Länsi- ja Sisä-Suomen Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylässä 22.-23.9.2016 Askeleet kohti inklusiivista koulua Sirpa Oja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva sirpa.oja@valteri.fi 25.9.2016 Sirpa Oja Kohti inklusiivista koulua 2 POL 2010 30 Oikeus saada opetusta Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. 1
Kolmiportainen tuki HOJKS Erityisen tuen päätös Pedagoginen selvitys Oppimissuunnitelma Pedagoginen arvio Erityinen tuki Selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta tehdään oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä (osa pedagogista selvitystä) Tehostettu tuki Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa Yleinen tuki = pedagogisia asiakirjoja Erityisen tuen päätös = hallinnollinen, valituskelpoinen päätös Lähikouluperiaate, OPS 2014 Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. 2
Inkluusiota kohti Erityisoppilaaseen suhtautumisen 3 paradigmaa Timo Saloviitaa (2013) mukaellen LAITOSMALLI PORRASMALLI TUKIMALLI Avainsana Segregaatio Integraatio Inkluusio Yhteiskunnallinen siirtymä Maataloudesta teolliseen Teollisesta jälkiteolliseen Moniarvoistuminen Keskeinen haaste Poissulkeminen, suojeleminen Kuntoutus Tasa-arvo, kansalaisoikeudet Vammaisuuden ydinalue Vaurio (impairment) Toimintavajavuus (disability) Osallistuminen (participation) Diagnoosi Lääketieteellinen Lääketieteellinen Funktionaalinen Palveluympäristö Laitos Palveluportaat Portaaton: normaali ympäristö, yksilöllinen tuki Pätevöity minen yhteiskuntaan Ei paluuta Ehdollinen paluu (kuntoutuminen) Osallistuminen ilman ehtoja Opetus Ei opetusta erityisopetus Normaali opetus Opetushallinto Keskusjohdettua Kunnat itsenäisiä Läpinäkyvyys 3
Historiallinen jatkumo segregaatiosta lähikoulu -periaatteeseen Erityisopetusta Ihmiskäsitys käsitys tiedosta ja oppimisesta Käsitys oppimisvaikeuksista opettajuus Ei erillistä erityisopetusta Osallisuus Yksilöllistä tukea.. Erillinen erityiskoulu tai -laitos Segregaatio (~ 1945) erityisluokka yleisopetuksen koulussa fyysistä Integraatio (~1975) toiminnallista psykologista Sirpa Oja 2014 joustavat järjestelyt yhteisopettajuus Kolmiportainen tuki 2011 sosiaalista yhteiskunnallista LÄHIKOULU =Yhteinen koulu kaikille Inkluusio (~1995) Millaisin askelmin? Mitä tekemällä? 4
Kohti inklusiivista koulua Suomessa 1. Erillinen erityiskoulu ja yleisopetuksen kouluja 2. Edelliseen tulee lisäksi alueelliset pienluokat joihinkin yleisopetuksen kouluihin 3.Erityisluokat fyysisesti samaan kouluun, ei toiminnallista yhteistyötä -> erityisopetus osaksi jokaisen rehtorin työtä 4. Yleisopetuksen ja erityisluokkien yhteistyö = yhteiset juhlat, integroituminen taitoaineissa 5. Yhteistyö= joustavat ryhmittelyt, opettajien yhteistyö lisääntyy, 2 suuntainen integraatio -> erityisopettajien työnkuvan muutos 6. Rakenteellinen muutos: ei enää oppilaaksiottoa erityisluokille 1. ja 7.lk -> oppilaat sijoitetaan yleisopetuksen luokkiin, joihin tuki tuodaan -> yhteisopettajuus, konsultaatio -> lo/ao ja erityisluokanopettajien työnkuvan muutos 7. Samanaikaisesti koko erityisopetusresurssia: laaja-alaisia ja erityisluokanopettajien työpanosta jaetaan tasaisesti kouluille -> oppilaiden tukemisen tavat muuttuvat 8. Ei erillistä yleis- ja erityisopetusta, yhteinen koulu kaikille 5
Lähikoulun toimintakulttuurin neljä ulottuvuutta Inkluusiofilosofia toimintaympäristö opetusjärjestelyt - oppilaiden ryhmittely KOULUN TOIMINTA- KULTTUURI Inkluusiofilosofia kehittäminen ja johtaminen opettajuus - asiantuntijuus Inkluusiofilosofia Inkluusiofilosofia Tarja Seppälä-Pänkäläinen Kehittäminen ja johtaminen = osaamisen johtamista, osaamisen jakamista, yhteisöllistä johtajuutta 25.9.2016 Tekijän nimi Esityksen nimi 6
Strateginen opetustoimen kehittäminen Millä tekemällä ja millä rakenteilla POL, OPS, Laatukriteerit jalkautuvat ja paikalliset olosuhteet otetaan huomioon? Yhdenvertaisuuden toteutuminen tarkoittaa käytännössä RIITTÄVÄN yhdenmukaisia käytänteitä eri kouluissa Miten viralliset strategiat ja koulun arkityö kohtaavat? Kertapuristus vai jatkuva kehittäminen? Muutoksen johtaminen on AINA osaamisen johtamista Muutos on pysyvä organisaation = systeemin ominaisuus Esi- ja perusopetuksen systeemisen kehittämisen elementit Systeemisyys = samanaikaisten, peräkkäisten ja päällekkäistyvien muutosten virta Ennakoidut, tavoitellut muutokset ja yllätykset Dynaamisuus, jatkuva liike Kaikki vaikuttaa kokonaisuuteen Vuorovaikutus on monen suuntaista Vuorovaikutuksen ja tiedonkulun solmukohdat Innovaatiot Kaaos- ja komleksisuusteoriat? 7
25.9.2016 EduCluster Finland Oy Sirpa Oja 2012 Kehittämistyön elementit opetustoimen eri tasoilla Kuntatason elementit Vakiintuneet ohjausryhmä(t): kolmiportainen tuki, oppilashuolto (+ lastensuojelu, nuorisotyö) Rehtorit ja rehtoritiimit Koordinaattori(t) Opettajatiimit (opettaja ja kkohj tiimit) Opetussuunnitelmatyö ja prosessi Osaamisen kehittäminen ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen, täydennyskoulutus, ohjaus ja konsultaatio 8
S.O. 2012 Kaikkein pisimmällä olevia Kelpo -kehittämistoimijoita kuvaa useimmat tai lähes kaikki seuraavat asiat: pitkäjännitteinen tuen järjestämiskäytänteiden kehittämistyö ja mukanaolo valtakunnallisissa kehittämishankkeissa jopa aina -90 -luvulta lähtien (ainakin LATU -hankkeesta saakka) samanaikainen mukanaolo useassa valtakunnallisessa (POP) -kehittämishankkeessa, erityisesti erityisopetus, oppilashuolto, oppilaanohjaus, jopo, laatu vakiintuneet, ammattimaistuneet, työnkuviin sidotut suunnittelu- ja kehittämisrakenteet eli pysyvä koordinointi, johtaminen, monialaiset yhteistyöryhmät, tiedonkulku, jolloin toiminta ei henkilöidy eikä ole niin haavoittuvainen kiinteä, vakiintunut sivistystoimenjohdon ja rehtoreiden yhteinen suunnittelu-, kehittämis- ja arviointiyhteistyö toimivat rehtoreiden, oppilashuoltohenkilöstön, erityisopettajien omat ja keskinäiset työryhmät/tiimit ja/tai verkostot kunta tai seututasolla rehtoreiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta on huolehdittu hyvin jatkuva opetussuunnitelmaprosessi ja pedagoginen kehittäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa vahva tietoisuus koulupolkujatkumosta, toimivat nivelvaihekäytännöt ja yhteistyö päällikkötasolla opettajien pedagogista kehittämistä ja innovointia tukeva ilmapiiri kirjatut yhtenäiset toimintamallit, vastuunjako, lomakkeet ym. olleet käytössä jo pitkään koti-koulu -yhteistyö, oppilashuolto, syrjäytymisen ehkäisy kehittämisen jatkuvia painopisteitä säännöllinen kunnan sisäinen opettajien täydennyskoulutustarjotin tms. Opettajuuden ja asiantuntijuuden kehittyminen - yhteisöllinen prosessi 25.9.2016 Tekijän nimi Esityksen nimi 9
Inklusiivinen opettajuus Boothin & Ainscow n (2002) mukaan inkluusiossa on kyse jatkuvasta prosessista ja koulussa sen eteenpäin vieminen antaa paremmat oppimisen ja osallistumisen mahdollisuudet kaikille, ei vain tukea tarvitseville oppilaille. Lakkalan (2008) mukaan inklusiivinen opettajuus tarkoittaa opettajien, ohjaajien ja avustajien tiimityötä sekä yhteistoiminnallista oppimista koulussa. Se edellyttää valmiuksia kohdata oppilaiden erilaiset kehitysvaiheet, elämäntilanteet ja oppimis- ja muut vaikeudet, myös ryhmänä. Jaettu asiantuntijuus ja osaamisen kehittyminen Seppälä-Pänkäläisen (2009) mukaan inklusiivisessa yhteisössä asiantuntijuus nähdään juuri ammatillisena oppimisena. Se on yhteisöllistä, moniäänistä osaamista, eikä vain yksilön ominaisuus. (Alila 2014, 123-138; Seppälä-Pänkäläinen 2009, 149.) Konsultaatio nähdään yhtenä systeemiälykkään ja inklusiivisen koulun toimintatapana. Se tuo dynamiikkaa yhteisöön ja lisää henkilöstön osaamista. Keskeinen osaamisen lisäämisen substanssi on kolmiportaisen tuen omaksuminen ja kehittäminen kouluilla. 10
Laajeneva ja syvenevä yhteistyö Yhteistyöstä yhteistoiminnaksi (collaboration) reflektion avulla TYÖSSÄOPPIMINEN Rajojen ylityksiä, jaettua osaamista Kollegiaalinen tuki, digitutorit Työpari ja tiimityö opetuksessa ja ohjauksessa Yhteisopettajuus Konsultointi erityisluokanopettajien toimenkuvassa Työssä jaksamisen tukeminen Kohdennettua ja yhteistä täydennyskoulutusta Yhteisopettajuus 11
Käsitteet: yhteisopettajuus samanaikaisopetus (co-teaching) Samanaikaisopetus (Cook & Friend 1995) Samassa tilassa tapahtuvaa, kahden tai useamman pedagogisen ammattilaisen heterogeeniselle oppilasryhmälle antamaa opetusta (kummallakin aktiivinen rooli) Yhteisopettajuus (Takala 2010) Opetuksen yhteinen suunnittelu, toteutus ja arviointi Samanaikaisopetuksen perusmallit 1(Saloviita 2016) Kaikki oppilaat yhdessä 1 Avustava opetus 2 Täydentävä opetus Yksi opettaa Toinen kiertää ja avustaa Opetusta vuorotellen Vapaan oleva avustaa 3 Tiimiopetus Saumaton yhteistyö Opettajilla sama rooli 12
Samanaikaisopetuksen perusmallit 2(Saloviita 2016) Oppilaat jaettu ryhmiin PYSÄKKIOPETUS 4.1 Pysäkkiopetus Oppilaat kiertävät työasemilla 4.2 Pysäkit + eriyttäminen Ryhmät erilaisia Opetus ryhmille erilaista Samanaikaisopetuksen perusmallit 3(Saloviita 2016) Rinnakkaisopetus 5.1 Rinnakkaisopetus Luokka on jaettu osiin Opetus sama kaikissa ryhmissä 5.2 Rinnakkaisopetus ja eriyttäminen 5.3 Henkilökohtainen opetus Luokka jaettu osiin Opetus on ryhmissä erilaista Luokka on yhtenä ryhmänä Joku saa yksilöllistä opetusta 13
Edellytykset samanaikais- ja yhteisopettajuudelle Pakarinen 2009 1)vanhan ammattitradition hylkääminen (yksin tekemisestä yhdessä tekemiseen) 2) tietojen ja taitojen jakamisen kulttuuri 3) ihmiskäsitys (miten suhtautuu itseensä opettajana, työtovereihin ja oppilaisiin) 4) kasvatus- ja oppimisnäkemys (luokan pelisäännöt ja oppimiskäsitykset) 5) rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät Joustavat opetusjärjestelyt OKM :Joustavilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan tavoitteiden ja opetettavan aiheen ja aineen mukaisesti vaihtelevien opetusryhmien käyttöä, jotka perustuvat opettajien yhteistyöhön tiimi- ja samanaikaisopetus ja muihin oppilaiden erilaisia tarpeita tukeviin pedagogisiin menetelmiin ja työskentelytapoihin. OPPIMISVAIHERYHMÄT Opetusmenetelmien monipuolistaminen toiminnalliset menetelmät Samanaikaisopetus Opetusryhmien jakaminen ja yhdistäminen 14
Esimerkki 2 suuntainen integraatiosta/jaetusta opettajuudesta Salpakankaan koulun malli Hollola TOP = oppimisen tuen luokka, josta kaikilla oppilailla on integraatiotunteja isoissa luokissa ja tavoitteena integraatiovalmiuksien lisääminen harjoittelemalla suuremmassakin ryhmässä opiskelemista pienin askelin. Edellytyksenä luokkien fyysinen läheisyys sekä opettajien / opettajien ja avustajien toimiva yhteistyö 15
16
Yläkoulun tupamalli lähtötilanne 7a 7b 7c 7d 8a 8b 8c 8d 9a 9b 9c 9d Laaja-alainen EO Pienluokka 1 10 opp Pienluokka 2 10 opp Tupamalli yläkoulussa EO 1 EO 2 EO 3 17
Konsultaatio kolmiportaisessa tuessa, OPS2016 Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 61), Konsultaatio ja ohjaus jaetun asiantuntijuuden muotona Teacher leadership käsite Distributed leadership -käsite Jaetun asiantuntijuuden työmuotoja pidetään inkluusiokirjallisuudessa inklusiivisen koulun rakentamisen edellytyksinä ja ominaispiirteinä (Booth & Ainscow 2002; Seppälä-Pänkäläinen 2009; Waldron & McLeskey 2010). 18
Konsultatiivinen työote arjessa Ammattihenkilön ohjausvuorovaikutuksen elementtien tietoista hyödyntämistä ja ratkaisujen pohtimista tilanteissa, joissa kollega tai muu ammattihenkilö pyytää/tilaa/kysyy/etsii neuvoa, ohjeita, ratkaisua, kuuntelijaa, ajatusten selkiyttäjää. ROOLIT: konsultti/ohjaaja ja ohjattava(t) Ohjausvuorovaikutustaitoja tarvitaan kaikessa ohjaustyössä, koti-koulu yhteistyössä, jne. Konsultoivat erityisopettajat Asiantuntijamalli Erityisopettaja (tai koulu) perehtynyt tiettyyn yksittäiseen osaamisalueeseen konsultointia ja ohjausta koulun sisällä tai kunnan sisällä Resurssikeskusmalli Asiantuntijamalli Erityiskoulu toimii resurssikeskuksena, opettajilla konsultaatioon varattuja tunteja, ohjaavat oman osaamisalueensa asioissa kunnan sisällä eri kouluissa ja päiväkodeissa Tukijaksoja, arviointia, ohjausta, ryhmiä 19
Laaja-alainen malli Pääosin laaja-alaiset erityisopettajat konsultoivat omassa yhteisössään Pienessä kunnassa ohjausta usealla koululla Opettajien yhteisohjaukset myös mahdollisia Opettajalle tuntiresurssia Yhdistelmämalli Toimii monissa tilanteissa, tuen saanti tehokasta 1) Laaja-alainen erityisopettaja voi ohjata omalla koulullaan (kouluillaan) 2) Erityiskoulu toimii resurssikeskuksena 3) Tarvittaessa erikoistuminen Tilaukset: www.valteri.fi/puoti/ 20
Onerva/Valteri verkossa Onervan nettisivuilla tietoa tarjoamistamme palveluista, koulutuksista, julkaisuista ja muusta toiminnastamme: www.onerva.fi Valterin nettisivut: www.valteri.fi Palvelu sisältää sekä maksullisia että maksuttomia verkkojulkaisuja ja luentoja. Käy tutustumassa: www.voppi.fi Valterin julkaisut löydät Valteri-Puodista: http://www.valteri.fi/puoti/ Tule Onervan tykkääjäksi Facebookissa: https://www.facebook.com/valterionerva Onervan uutiskirje sisältää ajankohtaisia uutisia, tietoa koulutuksista ja uutuusmateriaaleista. Tilaa uutiskirje: http://www.onerva.fi/tilaa-uutiskirje/ Asiantuntijakirjoituksia ajankohtaisista aiheista: http://www.onerva.fi/blogi/ 21