Verilogistiikan riskienhallinta

Transkriptio

1 Veren matka luovuttajalta potilaalle: Verilogistiikan riskienhallinta Eeva Nyberg-Oksanen Riskienhallintapäällikkö

2 Aiheena Veripalvelun ja verivalmisteiden yleisesittely Verivalmisteiden i id tilaustoimitusketjun t i it tj esittely toimitusketjun katkeamisen riskejä Veripalvelun riskienhallinta Toimintaympäristön erityispiirteet: haasteet ja hallintakeinot Veren saanti perustuu vapaehtoisiin luovuttajiin Verenkäytön ja varastojen ennustettavuuden haasteet Muita Veripalvelun toimitusketjuja

3 Veripalvelu

4 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu toiminta i t on voittoa tavoittelematonta t t vuosibudjetti 70 milj. euroa verenluovuttajaa > verenluovutusta t > potilasta t Luomme mahdollisuuksia s a elämän ä pelastamiseen see verivalmisteet potilastutkimukset raskaudenaikaiset veriryhmätutkimukset kudossopeutuvuustutkimukset kantasolusiirteet kudospalvelut lääkevälitys tutkimus ja tuotekehitys

5 Osa suomalaista terveydenhuoltoa Veripalvelu hoitaa keskitetysti veripalvelutoimintaa Suomessa verta voi luovuttaa Veripalvelun toimipisteissä ja verenluovutustilaisuuksissa sairaalat tilaavat tarvitsemansa valmisteet Veripalvelusta Veripalvelun laboratorioissa tutkitaan myös potilasnäytteitä kantasolu- ja elinsiirtojen kudossopeutuvuustutkimukset raskaudenaikaiset veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainetutkimukset vuoto- ja tukostaipumustutkimukset ongelmalliset veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainemääritykset Toimintaa i säätelevät ät ja ohjeistavat t useat tahot t EU:n veridirektiivi ja Suomen laki veripalvelutoiminnasta kansainväliset veripalvelualan suositukset ja Veripalvelun omat ohjeet valvova viranomainen i Lääkelaitos

6 Veripalvelun talous Itsenäinen Suomen Punaisen Ristin laitos Veripalvelu ei saa tukea emoorganisaatiolta eikä sen varoja käytetä muuhun Punaisen Ristin toimintaan 10 % 7 % 2 % Veripalvelu ei saa tukea yhteiskunnalta sairaalat maksavat Veripalvelulle valmisteista ja palveluista poikkeus: tutkimusprojekteille myönnettävä ulkopuolinen rahoitus Veripalvelu ei tavoittele voittoa, vaan lähtökohtana on potilaan hyvinvointi liikevaihto 77 miljoonaa euroa (2008) 27 % Verivalmisteet Lääkkeet Laboratoriotutkimukset Plasmaraaka-aine Muut 54 %

7 Veripalvelu 16 paikkakunnalla 12 veripalvelutoimistoa veren keräys 4 aluekeskusta Oulu, Kuopio, Tampere, Turku veren keräys, verivalmisteiden tuotanto ja/tai jakelu Veripalvelukeskus Helsingin Kivihaka veren keräys, luovutetun veren testaus, verivalmisteiden tuotanto ja jakelu, muut Veripalvelun toiminnot Liikkuva veripalvelu yli 1000 liikkuvan veripalvelun tilaisuutta ympäri maan vuosittain Kokkola Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Hämeenlinna Rovaniemi Oulu Kuopio Joensuu Jyväskylä Mikkeli Lahti 7 Lappeenranta Helsinki

8 Verensiirtojen historiaa 1600-luvulla ensimmäiset verensiirrot eläimeltä ihmiselle luonteenpiirteiden uskottiin siirtyvän veren mukana 1800-luvulla verensiirrot ihmiseltä ihmiselle 1900 Karl Landsteiner löysi ABO-veriryhmät edellytys turvallisille verensiirroille 1913 ensimmäinen verensiirto Suomessa osa verensiirroista suoria 1950-luvulle asti

9 Veripalvelun historiaa 1935 Partiolaisten Veriliitto vapaaehtoisuus, maksuttomuus Puolustusvoimain Veripalvelu verta alettiin kerätä pulloihin 1948 Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu nopeasti koko o Suomen kattava a organisaatio o liikkuva veripalvelu vuodesta 1954 Harri Nevanlinna johtajana konjakkia ja kahvia verenluovuttajille

10 Veripalvelun kuusi vuosikymmentä Ensimmäisenä toimintavuotena verenluovutusta veri käytettiin joko kokoverenä tai plasmana 1950-luvulla veren käyttö sairaaloissa kasvaa liikkuvan veripalvelun toiminta alkaa luvulla siirrytään asteittain keräämään verta muovipusseihin veren eri osien erottelu ja tehokkaampi käyttö mahdollistuu 1970 Veripalveluun keskitetään elinsiirtoihin liittyvät kudostyypitykset ja sopivuuskokeet 1980-luvulla kokoveri korvataan punasolu- ja verihiutalevalmisteilla 1992 perustetaan Luuytimenluovuttajarekisteri ja 1998 Istukkaveripalvelu hoidot kantasoluilla mahdollistuvat 2000-luvulla verenluovutus perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen

11 Mitä veri on, mitä siitä tehdään?

12 5 litraa verta Plasma kuljettaa ravinteita sisältää vasta-aineita it ja veren hyytymistekijöitä Punasolut kuljettavat happea Verihiutaleet t (trombosyytit) tit) auttavat verenvuotojen tyrehdyttämisessä Valkosolut huolehtivat vastustuskyvystä

13 Verestä valmisteeksi Luovutettua verta ei anneta potilaalle sellaisenaan Veren osat erotellaan toisistaan ja niistä tehdään verivalmisteita ja lääkkeitä punasoluvalmisteet verihiutalevalmisteet plasmalääkkeet, mm. Octaplas (jääplasma) hyytymistekijävalmisteet immunoglobuliinit Potilas saa vain tarvitsemaansa veren osaa - hoito on tehokkaampaa ja turvallisempaa

14 Veren matka luovuttajalta potilaalle Veren testaus Verenluovuttaja 450 ml Valkosolujen poisto Yhdistäminen, valkosolujen poisto Punasoluvalmisteet Punasolut Veri- hiutaleet Verihiutalevalmisteet Varastointi, jatkokäsittely, jakelu sairaalaan Potilas Plasma Pakastus, kuljetus lääketehtaalle Plasmalääkkeet Kuljetus Veripalveluun, jakelu sairaalaan

15 Veripalvelun tilaustoimitusketju

16 Tilaustoimitusketju Rekrytointi Luovutus Testaus Valmistus Varastointi Jakelu Varastointi Jatkokäsittely Käyttö Näyttää yksinkertaiselta -> sisältää ns. tavanomaisia toimitusketjun katkeamisen ja toiminnan jatkuvuuden riskejä ja -> erityispiirteitä, jotka tuovat omat riskit ja haasteet

17 Tilaustoimitusketjun katkeamisen riskit Luovuttajat: vapaehtoisten sopivien luovuttajien saanti päivittäin, tasaisesti ja säännöllisesti luovuttajien sairastuminen esim. Pandemia reagoiminen poikkeustilanteisiin ja veripulaan ei riski, päinvastoin luovutushalukkuus korkealla Materiaalien (mm. veripussit, i suodattimet, reagenssit) varastoriskit enenevissä määrin keskittyneet muutamaan toimijaan yritysostojen kautta toimitusketjut pidentyneet ja tehostuneet perinteisiä varmuusvarastoja pienennetty Laitteiden toimintavarmuus kriittisissä valmisteiden vapautustesteissä Erityisesti infektiotestit käytössä uusi herkempi teknologia potilasturvallisuuden parantamiseksi, jolla korkeampi riski vikaantua kuin aikaisemmalla teknologialla Vasteaika testituloksille kuitenkin edelleen alle 24h

18 Veripalvelun riskienhallinta

19 Veripalvelun riskienhallinnan viitekehys Veripalvelun toiminta Strategiset valinnat Resurssit Toiminta Potilaat ja luovuttajat Julkisuuskuva Muu SPR:n toiminta

20 Veripalvelun tärkeimmät riskit 1. Potilaiden haitat 2. Verenluovuttajien haitat 3. Verivalmisteiden riittävyys 4. Tietoturva 5. Taloudelliset riskit 6. Henkilöstöriskit 7. Julkisuuskuva/brändin k hallinta

21 Toimintaympäristön erityispiirteet Luovuttajien rekrytointi Biologinen materiaali Verenkäytön ja siten varastojen ennustettavuus Jäljitettävyys luovuttajalta potilaalle

22 Verta ei voi korvata lääkkeillä Vuosittain noin potilasta saa hoitoa verivalmisteilla leikkauspotilas syöpäpotilas onnettomuuden uhri anemisoitunut vanhus synnyttäjä, keskosvauva verenvuototautia sairastava Joka arkipäivä tarvitaan yli luovuttajaa säännölliset luovuttajat t erityisen i tärkeitä tavoitteena tasainen verenotto sekä 22 ennakointi ja reagointi veren tarpeeseen

23 Kuka sopii luovuttajaksi? Verta voi luovuttaa, jos on terve vuotias ja vähintään 50 kiloa painava Hemoglobiinirajat naiset g/l miehet g/l Pari, kolme kertaa vuodessa naiset luovutusten välissä vähintään 90 vrk max. 4 kertaa vuodessa miehet luovutusten välissä vähintään 60 vrk max. 6 kertaa vuodessa

24 Aina ei voi luovuttaa Väliaikainen ik i luovutuskielto, lt esim. flunssa 2 viikkoa lääkekuuri 2 viikkoa (yleensä) tatuointi, lävistys, korvien rei'itys itys 4 kk uusi seksikumppani 4 kk raskaus, synnytys 12 kk Pysyvä luovutuskielto, esim. krooniset sairaudet (esim. sydänsairaudet) lääkehoidossa oleva diabetes veren välityksellä tarttuvat sairaudet (HIV, hepatiitti) miesten välinen seksi yli 6 kk Britanniassa i Maksuton infopuhelin Sopivuus verenluovuttajaksi arvioidaan aina paikan päällä

25 Turvallisuuden kulmakivet Vapaaehtoisuus, maksuttomuus Luovuttajien huolellinen valinta luovuttajan ja potilaan turvallisuus kaikki eivät voi luovuttaa verta aina ei voi luovuttaa verta Verestä tehtävät tutkimukset ABO-, Rh- ja Kell-veriryhmätekijät HI-virus, hepatiittivirukset A, B ja C, syfilisbakteeri, parvovirus tuore tartunta ei näy tutkimuksissa HIV: 6 vrk HCV: 3 vrk HBV: 25 vrk Verta ei saa luovuttaa, jos epäilee saaneensa HIV- tai hepatiittitartunnan

26 Suomalaisten veriryhmät B Rh(D) neg 2 % AB Rh(D) neg 1 % AB Rh(D) pos Kaikkien veriryhmien 7 % luovuttajia tarvitaan joka 2 % arkipäivä B Rh(D) pos 15 % A Rh(D) pos 37 % Potilas saa pääsääntöisesti oman veriryhmänsä ä mukaista valmistetta O Rh(D) neg 5 % O Rh neg on "hätäveri", jota voi antaa kaikkien veriryhmien potilaille O Rh(D) pos 28 % A Rh(D) neg 5 %

27 Onnistunut verensiirto -prosessi Asiakas Osasto verensiirron valmistelu Verikeskus vastaaineseulonta ja tunnistus Verikeskus verivalmistei den tilaus Verikeskus Verivalmisteen sopivuuskoe Verikeskus toimittaa valmisteet osastolle Osasto Verensiirto Osasto/verikeskus mahdollinen haittavaikutusilmoit us Verikeskus: tarkistaa laskun Talousosasto maksaa laskun Näytteinfo: näytteiden käsittely Laboratorio tutkimus ja vastaukset Tilauskeskus vastaanottaa tilauksen Jakelu: Toimittaa valmisteet Tuotanto valmistus Veriturvatoimisto käsittelee haittavaikutusilmoit uksen Talousosasto asiakkaan laskutus Asiantuntijapalvelu Yleinen ohjeistus esim. asiakastiedottaminen, verkkopalvelut, painettu materiaali Asiakasvastuulliset ja asiantuntijat: palautteen käsittely

28 Haasteet toimintaympäristössä (1) Luovuttajat vapaehtoisia 5 päivänä viikossa luovuttavat omaa verta vastuu luovuttajahaittojen minimoimisesta Verenkäytön ennustettavuus Veriryhmät: päätekijöitä 8: A/B/O/AB +- O- veri käy kaikille ns. hätäveri, osuus 5% Kiireellisyys ja säilyvyys kiireellisimpiä erikoisvalmisteita ei voida tehdä varastoon trombosyytit 5 päivää punasolut 35 päivää vastuu luovuttajalahjan hyödyntämisestä

29 Haasteet toimintaympäristössä (2) Laatuvaatimukset Vapautuskriteerit Potilaan haittojen riskienhallinta asettaa tiukat vapautuskriteerit Jäljitettävyys Tuote ja sen olosuhteet jäljitettävä luovuttajalta potilaalle Verenkuljetuksen vaatimukset Lämpötilakontrolloidut kuljetusolosuhteet Kiireellisyys ja säilyvyys Ambulanssi ei ota verivalmisteita kuljettaakseen, Taksit liikennesääntöjen rajoissa Voittoa tavoittelematon julkishyödyllisiä palveluja ja valmisteita tuottava: "halvasti mutta nopeasti" Lentojen vähenemiset ja Suomen välimatkat

30 Hallintakeinot tilausketju: luovuttajarekrytointi (1) Vapaehtoisia luovuttajia voidaan houkutella hyvällä luovutuskokemuksella ja palvelulla sitouttamalla: asiakaskirjeet sähköpostilla ensiluovuttajien tyytyväisyysmittaukset sähköpostilla O- ja A+ luovuttajien kannustaminen ajanvaraus (tulossa) kutsuilla: tekstiviestit kutsukortit puhelinsoitot luovuttajapaneelit erikoisvalmisteille/harvinaisimmille verille madaltamalla kynnystä kysyä: sovitko luovuttajaksi testi info puhelin, www-sivut lisäämällä ällä tunnettavuutta: tt tt haastekampanjat radiospotit lehtimainokset Mutta kaikki eivät sovi luovuttajaksi

31 Hallintakeinot tilausketju: luovuttajarekrytointi (2) Radiomainontaa

32 Hallintakeinot toimitusketju: Verenkäytön ja verivarastojen hallinta Yhteistyö sairaalan verikeskuksen kanssa: Ketju hanke vuodesta 2004 varastonhallinta valtakunnalliseksi sairaaloiden ja Veripalvelun yhteistyöllä tavoitteena varastotasojen ohjaus, niukkuuden jakaminen ja varaston koon seuranta ja verenkäytön ennustaminen Verikeskuksilla ja tilauskeskuksella ymmärrys toistensa prosesseista, viiveistä yöaikaan jne. keinoina keskitetty Veripalvelun tilauskeskus Veripalvelun jakeluhoitaja verikeskuksen tiloissa ja myöhemmin veripalvelu omistaa sairaalan verikeskuksen varastot automaattinen varastojen täydennys ja sopimuskuljetukset kiiretoimituslupaus ja vanhenemishävikin korvaaminen

33 Muita Veripalvelun toimitusketjuja plasmalääkkeet neuvola- ja potilastutkimukset kudospalvelut kantasolut 10 % 7 % 2 % 54 % 27 % Verivalmisteet Lääkkeet Laboratoriotutkimukset Plasmaraaka-aine Muut