PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017 Kaupunginvaltuuston 15.12.2014 hyväksymä 0
SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 9 TULOSLASKELMA... 10 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO... 18 KAUPUNGINHALLITUS... 19 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 31 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 32 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (KAUPUNGIN OSUUS)... 33 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS... 36 SIVISTYSPALVELUT... 38 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 39 TEKNISET PALVELUT... 85 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA... 86 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 93 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 115 JÄTELAUTAKUNTA... 162 LIIKELAITOKSET... 167 PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA... 168 INVESTOINNIT... 172 1
JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on 1.1.2001 voimaan tulleen Kuntalain 65 :n mom. 2 muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli-/alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriö arvioi syyskuussa 2014, että kokonaistuotannon määrän keskimääräinen vuotuinen kasvu vuonna 2014 on 0 % ja vuonna 2015 +1,2 %. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Valtiovarainministeriön syyskuussa 2014 tekemän arvion mukaan kuluttajahintaindeksin arvioidaan vuonna 2014 kohoavan vuositasolla keskimäärin 1,1 prosenttia. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan olevan 1,5 prosenttia vuonna 2015, ja inflaatio jäänee myös 1,5 prosenttiin. Keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2012 edellisen vuoden tasosta puoli prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 työttömyysaste oli tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 8,2 % ja vuonna 2014 työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,6 %:iin. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun 2014 lopussa yhteensä 315.000 työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2015 valtiovarainministeriö arvioi 8,5 %. Kuntien taloustilanne Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan (9/2014) palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan 1,4 %:iin 2014. Viime syksynä kunta-ala pääsi neuvottelutulokseen vuosien 2014 2017 työehtosopimuksista. Nk. raamisopimus tuli voimaan maaliskuun 2014 alussa. Sopimus on voimassa 33 kuukautta, ja sopimuskausi päättyy 31.1.2017. Ensimmäisellä jaksolla 2014 2015 kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta 1.7.2015 lukien. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta 30.6.2015 mennessä. 2
Kunta-alan kustannustaso nousi 1,8 prosenttia v. 2013 mitattuna peruspalvelujen hintaindeksillä. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason ennustetaan nousevan 0,9 prosenttia. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan olevan 1,1 prosenttia. Pietarsaaren taloustilanne Pietarsaaren kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen haasteellinen, mutta velkaantumisen kasvu vähenee talousarvio- ja taloussuunnitelman 2015 2017 myötä. Jotta käyttökustannukset saataisiin kohtuullisiksi ajan mittaan, on seuraavat tavoitteet lyöty lukkoon talousarvio- ja -suunnitelmakaudeksi 2015 2017: Tavoitteet o Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden 2015 2017. o Strategista alijäämää, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti o Talousarvioon ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 3,0 milj. euron kustannusten vähennys vuodeksi 2016 ja 5,0 milj. euron vähennys vuodeksi 2017. o Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. Kaupungin talouden strategiseksi sopeuttamiseksi tähtäävän strategian toteuttaminen jatkuu, ja siihen sisältyy mm. seuraavat toimenpiteet: o o Sisäisiä tukipalveluja tehostetaan tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Kunnallisteknisen osaston työprosesseja tehostetaan. o Kaikkien palvelutuotantomuotojen kustannustehokkuudesta tehdään järjestelmällinen ja puolueeton analyysi, minkä jälkeen valitaan palvelun kokonaistaloudellisesti tehokkain tuotantomuoto. o Luodaan sisäiset työmarkkinat, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. o o o Luonnollisen poistuman hyödyntämistä tehostetaan siten, että ainakin 30 työvuotta vähennetään vuosittain luonnollisen poistuman kautta. Järjestelmällinen laatutyö jatkuu 2015 kaikissa hallinnonhaaroissa. Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta pidetään edelleen voimassa ja sen toteutumista seurataan järjestelmällisesti. 3
Työllisyys (lähde: Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus) Työttömyys oli Pietarsaaressa vuoden 2013 lopussa 10,2 %. Vuoden 2014 aikana työllisyys on ollut samalla tasolla kuin 2013. Työttömyysprosentti oli Pietarsaaressa syyskuussa 2014 9,7 %. Seudun työttömyys oli syyskuussa 6,2 % ja koko maassa 12,0 %. Kaikkiaan Pietarsaaressa oli 861 työtöntä syyskuussa 2014, ja heistä 143 oli alle 25-vuotiaita ja 224 pitkäaikaistyöttömiä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 1,0 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2015 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. Kaupungin omavaraisuusaste on työpaikkojen osalta 132,7 %, mikä on maamme korkeimpia. Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli 49.874 henkilöä vuodenvaihteessa 2013/2014, eli se oli lisääntynyt vuoden 2013 aikana +85 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä laski 51 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli 19.633 henkilöä 31.12.2013. Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2014 mennessä Pietarsaaressa on 19.659 asukasta. Syntyneiden määrä väheni vuoden 2013 aikana Pietarsaaren kaupungissa, ja oli -33 henkilöä; myös maan sisäinen muuttoliike väheni -177 henkilöä. Kansainvälinen muuttonetto oli sen sijaan positiivinen vuonna 2013, +159 henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Verotuotot Kaupungin verotuotot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotuotto-osuudesta ja kiinteistöverosta. Maan hallitus on tehnyt päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2015. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 2015 tehdä sekä verotuloja lisääviä, että vähentäviä muutoksia. Linjatut veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa nettona noin - 156 milj. euroa. Kun huomioidaan lisäksi aiemmin tehtyjen, vuonna 2015 voimaan tulevien, muutosten vaikutus, niin kunnallisveron tuotto vähenee arviolta -131 milj. euroa. 4
Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylärajan 0,8 %. Samassa yhteydessä Kiinteistöverolain 13 :n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin. Talousarvio- ja -suunnitelmaehdotus rakentuu kunnallisveron prosenttimäärän pitämiseen 21,25 %:ssa vuosina 2015-2017. Valtionosuudet Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu 17.4.2014 (He 38/2014). Lain muutos (676/2014) ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan 1.1.2015. Uudistus pohjautuu pitkälti nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Valtionavut kunnille vähentyvät vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 540 milj. euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. 5
Toimintatuotot ja kustannukset Toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) lisääntyvät 0,7 % vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioon nähden. Toimintakustannukset (ilman liikelaitoksia) kasvavat 0,3 % vuonna 2015. Vuoden 2015 talousarvioon ja vuosien 2015 2017 taloussuunnitelmaan liittyvät olettamukset Vuoden 2015 talousarvio rakentuu seuraaville olettamuksille: Lisäys Henkilöstökustannukset 0,5 % Ostopalvelut 1,0 % *Sosiaali- ja terveydenhuolto (kaupungin osuus) 0,0 % Tarvikkeet 1,0 % Sisäinen vuokra 3,0 % Myyntituotot 1,0 % Tuottojen ja kustannusten on taloussuunnitelmassa arvioitu nousevan 1 % per vuosi 2016 ja 2017. Edellä esitettyjen kustannustarkistusten jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka on 2,0 milj. euroa. Sisäisen tukipalvelukeskuksen pitää tehostaa toimintaansa summalla, joka vastaa 1,5 % yksikköhinnoista (2014). o o o o Verotuotot on arvioitu Kuntaliiton ennusteiden mukaan Valtionosuus 2015 perustuu Kuntaliiton ennusteeseen. Vuosien 2016 ja 2017 valtionosuudet perustuvat Perlacon Oy:n laskelmiin liittyen kuntarakenneselvitykseen Korkokustannukset on arvioitu 2,0 %:n keskikoron mukaan 2015, 2,5 %:n mukaan 2016 ja 2017. Vuodeksi 2016 on asetettu 3,0 milj. euron tehostamistavoite ja 5,0 milj. euron tehostamistavoite vuodeksi 2017. Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset on merkitty Sosiaali- ja terveydenhuolto -kohtaan (kaupungin osuus). Siihen sisältyy kaupungin sisäisesti sosiaalija terveyslautakunnalta ostama sosiaali- ja terveydenhuolto ja Vaasan sairaanhoitopiiriltä ostettu palvelu. Sosiaali- ja terveysvirastolta ostettujen palvelujen kustannukset vähenevät 0,1 milj. euroa (-0,3 %) vuoden 2014 talousarvioon verrattuna sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen mukaan. Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ostetut palvelut lisääntyvät 0,3 milj. euroa (2,2 %) vuoden 2014 talousarvioon nähden. Synnytyksiin liittyvät veloitukset sisältyvät arvioutuun kustannusnousuun. Vaasan sairaanhoitopiiri hallinnoi ensihoitoa 1.1.2013 lukien ja ostaa palvelut Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Sivistyslautakunnan nettokustannukset lisääntyvät n. 0,2 milj. euroa vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Teknisen lautakunnan talousarviota tasataan 0,3 M :n erällä, joka eritellään budjettivuoden aikana. Työ keittiöstrategian toteuttamiseksi jatkuu. Käynnissä oleva strategiatyö, joka sisältää tuotantotapojen ja mitoitusten läpikäynnin, tulee vaikuttamaan sekä teknisen palvelukeskuksen että sisäisen tukipalvelukeskuksen toimintaan. 6
Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnanvaltuustot hyväksyivät 18. toukokuuta 2009 yhteistoimintasopimuksen, jolla kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi 1. tammikuuta 2010 lukien. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio sisältyy kaupungin talousarvioon erillisenä osana, jonka nettotulos on nolla, sillä kaikki kustannukset jaetaan eri yhteistyökuntien kesken. Liikelaitokset Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan talousarvion erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset. Valmistelun lähtökohtana ovat valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden on yleensä sisällyttävä voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Valtuuston tavoiteasettelu voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimusta. Liikelaitoksen talousarvion erillisyys tarkoittaa sitä, ettei kunnan talousarvioon varata määrärahoja ja arvioida liikelaitoksen käyttötalouden tuloja eikä ilmoiteta investointeja. Kunnan talousarvion liikelaitoksia sitovat erät ovat niitä, jotka määritellään laissa erikseen (87 e 3 mom.). Noita eriä ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toimintaavustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Noiden erien lisäksi valtuusto voi päättää, että muutkin erät ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarviovalmistelua ohjaava kehyspäätös voi koskea vain edellä mainittuja eriä. Pietarsaaren veden tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta. Liikelaitosten tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksista. Laki kuntalain muuttamisesta 626/2013 (HE 32/2013) astui voimaan 1.9.2013. Lakimuutoksen mukaan kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Jos kunta on ennen tämän lain voimaantuloa hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan on viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirrettävä tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisötai säätiömuodossa taikka järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. Pietarsaaressa energialaitos ja satama ovat liikelaitoksia, jotka on lakimuutoksen mukaan yhtiöitettävä. Käsillä olevassa talousarvioehdotuksessa Pietarsaaren energialaitosta ja Pietarsaaren satamaa käsitellään samalla tavalla kuin kaupungin muita tytäryhtiöitä, eli ainoastaan tuottoarvio otetaan huomioon. Tuloslaskelma osoittaa ilman liikelaitoksia 3,2 milj. euron alijäämää ja liikelaitokset mukaan luettuina 2,3 milj. euron alijäämää vuonna 2015. 7
Investoinnit Talousarviotyön tavoitteena oli strategisen alijäämän vähentäminen, ts. lainoilla rahoitettavan osan investoinneista. Talousarvioehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 11,3 milj. euroa vuonna 2015, kun poistot ovat 7,4 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 9,2 milj. euroa (poistot 6,3 milj. euroa). Liikelaitosten (Pietarsaaren Veden) nettoinvestoinnit ovat yhteensä 2,0 milj. euroa vuonna 2015. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on varattu 0,5 milj. euron investointimääräraha. Vuoden 2016 aikana ovat kaupungin kokonaisnettoinvestoinnit 8,5 milj. euroa ja vuonna 2017 ne ovat 8,1 milj. euroa. Energialaitoksen ja sataman investoinnit eivät yhtiöittämisen takia enää sisälly kaupungin talousarvioon. Velkakanta tulee kasvamaan oltuaan 111 milj. euroa vuoden 2013 tilinpäätöksessä, eli 5.660 euroa/asukas, 111,2 milj. euroon, eli 5.669 euroon/asukas vuonna 2017. 8
MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 9
TULOSLASKELMA 10
11
12
PIETARSAARI ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKI Pietarsaaren kaupungin strategia PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. Pietarsaaren kaupungin visio vuodeksi 2020 PIETARSAARI - on houkutteleva teollisuus, merenranta ja puutarhakaupunki, jossa on laadukkaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki - on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. 13
Strategiset päämäärät Pietarsaaren kaupungin visiota 2020 tarkentavat seuraavat strategiset päämäärät: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja urheilukaupunki. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille. 5. Pietarsaaren kaupungin talous on tasapainossa. 6. Pietarsaaren kaupunki on uuden ajan houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Näiden päämäärien mukaan voidaan tarkemmin kuvata Pietarsaarta vuonna 2020 seuraavasti: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti sekä tehokkaasti. Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupunki tuottaa palvelunsa palvelustrategian mukaan. Palvelustrategiassa määritellään palvelujen tuotantotapa, palveluverkko ja laatua koskevat tavoitteet. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaassa neljänneksessä. Palvelutuotannossa korostetaan tasapuolisuutta kieliryhmien välillä. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Pietarsaaren kaupunki luo aktiivisesti kohtaamispaikkoja kaupungin suomen ja ruotsinkieliselle väestölle. Pietarsaaren kaupunki haluaa edistää maahanmuuttajien kotoutumista kaupunkiin. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 14
3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja liikuntakaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatko opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää suomenkielisten nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuri ja liikuntatarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuri ja liikuntapalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, pystyy rahoittamaan palvelunsa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten kehitetään toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 15
6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille ovat kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen tapahtuu pääosin Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian kautta. Poikkeuksena tästä ovat yhtä kuntaa koskevat asiat, jotka liittyvät yritysten toimitiloihin, maapolitiikkaan ja suoriin yritystukiin. Alueen koulutustarjontaa on monipuolistettu siten, että se vastaa paremmin työelämän tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on hedelmällistä. Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen kanssa on tärkeää. Vene ja muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat yhdessä metsäteollisuuden kanssa alueen keihäänkärjet. Pietarsaari toimii aktiivisesti myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. 16
PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: asiakas ja kuntalainen, henkilöstö, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat sekä resurssit ja talous. Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla (ks. kuvio): Asiakas ja kuntalainen (Vaikuttavuus, kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) Asiakkaan ja kuntalaisen näkökulma tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat kaupungin tuottavan palveluina ja yhteiskunnallisina vaikutuksina. Henkilöstö (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat (Prosessit ja rakenteet, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? Resurssit ja talous (resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? 17
KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Konsernihallinto - talous - henkilöstö - hallinto - lakiasiat 18
KAUPUNGINHALLITUS Vt. kaupunginsihteeri: Milla Kallioinen TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille, ts. kaupungin hallintokunnille, poliittisille toimielimille, asukkaille, viestimille ja yrityksille laadukasta palvelua. Laadukkaalla palvelulla tarkoitetaan luotettavaa, nopeaa, kustannustehokasta, kaksikielistä ja asiakasystävällistä palvelua. Kaupunginkanslian ydintoimintoihin kuuluvat kansliatoiminnot, ts. asianhallinta, ja kaupunginvaltuustoa ja kaupunginhallitusta sekä eräiltä osin myös päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen palvelukeskuksen poliittisia toimielimiä koskevat valmistelu-, sihteeri- ja toimeenpanotehtävät. Yleisten kansliatoimintojen lisäksi kaupunginkanslia tarjoaa kaupungin muille hallinnonhaaroille laki-, hankinta-, tietosuoja-, käännös- ja tulkki-, puhelunvälitys- ja painopalveluja. Kaupunginkanslia vastaa myös kaupungin joukkoliikenteestä (Vippari). Kansliatoimintojen ja edellä mainittujen erikoisasiantuntijapalvelujen lisäksi kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa kaupungin johdon ja hallinnon koordinoinnissa ja osallistuu hallinnon kehittämiseen, ulkoiseen viestintään ja tarpeen mukaan muihin sisäisiin ja ulkoisiin hankkeisiin. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös erillisinä yksikköinä matkailutoimisto sekä talous- ja velkaneuvonta, sosiaaliasiamies. Noista yksiköistä laaditaan erillinen talousarvio. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupungin palvelustrategia ja omistajastrategia valmistuvat vuoden 2015 aikana ja tulevat todennäköisesti vaikuttamaan kaupunginkanslian toimintoihin. 19
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 1. Luotettava ja nopea asiainhallinta, prosessin virtaus toimitetaan edelleen Saapunut asia kirjataan ja optimaalinen saapumispäivänä, valmistellaan ja viedään poliittiseen käsittelyyn min 2 vko real 1 kk max 2 kk:n kuluessa. Asioidenkäsittelyn ja valmisteluiden prosessien läpikäynti ja analyysi. Asioiden läpimenoajan mittaus, eli aika asioiden rekisteröinnistä siihen, että asiakas saa tiedon päätöksestä. Kaupunginsihteeri vastuussa. 20
TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talous -arvio -14 Talous -arvio -15 TS -16 Työvuodet 19,5 19,5 20 19 19 19 19 TS-17 Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies: Aila Kronqvist TOIMIALA: Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa velkojille, sekä velkojen järjestelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa. Mittavin osa työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisen. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain soveltamisessa. Pietarsaaren kaupunki huolehtii sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Luodon. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. 21
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Talous- ja velkaneuvonnan asiakasmäärät vaikuttavat nyt taas vuoden 2013 laskun jälkeen olevan kasvussa. Vuoden 2014 syyskuun loppuun mennessä uusiksi asiakkaiksi kirjattujen määrä ylitti reilusti vuoden 2013 lukeman. Kasvu todennäköisesti jatkuu kun vuoden 2015 alusta alkaen myös pienyrittäjät/yksinyrittäjät voivat hakeutua velkaneuvonnan piiriin. Sosiaaliasiamiespalvelujen käyttö on vuoden 2012 voimakkaan hyppäyksen jälkeen vakiintunut melko alhaiselle tasolle. 22
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Talous- ja velkaneuvontapalvelu Ammattitaidolla, huolellisesti on velkaantuneiden, ja asiakaslähtöisesti hoidettu velkaantumisuhan alla olevien tai talous- ja taloutensa hallintaan neuvontaa velkaneuvontapalvelu haluavien yksityishenkilöiden saatavilla Pietarsaaressa Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Kaupunginhallitus Palvelun hyvä saatavuus/saavutettavuus - puhelinneuvonta ja ajanvaraus - sähköposti - asiakaskäynnit - Internet-sivut Palvelun hyvä laatu. -puhelinneuvonta ja ajanvaraus päivittäin - sähköposteihin vastataan - min viikon sisällä- max samana päivänä - jonotusaika asiakastapaamiseen min-60 vrk, real - 14 vrk - max 7 vrk Asiakkaan talouden saattaminen tasapainoon velkojen järjestelyn ja talousneuvonnan keinoin. Talous- ja velkaneuvoja Asiakkaan neuvominen, tukeminen, avustaminen ja vastuuttaminen hoitamaan asioitaan itsenäisesti 23
TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilin päätös -11 Tilinpäätös -12 Talous arvio -14 Talous -arvio -15 Uusia asiakkaita 58 46 50 50 60 Asiakastapaamisia 109 95 110 115 130 Puhelinneuvontaa 55 56 60 70 80 Sähköpostineuvontaa 15 12 25 30 40 Kirjallisia lausumia käräjäoikeuteen tai selvittäjälle Lisäsuoritusvelvollisuuden tarkistuksia ja esityksiä velkojille Maksuohjelman muutosehdotuksia velkojille tai käräjäoikeuteen 7 9 9 12 4 10 11 12 6 14 8 12 8 4 2 4 3 3 2 2 TS-16 Tilinpäätös -13 Velkajärjestelyhakemuksia käräjäoikeuteen Maksuohjelmaehdotuksia käräjäoikeuteen Sosiaaliasiamieskontakteja 10 21 15 15 15 Työvuodet 1 1 1 1 1 1 1 TS-17 Henkilöstöjohtaja: Rune Wiik TOIMIALA: Henkilöstöasiat TOIMINTA-AJATUS Kaupungin henkilöstötoimisto haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. Työ suoritetaan turvallisesti ja ergonomisesti oikealla tavalla terveessä työympäristössä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto ja henkilöstöjohtaja toimivat hyvässä yhteistyössä sosiaali- ja terveyslautakunnan henkilöstöjaoston ja henkilöstöpäällikön kanssa. Työllistämistoiminnassa kiinnitetään erityishuomiota nuorisotyöttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin. Uusi lainsäädäntö tulee aiheuttamaan korkeampia kunnallisia kustannuksia pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukiasteen osarahoituksessa. 24
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Esimieskoulutusta kaikille Johtajuustaitojen esimiehille. järjestelmällinen päivittäminen Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Vähentää sairauspoissaoloa Sairauspoissaoloa vuonna -57 syntyneiden vähennetään 5-10 - 15 %, työntekijöiden parissa vaikka työntekijät vanhenevat Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Työpaikkakokoukset ja Työpaikkakokouksia pidetään kehityskeskustelut. vähintään 8 kertaa vuodessa. Henkilöstötoimisto tilastoi ja Kehityskeskusteluja yhteistoimintasopimuksen raportoi henkilöstöaportissa. mukaan. Henkilöstötoimisto TYHY-hanke Henkilöstötoimisto Vuonna -57 syntyneiden työntekijöiden sairauspoissaolotilastojen kehitys 25
TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilin päätös -11 Työllistetyt työttömät, määrä Aktivoidut vaikeasti työllistettävät Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talous arvio- 14 Talous -arvio -15 TS -16 49 45 37 28 25 20 20 TS-17 109 142 185 200 230 250 250 Nuorten kesätyöt 140 160 149 140 140 140 140 Sairauspoissaolot kalenteripäiviä/työntekijä Tapaturmat, korvauspäivien määrä* Tapaturmatiheys, tapaturmien määrä/1 milj.työtuntia P:saari/kunnat** 15,2 16,3 15,1 14,5 14 13,5 13,5 1232 1000 625 900 600 550 550 27/ei valmis 25/ 23/ei valmis 18 17/ 16/ 16/ Työvuodet 24,1 25,6 25,4 26,8 25,6 25,6 25,6 *Vakuutusyhtiö ei korvaa omavastuuta, 1-3 päivän poissaoloa **Kunnat = vastaavat työpaikat Kaupunginkamreeri: Jonny Wallsten TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Energialaitoksen ja sataman yhtiöittäminen tulee vaikuttamaan rahatoimiston toimintaan. 26
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Tavoitteiden raportointi ja Tavoitteet, mittarit ja seuranta kehitetään raportointitapa määritelty. käyttäjäystävällisemmiksi Kaupunginkamreeri RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2015 Sähköisten laskujen Kaupungille tulevista vastaanottaminen Finvoicemuodossa, laskuista Finvoice-muodossa mikä tehostaa 50 % toimintaa. Laskentapäällikkö 27
TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talous arvio -14 Talous arvio -15 TS -16 Työvuodet 19 21,05 20,36 20 20 20 20 TS-17 Matkailupäällikkö: Tiina Pelkonen TOIMIALA: Matkailutoimisto ja info-piste TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian alaisuuteen kuuluva Matkailutoimisto: - toimii matkailuneuvontapisteenä sekä hoitaa myös yleistä ja Pietarsaaren kaupungin palveluihin liittyvää neuvontaa. - vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja -markkinoinnista. - harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa. - edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhdessä kaupungin matkailuyritysten ja -organisaatioiden kanssa. - harjoittaa yhteistyötä 7 Sillan Saaristo ry:n muiden jäsenkuntien ja matkailuyritysten kanssa. - vastaa yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten matkailujärjestöjen kanssa. - edustaa kaupunkia matkailuhankkeissa ja niiden hallinnossa. - osallistuu kaupungin edustajana myynti-, markkinointi- ja tiedotustilaisuuksiin, messuille jne. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS V. 2010 käynnistynyt matkailutoimen uudelleen organisointi on kesken ja on kaupunginhallituksen päätöksellä siirretty osaksi kaupungin strategiaprosessia. Muuttunut asiakaskäyttäytyminen kasvattaa sähköisen viestinnän merkitystä ja tarvetta entisestään. Toimintaa arvioidaan vuoden 2015 aikana. 28
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Matkailutoimiston palvelujen Nykyiset markkinoinnin, parantaminen ja sähköisen viestinnän ja sosiaalisen viestinnän kehittäminen median kanavat tehokkaassa käytössä - Käytössä nykyisten kanavien lisäksi 1-2 uuttaa sähköisen viestinnän ja markkinoinnin kanavaa - Käytössä ajanmukaiset viestinnän ja markkinoinnin kanavat sekä kaksisuuntaiset mobiilipalvelut Viestintä- ja markkinointisuunnitelma Matkailupäällikkö Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Matkailutoimen uudelleen Nykyinen toimintamalli - organisointi Alueellisen matkailumyynnin ja -markkinoinnin uudelleen organisointiin on aikaansaatu selvä toimintasuunnitelma - Alueellisen matkailumyynnin ja -markkinoinnin uudelleen organisoinnilla on selvä toimintasuunnitelma, jonka toteuttaminen käynnistyy v. 2015 aikana Toimintasuunnitelma yhteistyössä alueen kuntien, Concordian ja matkailutoimijoiden kanssa Matkailupäällikkö 29
TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talous arvio -14 Talousarvio -15 TS-16 TS-17 Asiakaskäynnit 6771 6021 4813 7000 6000 6000 6500 Välitetyt opastetut 65 58 70 70 70 75 75 kiertoajelut Osallistumiset markkinointi- ja myyntitilaisuuksiin 62 42 57 60 60 65 65 Yöpymiset majoitusliikkeissä Pietarsaaren seudulla 60982 67349 72576 55000 55000 55000 60000 Työvuodet 3,8 3,9 3,6 3,8 3,8 3,8 3,8 30
KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kaupunginlakimies: Anne Ekstrand TOIMIALA: Valtiolliset ja kunnalliset vaalit TOIMINTA-AJATUS Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2015. 31
TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja: TOIMIALA: Kaj Nyman Tilintarkastus TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin hallinnon ja tilien tarkastuksen. Lautakunta arvioi vuosittain arviointikertomuksessa, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Jos kunnan taselaskelma osoittaa alijäämää, jolla ei ole katetta, on tarkastuslautakunnan arvioitava, miten talouden tasapainottaminen on onnistunut tilikaudella, ja voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman riittävyys. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Uusi kuntalaki astuu todennäköisesti voimaan 1.1.2015. Samanaikaisesti uuden kuntalain kanssa on käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka koskee koko maata. 32
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (Kaupungin osuus) Sosiaali ja terveysvirasto (sisäiset ostopalvelut) 2014 Kohtaan sisältyy määräraha sitä palvelua varten, jota kaupungin sosiaalilautakunta aikaisemmin ylläpiti, sekä MTHA:lta ostettu palvelu. Lisäksi kohtaan sisältyvät eläkemenoperusteiset eläkemaksut, jotka kaupunki maksaa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kustannusvertailu osoittaa yhteensä 0,6 milj. euron nettolisäystä vuoden 2014 talousarvioon nähden. Sosiaali- ja terveysviraston osuus pienenee 0,1 milj. euroa, mutta eläkemaksut nousevat 0,4 milj. euroa ja Vaasan sairaanhoitopiirin osuus kasvaa 0,3 milj. euroa. 33
34
35
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS PERUSTELUT / TULOSALUE ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI / PIETARSAARI 2015 (2016-2017) Toiminnan lainsäädännöllinen perusta on pelastuslaki (1.7.2011) ja muu perusta on voimassa oleva palvelutasopäätös 30.6.2015 asti ja uusittu palvelutasopäätös 1.7.2015 alkaen sekä kansalaisten onnettomuuden aikaisiin tarpeisiin liittyvä perusta: Vaihtoehtoista palvelua ei ole saatavissa. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii Pietarsaaren paloasemalta Vaasan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvasta lakisääteisestä ensihoitotoiminnasta alueella sekä potilaskuljetuksista ja ensivastetoiminnasta yhteistoimintasopimusten edellyttämässä laajuudessa. Tavoitteet Tavoitteena on Valvonnan ja turvavallisuusviestinnän avulla ehkäistä onnettomuuksia ennakolta, parantaa kuntalaisten riskitietoutta ja luoda ihmisille omatoimisia valmiuksia onnettomuuksien varalle. Asiantuntijalausuntojen avulla ja valvonnan keinoin vaikuttaa henkilö- ja paloturvallisuuteen. Pelastustoiminnan keinoin minimoida henkilövahingot ja omaisuusvahingot pelastustoimia edellyttävissä onnettomuuksissa. Varautua turvaamaan ihmishenkiä ja omaisuutta yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Täyttää ensihoidon yhteistoimintasopimusten (ensihoitotoiminta ja ensivastetoiminta) velvoitteet. Toiminnan keskeisimpiä tuloksia ovat ehkäistyt onnettomuudet, pelastetut ihmiset ja pelastettu omaisuus sekä alueen asukkaille luodut valmiudet omatoimisuuteen onnettomuustilanteissa. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017 Käyttötalous 2015: Pietarsaaren kustannusvastuulle kuuluva pelastustoiminnan valmius turvataan osittain päätoimisella ja osittain sivutoimisella henkilöstöllä. Viranomaistoiminnan ja hallinnon kulut ovat asukaslukuperusteisia, joihin Pietarsaaren maksuosuus mukaan lukien Luoto on noin 24,67 %. Ensihoitopalvelut tuotetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirille netto nolla periaatteella. Pietarsaaren kaupunki vastaa suoraan omistamiensa paloasemien sekä sammutusvesihuollon kuluista. Investointiosa 2015: Investointiosa sisältää pelastuslautakunnan esityksen mukaisesti Pietarsaaren kaupungin alueella olevien paloasemien sekä Luodon kunnan alueella olevien paloasemien kalustohankinnat. 36
Suunnitelma 2016-2017 Pietarsaaren kustannusvastuulla olevien paloasemien palvelut tuotetaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Investointiosaan sisällytetään pelastuslautakunnan esittämät kalustohankinnat. Tunnuslukuja Annetaan tarvittaessa asiantuntijalausunto kaikista rakennuslupahakemuksista. Valvontaa kohdennetaan 100 % erikoiskohteista ja tarkastetaan valvontasuunnitelman mukainen määrä asuinrakennuksista vuosittain pääosin omavalvonnan keinoin. Räjähde-, kemikaali- ja käyttöönotto- sekä lopputarkastukset suoritetaan viikon kuluessa pyynnöstä. Annetaan turvallisuusneuvontaa vähintään 9 %:lle Pietarsaaren ja Luodon väestöstä. Ylläpidetään välittömässä valmiudessa vähintään yksikkölähdön suuruista sammutus- ja pelastusmuodostelmaa ja muilta osin valmius tuotetaan sivutoimisuuteen perustuen: Riskialueen I kohteet pyritään saavuttamaan keskimäärin alle 6 minuutissa, riskialueen II kohteet keskimäärin alle 10 minuutissa ja riskialueiden III ja IV kohteet keskimäärin alle 15 minuutissa. Toimintavalmiusaikojen ylityksien tulee jäädä alle valtakunnallisen toimintavalmiusaikamäärityksen. Ylläpidetään ensihoitovalmiutta yhteistoimintasopimuksen edellyttämässä laajuudessa. Kustannusten kohdentamisessa noudatetaan kuntien yhteisesti hyväksymää alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimusta. 37
SIVISTYSPALVELUT Sivistysjohtaja Jan Levander o o o o o o o o o o o Hallinto Esikouluopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, lukio-opetus Päivähoito Pietarsaaren seudun musiikkiopisto Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto Nuorisotyö Kirjastotoiminta Museotoiminta Yleinen kulttuuritoiminta Liikunta ja urheilutoiminta 38
SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja: TOIMIALA: Jan Levander Hallinto TOIMINTA-AJATUS Päivähoito- ja koulutusvirasto palvelee asiakkaitaan päivähoitoon ja opetukseen liittyvissä asioissa. Toiminta on asiakaslähtöistä, laadukasta ja kaksikielistä. Se haluaa edistää lapsiperheiden viihtymistä, ja tavoitteena on tukea perheiden ja kaupungin välistä kasvatuskumppanuutta. Sivistyslautakunnan muut hallinnonhaarat on mainittu omina hallinnonaloinaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Henkilöstövahvuus on sama kuin aikaisemmin. Kanslisti Helena Korkea-Aho siirtyi eläkkeelle 1.9.2014 alkaen. Koko sivistyslautakunnan toimialalle on johtoryhmä ja päivähoidon osalta johtajat kutsutaan säännöllisesti johtajakokouksiin ja rehtorit rehtorikokouksiin. Työpaikkakokouksia järjestetään kerran kuukaudessa. Kaikkien kanslistien työtehtävät on arvioitu ja kanslistin toimet muutetaan sihteerin toimiksi. Hallinnon puitteissa on hallintosihteerit ja toimistosihteerit, kouluissa koulusihteerit. 39
PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Sivistystoimen toimiva, Hyvä asiakaspalvelu, tehokas hallinto viranhaltijatason päätökset viikossa. Toimintasäännön ja päätöksentekoprosessien läpikäynti Sivistysjohtaja 40
TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talousarvio -14 Talousarvio -15 Työvuodet 10,5 9,5 9,0 8,5 7,3 7,3 6,8 TS -16 TS -17 Sivistysjohtaja: TOIMIALA: Jan Levander Esiopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus ja lukiokoulutus TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren päivähoito- ja koulutustoimi on kaksikielinen elinikäisen oppimisen periaatteita edistävä organisaatio, joka antaa kasvatuksen ja koulutuksen avulla kaikille oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, työelämässä, jatko-opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Toiminnassa korostuvien yhdessä vaikuttamisen, kaksikielisyyden, kansainvälistymisen ja yhteistyön avulla taataan laadukkaat palvelut ja edistetään hyvää elämänlaatua sekä tuetaan yksilön mahdollisuuksia kasvaa yhteiskunnan jäseneksi, joka tuntee olonsa varmaksi ja turvalliseksi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva laki (1287/2013) on tullut Suomessa voimaan 1.8.2014. Laki tuo tullessaan paljon muutoksia oppilashuoltoon. Suurin muutos koskee yksilöllistä oppilashuoltoa, joka tästä lähtien hoidetaan monialaisissa asiantuntijaryhmissä. Oppilailla ja huoltajilla on paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja vaikuttaa. Käytännössä myös koulukuraattoreiden rooli tulee keskeiseksi. Uutuutena on myös, että kunta toimii kaupungin toisen asteen opiskelijoille tarkoitetun kuraattoritoiminnan järjestäjänä. Tämä tarkoittaa, että Pietarsaari järjestää myös Optiman ja YA:n kuraattoritoiminnan. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukioiden uuden opetussuunnitelman laatimistyö käynnistyy vuoden 2015 aikana. Opetussuunnitelmia uudistetaan yhteistyössä alueen naapurikuntien kanssa. Koko esiopetus järjestetään kouluissa. Kaikissa kouluissa järjestetään aamutoimintaa ja iltapäivätoimintaa ennen esikoulutoimintaa ja sen jälkeen. Lastentarhanopettajat johtavat esikouluopetusta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Toiminta koskee 1 2 vuosiluokkien oppilaita ja kaikkia erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita. Opetustoimi järjestää aamutoiminnan kouluissa. Iltapäivätoimintaa järjestävät pääasiassa seurakunta, 11 ryhmää, ja Folkhälsan, 2 ryhmää. Iltapäivätoiminta on suosittua ja ennätysmäärä lapsia osallistuu toimintaan. Tällä hetkellä osallistuvia lapsia on n. 280. 41
Perusopetus: Maahanmuuttajien valmistava opetus jatkuu. Turvapaikkaa hakevat lapset saavat opetuksensa suomeksi ja kiintiöpakolaisia opetetaan ruotsiksi. Tällä hetkellä Itälän koulussa on kaksi ryhmää ja Etelänummen koululla yksi ryhmä valmistavassa opetuksessa. Kielikylpykoulu toimii edelleen Pursisalmen kiinteistössä. Kiinteistössä järjestetään myös päivähoitoa. Ristikarin kiinteistö on edelleen tyhjillään. Lukiokoulutus: Pietarsaaren lukio toimii edelleen Jakobstads gymnasiumin tiloissa, sivistyslautakunnan päätöksen mukaan. Lukiokiinteistössä toimii näin ollen myös lukukaudella 2014-15 kaksi erilllistä koulua saman katon alla. Koko toisen asteen koulutuksessa on meneillään suuria muutoksia. Uusia järjestämislupia on haettava vuoden 2015 aikana. Sivistystoimen puitteissa toimiva kuntarakenneryhmä selvittää toisen asteen koulutuksen järjestämistapaa tulevaisuudessa. Ryhmän kokoonpanossa on sekä viranhaltijoita että poliitikkoja. Ylioppilaskirjoitukset suunnitellaan Suomessa suoritettavaksi sähköisesti keväästä 2016 alkaen. Tämän haasteen valmistelut ja suunnittelu ovat käynnissä ja jatkuvat edelleen. Muutos asettaa suuria vaatimuksia kiinteistöjen tekniselle varustukselle. 42
VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Perusopetuksen laatukriteerit: 1. Opetusryhmien koko Lukiokoulutus: 1. IT-pedagogiikan kehittäminen Ryhmien koko 25-20 - 15 oppilasta ryhmää kohden Toimenpiteet, koulukohtainen selvitys ja arviointi toiminnan etenemisestä. Koulukohtainen selvitys, rehtori, alueellinen vertailu Koulukohtainen selvitys, rehtori, koulutoimenjohtaja Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Huoltajille kysely paikallisesta 60-70 - 80 % vastaa kyselyyn Kysely, koulutoimenjohtajat opetussuunnitelmasta. 43