Verensiirtoserologian laadunarviointi. Tarja-Terttu Pelliniemi

Samankaltaiset tiedostot
Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire?

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

VASTA-AINETUNNISTUS MITÄ NÄYTTEESTÄ TUTKITAAN VERIPALVELUSSA. Suvi Toivonen ja Marita Kaislaranta. Verikeskuspäivä

Ajankohtaisia asioita veriryhmätutkimuksista

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Opetusvideot verensiirtotutkimuksiin

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin

Veriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012

Verensiirrot Terhi Savinen Hemat. eval

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN ALKAEN

VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO. Perehdytysopas

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus. Sisko Takala

Kliininen kemia/tk (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA ALKAEN

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Verilogistiikan riskienhallinta

VERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

SPR VERIPALVELUN KUDOSSOPEUTUVUUSLABORATORION ELINSIIRTOTOIMINTAA KOSKEVAT PALVELUKUVAUKSET

VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016

Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

RASKAUSIMMUNISAATIOIDEN SEULONTAOHJELMA SUOMESSA

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

EU:n veridirektiivi ja veriturvatoiminta

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö

ABO-VERENSIIRROT. Verikeskuksessa työskentelevien bioanalyytikoiden ja laboratoriohoitajien osaamisen kartoittaminen

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

VERENSIIRTOTOIMINNAN OHJEISTUS TAMPEREEN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN HOITOHENKILÖSTÖLLE

Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus. Sisko Takala

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk

Luotettava vieritestaus. Satu Nokelainen FM, vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB

Apua, potilaallani on veriryhmävasta-aine!

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Rintasyövän ER, PR ja Ki-67: menetelmät ja värjäysten digitaaliavusteinen tulkinta. Jorma Isola, TaY

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA

Tämä ohje koskee aikuisten ja lasten maksan-, haiman-, sydämen-, keuhkon- ja ohutsuolensiirtoja.

Hyviä toimintatapoja koskevat ohjeistot veripalvelusektorille. Anu Puomila, ylitarkastaja puh

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

LABORATORIOTIEDOTE 80b/2016

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS)

VERENSIIRROT TYKSLABIN ALUEELLA

ULOSTEVILJELYJEN LAADUNARVIOINTI

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

ISLABIN UUSI VERIKES- KUSOHJELMISTO

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

LABORATORIOTIEDOTE 23/2008. Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk (5) Jakelussa mainitut

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Huumetestauksen tekniikkaa

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia?

VERENSIIRTOKÄYTÄNNÖT UUDISTUVAT HUSISSA: Pia Aronta, Nessa Mehrabipour, Liisa Mäki, Ulla Peltola, Katja Salmela HUSLAB, Verikeskukset,

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen

INR vieritestien laatu

VERENSIIRRON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN VUODEOSASTOLLA TURVALLINEN VERENSIIRTO

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Allogeenisen kantasolujen siirron saaneen potilaan verensiirrot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu

Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet

PIKAOHJEET Käytettäväksi vain Sofia-analysaattorin kanssa.

Verensiirto-ohjeistus

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL FEBRUARY 1999

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN

Transkriptio:

Verensiirtoserologian laadunarviointi Tarja-Terttu Pelliniemi 13.2.2004

Laadunarviointi Taustaa Sisäinen laadunvarmistus Ulkoinen laadunarviointi Tulevaisuuden näkymiä

8.2.2003 EU-Direktiivi

6 Artikla

10 Artikla

11 Artikla

Direktiivi ja verikeskukset Laatujärjestelmä Dokumentointi Henkilökunnan koulutus Jäljitettävyys Verivalmisteiden kuljetus Veriturvatoiminta

Sisäinen laadunvarmistus Jatkuvaa Kattavaa Hyväksymismenettelyt Korjaavat toimenpiteet

Sisäinen laadunvarmistus Reagenssit Tarvikkeet Laitteet Menetelmät

Sisäinen laadunvarmistus ABO Rh(D) määritys putkitekniikalla sarjakohtaiset pos. ja neg. kontrollit tulosten loogisuus: soluryhmä ja plasman isoagglutiniinit toistokontrollit ABO Rh(D) määritys pylväsagglutinaatiotekniikalla kasettien tulotarkastus ja määrävälein tapahtuva testaus tunnetuilla näytteillä automaatin toimivuuden testaus päivän alussa tulosten loogisuus: soluryhmä ja plasman isoagglutiniinit toistokontrollit

Sisäinen laadunvarmistus Antiglobuliinitekniikkaan perustuvat määritykset putkitekniikalla negatiivisen tuloksen varmistus Coombsin kontrollisoluilla seulonnan, vastaainetunnistuksen ja sopivuuuskokeen loogisuus verensiirtoreaktioiden selvitys LISS/COOMBS- kortit pylväsagglutinaatio tekniikalla kasettien tulotarkastus ja testaus määrävälein reagenssilla, joka antaa heikon positiivisen tuloksen automaatin toimivuuden testaus päivän alussa seulonnan, vastaainetunnistuksen ja sopivuuuskokeen loogisuus verensiirtoreaktioiden selvitys

Ulkoinen laadunarviointi Laboratorion suoriutuminen Laboratorion suoriutuminen muihin verrattuna Käytössä olevat menetelmät Poikkeamien aiheuttamat toimenpiteet Kirjallinen palaute selitysosa Suoriutuvuuden kumulatiivinen seuranta

Ulkoinen laadunarviointi Historiaa A. Rajamäki & A. Pirkola External quality control in blood transfusion serology: results from the Finnish proficiency testing programme in immunohaematology, 1976-1978 Scand J clin Lab Med 40, 249-252, 1980

Mitä uutta Agglutinaatioreaktioiden voimakkuuden tulostaminen Pisteytys Kumulatiivinen raportti suoriutuvuudesta tulossa

Pisteytys Pisteytyksellä ja jatkossa sen kumulatiivisella graafisella seurannalla on tarkoitus helpottaa laboratorioiden omaa suoriutuvuuden seurantaa ja olla apuna sisäisessä ja ulkoisessa auditoinnissa. Kierroksiin voidaan kuitenkin liittää myös sellaisia raja-arvoisia näytteitä, jotka jätetään pisteytyksen ulkopuolelle. Pisteytys perustuu WHO:n suosituksiin kansallisten kierrosten arvioimisesta

Pisteytys: ABO-määritys Reaktiovoimakkuudet Oikea agglutinaatioreaktion tulos ja voimakkuus: 1 piste/reaktio, yhteensä 4 pistettä/näyte Oikea, mutta voimakkuudeltaan suuresti poikkeava agglutinaatioreaktion voimakkuus: 0.5 pistettä/reaktio (esim 2+ vaikka odotettu olisi 4+) Väärä reaktiovoimakkuus: 0 pistettä Tulkinta Oikea tulkinta: 4 pistettä/näyte Maksimipisteet / näyte = 8

Pisteytys: Rh(D)-määritys Reaktiovoimakkuudet Oikea agglutinaatioreaktion tulos ja voimakkuus: 1 piste/reaktio, yhteensä 2 pistettä/näyte Oikea, mutta voimakkuudeltaan suuresti poikkeava agglutinaatioreaktion voimakkuus: 0.5 pistettä/reaktio (esim 2+ vaikka odotettu olisi 4+) Väärä reaktiovoimakkuus: 0 pistettä Tulkinta Oikea tulkinta: 2 pistettä/näyte Maksimipisteet / näyte = 4

Pisteytys: Vasta-aineseulonta ja suora antiglobuliinikoe Reaktiovoimakkuudet Oikea agglutinaatioreaktion tulos ja voimakkuus: 2 pistettä/reaktio Oikea, mutta voimakkuudeltaan suuresti poikkeava agglutinaatioreaktion voimakkuus: 1 piste (esim + vaikka odotettu olisi +++) Väärä reaktio 0 pistettä/reaktio Tulkinta Oikea tulkinta 2 pistettä/näyte Väärä tulkinta 0 pistettä/näyte Maksimipisteet / näyte = 4

Pisteytys: Sopivuuskokeet Oikea sopivuus Oikea epäsopivuus Väärä sopivuus Väärä epäsopivuus 10 pistettä / näyte 10 pistettä / näyte 0 pistettä / näyte 5 pistettä / näyte Kierroksella on 8 sopivuuskoetta -> maksimipisteet / kierros = 80

Agglutinaatioreaktioiden voimakkuus

ABO Rh(D)

ABO

Rh(D)

ABO Rh(D)

ABO

Palaute: ABO Rh(D) NÄYTTEET Potilas 1 (solut 1E ja seerumi 1S): A2 Rh (D) - positiivisen potilaan näyte. Seerumissa on heikko anti-a 1 -vasta-aine ja anti-b-isoagglutiniini. Potilas 2 (solut 2E ja seerumi 2S): A Rh (D) - negatiivisen potilaan näyte. Seerumissa on anti-bisoagglutiniini. SUORITUKSET Näytteistä tehtiin ABO- ja Rh (D) -määritykset. TULOKSET Vastaukset saatiin 64 suomalaisesta laboratoriosta (tot 148).

Palaute: ABO Rh(D) Potilas 1 Odotettu tulos oli, että potilaan veriryhmä on epäselvä (tai A2 mikäli laboratoriolla on käytettävissä menetelmä A:n alaryhmän tunnistamiseen). Viidessätoista laboratoriossa A-testisolujen ja potilaan seeruminäytteen välinen reaktio jäi negatiiviseksi ja tulokseksi saatiin siten A. Yksi laboratorio oli todennut, että seerumipuolen ylimääräinen agglutinaatio johtui anti-a1-vastaaineesta ja potilas kuuluu A2 alaryhmään, mutta oli normaalin vastauskäytäntönsä mukaisesti vastannut tulokseksi A.

Palaute: ABO Rh(D) Potilas 2 Odotettu tulos: A Yksi laboratorio oli jättänyt tulkinnan merkitsemättä ja yksi laboratorio ei ollut todennut agglutinaatiota B-testisolujen ja seerumin 2S välillä ja ABO-ryhmä oli siten jäänyt epäselväksi. Muut tulokset olivat oikein ja agglutinaatioreaktioiden voimakkuudet olivat odotusten mukaiset.

Palaute Rh(D) Potilas 1 Rh (D)-positiivinen. Kaikki laboratoriot saivat odotetun tuloksen. Potilas 2 Rh (D)-negatiivinen. Kaikki laboratoriot saivat odotetun tuloksen. Agglutinaatioreaktion voimakkuudet olivat odotusten mukaiset

Palaute: ABO KOMMENTTEJA Veriryhmämäärityksessä voidaan saada epäselvä tulos, jos potilas kuuluu A:n alaryhmään A2 ja hänellä on seerumissa anti-a1-vasta-aine. Anti-A1-vastaaineella ei ole kliinistä merkitystä, mutta veriryhmämäärityksessä todetun ristiriitaisuuden syy on selvitettävä ennen veriryhmävastauksen antamista. Erot eri menetelmäryhmien välillä johtuvat tekniikoiden ja reagenssien herkkyyseroista anti-a1- vasta-aineen toteamisessa. Näytettä 1 ei pisteytetty.

Vasta-aineseulonta

Vasta-aineseulonta Reaktiovoimakkuus

Seulonta

Sopivuuskoe

Sopivuuskoe

Sopivuuskoe

Palaute: Sopivuuskoe NÄYTTEET Seerumi 3S. A-veriryhmään kuuluvan potilaan seerumia, jossa on anti-cde vasta-aine ja anti-b-isoagglutiniini. Seerumi 4S. A-veriryhmään kuuluvan potilaan seerumia, jossa on anti-b-isoagglutiniini. Solut 5E. A Rh (D) -negatiivisen luovuttajan punasoluja, jotka ovat negatiivisia C ja E antigeenien suhteen. Solut 6E. A Rh (D) -negatiivisen luovuttajan punasoluja, jotka ovat positiivisia C-antigeenin ja negatiivisia E-antigeenin suhteen. Solut 7E. A Rh (D) -negatiivisen luovuttajan punasoluja, jotka ovat negatiivisia C ja E antigeenien suhteen. Solut 8E. A Rh (D) -negatiivisen luovuttajan punasoluja, jotka ovat negatiivisia C ja E antigeenien suhteen.

Palaute: Sopivuuskoe SUORITUKSET Seerumeista 3S ja 4S tehtiin vastaaineseulonta. Sopivuuskokeet kuvasivat tilannetta, jossa kahdelle potilaalle (näytteet 3S ja 4S) ristataan kummallekin neljä punasoluyksikköä (näytteet 5E-8E). TULOKSET Vastaukset saatiin 62 suomalaisesta laboratoriosta (tot. 104).

Palaute: Vasta-aineseulonta Potilaan 3S kohdalla odotettu tulos oli, että vasta-aineseulonta on positiivinen. Odotettu reaktiovoimakkuus oli pylväsagglutinaatiomenetelmillä 2+ 3+ ja putkimenetelmällä 1+ 3+. Kaikki laboratoriot saivat odotetun tuloksen. Potilaan 4S kohdalla odotettu tulos oli, että vasta-aineseulonta on negatiivinen. Kaikki tulokset olivat odotusten mukaiset.

Palaute: Sopivuuskoe Potilas 3: odotettu tulos oli, että veriyksiköt 5E, 7E ja 8E ovat sopivia ja yksikkö 6E epäsopiva. Epäsopivuuden syynä oli anti-cde vasta-aine ja solujen 6E C-positiivisuus. Odotettu reaktiovoimakkuus oli 1+ 2+. Kokeessa 3S/5E yksi laboratorio oli jättänyt tulkinnan kirjaamatta (agglutinaatioreaktion voimakkuus oli oikein). Kokeessa 3S/6E yksi laboratorio oli saanut väärän negatiivisen tuloksen. Potilas 4: odotettu tulos oli, että kaikki sopivuuskokeet ovat negatiiviset. Yksi laboratorio oli saanut väärän positiivisen tuloksen kokeessa 4S/7E.

Palaute: Vasta-aineseulonta KOMMENTTEJA Vasta-aineiden seulonnassa tulokset olivat erinomaiset. Kaikki laboratoriot saivat odotetun tuloksen ja agglutinaatioreaktioiden voimakkuudet vaihtelivat vain hyvin vähän. Sopivuuskokeissa todettiin yksi väärä sopivuus (1.6 %), yksi väärä epäsopivuus (0.2 %) ja yksi puuttuva tulkinta (0.2 %).

Suora antiglobuliinikoe

Suora antiglobuliinikoe

Palaute: Suora antiglobuliinikoe NÄYTTEET Solut 9E: Suora antiglobuliinikoe on negatiivinen. Solut 10E: Suora antiglobuliinikoe on heikosti positiivinen (odotettu reaktiovoimakkuus 1+ 2+ DiaMedin pylväsagglutinaatiomenetelmällä, 2+ 3+ BioVuen pylväsagglutinaatiomenetelmällä ja +w 1+ putkitekniikalla). SUORITUS Näytteestä pyydettiin tekemään suora antiglobuliinikoe (polyspesifisellä antiseerumilla). TULOKSET Vastaukset saatiin 52 suomalaisesta laboratoriosta (tot 98).

Palaute: Suora antiglobuliinikoe Näytteessä 9E kaikki laboratoriot saivat odotetusti negatiivisen tuloksen. Näytteestä 10E sai kaksi putkitekniikkaa käyttävää laboratoriota väärän negatiivisen tuloksen. Muut laboratoriot saivat odotetun positiivisen tuloksen. KOMMENTTEJA Väärien negatiivisten tulosten osuus oli 3.8 % näytteessä, joka oli heikosti positiivinen. Koska agglutinaatioreaktion voimakkuus näytteessä 10E vaihteli suuresti käytetystä tekniikasta riippuen, näytettä 10E ei pisteytetty.

ABO-määritys 1/03 1/03 2/03 2/03 3/03 3/03 Odotettu tulos Epäselvä Epäselvä A A A A Osallistujia 65 65 61 61 64 64 Odotetun tuloksen sai 100 % 100 % 100 % 97 % 1/03: Heikko B, jossa seerumissa anti-a ja heikko anti-b 3/03: A 2, jossa seerumissa anti-b ja anti-a 1

Rh(D)-määritys 1/03 1/03 2/03 2/03 3/03 3/03 Odotettu tulos pos pos heikko pos neg pos neg Osallistujia 65 65 61 61 64 64 Odotetun tuloksen sai 100 % 69 % 100 % 98 %* 100 % 100 % * Väärä Rh(D) positiivinen tulos!

Vasta-aineiden seulonta 1/03 1/03 2/03 2/03 3/03 3/03 Odotettu tulos neg neg pos heikko neg pos neg Osallistujia 62 62 58 58 62 62 Odotetun tuloksen sai 100% 100 % 93 % 100 % 100 % 100 % 2/03: anti-jka, heikko 3/03: anti-cde

Suora antiglobuliinikoe 1/03 1/03 2/03 2/03 3/03 3/03 Odotettu tulos neg pos heikko pos pos heikko neg pos heikko Osallistujia 52 52 47 47 52 52 Odotetun tuloksen sai 100% 98 % 100 % 98 % 100 % 96 %

Sopivuuskoe Kierros 1/03 Kierros 2/03 Kierros 3/03 Osallistujia 62 58 62 Oikea sopivuus 98 % 92 % 98 % Oikea epäsopivuus 100 % 99 % 99 % Väärä sopivuus 2.4 %* 8 %** 1.6 % Väärä epäsopivuus 0 % 0.7 % 0.2 % * solut positiivisia suorassa antiglobliinikokeessa ** seerumissa heikko anti-jka

Ulkoisen laadunarvioinnin kansainväliset ohjelmat CAP UKNeqas 10 kierrosta vuodessa 6 vasta-aineiden seulonta ja tunnistus 4 lisäksi veriryhmämääritys ja sopivuuskoe Sakkopisteitä Brittiläiset standardit

Tulevaisuus Pisteytyksen vakiinnuttaminen Kumulatiivisen suoriutuvuuden graafinen esittäminen Ongelmien ajantasaistaminen käytännön tarpeita vastaavaksi Yhteis-Eurooppalaisten / kansainvälisten trendien seuraaminen

Kiitokset Kuulijoille mielenkiinnosta TYKS:n verikeskuksen henkilökunnalle 25-vuoden antoisasta yhteistyöstä SPRV:lle innostuneesta ja uupumattomasta yhteistyöstä kierrosten suunnittelussa ja toteuttamisessa Labquality Oy:lle ja sen henkilökunnalle innostavasta, kannustavasta ja asiantuntevasta yhteistyöstä Tomi Koskelle lupauksesta toimia asiantuntijana tulevilla kierroksilla