Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009



Samankaltaiset tiedostot
Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

MegaLab tuloksia 2017

Kasvuohjelmaseminaari

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Rikinpuute AK

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Pellon kunnostus ja maanhoito

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Karjanlannan käyttö nurmelle

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Mansikan lannoitussuunnittelu. Miksi ja miten? Arja Raatikainen, erityisasiantuntija, marjantuotanto ProAgria EP

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17

Kaura vaatii ravinteita

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Myllyvehnän lannoitus AK

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Lisälannoitus kasvukaudella

Lannoiteopas

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Hedelmän- ja marjanviljely

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät Anna Sipilä Petla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nurmien fosforilannoitus

Rehumaissin viljelyohjeet

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Epäorgaaninen nestemäinen typpilannoite tavanomaiselle kasvihuonetuotannolle

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Biologinen kasvinsuojelu

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Herukkaviljelmän perustaminen

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

Hamppu viljelykiertokasvina

Transkriptio:

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009

Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan kasvaa Veden ja ravinteiden saanti Talvehtiminen Vesitalouden kannalta olennainen tekijä Muokkaus Viljelykierto Esikasvit Ym Date: 2008-01-04 - Page: 2

Ennen istutusta Maan huolellinen kunnostus Kalkitus tarvittaessa viljavuusanalyysin pohjalta Viljavuusanalyysin pohjalta peruslannoitus Rakeisilla lannoitteilla Pääsääntö, lähtökohta - Punaiset pois Ei tihkukastelu tasapainoinen peruslannoitus Date: 2008-01-04 - Page: 3

Maanparannusaineet Kalkitustarve vähäinen tai ei lainkaan Biotiitti Kalkitusvaikutus 10 tonnia biotiittia vastaa 4 tonnia kalkkia Kaliumlannoite hidasliukoinen vaikutusaika maksimi 5 vuotta Parantaa maan vedenvarastointikykyä Maanparannukseen ja kalsiumlannoitteeksi Calsiniitti S parantaa maan mururakennetta => hillitsee eroosiota edistää vesitalouden ja ravinteiden hyväksikäyttöä Maan murustuminen Juurten kasvun, ilmavuuden ja vedenläpäisevyyden parantaminen Date: 2008-01-04 - Page: 4

Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Ympäristötukiehdot Mansikka Hieta-ja hiesumaat Hiekka-,hieta- ja moreenimaat Vähä- Runsas- Erittäin Vähä- Runsas- Erittäin Multa ja multainen Multava mulatainen runsasmultain en multainen Multava multainen runsasmultain en turvemaat Perustamislannoi tus 50 50 30 30 35 35 20 20 15 Vuotuislannoitus 70 70 60 50 60 55 45 40 30 Jos mansikkakasvusto perustetaan ns. satotaimista, voidaan perustamisvaiheen typpilannoitusta lisätä 50 % Date: 2008-01-04 - Page: 5

Typpilannoituksen enimmäismäärät kg/ha/v satotason ja multavuuden perusteella tihkukastelussa Ympäristötukiehdot Mansikan satotaso tn/ha Multavuus 5 10 20 30 Vähämultainen 50 60 80 100 Runsasmultainen 45 55 75 95 Erittäin runsasmultainen 40 50 75 95 Date: 2008-01-04 - Page: 6

Fosforilannoituksen enimmäismäärät viljavuusluokan mukaan kg/ha/v Ympäristötuen mukaan Viljavuusluokka Huonon- Arveluttavan Huono lainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea korkea Mansikka, vadelma, mustaherukka Perustamisvaihe 70 60 50 40 25 10 0 Vuotuislannoitus 40 35 30 25 20 10 0 Muuta marjat Perustamisvaihe 80 70 60 50 30 15 0 Vuotuislannoitus 50 40 35 30 25 15 0 Date: 2008-01-04 - Page: 7

Vältä liikaa typpeä Lehtipinta-ala kasvaa liiaksi ja liikaa rönsyjä Myöhästyttää kypsymistä ja aiheuttaa epämuotoisia marjoja. Altistaa kasvitaudeille ja marjojen kauppakelpoisuus heikkenee Harmaahomes Härmä Date: 2008-01-04 - Page: 13

Vältä N puutosta Pysäyttää kasvun Kloroosia ja punaiseksi värjääntymistä vanhemmissa lehdissä. Kun typen puutoksen oireita havaitaan / nähdään Sadon menetys on jo huomattava! Kriittinen vaihe: kukka-aiheiden muodostumisen aika taattava riittävä typen saanti syksyllä! Ilman N Optimi N puutos (Research Center Hanninghof, Yara) Date: 2008-01-04 - Page: 14

Fosfori mansikassa Koko kasvukauden ajan Runsaimmin kasvukauden alussa Lehtimassan kasvatukseen Kukkavanojen ja marjojen muodostumiseen Tärkeä kukkien ja siementen kehityksessä Puute pitkittää sadon kypsymistä Sadon mukana poistuu noin 0,24 kg P / 1000 kg Date: 2008-01-04 - Page: 15

P ja kukka-aiheiden alullepano P edesauttaa juurten kasvua lisäämällä sytokiniinin määrää, mikä lisää kukka-aiheiden määrää (Marschner, 1986). Sytokiniinit ovat kasvihormoneja, jotka edistävät solunjakautumista ja ehkäisevät lehtien kellastumista ja hedelmien kypsymistä P puutos kukka-aiheiden kehityksen aikaan johtaa alhaisempaan kukkien/siementen määrään ja satoon (Long, 1939, Ulrich et al., 1980, Lieten, 2002). Date: 2008-01-04 - Page: 16

Fosforin puutos Vähemmän hedelmiä vähemmän satoa. Kitukasvuinen, sinipunainen väritys vanhemmissa lehdissä. Puutosoireet pahenevat / ilmenevät selvemmin kylmässä ja kuivassa kasvuoloissa ja korkeassa ph:ssa. Date: 2008-01-04 - Page: 17

Kalium Riittävä kaliumin saanti on erittäin tärkeää Vesitaloudelle, kaliumin nestejännitystä parantavan vaikutuksen takia. Korkeammalle sokerien ja happojen pitoisuudelle marjoissa hyvä maku Marjojen värittymiselle Kasvin hengitys ja kuljetusjärjestelmälle Kylmänkestävyys paranee Liikaa kaliumia Suolaongelma ja estää kalsiumin ja magnesiumin ottoa. Liian vähän kaliumia Erityisesti kevyillä ja hiekkaisilla mailla Ensimmäiset oireet näkyvät vanhempien lehtien reunoissa negroottisina laikkuina Estää/vähentää yhteyttämistä, vähemmän yhteyttämistuotteita ym kulkeutuu marjoihin. Kuihtuminen/nuutuminen ja sitä kautta vähemmän tuottavuutta. Date: 2008-01-04 - Page: 18

Kaliumin puutosoireet Date: 2008-01-04 - Page: 19

Kalsium Riittävä ja jatkuva kalsiumin saanti on tärkeää Juurten kasvulle Kasvin vahvuudelle Marjojen laadulle Kasvin terveydelle Suolapitoisuuden kestolle / tasapainolle Date: 2008-01-04 - Page: 20

Ca puutos reunapolte Nuorimmat lehdet (sydänlehdet) epämuotoisia ja negroottisia (kärjet palaneita); samanlaiset oireet kuin boorin puutoksessa Date: 2008-01-04 - Page: 21

Oireiden tuntomerkkejä Vauriot alkavat esiintulevista lehdistä negroottisina laikkuina lähellä lehden kärkeä. Lehtien kasvaessa, lehtilavassa vaalean vihreitä raitoja reunan lähellä. Seuraavat lehdet ovat ryppysiä ja lehtien reunat eivät oikene koskaan ja mustuvat Huonoissa kasvuolosuhteissa verholehtien reunoissa negroottisia laikkuja ja kukkapohjan keskusta mustuu. Emin keskusta vioittuu ja aiheuttaa epämuotoisia marjoja. Date: 2008-01-04 - Page: 22

Vaikka kalsiumia annetaan juurten kautta riittävästi, kalsiumin puutosta voi esiintyä... Liiallinen pitoisuus kilpailevia kationeita (Mg, K, NH 4 ). Liian korkea ravinnepitoisuus / suolapitoisuus juuristoalueella Lajikkeiden herkkyyserot Ca puutokselle/pitoisuudelle. Liiallinen typen anto. Hyvä/raju kasvu yhdistettynä korkeaan ilmankosteuteen. Haihdunta Date: 2008-01-04 - Page: 23

Ca erittäin tärkeä marjan laadulle Marjat ovat herkkiä saamaan kolhuja ja sadonkorjuun jälkeiselle pehmenemiselle Ca lisää marjojen kovuutta ja elinikää. Ca vähentää solukalvon vuotamista ja solukon ikääntymistä. Ca torjuu entsyymien vaikutusta, mitkä aiheuttavat marjojen pehmenemistä Siksi, jokainen käsittely joka lisää Ca pitoisuutta marjoissa parantaa laatua! Date: 2008-01-04 - Page: 24

Boori Riittävä boorin saanti on tärkeä: Siitepölyn laadulle ja pölyttymiselle. B vaatimukselle lajikekohtaiset erot. Liikaa booria Vähentää marjakokoa ja satoa. B kerääntyy vanhimpiin lehtiin, lehtivioitukset. Korkeassa pitoisuudessa myrkytysoireet voivat esiintyä verholehdissä. Liian vähän booria Voi vähentää marjakokoa ja satoa. Tyypillisiä oireita ovat epämuotoiset marjat, kukkien abortoituminen ja alikehittyneet valkoiset emit ja reunapolte oireet kuten Ca puutoksessa. Date: 2008-01-04 - Page: 25

Boorin puutos mansikalla Kuivuminen ja epämuodostuneet nuoret lehdet (sydänlehdet) Boori on tärkeä hyvälle siitepölylle ja siementen muodostumiselle Date: 2008-01-04 - Page: 26

Sinkki Zn on yksi tärkeimmistä mikroravinteista mansikan kukissa ja marjoissa. Sinkin puutos Epämuotoisia marjoja ja marjojen abortointia. Merkittävää sadon menetystä ja marjakoon pienenemistä. Date: 2008-01-04 - Page: 27

Ravinteiden kulutus mansikalla Noin 50 % N, 44 %P ja 45-60% K kulkeutuu marjoihin Poistuu sadon mukana N noin 2 kg / 1000 kg sato P noin 0,2-0,3 kg / 1000 kg sato K noin 2,5 kg / 1000 kg sato 5 ton sato 10 ton sato 15 ton sato 20 ton sato N: Sadon osuus 10 kg 20 kg 30 kg 40 kg Kokonais N 20 kg 40 kg 60 kg 80 kg P: Sadon osuus 1-1,5 kg 2-3 kg 3-4,5 kg 4-6 kg Kokonais P 2-3,5 kg 4,5-7 kg 7-11 kg 9-15 kg K: Sadon osuus 12 kg 25 kg 37,5 kg 50 kg Kokonais K 21-27 kg 42-55 kg 63-82 kg 84-110 kg Date: 2008-01-04 - Page: 29

Esimerkki lannoitus mansikka tihkukastelu Kasvuvaihe 1. Ferticare 7-9-32 (Mansikan Täyslannos 7-4-27) 75 kg YaraLiva Calcinit (kastelukalkkisalpietari 15,5-0-0) 75 kg Kasvuvaihe 2. Ferticare 7-9-32 (Mansikan Täyslannos 7-4-27) 100 kg YaraLiva Calcinit (kastelukalkkisalpietari15,5-0-0) 150 kg Krista K Plus (kaliumnitraatti 14-0-38) 75 kg Kasvuvaihe 3. Ferticare HYDRO (Puutarhan Hydrolannos 6-6-25) 50 kg Kokonaisravinne määrä NPK 60-10-88 kg P korkea ja vähä ja runsasmultaset maat 15 ton sato Date: 2008-01-04 - Page: 30

Esimerkki lannoitus ei tihkukastelu, taimille Keväällä Puutarhan Y3 (11-5-18) 50 kg/ha Keväällä noin 2 vk edellisestä lannoituksesta Puutarhan NK 1 (13-0-11) 100 kg Syksyllä Puutarhan PK (3-5-20) 50 kg / ha Taimireikään annettuna maksimi 5 g/taimi kerralla Date: 2008-01-04 - Page: 31

GliborCa 11.2009 RR

Ca, B, Zn mansikassa Kalsium Boori Eniten raakilevaiheessa ja sadon muodostuksen aikaan Tärkein kukinnan aikaan onnistunut pölyttyminen Kukkien ja marjojen muodostuminen Sinkki Tärkeä kukinnan ja sadonmuodostuksen aikaan Puutos aiheuttaa epämuodostuneita marjoja Date: 2008-01-04 - Page: 33

Glibor Ca Uusi lehtilannoite mansikalle, hedelmäpuille vihanneksille ja koristekasveille Spesiaali formulaatti: boori ja kalsium voidaan antaa samaan aikaan B ja Ca ovat erittäin tärkeitä solukehitykselle ja solujen rakenteelle Boori on tärkeä hedelmöittymisen onnistumisessa ja sitä kautta hedelmien muodostumiselle Date: 2008-01-04 - Page: 34

Glibor Ca Lisää lehtien kasvua Parantaa kasvien stressin sietokykyä Lisää hedelmöittymiskykyä Lisää hedelmälukumäärää ja kasvattaa hedelmien kokoa Lisää hedelmien sokeripitoisuutta Date: 2008-01-04 - Page: 35

Glibor Ca - käyttömäärät Hedelmäpuut: Ruiskutus ennen kukintaa, kukinnan aikaan ja hedelmäkasvun aikaan 0,25 l / 100 l vettä Mansikka: Ruiskutus ennen kukintaa, kukinnan aikaan ja heti kukinnan jälkeen 0,15-0,25 l / 100 litraa vettä Käytettävä vesimäärä 800-1 000 litraa / hehtaari Käyttömäärä kastelulannoitteena: 5 10 litraa / ha Date: 2008-01-04 - Page: 36

Glibor Ca Tuoteseloste: Boori (B) 3,0 % 42 mg / l Kalsium (Ca) 8,6 % 120 ml / l Pakkaus: 10 l Tuotteen ph: 5,5-5,7 Ominaispaino +20 ºC : 1,4 kg / l Varastointi yli +3ºC Date: 2008-01-04 - Page: 37

Glibor Ca Käyttömäärät mansikalle: Ennen kukintaa 1,5-2 l / ha Kukinnan aikaan 1,5-2 l /ha Kukinnan jälkeen 2 2,5 l / ha Käytettävä vesimäärä 600 1000 l vettä / ha Date: 2008-01-04 - Page: 38

Kevät Kukinta Raakilevaihe Sadonkorjuu Syksy - Phosfik kastelu - Phosfik kastelu - Phosfik kastelu - GliborCa ruiskutus - GliborCa ruiskutus - GliborCa ruiskutus - SGA ruiskutus - SGA ruiskutus Date: 2008-01-04 - Page: 39

Kiitos Date: 2008-01-04 - Page: 40