut C T eollisuus A Maa-, metsä- ja kalatalous F Rakentaminen G T ukku- ja vähittäiskauppa P Koulutus M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. O Julkinen hallinto ja maanpuolustus H Kuljetus ja varastointi S Muu palvelutoiminta X T oimiala tuntematon N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta R T aiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus- ja vakuutustoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto B Kaivostoiminta ja louhinta L Kiinteistöalan toiminta T OL 2008 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 T yöpaikkojen lukumäärä Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2011 Raahe Siikajoki Pyhäjoki Raahen seutukunta SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti 0 20 40 60 80 100 120 T yöpaikkaomavaraisuus, %

8 Työttömyysaste kunnittain 2006 2013 16 T yöttömyysaste, % 14 12 10 8 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Raahen seutukunta Koko maa 6 4 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 SeutuNet Vuoden 2014 aluerajat Lähde: T yö- ja elinkeinoministeriö 1.2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Talous Tilikauden tulos oli 401 586 parempi kuin talousarviotarkistuksissa loppuvuodesta arvioitiin ja alkuperäistä talousarviota 806 085 parempi. Vuosikate oli +1 451 877. Tilikauden tulos on 836 875 ylijäämäinen. Tulokseen vaikuttivat monet tekijät: Toimintakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2,4 %. Toimintakatteen (joka on miinusmerkkinen) kasvu oli 1,6 % ja toteutuma 99,4 %. Henkilöstökulujen toteutuma oli talousarviota matalampi (98,2 %). Verotulojen (103,1 %) toteutuminen vaikuttivat osaltaan tulokseen. Tilikauden tulosta parantaa n. 666 750 euron myyntivoitot sijoitustoiminnasta. Lainamäärä väheni 510 680 eurolla ollen vuoden lopussa 10 337 milj. euroa eli 3 080 euroa/asukas.

9 Vuosi Yhteensä /asukas 2005 7 940 2 281 2006 7 980 2 327 2007 7 962 2 342 2008 7 580 2 261 2009 8 550 2 535 2010 8 849 2 608 2011 9 049 2 692 2012 10 848 3 274 2013 10 337 3 080 Kunnan rahavarat lisääntyivät n. 178 000 euroa. Rahavaroihin lasketaan myös kunnan sijoitukset. Sijoituksista kirjattiin arvonkorotuksia aikaisempina vuosina tehtyjä arvonalennuksia vastaan 20 096, joiden jälkeen myyntitappioita kirjattiin 37 665 ja myyntivoittoja 666 747. Sijoituksista kirjattiin korko-, osinko- ja muita rahoitustuottoja yhteensä 174 809. Tilinpäätökseen kirjattiin arvonalennuksia 78 749 Tulo- ja menoarviot toteutuivat seuraavasti (1.000 ): Talousarvio Toteutuma Poikkeama% Toimintatuotot 2 333 2 674 14,6 Toimintakulut -20 265-20 491 1,1 Henkilöstökulut -6 713-6 590-1,8 Palvelujen ostot -11 970-11 946-0,2 Verotulot 9 410 9 706 3,1 Valtionosuudet 8 962 8 886-0,8 Vuosikate 1 054 1 452 37,8 Tilikauden tulos 435 837 92,4

10

11 1.000 euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä 2005 6 468 306 237 7 011 2006 6 985 337 247 7 569 2007 7 625 373 253 8 251 2008 8 171 355 269 8 795 2009 8 006 264 280 8 550 2010 7 715 369 315 8 399 2011 8 219 435 374 9 028 2012 8 444 293 391 9 128 2013 8 925 349 432 9 706 Toiminta Kunnan palvelutuotantoa voitiin ylläpitää tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteitä ja hankkeita toteutettiin strategian mukaisesti. Väestölisäys oli 43 henkilöä ja kunnan väkiluku oli vuodenvaihteessa 3 356. Muutos oli edellisvuonna -48 henkilöä. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Tulos vahvistaa tasetta ja lisää kumulatiivista ylijäämää. Tämä puskuri on tarpeen tulevina vuosina. Sijoitusvarojen taso mahdollistaa sijoitustuottoja myös tuleville vuosille. 1.2.5 Kunnan henkilöstö Pyhäjoen kunnan palveluksessa oli 31.12.2013 yhteensä 171 työntekijää. Henkilöstömäärä osastoittain 31.12. vuosina 2008 2013 Vakituiset Määräaikaiset Toimintayks. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Hall.- ja elink. 9 6 6 6 7 8 1 1 0 2 2 3 Sos.- ja terv. 77 77 78 0 0 0 37 27 30 0 0 0 Sivistys 60 60 56 84 82 81 17 15 14 25 31 29 Tekninen 31 28 30 31 28 32 7 7 9 9 14 10 Yhteensä 177 171 170 121 117 121 62 50 53 36 47 42 Työllistetyt Yhteensä Toimintayks. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Hall.- ja elink. 0 1 1 0 0 0 10 8 7 8 9 11 Sos.- ja terv. 11 11 11 0 0 0 125 115 119 0 0 0 Sivistys 2 2 3 5 1 1 79 77 73 114 114 111 Tekninen 4 3 4 10 4 7 42 38 43 50 46 49 Yhteensä 17 17 19 15 5 8 256 238 242 172 169 171

12 Yhteensä ilman työllistettyjä Toimintayks. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Hall.- ja elink. 10 7 6 8 9 11 Sos.- ja terv. 114 104 108 0 0 0 Sivistys 77 75 70 108 113 110 Tekninen 38 35 39 41 42 42 Yhteensä 239 221 223 157 164 163 Taulukossa on tarkastelupäivän henkilöstö (työ- tai virka-suhteessa Pyhäjoen kuntaan 31.12.) sisältäen sekä vakituisen työntekijän että mahdollisen sairasloman tms. sijaisen. Sisältää myös muut tilapäiset työntekijät. Taulukossa työllistettyihin sisältyvät myös oppisopimuksella työskentelevät. Näissä luvuissa ei ole mukana luottamushenkilöt eikä ennakkoperintärekisteriin kuulumattomat työpalvelut. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli 4 984.461,48, joihin saatiin sairausvakuutus- ja tapaturmavakuutuksia yhteensä 120.932,85. Kaikki kunnan maksamat palkat on kirjattu vuoden 2012 alusta käyttötalousosaan, josta niitä on aktivoitu investointiosaan yhteensä 73 041,75 Henkilöstöstä laaditaan erillinen henkilöstöraportti, jossa henkilöstön rakennetta ja muutoksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. 1.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan omaisuus on kattavasti vakuutettu vahinkoriskien varalta. Vakuutuksia hoitaa Novum Oy. Toiminnallisten riskien osalta suurimmat haasteet kohdistuvat siihen, että pienen kunnan organisaatio on ohut.

13 Jatkuvat muutospaineet kunta/valtiosuhteessa, Kuntarakenne -hanke jne. hankaloittavat henkilöstösuunnittelua. Rahoituksen osalta lainojen saatavuudessa ja yleiseen korkotasoon suhteutettuna koroissa ei ole ollut ongelmia. Kunnan sijoitusstrategiaa ja allokaatiota tulee aktiivisesti seurata. Korkotason muutosten ennakointia tarvitaan lainapolitiikassa. 1.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnan hallinnon ja toiminnan organisointia koskevat ohjeet ja määräykset on koottu hallintosääntöön, minkä lisäksi on voimassa valtuuston työjärjestys, palkkiosääntö, konserniohje ja sisäisen valvonnan ohje. Joulukuussa 2010 hyväksytty hallintosääntö määrittelee toimivallan käytön ja delegointimenettelyn. Kunnan toiminta on hallintosäännöllä organisoitu osastoittain. Hallintosäännön 3 luku käsittelee kunnan taloutta ja 4 luku hallinnon ja talouden tarkastusta, mukaanlukien ulkoisen ja sisäisen valvonnan järjestäminen. Johtamisen välineenä toimivat valtuuston hyväksymä talousarvio ja kunnanhallituksen täytäntöönpano-ohjeet. Talouden seurantaa suorittavat osastopäälliköt, tulosyksiköiden vastuuhenkilöt ja toimielimet talousarvion toteutumavertailujen avulla. Hallintopäätöksiin ulottuvaa seurantaa tapahtuu mm. kunnanhallituksen nimeämien edustajien ja kunnanjohtajan toimielinten kokouksiin osallistumisen kautta. Aikaisemmin suoritetussa riskikartoituksessa erääksi huomiota vaativaksi asiaksi todettiin se, että henkilöorganisaation ohuudesta johtuva riski on olemassa kun avainhenkilöstöä vaihtuu tai tulee pitkiä poissaolojaksoja. Riski kohdistuu erityisesti osaamiseen ja henkilöstön riittävyyteen. Varahenkilöperehdyttämiseen tulisi panostaa ja eduksi olisi, että sopimusperusteista yhteistyötä voisi olla kuntien välillä nykyistä enemmän. Samanlaiset taloushallinnon ohjelmistot ja tietojärjestelmät vähentäisivät myös riskiä. Kunnanhallitus arvioi sisäisen valvonnan osalta, että erityistä raportoitavaa ei toimintakertomuksen lisäksi ole säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisesta; tavoitteiden toteutumisesta, varojen käytön valvonnasta, tuloksellisuuden arvioinnista; riskienhallinnan järjestämisestä; omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidon valvonnasta; sopimustoiminnasta.

14 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä ja välituloksista laskettuja tunnuslukuja. Tuloslaskelma (1.000 ) ja sen tunnusluvut 2013 2012 TOIMINTATUOTOT 2 674 2 482 TOIMINTAKULUT -20 491-20 014 TOIMINTAKATE -17 817-17 532 VEROTULOT 9 706 9 128 VALTIONOSUUDET 8 886 8 897 KORKOTUOTOT 136 116 MUUT RAHOITUSTUOTOT 738 363 KORKOKULUT -80-120 MUUT RAHOITUSKULUT -117-92 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 677 268 VUOSIKATE 1 452 760 SUUNN. MUKAISET POISTOT -615-600 TILIKAUDEN TULOS 837 160 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 837 160 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 13,1 12,4 Vuosikate/Poistot, % 236,1 126,7 Vuosikate, euroa/asukas 432,6 229,4 Asukasmäärä 3 356 3 313 Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Toimintakate heikkeni 0,28 milj. edellisvuoteen verrattuna. Verotulot kasvoivat 0,58 milj. ja valtionosuudet pienenivät 0,01 milj.. Korko- ja muut rahoitustuotot kasvoivat 0,39 milj. ja korko- ja muut rahoituskulut pienenivät 0,01 milj., jolloin rahoitustuottojen ylijäämä kasvoi 0,4 milj.. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen

15 riittävyyttä. Mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate /asukas Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään.

16 1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma (1.000 ) ja sen tunnusluvut 2013 2012 TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 1 452 760 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -150-196 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -1 249-2 477 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 458 510 PYS. VASTAAVIEN HYÖD. LUOVUTUSTULOT 409 200 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 921-1 203 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET -1-1 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 61 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 60 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -501-501 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 2 300 LAINAKANNAN MUUTOKSET -501 1 799 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET -302-336 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -743 1 462 RAHAVAROJEN MUUTOS 178 259 RAHAVARAT 31.12 7 995 7 817 RAHAVARAT 1.1. 7 817 7 558 RAHAVAROJEN MUUTOS 178 259 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000-2 954-1 339 Investointien tulorahoitus, % 183,8 38,6 Lainanhoitokate 2,6 1,4 Kassan riittävyys, pv 130 123 Asukasmäärä 3 356 3 313

17 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Toiminnan ja investointien rahavirta on tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostus pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pää-oman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Rahavarat 31.12. = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset 2010 2011 2012 2013 * sij. rahamarkkinainstrumentteihin 2 563 1 768 1 252 1 935 * joukkovelkakirjalainasaamiset 1 765 3 712 4 139 3 608 * osakkeet ja osuudet 1 568 1 084 3 3 * muut arvopaperit 1 388 1 429 1 327 * rahat ja pankkisaamiset 263 993 993 1 122 RAHAVARAT YHTEENSÄ 7 547 7 557 7 817 7 995 Maksut/vuosi (1.000 ) 19 906 20 730 23 204 22 439 Kassan riittävyys, pv 138 133 123 130

18 Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan rahojen riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tase (1.000 ) ja sen tunnusluvut 2013 2012 V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET 101 146 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 101 146 AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET 2 750 2 640 RAKENNUKSET 7 041 7 404 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 4 375 3 377 KONEET JA KALUSTO 130 162 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET 28 25 ENNAKKOMAKS. JA KESKENER. HANKINN. 63 815 AINEELLISET HYÖDYKKEET 14 387 14 422 SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET 2 455 2 456 MUUT LAINASAAMISET 1 233 1 293 SIJOITUKSET 3 688 3 749 PYSYVÄT VASTAAVAT 18 175 18 316 TOIMEKSIANTOJEN VARAT MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT 16 16 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 16 16 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS AINEET JA TARVIKKEET 1 2 VALMIIT TUOTTEET 27 25 VAIHTO-OMAISUUS 27 27 SAAMISET PITKÄAIKAISET SAAMISET MUUT SAAMISET 94 PITKÄAIKAISET SAAMISET 94 LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET 368 438

19 LAINASAAMISET 337 252 MUUT SAAMISET 76 59 SIIRTOSAAMISET 660 607 LYHYTAIKAISET SAAMISET 1 441 1 356 SAAMISET 1 535 1 356 RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT OSAKKEET JA OSUUDET 3 3 SIJOITUKSET RAHAMARKK.INSTRUM. 1 935 1 252 JOUKKOVELKAKIRJALAINASAAMISET 3 607 4 139 MUUT ARVOPAPERIT 1 327 1 429 RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT 6 873 6 824 RAHAT JA PANKKISAAMISET 1 122 993 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 558 9 199 V A S T A A V A A 27 750 27 532 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA 6 362 6 362 EDELL. TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 7 978 7 817 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 837 160 OMA PÄÄOMA 15 177 14 340 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT LAHJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMAT 160 163 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 160 163 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN LAINAT RAH.- JA VAK.LAITOKSILTA 1 150 1 650 LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ 197 197 SAADUT ENNAKOT 46 17 LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT 110 109 PITKÄAIKAINEN 1 503 1 973 LYHYTAIKAINEN LAINAT RAH.-JA VAK.LAITOKSILTA 9 000 9 000 LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ 1 1 SAADUT ENNAKOT 21 60 OSTOVELAT 1 020 787 MUUT VELAT 131 132 SIIRTOVELAT 739 1 075 LYHYTAIKAINEN 10 910 11 056 VIERAS PÄÄOMA 12 413 13 029 V A S T A T T A V A A 27 750 27 532

20 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 54,8 52,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 58,0 63,2 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 8 814 7 978 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 2 626 2 408 Lainakanta 31.12., 1000 10 337 10 848 Lainakanta 31.12., /asukas 3 080 3 274 Lainasaamiset, 1000 1 233 1 293 Asukasmäärä 3 356 3 313 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tunnusluku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta 31.12., 1000 = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset 31.12., 1000 = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

21 1.6 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 2 674 11,7 Toimintakulut 20 449 91,1 Verotulot 9 706 42,3 * valm. omaan käyttöön 0,0 Valtionosuudet 8 886 38,8 Korkokulut 80 0,4 Korkotuotot 136 0,6 Muut rahoituskulut 117 0,5 Muut rahoitustuotot 738 3,2 Satunnaiset kulut 0,0 Satunnaiset tuotot 0,0 Tulorahoituksen korj.erät 0,0 Tulorahoituksen korj.erät 0,0 * pakoll. var. muutos 0,0 * pys.vastaavien hyöd. luovutusvoitot -150-0,7 * pys.vastaavien hyöd. luovutustappiot 42 0,2 Investoinnit 0,0 Investoinnit 0,0 Rah.osuudet inv.menoihin 459 2,0 Investointimenot 1 249 5,6 Pys.vastaavien hyöd.luovutustulot 409 1,8 Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaam. lisäykset 1 0,0 Antolainasaam. vähenn. 61 0,3 Pitkäaik. lainojen vähenn. 501 2,2 Pitkäaik. lainojen lisäys 0,0 Lyhytaik. lainojen vähenn. 0,0 Lyhytaik. lainojen lisäys 0,0 Oman po:n vähennykset 0,0 Oman po:n lisäykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 22 919 100,0 Kokonaismenot yhteensä 22 439 100,0 Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot 480 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos 480 1.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asunto-yhtiöt 1 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt 2 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 1 Yhteensä 9 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2009 uuden konserniohjeen.

22 Hallintosäännön mukaan (9 ) kunnan konsernijohtoon kuuluu kunnanhallitus ja kunnanjohtaja, jotka vastaavat kuntakonsernin ohjauksesta ja valvonnan järjestämisestä. Vuoden 2013 talousarviossa on asetettu konsernin tytäryhteisöille toimintaa ja taloutta koskevia tavoitteita, joiden toteutumista konsernijohto seuraa. 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin omistussuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia. Pyhäjokisuun Vesi Oy Yhtiön tehtävä ja toiminta on merkittävä kuntakonsernissa. Yhtiö vastaa vesihuoltolaitoksena lähes koko kunnan alueella/määritellyllä toiminta-alueella vesihuollosta, viemäröinnistä ja jäteveden puhdistamisesta. Järjestetyn puhtaan veden vesihuollon piirissä oli vuoden 2013 lopussa 99,9 % ja jätevesiverkon piirissä 37 % kunnan asukkaista. Valtuusto on vuoden 2013 talousarviossa määritellyt Pyhäjokisuun Vesi Oy:lle seuraavat päämäärät ja tavoitteet: Strategisia päämääriä: Vesihuolto on itse kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiö rahoittaa toimintansa tulo- ja hankerahoituksella. Hyödynnetään ydinvoimahankkeen tuomat mahdollisuudet (käyttötalous ja investoinnit) Kunnan tontti-, kaavoitus- ja maapolitiikalla tuetaan vesiyhtiön menestymistä. Toiminnallisia tavoitteita: Yhteistyötä jatketaan edelleen suunnittelun tasolla kaavoitushankkeissa. Toteutetaan suunnitteluhanke, jolla voidaan mahdollistaa laajempi alueellinen vesihuoltoyhteistyö (Raahe-Vihanti-Kalajoki-Merijärvi). Kunta ja vesiyhtiö sopivat vuosittain suunnittelukauden merkittävistä vesihuoltoinvestoinneista, niiden ajoituksesta ja rahoituksesta. Taloudellisia tavoitteita: Yhtiö rahoittaa vesihuollosta kerättävillä maksuilla omat toimintakulut, pienehköt saneeraus- ja korjauskohteet ja kerää mahdollisuuksien mukaan pääomaa uusinvestointeihin. Kunta voi tukea investointeja omavelkaisilla takauksilla, joilla mahdollistetaan se, että rahan hinta on sama kuin kunnalla. Neuvotteluita pääveden hankinnasta Vesikolmio Oy:n kanssa jatkettiin vuonna 2013. Pyhäjoen kunnan kanssa yhteistyössä selvitettiin mahdollisuutta liittyä osakkaaksi Vesikolmio Oy:öön. Veden toimitusta selvitettiin myös Vihannin Vesi Oy:ltä. Omien riittävien pohjavesivarantojen selvittämiseksi tilattiin GTK:lta selvitys mahdollisista syvistä kalliopohjavesistä. Selvitys valmistuu vuoden 2014 alkupuolella, jonka jälkeen mahdollisista jatkotoimenpiteistä päätetään.

23 Yleissuunnittelun ja verkostomallin laatijaksi valittiin WSP Finland Oy, työt valmistuvat alkuvuodesta 2014. Verkostomallilla simuloidaan vesijohtoverkoston nykytilannetta ja eri vedentoimitusvaihtoehtojen vaikutusta veden hankintaa tulevaisuudessa. Yhtiön liikevaihto väheni 0,6 % ollen 591 828 euroa. Tilikauden tulos huononi edellisvuodesta ollen n. 37 679 euroa. Yhtiön toimitusjohtaja on Sauli Mankinen. Kiinteistö Oy Hourunkoski Yhtiöllä on tärkeä tehtävä kunnan vuokra-asuntotuotannon ylläpitäjänä. Yhtiöllä on 96 vuokra-asuntoa. Pyhäjoen kunta on 22.3.2013 allekirjoitetulla kauppakirjalla ostanut Kiinteistö Oy Hourunkosken omistaman rivitalon Niskantie 6 liittymineen. Omistusoikeus on siirtynyt kunnalle kauppahinnan tultua kokonaan maksetuksi. Hallintaoikeus pysyy Kiinteistö Oy Hourunkoskella siihen asti, kun Pyhäjoen kunta luovuttaa kaupan kohteena olevan rivitalon tontin rakennettavaksi tai kun rivitalo tulee muuten elinkaarensa päähän ja asuinkelvottomaksi- Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Yhtiö jatkaa tarvittaessa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Tavoitteena on, että asuntojen vuokratuotoilla voidaan kattaa kaikki yhtiölle aiheutuvat kulut ja yhtiön terve talous. Tavoitteena on normaali vuokrataso ja asuntojen käyttöaste. Yhtiö selvittää yhtiön jakautumisen. Omistaja tekee tarvittavat päätökset selvitysten perusteella. Kunta voi tukea investointeja omavelkaisilla takauksilla. Vuoden 2013 lopussa oli vuokraamatta 1 vuokra-asuntoa. Käyttöaste oli 99 %. Yhtiön liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 5,6 % ollen 434 141 euroa. Tulos parani edellisvuoteen verrattuna huomattavasti, ollen 51 950 euroa. Yhtiön toimitusjohtaja on Veikko Björn. Pyhäjoen Teollisuusyhtiö Oy Yhtiön tehtävänä on yhteisprojekteina kunnan kanssa rakentaa yritystiloja. Uusia rakennushankkeita ei kertomusvuonna ollut. Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: Mikäli tarvetta ilmenee, yhtiö varautuu käynnistämään neuvottelut toimitilojen hankkimiseksi yrityksen käyttöön. Tällä hetkellä neuvotteluja ei ole käynnissä. Mahdollinen toimitilarakentaminen tapahtuu valtatie 8:n varrelle kaavoitettuun Ollinmäen yrityskylään. Yrityskylän runkovesijohto ja viemäri on valmiina. Kunta voi tukea investointeja omavelkaisilla takauksilla Vuoden 2013 lopussa yhtiöllä on vain yksi halli, josta on 15.8.2017 pättyvä lunastussopimus.

24 Yhtiön toimitus on Veikko Björn. Tilikauden voitto oli 8 409 euroa. Pyhäjoki Data Oy Yhtiön päätoimialat ovat julkaisutoiminta ja koulutustoiminta. Yhtiön päätuote on edelleen Kuulumiset-lehti, joka on jaettu ilmaiseksi jokaiseen Pyhäjoen talouteen. Lehden valmistaminen tapahtui tiiviisti lukion toiminnan yhteydessä. Yhtiön liikevaihto oli 51 525 euroa. Tilikauden voittoo oli 5 286 euroa. 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvontaa on toteutettu konserniohjeen puitteissa. Keskeisiä valvontakeinoja ovat olleet, että tytäryhteisöjen hallitusten jäsenet on valittu kunnanhallituksen suosituksen mukaisesti ja hallituksissa on ollut vahva edustus kunnanhallituksesta ja keskushallinnosta. Yhteisöjen toiminnan kannalta suuremmista hankkeista ja ratkaisuista on neuvoteltu konsernijohdon, lähinnä kunnanjohtajan kanssa. Isompia hankkeita on käsitelty ja resursoitu myös talousarviossa ja takaus- ja rahoitusasioita on käsitelty valtuustossa ja kunnanhallituksessa. Raportointi on ollut pääsääntöisesti suullista. 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma (1.000 ) ja sen tunnusluvut 2013 2012 TOIMINTATUOTOT 19 069 18 206 TOIMINTAKULUT -35 972-35 058 OSUUS OSAKK.YHT.VOITOSTA/T. -1 1 TOIMINTAKATE -16 904-16 851 VEROTULOT 9 694 9 118 VALTIONOSUUDET 8 886 8 897 KORKOTUOTOT 136 107 MUUT RAHOITUSTUOTOT 746 373 KORKOKULUT -181-264 MUUT RAHOITUSKULUT -123-93 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 579 123 VUOSIKATE 2 255 1 287 SUUNN. MUKAISET POISTOT -1 333-1 261 TILIKAUDEN TULOS 922 26 TILINPÄÄTÖSSIIRROT -1 4 VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 TULOVEROT -1 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 920 30

25 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 53,0 51,9 Vuosikate/Poistot, % 169,2 102,0 Vuosikate, euroa/asukas 671,9 388,4 Asukasmäärä 3 356 3 313 Konsernituloslaskelman tunnusluvut lasketaan samoin kuin vastaavat kunnan tuloslaskelman tunnusluvut. Konsernin rahoituslaskelma (1.000 ) ja sen tunnusluvut KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2013 2012 TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 2 256 1 290 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -134-191 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -1 769-3 095 RAH.OSUUDET INVESTOINTIMEN. 459 510 PYS.VAST. HYÖD. LUOVUTUSTULOT 449 202 TOIMINNAN JA INVEST. RAHAVIRTA 1 261-1 285 RAHOITUKSEN KASSAVIRTA ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET -11-2 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 62 1 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 51-1 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 53 128 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENN -1057-1 030 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 50 2 492 LAINAKANNAN MUUTOKSET -953 1 591 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET -4 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄ- OMIEN MUUTOKSET -1 1 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS -11 84 SAAMISTEN MUUTOS -170-545 KOROTTOM. VELKOJEN MUUTOKSET -17 404 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -1 105 1 533 RAHAVAROJEN MUUTOS 156 248 RAHAVARAT 31.12 8 947 8 791 RAHAVARAT 1.1. 8 791 8 543 RAHAVAROJEN MUUTOS 156 248

26 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000-3 408-5 523 Investointien tulorahoitus, % 172,2 54,1 Lainanhoitokate 2,0 1,2 Kassan riittävyys, pv 81 Asukasmäärä 3 356 3 313 Konsernitase (1.000 ) ja sen tunnusluvut V A S T A A V A A 2013 2012 PYSYVÄT VASTAAVAT 26 301 26 704 Aineettomat hyödykkeet 287 362 * aineettomat oikeudet 251 326 * muut pitkävaikutteiset menot 33 32 * ennakkomaksut 4 3 Aineelliset hyödykkeet 25 614 25 945 * maa- ja vesialueet 2 803 2 692 * rakennukset 17 293 17 897 * kiinteät rakenteet ja laitteet 4 457 3 467 * koneet ja kalusto 774 785 * muut aineelliset hyödykkeet 42 39 * ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 246 1 065 Sijoitukset 400 398 * osakkuusyhtiöosakkeet ja -osuudet 95 145 * osakkeet ja osuudet 304 251 * muut lainasaamiset 1 2 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 275 285 VAIHTUVAT VASTAAVAT 12 126 11 879 Vaihto-omaisuus 170 163 Saamiset 3 009 2 926 Pitkäaikaiset saamiset 341 270 Lyhytaikaiset saamiset 2 668 2 655 Rahoitusomaisuusarvopaperit 6 969 6 953 Rahat ja pankkisaamiset 1 978 1 838 VASTAAVAA 38 702 38 869

27 V A S T A T T A V A A 2013 2012 OMA PÄÄOMA 16 472 15 659 Peruspääoma/Osakepääoma 6 362 6 362 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 1 Arvonkorotusrahasto 127 243 Muut omat rahastot 102 101 Edell. tilikausien yli-/alijäämä 8 961 8 923 Tilikauden yli-/alijäämä 918 30 VÄHEMMISTÖOSUUS 25 23 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET 147 144 Poistoero 77 53 Vapaaehtoiset varaukset 70 92 PAKOLLISET VARAUKSET 125 102 Pakolliset varaukset 125 102 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 434 445 VIERAS PÄÄOMA 21 498 22 497 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 6 588 7 217 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 513 453 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 9 956 10 304 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 4 441 4 523 VASTATTAVAA 38 702 38 869 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 43,1 40,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56,9 61,9 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 9 879 8 953 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 2 944 2 702 Konsernin lainat 31.12., 1000 17 011 17 957 Konsernin lainat 31.12., /asukas 5 069 5 420 Konsernin lainasaamiset, 1000 7 6 Kunnan asukasmäärä 3 356 3 313 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut lasketaan samoin kuin vastaavat kunnan rahoituslaskelman tunnusluvut. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma+ Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Tunnusluku mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämäisten tulosten sietokykyä ja konsernin kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä.

28 Muut konsernitaseen tunnusluvut lasketaan vastaavalla tavalla konsernitaseen eristä kuin kunnan taseen tunnusluvut Konsernin laina /asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla konsernin lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. 1.8 Keskeiset liitetiedot 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 1.9.1 Asiaa koskeva sääntely Kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Pyhäjoen kunnalla ei ole tarvetta Kuntalain 69 :ssä edellytettyyn talouden tasapainottamiseen. 1.9.2 Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos on 836 875,40 voitollinen, mikä on myös tilikauden ylijäämä. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikauden ylijäämä 836 875,40 kirjataan omaan pääomaan yli-/alijäämätilille.

29 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Seurantaa koskeva sääntely Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.5 ). Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailusta on lisäksi käytävä ilmi onko menot, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla (KuntaL 65.4 ). Muulla rahoituksella tarkoitetaan tällöin rahavarojen käyttöä ja muita maksuvalmiuden muutoseriä rahoituslaskelmassa. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (KuntaL 65.4 ). Toteutumisvertailussa noudatetaan vastaavaa rakennetta. Toteutumisvertailu laaditaan sillä tarkkuudella, jolla valtuusto on hyväksynyt tavoitteen, määrärahan tai tuloarvion yksittäiselle tehtävälle, hankkeelle tai muulle meno- ja tuloerälle. Toteutumisvertailun laadinnasta vastaa kunnanhallitus sekä tilivelvolliset toimielimet ja viran- ja toimenhaltijat. Selvitys tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa annetaan toimintakertomuksen toteutumisvertailuosassa (KuntaL 69 ). Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista (KuntaL 71.2 ). Arvioinnissa keskeinen tietolähde on toimintakertomuksen toteutumisvertailu. Toteutumisvertailuun otetaan alkuperäinen talousarvio, talousarviomuutokset, muutettu talousarvio ja toteutuma sekä poikkeama muutetun talousarvion ja toteutuman välillä. 2.2 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteen merkitystä ja noudattamista korostetaan kuntalain eri säännöksissä: valtuusto ylimpänä toimielimenä päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (13 ), määrärahan ja tuloarvion on liityttävä tavoitteeseen (65.4 ) ja kunnanhallituksen on annettava toimintakertomuksessa selvitys tavoitteen toteutumisesta (69 ). 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Toteutumisvertailusta tulee käydä ilmi määrärahat ja tuloarviot, toteutuneet menot ja tulot sekä niiden erotus (toimintakate/netto). Alkuperäinen talousarvio ja siihen tehdyt hyväksytyt muutokset esitetään erikseen. Poikkeamana esitetään muutetun talousarvion ja toteutuman erotus. Toteutumisvertailussa voidaan esittää myös muita olennaisia perustelutietoja, kuten kertaluonteisten erien vaikutus talousarvion toteutumiseen. Valtuustoon nähden sitovat erät osoitetaan toteutumisvertailussa sinisellä värillä.

30 2.3.1 Käyttötalouden toteutuminen Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Käyttötalousosan toteutumisessa selvitetään tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat ja niiden syyt siltä osin kuin valtuusto ei ole niitä yväksynyt talousarviomuutoksina. Käyttötalousosa muodostuu toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, tuloarvioista (toimintatulot) ja määrärahoista (toimintamenot) sekä laskennallisista eristä. Laskennallisia eriä tarvitaan kokonaismenojen selvittämiseen. **KESKUSVAALI- JA TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toiminta Keskusvaalilautakuntana on toiminut valtuuston vuosille 2013 2016 valitsema viisijäseninen lautakunta. Kunta on ollut jaettuna neljään äänestysalueeseen. Kertomusvuonna ei toimitettu vaaleja. TARKASTUSLAUTAKUNTA Toiminta Varsinaisen tilintarkastuksen hoitaa JHTT-tilintarkastaja/-yhteisö. Valtuusto on 20.3.2013 valinnut valtuustokaudelle 2013-2016 BDO Audiator Oy:n jatkamaan kunnan tilintarkastusyhteisönä. Talous 001211 **Tarkastuslautakunta Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut -10 000-10 000-9 325-675 TOIMINTAKATE -10 000 0-10 000-9 325-675 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -10 000 0-10 000-9 325-675 **KESKUSVAALI- JA TARKASTUSLAUTAKUNTA Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut -10 000-10 000-9 325-675 TOIMINTAKATE -10 000 0-10 000-9 325-675 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -10 000 0-10 000-9 325-675

31 HALLINTO- JA ELINKEINO-OSASTO **KUNNAN JOHTAMINEN Toiminta Kunnan johtaminen jakautuu kustannuspaikkoihin: 1301 kunnan johtaminen, 1302 valtuusto ja 1303 kunnanhallitus. Talous Kunnanjohtajan tehtävänä on johtaa kuntaa. Kunnanjohtajan tehtävät ja toimivalta on määritelty hallintosäännössä. Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuuston tehtävistä on säädetty kuntalain 13 :ssä. Valtuusto 2008 2009 2010 2011 2012 2013 kokoukset 8 8 8 8 9 12 päätökset 73 102 77 74 97 147 Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa ja taloutta kuntalain ja hallintosäännön määrittelemällä tavalla. Kunnanhallitus kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko. Kunnanhallitus 2008 2009 2010 2011 2012 2013 kokoukset 25 26 27 24 26 22 päätökset 332 374 313 327 385 436 Kunnan johtamiselle valtuuston asettama taloudellinen tavoite: vuosikate > poistot, saavutettiin, sillä vuosikate vuonna 2013 oli 1 451 877 ja poistot 651 001. 001301 Kunnan johtaminen Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut -129 720-129 720-112 958-16 762 TOIMINTAKATE -129 720 0-129 720-112 958-16 762 Laskennalliset erät -3 201 3 201 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -129 720 0-129 720-116 159-13 561 001302 Valtuusto Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut -37 360-37 360-54 621 17 261 TOIMINTAKATE -37 360 0-37 360-54 621 17 261 Laskennalliset erät -842 842 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -37 360 0-37 360-55 463 18 103

32 001303 Kunnanhallitus Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 20 000 20 000 155 828-135 828 Toimintakulut -93 440-93 440-145 621 52 181 TOIMINTAKATE -93 440 20 000-73 440 10 207-83 647 Poistot ja arvonalentumiset -6 050-6 050-12 551 6 501 Laskennalliset erät -1 964 1 964 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -99 490 20 000-79 490-4 307-75 183 Käyttöomaisuus Arvo 1.1. 3 971 457 Lisäykset Vähennykset -4 285 Poistot -12 551 Arvo 31.12. 3 954 621 **KUNNAN JOHTAMINEN Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 20 000 20 000 155 828-135 828 Toimintakulut -260 520-260 520-313 200 52 680 TOIMINTAKATE -260 520 20 000-240 520-157 372-83 148 Poistot ja arvonalentumiset -6 050-6 050-12 551 6 501 Laskennalliset erät -6 007 6 007 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -266 570 20 000-246 570-175 929-70 641 **HALLINTOPALVELUT Toiminta Hallintopalvelujen tulosalue jakautuu talousosan vertailun osoittamiin kustannuspaikkoihin. Muu yleishallinto sisältää mm. Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen palvelujen ostamiskustannukset. Toiminta-avustuksia on maksettu talousarvion puitteissa mm. Pyhäjoen 4Hyhdistykselle 1 250 /kk (yht. 15 000 ), neljälle kylätoimikunnalle kullekin 336,38, urheiluapurahoja 3 300 ja muualla opiskeleville stipendeinä 10 300. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus: Seutukunnan kehittämistoiminnan keskeisiä tavoitteita olivat alueellinen edunvalvonta, yrittäjyyden edistäminen, osaamisen vahvistaminen, maaseudun kehittäminen, syrjäytymisen estäminen, seudullisen identiteetin vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen sekä tiedottaminen. Hallinto- ja talouspalveluille valtuuston asettamat tavoitteet: - tuottaa tehokkaasti kattavat ja oikea-aikaiset laadukkaat palvelut, joita mitataan määräaikojen noudattamista seuraamalla

33 - Dynasty asiakirjahallintaohjelma otettu käyttöön koko kunnassa (oikeuden saaneet henkilöt) Talous Tavoitteet ovat toteutuneet: Asetettuja määräaikoja on noudatettu ja Dynasty asiakirjahallinto ohjelma on otettu käyttöön vuoden 2012 aikana ja vuoden 2013 aikana käyttöä on lisätty, viranhaltijapäätökset eivät vielä täysin käytössä. 001304 Muu yleishallinto Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 2 500-2 500 Toimintakulut -343 840-343 840-368 580 24 740 TOIMINTAKATE -343 840 0-343 840-366 080 22 240 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -343 840 0-343 840-366 080 22 240 001321 Hallinto- ja talouspalvelut Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 6 000 6 000 5 585 415 Toimintakulut -280 300-280 300-308 997 28 697 TOIMINTAKATE -274 300 0-274 300-303 412 29 112 Poistot ja arvonalentumiset -2 922 2 922 Laskennalliset erät 175 319-175 319 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -274 300 0-274 300-131 016-143 284 Käyttöomaisuus Arvo 1.1. 12 177 Lisäykset Vähennykset Poistot -2 922 Arvo 31.12. 9 254 **HALLINTOPALVELUT Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 6 000 6 000 8 085-2 085 Toimintakulut -624 140-624 140-677 577 53 437 TOIMINTAKATE -618 140 0-618 140-669 493 51 353 Poistot ja arvonalentumiset -2 922 2 922 Laskennalliset erät 175 319-175 319 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -618 140 0-618 140-497 096-121 044 **HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Toiminta Henkilöstötoimikunta on yhdessä henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa käsitellyt mm. kunta-alan virka- ja työehtosopimusten soveltamista ja järjestelyerien jakamisen periaatteita. Työsuojelun ja työterveydenhuollon tavoitteena on:

34 - lisätä työntekijöiden terveyttä, työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Tavoitteen numeerisena mittarina ovat sairaspoissaolot, joiden osalta tavoitteeksi asetetaan < 13 sairaspäivää/htv. - kehittämiskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa yhtenäisen lomakkeen pohjalta. - kunnassa on otettu käyttöön systemaattinen työnvaativuudenarviointi. Sairaspoissaolojen toteutuma on noin 22,5/htv (v. 2012 n. 16,6/htv ja 2011 n. 13,1/htv), joten tavoite ei ole numeeriselta osin toteutunut. Sairaspoissaoloihin sisältyy 8 kpl yli 100 päivää kestäneitä poissaoloja, joista 2 kpl on kestänyt yli 300 päivää. Kehittämiskeskustelut on käyty samalla kertaa henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin kanssa koko koko henkilöstön kanssa. Työsuojeluasioista ja osin työterveyshuoltoon liittyvistä asioista (toimintasuunnitelman ja Kelakorvaushakemuksen hyväksyminen) on vastannut työsuojelutoimikunta. Työsuojelupääkkökkonä toimii Heikki Hirvikoski. Työterveydenhuollon palvelut ostetaan Suomen Terveystalo Oy:ltä. Kunta työnantajana on järjestänyt lakisääteisten palvelujen lisäksi työntekijöilleen sairaanhoitopalvelut työterveyshuoltona. Sairaanhoitopalvelut on sisällytetty vuosittain vahvistettavaan työterveydenhuollon toimintasuunnitelmaan, jolloin niihin on mahdollista hakea Kelan korvausta. Talous Kertomusvuoden aikana työnantaja on kannustanut henkilöstöä liikuntaharrastuksiin mm. Smartum liikunta- ja kulttuurisetelein. 001331 Työsuojelu Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut -3 390-3 390-2 108-1 282 TOIMINTAKATE -3 390 0-3 390-2 108-1 282 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -3 390 0-3 390-2 108-1 282 001332 Työterveydenhuolto Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 18 000 12 500 30 500 32 608-2 108 Toimintakulut -36 000-25 000-61 000-62 493 1 493 TOIMINTAKATE -18 000-12 500-30 500-29 886-614 Laskennalliset erät 57 846-57 846 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -18 000-12 500-30 500 27 961-58 461 001333 Henkilöstöpalv. ja yhteistoim/tyky Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut -6 090-6 090-10 607 4 517 TOIMINTAKATE -6 090 0-6 090-10 607 4 517 Laskennalliset erät -213 213

35 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -6 090 0-6 090-10 820 4 730 **HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 18 000 12 500 30 500 32 608-2 108 Toimintakulut -45 480-25 000-70 480-75 208 4 728 TOIMINTAKATE -27 480-12 500-39 980-42 600 2 620 Laskennalliset erät 57 633-57 633 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -27 480-12 500-39 980 15 033-55 013 **TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAT Toiminta Palkkatuella palkattujen henkilöiden kuntaan palkkaamiseen liittyvät ehdot helpottuivat vuoden 2013 aikana, joten kun tammikuussa palkkatuella palkattavia oli vain kolme, heitä joulukuussa oli jo 11. Keskimäärin vuonna 2013 Pyhäjoen kunta työllisti palkkatuella 6 työtöntä työnhakijaa/kk. Työllistetyt sijoittuivat keskimäärin seuraavasti: sivistysosasto 2, tekninen osasto 4 työntekijää, lisäksi Jokikartanoon työllistettiin loppuvuodesta 1 työntekijä. Vuonna 2013 työllistettyjen palkkauskustannukset ja niihin saatu palkkatuki kohdistettiin suoraan kyseiselle kustannuspaikalle. Loppuvuodesta Jokikartanoon korkeimmalla palkkatuella työllistetyn henkilön nettokustannukset maksettuun palkkatuen kustannuspaikalta. Pyhäjoen kunta osallistuu Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymän pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä koskevaan hankkeeseen, joka on hyväksytty kuntakokeiluhankkeeksi toteutettavaksi ajalla 1.9.2012-31.12.2015. Valtuusto on asettanut työllisyysmäärärahojen tulosalueelle tavoitteeksi nuorisotyöttömyyden vähentämisen, tavoitteeseen ei päästy. NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMINEN 2012 Nuoret (1995-1997 synt.) jotka hakivat kesätyötä työllistyivät kaikki. Kesätyöpaikat jakaantuivat seuraavasti: hakijoita yht. 88, näistä 30 nuorta sijoittui kesätyöhön yrityksiin, kunnan omiin töihin työllistyi 49 nuorta ja Pyhäjoen seurakunta työllisti 9 nuorta. Lisäksi kunta työllisti yli 18-vuotiaita leikkikenttätoimintaan. Pyhäjoen kunnan kesätyöpaikan kesto 2 vko/nuori, palkka 5,40 /h. Yrityksille myönnettiin tukea max. 3 vko, tuki 85,00 /vko.

36 Talous 001334 Palkkatuki Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 16 000 16 000 5 057 10 943 Toimintakulut -41 880-41 880-5 406-36 474 TOIMINTAKATE -25 880 0-25 880-349 -25 531 Laskennalliset erät -659 659 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -25 880 0-25 880-1 008-24 872 001335 Kesätyöllistäminen Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut -27 840-27 840-26 112-1 728 TOIMINTAKATE -27 840 0-27 840-26 112-1 728 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -27 840 0-27 840-26 112-1 728 006140 Kuntakokeilu Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 15 400 15 400 24 553-9 153 Toimintakulut -20 530-20 530-27 114 6 584 TOIMINTAKATE -5 130 0-5 130-2 560-2 570 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -5 130 0-5 130-2 560-2 570 006143 Kuntouttava työtoiminta Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 15 000 15 000 21 361-6 361 Toimintakulut -15 290-15 290-24 909 9 619 TOIMINTAKATE -290 0-290 -3 549 3 259 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -290 0-290 -3 549 3 259 006145 Työmarkkinatuen kuntaosuus Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintakulut -35 000-35 000-52 314 17 314 TOIMINTAKATE -35 000 0-35 000-52 314 17 314 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -35 000 0-35 000-52 314 17 314 **TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAT Alkuper. Talousarvio- Ta muutos- Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 46 400 46 400 50 971-4 571 Toimintakulut -140 540-140 540-135 855-4 685 TOIMINTAKATE -94 140 0-94 140-84 884-9 256 Laskennalliset erät -659 659 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -94 140 0-94 140-85 543-8 597

37 **ELINKEINOPOLITIIKKA Toiminta Pyhäjoen kunta osti yritysten neuvontapalvelut Raahen seudun yrityspalveluilta. Raahen seudun yrityspalvelut on suorittanut toimialueellaan yritysneuvontaa, selvittänyt yritysten kehittämistarpeita ja hankkeita sekä tukenut näitä. Vuoden 2012 alussa käynnistettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja EU:n osarahoituksella Pyhäjoen yritystoiminnan kehittämishanke. Kesäkuusta 2013 hankkeen vetäjänä toimi kehittämisasia Jyri Laakso. Hankkeen tavoitteena on kehittää yritystoimintaympäristön lisäksi kunnan elinkeinopolitiikan kokonaisuutta. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä Raahen seudun yrityspalvelujen kanssa. Vuoden 2013 lopussa aloitettiin kunnan elinkeinopolitiikan kehittämisohjelman valmistelu. Hankkeen kautta Pyhäjoen kunta on tavannut vuoden 2013 aikana kymmeniä Pyhäjoella toimivia yrityksiä ja Pyhäjoelle sijoittumista harkitsevia. Vuoden yrittäjien palkitseminen tapahtui seutukunnallisessa yrittäjäjuhlassa. Pyhäjoen vuoden yrittäjäksi valittiin Jouni Junnila Oy. Seutukunnan vuoden nuoreksi yrittäjäksi valittiin pyhäjokisen Kulkukoira Oy:n Teemu Pehkonen. Tavoitteet vuodelle 2013: - yritysten nettomuutos + 5 - työpaikkojen nettomuutos + 20 Vuonna 2013 perustettiin 14 uutta yritystä, joista 3 on tuulipuistoja ja lakanneita yrityksiä oli 2, joten yritysten nettomuutostavoitteeseen päästiin nettomuutoksen ollessa + 12. Työpaikkojen nettomuutoksesta ei saa Raahen seudun yrityspalveluilta saadun tiedon mukaan Tilastokeskukselta tuoretta tietoa. Arviona on, että huhtikuussa yrityspalvelut saavat uuden päivityksen, joka ulottuu vuoden 2013 loppuun. Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen hallinnoima Hanhikivi yhteyshanke, jonka osatoteuttajina ovat BusinessOulu ja Pyhäjoen kunta on saanut jatkoaikaa 30.4.2015 saakka. Vuoden 2013 aikana on mm. vahvistettu julkisen sektorin toimijoiden valmiuksia ja päivitetty Hanhikivi raportti, jonka seurauksena suomenkielinen Hanhikivi opas valmistui joulukuussa 2013 ja se on julkaistu tammikuussa 2014.