Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 57 Asianro 2858/06.00.00/2015 Valtuustoaloite / Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi asiakaspalautteen ohjaamana Hoivajohtaja Merja Ylönen Vanhusten hoivapalveluiden hallinto Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän (23 jäsentä) 13.4.2015 allekirjoittama valtuustoaloite on kirjattu vastaanotetuksi Kuopion kaupungille 13.4.2015. Allekirjoittaneet pyytävät Kuopion kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luvun 5 :ään vedoten selvittämään aloitteessa esille tuotujen vanhusten hoidon ja palvelujen laatuun liittyvien asioiden nykytilan vanhuspalveluissa. Lisäksi he pyytävät esittämään valtuustolle mahdollisesti tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Aloite on esityslistan viiteaineistona. Aloitteessa pyydetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten kuopiolaisten vanhusten hoidon, hoivan ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta asiakkaan kokemana mitataan Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa? 2. Kehittyvätkö Kuopion kaupungin vanhuspalvelut asiakkailta, omaisilta ja henkilökunnalta saadun palautteen ohjaamina? 3. Jos systemaattisia mittaus/palautejärjestelmiä ei ole, miten asiakaslähtöisyyttä aiotaan Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa edistää palvelutuotannon ohjauskeinona? 4. Annetaanko Kuopion kaupungin vanhusten palveluissa julkisia palvelulupauksia ja tiedotetaanko kuntalaisille kuinka palvelutuotannossa palveluiden kysyntään on pystytty vastaamaan? Tausta Valtuustoaloite käsittelee ajankohtaista ja tärkeää asiaa, koska muun muassa vanhuspalvelulain ja sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten laatusuosituksen mukaan ikäihmisten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon, sekä palvelujen laadun kehittämiseen on turvattava. Laatu koostuu monista tekijöistä. Yleisesti laatu määritellään avoimiksi ja yhdessä sovituiksi toimintatavoiksi ja palveluiksi, joista asiakas hyötyy. Palveluiden suunnittelussa, tuottamisessa ja arvioinnissa asiakkaalla on oma tärkeä ja määritelty roolinsa. Asiakkaan rooli on aktiivisimmillaan laadun kehittäjän rooli, jossa asiakas osallistuu oman palvelunsa laadun kehittämiseen asettamalla laatutavoitteita, suunnittelemalla palvelun toteutusta ja arvioimalla palvelua voimavarojensa mukaisesti. Kaikilla, myös toimintakyvyltään heikoimmilla asiakkailla on laadun kokijan rooli. Vanhuspalvelulain ja ikäihmisten laatusuosituksen mukaisesti asiakaspalautetta on kerättävä säännöllisesti, vähintään vuosittain, ja saatu palaute on hyödynnettävä. Menetelminä käytetään osallistavia palautejärjestelmiä, kuten yhteistä keskusteluhetkeä. Asiakaslähtöisessä palvelussa myös asiakkaan perhe ja muut hänelle tärkeät ihmiset otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Laadun-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 2 (2) hallinnan näkökulmasta kiinnostavaa on se, olemmeko toimineet sovituilla tavoilla, saavuttaneet tavoitteemme, ja ovatko tekemämme toiminnan muutokset kehittäneet toimintaamme myönteiseen suuntaan? Vanhuspalvelulaki ja valtakunnallinen ikäihmisten laatusuositus ohjaavat kuntia kehittämään vanhusten kotona tapahtuvaa hoivaa ja palvelua. Tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Kuopion kaupungissa vanhuspalveluita on kehitetty merkittävästi viime vuosien aikana. Muun muassa palvelurakenteita, asiakas- ja toimintaprosesseja, toiminnanohjausta sekä asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin menetelmiä on kehitetty tavoitteellisesti. Vanhuspalveluiden kehittämistä ovat linjanneet myös vuoden 2011 palvelualueuudistuksen yhteydessä määritellyt Kuopion kaupungin strategiset tavoitteet: - asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman korostaminen palvelutarjonnassa ja jokaisen omassa työssä, - toiminnan arvioinnin kehittäminen, jotta arviointi tukisi entistä paremmin toiminnan ohjausta ja päätöksentekoa ja - reagointikyvyn kehittäminen, jotta asiakkaiden tarvitsemat palvelut voitaisiin turvata myös yhteiskunnallisten muutosten aikana. Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden keskeisiä kehittämiskohtia vv. 2010-2015 Asumisen rakennemuutos Kuten valtuustoaloitteessa esitetään, vanhuspalveluissa on toteutettu mittava rakennemuutos. Vanhusten pitkäaikaista laitoshoitoa on vähennetty yht. 2,7 % vuodesta 2009 (jolloin se oli 5,4 % ) vuoteen 2014 (jolloin se oli 2,7 %). Tällä hetkellä laitoshoito on valtakunnallisten suositusten tasolla. Samalla on lisätty kevyempää asumispalvelua ja asumisen kodikkaita vaihtoehtoja ikäihmisille: viime vuosina toimintansa aloittaneita pienryhmäkoteja ovat Honkaranta, Iltatuuli ja Tervaniitty. Tammikuussa 2015 avattiin Männistön vanhalle koululle kaksi ikäihmisten palveluasumisyksikköä, Ilmatar ja Väinölä. Näillä muutoksilla on pystytty vastaamaan aiempaa paremmin ikäihmisten yleiseen toiveeseen sekä laatusuosituksiin kotona tai kodinomaisessa ympäristössä asumisesta (mm. kysely Ikäystävällinen Kuopio -ohjelman yhteydessä ja valtakunnalliset tutkimukset). Kotihoidon rakennemuutos Laitoshoidon jonoa ei enää ole Kuopiossa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien yli 75-vuotiaiden kuopiolaisten osuus on kasvanut vv. 2009 2014 8,7 % ja on tällä hetkellä 17,7 % (valtakunnallinen suositus on 13 14 %). Omaishoito ja vuorohoito Omaishoitoperheiden palvelukokonaisuutta on kehitetty mm. lakisääteisten vapaapäivien palveluprosessia muuttamalla vastaamaan paremmin omaishoitoperheen tarpeita kuunnellen asiakkaita ja geriatrian asiantuntijoita. Valkeisen sairaalan toiminnan loputtua vuorohoito siirtyi terveydenhuollon palvelualueelta perusturvan palvelualueelle keskittyen Puijonlaakson palvelukeskukseen. Omaishoidossa kirjallinen asiakaspalaute on pyydetty omaishoitoper-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 3 (3) heiltä 1,5 vuotta sitten, ja nyt kehittämistyön pohjaksi on suunnitteilla uusi asiakaspalautekysely. Kriisihoitopaikat Päivätoiminta Varhainen mukaantulo Ikäihmisten kriisihoitopaikat on keskitetty Puijonlaakson palvelukeskukseen. Kriisihoitoprosessia on kehitetty ja prosessikuvaus on tehty moniammatillisena yhteistyönä henkilöstön ja muiden toimijoiden kanssa. Vanhusten kriisihoidon lisääntyvää tarvetta seurataan ja käyttöä tilastoidaan systemaattisesti. Kehittämistyön haasteellisina tavoitteina jatkossa on muun muassa kriisihoitotilanteiden ennaltaehkäisy ja asiakkaiden osallisuuden edistäminen palvelun kehittämisessä. Vanhusten päivätoimintaa on kehitetty ja sitä on lisätty eri asiakasryhmille, esim. muistia tukevat ryhmät, arjen toimintoja tukevat ryhmät, liikunta-, kulttuuri- ja taidepainotteiset ryhmät osapäivä- ja kokopäiväluonteisesti. Ryhmien toiminnan sisältö suunnitellaan aina asiakkaiden kanssa yhdessä, heidän toiveiden ja odotusten mukaan, ja asiakaspalautteet kootaan toiminnan jatkuvaa parantamista varten, systemaattisesti kauden lopussa. Varhainen mukaantulo (VAMU) ja terveyden edistämisen näkökulma on sisällytetty kaikkiin asiakasprosesseihin. Jatkuvan kehittämistyön tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn säilyminen ja kuntoutumisen tukeminen. Systemaattiseen toimintakyvyn ja ravitsemustilan mittaamiseen on sovittu yhteiset mittarit ja toimintaohjeet vanhuspalveluissa. Hyvinvointia edistävät palvelut Kotona asumisen tueksi on kehitetty ennaltaehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluja, esim. ikäneuvolatoiminta. 75 vuotta täyttäneille, kotona asuville kuopiolaisille tehtäviä ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä on kehitetty asiakaslähtöisesti, systemaattisesti pyydettävän asiakaspalautteen perusteella. Mittausjärjestelmät Hyvä mittari ohjaa työn tekemistä oikeaan suuntaan, ja asiakkaan tilanteen kartoittaminen mittareilla auttaa sekä asiakasta että työntekijää jäsentämään työskentelyä ja seuraamaan sen etenemistä. Samalla se on tuloksellisuuden seurantaväline organisaation omaan käyttöön. Asiakaskortti on kehitetty aiemmin käytössä olleiden toimintakykymittareiden rinnalle asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen entistä täsmällisempää arviointia varten. Toimintakyvyn muutosta seuraamalla voidaan arvioida palvelun vaikuttavuutta ja vertailla erilaisten palvelujen välillä. Kotihoidossa on otettu käyttöön Hilkka -toiminnanohjausjärjestelmä ja sähköinen ovenavausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto on tehnyt kotihoidon työn näkyväksi järjestelmästä saatavan mittaritiedon avulla. Tietoa saadaan muun muassa työvuorokohtaisesta työn kuormittavuudesta, ruuhkahuipuista, toteutuiko asiakkaille määritellyt optimikäyntiajat ja palveluun käytetty aika, josta asiakas maksaa. Samoin työntekijän matkoihin kulunut aika, välitön työaika, ehdittiinkö pitää ruokailutauot jne. Reaaliaikaisen tiedon perusteella töitä voidaan jakaa työntekijöille ja yksiköille entistä dynaamisemmin, ohjata resursseja ja suunnitella asiakaskäyntejä siten, että asiakkaalle jää enemmän aikaa. Asiakastiedot kirjataan suoraan mobiililaitteelle asiakkaan luona, joka parantaa tietojen luotettavuutta, eikä työntekijöiden tarvitse jonottaa yhteisille koneille työvuoron lopussa. Asiakkaiden ovet saadaan avattua mobiililaitteella, joka muun muassa säästää hoitajien askeleita ja lisää asiakasturvallisuutta, kun suuria avainmääriä ei tarvitse kuljettaa mukana.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 4 (4) Turvateknologia ja ympärivuorokautinen kotihoito Kuopion kaupunki on siirtynyt ympärivuorokautiseen kotihoitoon valtakunnallisten suositusten mukaisesti toukokuussa 2015, jolloin asiakkaiden yöhoito siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi. Perusajatuksena on kotihoidon ympärivuorokautisen palvelun laadun, turvallisuuden ja jatkuvuuden parantaminen asiakasnäkökulmasta. Tähän liittyen on suunniteltu TULETKO -hanke (Tulevaisuuden kotihoito) vv. 2014 2016. Hankkeessa kehittämistyö kohdistuu ympärivuorokautisen kotihoidon ja turvapalvelun uudistamiseen sekä näiden palveluiden vahvaan integrointiin. Uudistamisella haetaan erityisesti nykyistä parempaa palvelukokonaisuuksien hallintaa ja asiakastarpeista lähtevää palvelujen suunnittelua ja toteutusta. Palvelut on tarkoitus tuottaa monitoimijamallilla, ja palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen tehdään uudenlaista kumppanuutta yrittäjien, järjestöjen sekä ikäihmisten kesken. Asiakkaiden, omaisten ja muiden ikäihmisten osallisuus Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisessä Asiakastyytyväisyyskysely Vanhuspalveluissa keskeisin asiakkaan yksilöllistä hoitoa, hoivaa ja palveluja ohjaava asiakirja on palvelu- ja hoitosuunnitelma, johon hänelle suunniteltu palvelukokonaisuus kirjataan, jonka mukaan palvelut tuotetaan, arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan. Asiakas ja hänen nimeämänsä omainen pyydetään aina osallistumaan kirjallisen suunnitelman laadintaan. Asiakkaan ja omaisen mielipiteet ja toiveet huomioidaan suunnitelmassa mahdollisuuksien mukaan. Tarvittaessa palvelu- ja hoitosuunnitelmaa muutetaan asiakkaan tarpeiden muuttuessa tai asiakkaan ja hänen omaisensa toiveesta. Palvelujen vaikuttavuutta arvioidaan vähintään 3 kk:n välein tehtävällä väliarvioinnilla, johon asiakas ja läheisensä osallistuvat mahdollisuuksien mukaisesti, tiedot kirjataan asiakas- ja potilastietojärjestelmään. Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään apuna asiakaskorttimittaria. Asiakastyytyväisyyttä on vanhuspalveluissa mitattu aiempina vuosina ns. TAK -mittarilla (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy, markkinatutkimusyritys). Palaute koottiin asiakkailta ja omaisilta paperisella kyselylomakkeella, jossa toistuivat samat kysymykset vuosittain. Kootut palautteet käsiteltiin alueittain järjestetyissä omaisten illoissa ja niissä kehittämiskohteet valittiin yhdessä. Palveluiden kehittymisen myötä mittaristo ei vastannut enää nykykäytäntöjä ja vastausprosentit laskivat, joten sen käytöstä luovuttiin. KASTE -hankkeessa (sosiaali- ja terveydenministeriön kansallinen kehittämisohjelma vv. 2008-2011) on kotihoitoon kehitetty uusi, asiakasta ja perhettä osallistava asiakaspalautejärjestelmä, jonka useammat kunnat ovat ottaneet käyttöön. Kuopion kaupungin kotihoidossa asiakaspalaute koottiin pilottiluontoisesti tällä menetelmällä ajalla 9.3. 29.3.2015. Omahoitaja tai korvaava hoitaja järjesti satunnaisotannalla 200 valituille asiakkaille ja heidän nimeämilleen läheisille 1,5 tuntia palautekeskustelua varten. Keskustelun pohjana käytettiin hankkeessa kehitettyä laajaa kotihoidon laatumittaristoa. Tällä hetkellä tulosten käsittely ja analysointi ovat vielä osittain meneillään, mutta alustavat tulokset on esitetty jo kaupungin vanhusneuvostolle. Tulokset tullaan käymään läpi vanhuspalveluissa alueittain henkilöstön kanssa. Asiakkaat, omaiset, vanhusneuvosto jne. otetaan mukaan kehittämiskohteiden valintaan. Pilottikokemusten perusteella palautejärjestelmä tullaan ottamaan kotihoidon vuosittaiseen käyttöön, osaksi omahoitajan työtä ja pohjaksi palve-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 5 (5) luiden kehittämiselle. Nyt kotihoidossa käyttöön otettu mittaristo ei sovellu suoraan vanhusten asumispalveluihin, vaan sinne on parhaillaan suunnitteilla oman laatumittariston sovellus ja käyttöönotto v. 2015 alkaen, ja vastaavasti vuosittain. Palautteet Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden toimintaa koskevaa palautetta kerätään myös kaupungin yleisen palautepalvelun kautta, yleisellä palautelomakkeella tai sähköpostilla suoraan yksiköiden esimiesten tai virastojen yleisiin sähköpostiosoitteisiin. Asiakaspalautelaatikot ovat käytössä kaikissa vanhustenhuollon yksiköissä. Asiakaspalautetta ovat myös viralliset reklamaatiot ja muistutukset. Nykyisin asiakkaat ja omaiset lähettävät vapaamuotoista palautetta myös suoraan kotihoidon esimiehille. Kaikki saatu palaute käsitellään kaupungin ohjeistuksen mukaisesti, ja saatu tieto hyödynnetään asiakkaan palvelujen parantamisessa. Vanhusneuvoston rooli Asiakasraati Kaupungin vanhusneuvosto toimii aktiivisena vaikuttajana ja osallisena vanhuspalveluiden kehittämisessä. Neuvoston rooli on viime vuosien aikana vahvistunut voimakkaasti ja heitä kuullaan ikäihmisten asioiden edustajina. Kuopiossa on 2010-luvun alkupuolella aloitettu ikätiimin (vrt. asiakasraati) toiminta ja sen toimintaa kehitetään tavoitteellisesti yhdessä ikäihmisten kanssa. Myös ikätiimi toimii ikäihmisten kuuluvana äänenä ja vaikuttajana palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Muut asiakaspalautejärjestelmät Vanhuspalveluissa on vv. 2013 2013 kokeiltu myös uusia ja perinteisesti erilaisia palautemenetelmiä, esim. AskPole -kyselytolppaa on kokeiltu asumispalveluissa, samoin erilaisten pelien käyttöä vanhusten ryhmätoiminnoissa. Henkilöstön osallisuus Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden kehittämisessä Caf laatujärjestelmä Palvelulupaus Kuopion kaupunki on valinnut yhteiseksi laatutyön menetelmäksi CAF laadun-hallintamallin (Common Assessment Framework), joka on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityöväline. CAF -mallin perusajatuksena on kokonaisvaltainen laadunarviointi, jossa tarkastellaan paitsi eri tulosalueita myös organisaation ja/tai työyksikön toimintatapoja. Arviointitulosten perusteella henkilöstö valitsee kehittämiskohteet ja laatii kehittämissuunnitelman. Suurimmassa osassa vanhuspalveluiden toimintayksiköitä henkilöstö on tehnyt itsearviointeja jo useamman vuoden ajan. Vanhuspalveluiden v.2015 laatutyön toteutumissuunnitelman mukaan itsearvioinnit ja niiden pohjalta laaditut kehittämissuunnitelmat on tehty kaikissa yksiköissä 31.10.2015 mennessä. Sujuvat palveluprosessit ja joustava, saumaton yhteistyö yhteistyökumppaneiden kanssa ovat edellytyksiä laadukkaalle asiakastyölle monitahoisessa vanhustyössä. Vanhuspalveluiden v. 2015 laatutyön painopistealueiden toteuttamissuunnitelman mukaisesti ydinprosessien prosessikuvaukset päivitetään syksyllä 2015 henkilöstöstä kootuissa prosessityöryhmissä. Palvelulupaukset kirjataan prossessikuvauksiin. Perusturvan palvelualueella kaupungin sähköinen palautepalvelu on kehittämisvaiheessa, ja palvelulupaukset tullaan jatkossa linkittämään sinne, samoin kuin omavalvontasuunnitelmiin, jotka
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 6 (6) pidetään julkisesti esillä työyksiköiden ilmoitustauluilla ja kaupungin internetsivuilla. Toimintakäsikirja HaiPro järjestelmä Omavalvonta Kuopion kaupungin sähköiset toimintakäsikirjat noudattavat CAF -laadunhallintamallin rakennetta ja niiden tarkoituksena on toimimia perehdytysvälineenä koko organisaation ja oman toimintayksikön sovittuihin käytäntöihin ja toisaalta tehdä näkyväksi jatkuvan parantamisen toimintakulttuuria. Vanhusten hoivapalveluiden toimintakäsikirjan työstäminen on suunniteltu aloitettavaksi elokuussa v. 2015. Työntekijät tekevät ilmoituksen kaikista uhka-, vaara- ja läheltäpiti tapahtumista HaiPro -järjestelmään potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. Esimies käy läpi työyksikkönsä ilmoitukset, ja ne käsitellään säännöllisesti työpaikkakokouksissa. Henkilöstön kanssa suunnitellaan ja sovitaan ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä vastaisuudessa. Mahdollisuuksien mukaan uhka-, vaara- ja läheltäpiti tapahtuma käydään keskustellen läpi asiakkaan kanssa, ja opastetaan häntä välttämään tilanteita vastaisuudessa. Omavalvonta ja riskien hallinta vanhustyössä ovat keskeisiä tekijöitä laadunhallinnan ja toiminnan arvioinnin näkökulmista. Ne eivät ole ainoastaan johdon ja esimiesten toimintaa, vaan jokaisen työntekijän arkityöhön sisältyvä osa. Vanhuspalveluissa asumispalvelujen omavalvontasuunnitelma oli laadittu v. 2012. Viime vuonna suunnitelma päivitettiin Valviran ohjeistuksen mukaiseksi, ja laadittiin kotihoidon omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmat ovat julkisesti nähtävillä työyksiköiden ilmoitustauluilla ja kaupungin internetsivuilla. Henkilökunnan kehittämisryhmät Vanhuspalveluissa toimii aktiivisesti 11 eri aihealueisiin erikoistunutta, henkilöstöjäsenistä koottua toiminnan kehittämisryhmää. Näitä ovat muun muassa hyvinvointia edistävät kotikäynnit, toimintakykyä edistävä hoito kotona (kuntoutus), kirjaaminen, ravitsemus, kotisaattohoito ja eri sairausryhmien perusteella nimettyjä kehittämisryhmiä. Ryhmät kokoavat ja päivittävät oman alueensa tietoa, järjestävät koulutus- ja infotilaisuuksia henkilökunnalle ja toimivat tarvittaessa konsultaatioapuna ja vertaistukena. Kehityskeskustelut Yhteenveto Osaava ja työhönsä motivoitunut henkilöstö on tärkein voimavara laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palveluiden tuottamisessa. Vanhuspalveluissa esimiehet käyvät henkilöstönsä kanssa vuosittain tavoitteelliset kehityskeskustelut, niissä muun muassa sovitaan jokaiselle työntekijälle ammatilliset kehittymistavoitteet. Kuopion kaupungin kotihoidon asiakasmäärä ja asiakaskohtaiset käyntikerrat ovat lisääntyneet ja tulevat lisääntymään edelleen vanhusväestön lisääntyessä. Asiakkaat ovat aiempaa iäkkäämpiä, huonokuntoisempia ja enemmän hoitoa ja hoivaa tarvitsevia. Vanhuspalvelut on asiakas- ja henkilöstömääriltään suuri kokonaisuus. Sen monimuotoisessa ja maantieteellisestikin laajassa toimintaympäristössä tarvitaan muun muassa nopeaa reagointikykyä ja toiminnanohjausta laadukkaiden ja oikea-aikaisten palvelujen varmistamiseksi. Laadukas palvelu ylläpitää tai edistää asiakkaan toimintakykyä ja lisää terveyshyötyjä. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen edellyttää tavoitteiden asettamista, ja jatkuvaa toiminnan tulosten arviointia asiakas-, prosessi-, henkilöstö- ja talousnäkökulmista. Hilkka toiminnanohjausjärjestelmän ja erilaisten arviointi- ja mittausmenetelmien avulla saadaan runsaasti ajantasaista asiakas- ja henkilöstötietoa, jota tarvitaan muun muas-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 7 (7) Vaikutusten arviointi - sa resurssien kohdentamiseen joustavasti ja oikea-aikaisesti. Näin voidaan vaikuttaa sekä asiakastyytyväisyyteen että henkilöstön työhyvinvointiin myönteisellä tavalla. Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa on luovuttu TAK -mittarin käytöstä säännöllisen asiakaspalautteen keräämisessä. Tilalle on otettu kotihoitoon KASTE -hankkeessa kehitetty laatumittaristo, jota tulla käyttämään yhtenä systemaattisesti tietoja keräävänä mittarina asiakkaan kokeman hoidon, hoivan ja palvelujen laatua sekä vaikuttavuutta arvioitaessa. Asiakaspalaute kootaan ja hyödynnetään vuosittain, ikäihmisiä osallistavalla menetelmällä. Saatu palaute ohjaa vanhuspalveluiden laadun kehittämistä ja suunnittelua. Asiakkailta saadaan palautetta monin eri tavoin, ja palaute hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö ymmärretään organisaation voimavarana ja henkilöstö on keskiössä toimintaa ja palveluja kehitettäessä. Vanhuspalveluiden käytössä olevien asiakaspalautemenetelmien ja mittareiden avulla saadaan luotettavaa tietoa esim. siitä, kuinka olemme pystyneet vastaamaan palveluiden kysyntään. Keskeiset asiakaspalautetulokset tullaan julkistamaan kaupungin tiedotuskanavien kautta. Tämä tehdään yhteistyössä kaupungin tiedottajan kanssa. Kuopion kaupungin vanhuspalvelujen palvelulupaukset kirjataan ydinprosessien kuvauksiin. Prosessit päivitetään suunnitelmallisesti seuraavan kerran syksyllä 2015. Perusturvan palvelualueella kaupungin sähköinen palautepalvelu on kehittämisvaiheessa, ja palvelulupaukset tullaan jatkossa linkittämään sinne kaupungin yleisen käytännön mukaisesti, samoin kuin omavalvontasuunnitelmiin, jotka pidetään julkisesti esillä työyksiköiden ilmoitustauluilla Kuopion vanhuspalveluissa asiakaslähtöisyyttä ja ikäihmisten osallisuutta tulevaisuuden palvelutuotannon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa kehitetään edelleen tavoitteellisesti ja konkreettisin keinoin. Haasteena on iäkkäiden, muistisairaiden asiakkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Heitä on huomattava osa vanhuspalvelujen asiakkaista, ja kaikilla heillä ei ole omaisia tai läheisiä, jotka toimisi yhteistyökumppaneina. Esitys Va. hoivajohtaja Merja Ylönen päättää antaa edellä olevan selvityksen lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Liitteet 5 Valtuustoaloite 13.4.2015.pdf Valmistelija Paula Smolander puh. 044 718 3640 Merja Ylönen puh. 044 718 6406 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 8 (8) hyväksyy va. hoivajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 9 (9)