SIIKAJOKI REVONLAHTI

SIIKAJOKI REVONLAHTI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SELOSTUSLUONNOS 2013/2 Asemakaavan muutos koskee Revonlahden asemakaavan tiloja RN:ot 34:10, 34:39, 34:49, 34:66, 34:145, 34:151, 34:157, 34:169, 66:2 ja 105:5. Asemakaavan laajennus koskee Revonlahden asemakaavan tiloja RN:ot 35:29, 35:38, 66:1 ja 105:5. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat Revonlahden asemkaavan korttelit 3, 11, 42 ja 53 sekä niihin liittyvät katu,- liikenne-, virkistys-, erityis-, sekä vesialueet. AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Asemakaavan muutos on tullut vireille 11.4.2011 khall 18 Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.2011 xx Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.2011 xx Siikajoen kunta Siikasavontie 1A 92400 Ruukki

Tämä selostus liittyy xx.xx.2013 päivättyyn asemakaavakarttaan, sis. otteen voimassa olevasta asemakaavasta. LIITTEET 1. Seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valokuvat AIRIX Ympäristö Oy / Iikka Ranta 2

Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.2 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan vaikutukset... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 14 7 LÄHTEET... 15 3

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Siikajoen Revonlahdella Valtatie 8:n varressa. Alue rajautuu Revonlahden asemakaava-alueen itä- ja länsirajalle. Alue on osittain rakentunutta pientalovaltaista asuinaluetta ja sijaitsee aivan Siikajoen varrella. Suunnittelualue sijaitsee Siikajoen varressa joen molemmin puolin valtatien 8 varressa noin 25 km Raahesta itään, Revonlahden kohdalla, Siikajoen kunnassa. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Päätös asemakaavan muutoksen ja laajennuksen käynnistämisestä tehtiin kunnanhallituksessa xx.2013 ( x). Kaavamuutoksen- ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos asetettiin nähtäville Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä.. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.20xx xx 4

3 LÄHTÖKOHDAT Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue on laatinut tiesuunitelman Valtatien 8 liikennejärjestelyt Revonlahden kohdalla, Siikajoki. Suunnitelma käsittää valtatien 8 kevyen liikenteen järjestelyt Revonlahdentien (mt8110) liittymän ja Kirkkotien liittymän välisellä tiejaksolla sekä liittymä- ja linja-autopysäkkijärjestelyt valtatien 8 ja Ruukintien (mt807) sekä valtatien 8 ja Revonlahdentien (mt8110) liittymissä. Tiesuunnitelmassa määritetään rakennettavien väylien sijainti ja korkeusasema sekä tarvittava tiealue. Kaavamuutos- ja laajennustyö perustuu vt8 ja mt 807 liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyihin. Kaavatyön aikataulu kytketään tiesuunnitelman aikatauluun. Tiesuunnitelma valmistuu tammi- helmikuun vaihteessa ja se asetetaan nähtäville yhtä aikaa kaavaluonnoksen kanssa helmi-maaliskuun aikana. Tie- ja kaavasuunnittelun lähtökohtana on kohteista vuonna 2012 laaditun Siikajoen liikenneturvallisuussuunnitelman mukaiset toimenpiteet.(plaana Oy) 3.1 Alueen yleiskuvaus Nykytilassaan valtatien 8 tieympäristö on luonnonmukainen ja tieluiskat ovat nurmetettu. Tieympäristö rajautuu suunnittelujaksolla asuinkiinteistöihin, luonnontilaisiin metsäalueisiin ja viljeltyihin peltoalueisiin. Suunnittelualueella on myös erillisiä istutuksia kiinteistöjen kohdalla. Tiealueen ympäristö on kauttaaltaan käsiteltyä, eikä luonnontilaista ympäristöä juuri ole. Alueen halki virtaa Siikajoki, jonka rantatöyräillä kasvaa luonnonvaraista puustoa. Siikajoen ylittävän sillan koillispuolella on puistomaisesti käsiteltyä aluetta, ja rannan kasvillisuutta on harvennettu siten, että alueen halki avautuu jokinäkymiä. Suunnittelualueen ainoa vesistö on alueen halki virtaava Siikajoki, joka on noin 160 km pitkä joki. Se alkaa Pyhännän kunnan alueelta useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja laskee Perämereen Siikajoen kunnan alueella. Vuosien 2000-2003 vedenlaatuaineistoon perustuvassa yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Siikajoki kuuluu aivan ylimpiä osiaan lukuun ottamatta luokkaan välttävä. Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Suunnittelualueen ympäristö Revonlahden taajamakeskustan alueella Siikajoen ylittävän sillan kaakkoispuolella on osittain rakentunutta pientalovaltaista asuinaluetta, joka on rakentunut pääosin 1970-80-luvuilla. Suunnittelualueen pohjoispuollella ympäristö on Siikajoen varteen sijoittunutta haja-asutusluonteista maatalousaluetta. Sillan koillispuolella on Revonlahden vanha kirkko ja lounaispulella Revonlahden koulu. Sillan luoteispuolella sijaitsee mm. kulttuurihistoriallisesti arvokkaat vanha pappila pihapiireineen ja Suomen sodan muistomerkki. Lisäksi alueella on yksityinen kennel ja päiväkoti, jonka ympärille on kaavoitettu 2007 uusi pientaloalue. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Revonlahden kirkko ja pappila ympäristöineen on osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurimaisema-alueena. Museovirasto on päivittänyt valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen inventoinnin (RKY/2009) www.rky.fi. Revonlahden kirkko ei ole mukana inventoinnissa, mutta kohde on edelleen maakunnallisesti merkittävä. 5

Suunnittelualue kuuluu maakunnallisesti merkittävään Siikajoen kulttuurimaisemaan. Alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tieverkko ja liittymät Revonlahden kohdalla on Liikenneviraston ylläpitämiä yleisiä teitä: Valtatie 8 itä-länsisuunnassa, maantie 8110 ja maantie 807 etelä-pohjoissuunnassa. Kaavamuutosalueella on yksi yleisen tien liittymää ja kolme kaavatieliittymää. Valtatie 8:aan liittyviä kaavateitä Revonlahden kohdalla ovat, Kirkkotie ja Keskuskatu sekä Siikajoentie (Siikajoentie on kaavatie asemakaavoitetulla alueella Kasitieltä n. 500 metriä pohjoiseen, minkä jälkeen se muuttuu jälleen yleiseksi tieksi). Nykyisiä valtatien 8 liittymiä ei ole kanavoitu. Maantiellä 807 liikennettä valtatielle 8 ohjataan keskisaarekkeilla. Liittymissä olevat nykyiset linja-autopysäkit eivät ole Liikenneviraston ohjeiden mukaiset. Suunnittelualueella on kevyen liikenteen väylä valtatien eteläpuolella Ruukintien (mt807) liittymästä Neste Taukokartanolle saakka. Valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL 2011) oli vuonna 2011 noin 5 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvoja oli noin 630 ajoneuvoa (12 %).(Plaana Oy) Suunnittelualueen tieverkko (Plaana Oy) Mt 807 Siikajoentie (Mt 807) on kaavatie asemakaavoitetulla alueella Kasitieltä n. 500 metriä pohjoiseen, minkä jälkeen se muuttuu jälleen yleiseksi tieksi 6

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistama Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi 25.8.2006 KHO:n tekemällä päätöksellä. Alue rajautuu taajamatoimintojen alueeseen (A). Alue kuuluu myös kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalueeseen (kmk) sekä Siikajokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-4). (Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle.) Alueelle on kaavassa merkitty viheryhteystarve (vihreä katkoviiva) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (v.sin. vaakaviiva rasteri). Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti (vaaleanp.pisteviiva): Uutena kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävänä tienä on osoitettu Siikajoen eteläpuolinen tie Revonlahti- Siikajoki, joka on säilynyt maisemallisesti ja kulttuurisesti arvokkaana tienä. Seutukaavassa se on vielä seututienä, mutta maakuntakaavassa se on edellä mainitusta syystä katsottu paremmaksi kehittää joen pohjoispuolista tietä seututietasoisena. Ote maakuntakaavasta 7

Yleiskaava Suunnittelualueella, joen itäpuolella on voimassa 25.6.2001 hyväksytty Revonlahden osayleiskaava. Joen länsipuolella on voimassa 22.4.2009 hyväksytty Revonlahden osayleiskaavan muutos. Valtatie 8 on osoitettu kaavoissa valtatienä ja sille on osoitettu merkintä Joukkoliikenteen yhteystarve ja kehittämiskäytävä. Valtatien eteläpuolelle on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarvemerkintä välille Keskuskatu mt 8110. Koko suunnittelualue kuuluu seudullisesti merkittävään kulttuurimaisema-alueeseen. Revonlahden kirkko ja pappila ympäristöineen on osoitettu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurimaisema-alueena. Museovirasto on päivittänyt valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen inventoinnin (RKY/2009) www.rky.fi. Revonlahden kirkko ei ole mukana inventoinnissa, mutta kohde on edelleen maakunnallisesti merkittävä. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta 8

Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa eri aikoina valmistunut Revonlahden asemakaava. Ote voimassa olevasta asemakaavasta Asemakaavan perusselvitykset Kaavoitusta varten tarvittavat lähtötiedot saadaan pääosin Siikajoen kunnasta. Työssä hyödynnetään parhaillaan laadittavana olevan tiesuunnitelman selvityksiä ja suunnitelmia. 9

4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti tiesuunnitelman mukaiset 8-tien varren parannustoimenpiteet. Kaavallinen tarkastelu tehdään pääosin nykyiselle kaava-alueelle. Nykyistä asemakaavaa laajennetaan asemakaava-alueen eteläpuolella Ruukintiestä Raahen suuntaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Päätös asemakaavan muutoksen käynnistämisestä tehtiin kunnanhallituksessa x.x.2013 ( x). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat mm. Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat, yrittäjät, yhdistykset ja yhteisöt Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asemakaavan muutoksen luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma päätettiin asettaa nähtäville samalla kertaa xx.xx.-xx.xx.2013 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta annettiin kaikkiaan xx lausuntoa ja xx mielipidettä. Kaavaehdotus pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja asetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2013 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta annettiin xx lausuntoa ja xx muistutusta. Annetun palautteen pohjalta kaavaehdotusta tarkistettiin ja tarkistettu kaavaehdotus vietiin hyväksymismenettelyyn. 4.3.2 Viranomaisyhteistyö Tarvittavilta viranomaisilta pyydettiin lausunnot sekä kaavan luonnos- että ehdotusvaiheessa. 10

4.4 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti tiesuunnitelman mukaiset 8-tien varren kevyenliikenteen parannustoimenpiteet. Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista keskeisimpiä ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia yhteysverkostoja koskevat tavoitteet. Maakuntakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. (Ks. kohta 3.2.1) Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus: MRL 50 Asemakaavan tarkoitus: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, taajama- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää 11

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Pohjois- Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue teki päätöksen Revonlahden kevyen liikenteen järjestelyjen suunnittelun käynnistämisestä keväällä 2012 ja Tie- ja rakennussuunnitelman laatimistyö käynnistyi vuoden 2012 kesällä. Kaavamuutoksella mahdollistetaan em. liikennesuunnitelman toteutus. Valtatien 8 ja Ruukintien (mt807) liittymään esitetään rakennettavaksi kanavoitu nelihaaraliittymä (vasemmalle kääntyvien kaistat, korotetut saarekkeet ja saarekkeet liittyville suunnille). Liittymäjärjestelyjen johdosta Revonlahden kevyen liikenteen alikulkukäytävää jatketaan molemmista päistä noin 3,0 metriä. Liittymäalueella tietä levitetään 12,5 metristä 17,0 metriin. Levityksen johdosta valtatien alittavan nykyisen kevyen liikenteen väylän tasausta muutetaan ja samalla parannetaan alittavan kevyen liikenteen väylän rakennetta ja kuivatusta. Valtatien 8 eteläpuolella olevan nykyisen kevyen liikenteen väylän tasausta muutetaan uuden kanavoinnin vuoksi Ruukintien (mt807) liittymässä. Valtatien nopeusrajoitus suunnittelualueella pysyy nykyisessä 60 km/h. Lisäksi kaavamuutosalueen ulkopuolella olevaan Valtatien 8 ja Revonlahdentien (mt8110) liittymään esitetään rakennettavaksi kanavoitu nelihaaraliittymä ajoratamaalauksilla. Tiesuunnitelmassa esitetään rakennettavaksi valtatien 8 pohjoispuolelle erillinen kevyen liikenteen väylä välille Kirkkotie Revonlahdentie (mt8110). (Plaana Oy) Valtatien pysäkkijärjestelyt Valtatien varressa Ruukintien ja Siikajoentien liittymässä sekä kaavamuutosalueen ulkopuolella Revonlahden tien ja Sammalkankaantien liittymässä olevat linja-autopysäkit esitetään rakennettavaksi nykyisille paikoille Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Eteläiseltä pysäkiltä rakennetaan yhteys nykyiseen kevyen liikenteen väylään. Ote tiesuunnitelmasta: Valtatien 8 liikennejärjestelyt Revonlahden kohdalla, Siikajoki 12

Kaavamuutosalueen rajaus Nykyistä asemakaavaa laajennetaan asemakaava-alueen eteläpuolella Ruukintiestä Raahen suuntaan (sininen vinorasteri). Likimääräinen asemakaavan muutos- ja laajennusalue Likimääräinen tiesuunnitelmaalue Tiesuunnitelma on laadittu kaavamuutosaluetta laajemmalta alueelta 13

5.1 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava nivoutuu luontevasti olevaan ympäristöön lisäten asetettujen tavoitteiden mukaisesti kevyen liikenteen kulkuyhteyksiä ja liikenneturvallisuutta alueella. Myös risteysalueen kanavoinnit parantavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Rakentaminen aiheuttaa väistämättä muutoksia luonnonoloihin. Selvitysten mukaan alueella ei ole uhanalaisia kasveja eikä muita erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen tieympäristö muuttuu uusien tiejärjestelyjen vuoksi. Suurin vaikutus maisemaan on uudella kevyen liikenteen väylällä, joka tosin sijoittuu pääosin kaava-alueen ulkopuolelle. Kevyen liikenteen väylän linjauksessa on otettu huomioon puuston säilytettävyys Valtatie 8:n ja kevyen liikenteen väylän välissä. Säilytettävä puusto on mäntyvaltaista, Kevyen liikenteen väylän varteen ei ole esitetty lisäistutuksia. Tieympäristö on käsittelytasoltaan suunnittelualueen luonnonmukaiseen metsä- ja peltoympäristöön luonteva. Nurmetettavat alueet nurmetetaan maisemanurmella. (plaana Oy) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Suunniteltu kevyen liikenteen väylä yhdistää Revonlahdentien ja Ruukintien välisen alueen toisiinsa. Sosiaaliset vaikutukset Uusi kevyen liikenteen väylä parantaa yhteyksiä koulualueelle, virkistysreiteille sekä lähialueen puistoihin. Kaavaratkaisu mahdollistaa kevyen liikenteen väylän toteuttamisen, mikä lisännee liikennöintiä alueella. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen toteutusta ohjaa alueesta laadittu asemakaavakartta merkintöineen ja kaavamääräyksineen. Iikka Ranta, Arkkitehti, YKS-298 14

7 LÄHTEET Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Plaana Oy, 2013. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue. Valtatien 8 liikennejärjestelyt Revonlahden kohdalla, Siikajoki. AIRIX Ympäristö Oy (2009). Siikajoen maankäyttöstrategia. Museovirasto (2010). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Muinaismuistokohteet. www.rky.fi.kulttuuriympäristön rekisteriportaali, Museovirasto Pohjois-Pohjanmaan liitto (2005). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, -selostus ja liitteet. Siikajoen kunta (2012). Siikajoen kunnan kaavoituskatsaus 2012 Suomen ympäristökeskus. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Suomen ympäristökeskus (2009). Rakennusperintö ja kulttuuriympäristö. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=232&lan=fi Tilastokeskus. (www.tilastokeskus.fi) Tommila, Tapani (2010). Siikajoen kulttuuriympäristöohjelma. Valtion ympäristöhallinto. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=376770&lan=fi) (tarkistettu 30.9.2011) 15