MÄNTSÄLÄ NUMMISTEN KOULU OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

1 MÄNTSÄLÄ NUMMISTEN KOULU OSAYLEISKAAVAN MUUTOS SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 1.1 Osayleiskaavan tarkoitus ja kaava-alue 2 1.2 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Suunnittelutilanne 4 2.2 Väestö ja työpaikat 8 2.3 Maanomistus 8 2.4 Luonnonympäristö ja maisema 8 2.5 Rakennettu ympäristö 10 2.6 Palvelut 11 2.7 Liikenne 11 2.8 Tekninen huolto 12 2.9 Ympäristön häiriötekijät 12 3 TAVOITTEET 13 3.1 Osayleiskaavan tavoitteet 13 4 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ KESKEN LIITTEET: 1. Uudenmaan maakuntakaava 2. Nummisten kyläsuunnitelma, 1999 3. Nummisten kylän maataloudellinen maiseman- ja ympäristönhoitosuunnitelma, Uudenmaan Maaseutukeskus, 1996 4. Mäntsälä Seuran rakennuskulttuuri-inventoinnin kortisto 5. Frugård kartano ja viljelymaisema / valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet rakennettu kulttuuriympäristö museovirasto 2008-11-19 6. Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelma, Tiehallinto ja Mäntsälän kunta, 2003 7. Meluntorjuntaohjelma 2006-2010, Mäntsälän kunta/ramboll, 2005 8. Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Mäntsälän kunta,/suunnittelukeskus oy, 2003 9. Mäntsälän pohjavesialueiden kuntakansio, Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri, 1994 10. Mäntsälän rakennusjärjestys, 2008 11. Suunnittelutarveratkaisun kumoaminen, Helsingin hallinto-oikeuden päätös 3.2.2010

2 1 JOHDANTO 1.1 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS JA KAAVA-ALUE Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Numminen-Onkimaa osayleiskaava 2010, voimaantulo 3.3.1994. Etelä-Mäntsälän asuinrakentaminen on lisännyt lapsia alueella ja Nummisten koulu on jäänyt pieneksi. Vanhan koulun tontille ei mahdu uutta täydentävää rakennusta ja Nummisten koulu tulee samalla toteuttaa nykyvaatimukset täyttäväksi. Kunta omistaa läheisen seurantalon ja siihen liittyvän urheilualueen kokonaisuuden kyläkeskuksessa. Osayleiskaavassa tutkitaan seurantalon alueen soveltuminen Nummisten uuden koulun rakentamiseen ja samalla käyttäminen edelleen kylän yhteisiin tarpeisiin ja liikuntaan voimassa olevan osayleiskaavan periaatteita noudattaen. Manun koulun aluetta on tavoitteena kehittää nykyisen kaltaisena kylämäisenä alueena. Osayleis-kaava laaditaan rakentamisen tueksi. Osayleiskaavassa on tarkoitus erityisesti: - Selvittää yhdyskuntarakenteen tarpeita. - Selvittää koulun palvelujen tarvetta. - Tarkastella rakentamisen mitoitus- ja sijoitusperiaatteita. - Selvittää tilakohtaiset rakentamismahdollisuudet. - Ottaa huomioon alueen maisema- ja kulttuuriarvot. - Ottaa huomioon virkistystoimintojen kehittäminen. Manun koulun osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavan tarkoituksena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen, maisematekijöiden huomiointi sekä toimintojen yhteensovittaminen. Kaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet rakentamisen sekä muun suunnittelun ja maankäytön perustaksi. Siinä osoitetaan pääpiirteissään kaava-alueen käyttäminen eri tarkoituksiin kuten palvelujen, virkistyksen, suojavyöhykkeiden, liikenteen ja teknisen huollon tarpeisiin. Osayleiskaava on yksi kunnan strategisen suunnittelun väline. Se toteuttaa ja konkretisoi osaltaan kunnanvaltuuston hyväksymää Mäntsälän kunnan strategiaa. Ensisijaisesti tavoitteena on mahdollistaa koulupalvelujen säilyminen Nummisten kylässä. Kaava myös välittää ja tulkitsee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja maakunnallisia tavoitteita kunnan suunnittelussa. Manun koulun osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Manun koulun osayleiskaava-alue sijaitsee Mäntsälän kunnan lounaisosassa reilun kymmenen kilometrin päässä kirkonkylän keskustasta. Suunnittelualue rajoittuu län-nessä Pornaistentiehen ja Mustijokeen, etelässä, idässä ja pohjoisessa peltoihin. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Nummisten maarekisterikylään. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3 ha. 1.2 MANUN KOULUN OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ).

3 Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn oikeusvaikutteisen Nummisten osayleiskaavan. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista (MRL 42.2 ). Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43.1 ). Tämä ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa suoraan lain nojalla ilman erillistä määräystä. Yleiskaavassa voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (MRL 43.2 ). Tämä ehdoton rakentamisrajoitus edellyttää erillistä rakentamisen kieltävää tai rajoittavaa määräystä kaavassa. Ehdottomasta rakentamisrajoituksesta johtuvasta lunastus- ja korvausvelvollisuudesta on säännökset MRL 101 :ssä. Jos maanomistaja ei voi käyttää hyväkseen maataan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla sen vuoksi, että alue on yleiskaavassa MRL 43.2 :n määräyksen nojalla osoitettu käytettäväksi muuhun toimintaan kuin yksityiseen rakennustoimintaan, kunnalla on velvollisuus lunastaa alue tai suorittaa haitasta kohtuullinen korvaus. Lunastus- ja korvausvelvollisuus voi koskea myös valtiota, jos alue on kaavassa tarkoitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin. Kohtuullista hyötyä arvioitaessa otetaan huomioon yleiskaavasta maanomistajalle johtuva hyöty. Maisemaa muuttava toimenpide voidaan myös yleiskaavamääräyksellä määrätä luvanvaraiseksi (MRL 43.2 ). Tällöin maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattava toimenpidettä ei saa suorittaa ilman kunnan myöntämää MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Jos lupa kaivamiseen tai louhimiseen evätään, lunastusvelvollisuutta koskien sovelletaan maa-aineslain 8 :ää. Jos lupa muuhun toimenpiteeseen vastaavasti kielletään eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maataan, maanomistajalla on oikeus saada kunnalta tai valtiolta korvaus hänelle aiheutuneesta vahingosta. (MRL 140 ). Lisäksi yleiskaavassa voidaan antaa rakennuksen purkamisen luvanvaraisuutta koskevia määräyksiä ja suojelumääräyksiä, jotka liittyvät jonkin alueen tai rakennuksen maisemaan, luonnonarvoihin, rakennettuun ympäristöön, kulttuurihistoriallisiin arvoihin tai muihin erityisiin ympäristöarvoihin (MRL 127.1, 41.2 ). Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvän yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta. (MRL 99.3 ).

4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden 30.11.2000 toteuttamista tulee edistää suunnittelussa. Tavoitteet varmistavat valtakunnallistesti merkittävien asioiden huomioimisen kaavoituksessa sekä viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriö vahvisti 8.11.2006 Uudenmaan maakuntakaavan. Maakuntakaava korvaa aiemman seutukaavan. Maakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle on merkitty: - Seurojentalon mäki on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (luokka 1). - Nummisten kylää symbolisoiva kohdemerkintä. - Mustijoen kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue

5 YLEISKAAVA - Kaava-alueen itäpuolitse on Mustijokea seuraillen merkitty ulkoilureitti ja paikallistie. - Muu esihistoriallinen muinaisjäännös jokimutkassa. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan 1. vaihekaavan 22.6.2010. Maakuntakaavassa alueelle ei ole merkintöjä. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Numminen-Onkimaa osayleiskaava 2010, voimaantulo 3.3.1994.

6

7

8 ASEMAKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS MUUT SUUNNITELMAT Alueella ei ole asemakaavaa. Mäntsälän kunnanvaltuusto hyväksyi Mäntsälän rakennusjärjestyksen 23.9.2002. Rakennusjärjestyksen tarkistaminen on meneillään. Aluetta koskevat seuraavat selvitykset : Kaava-aluetta koskevia muita suunnitelmia ja selvityksiä ovat mm. seuraavat: - Nummisten kyläsuunnitelma, 1999 - Nummisten kylän maataloudellinen maiseman- ja ympäristönhoitosuunnitelma, Uudenmaan Maaseutukeskus, 1996 - Mäntsälä Seuran rakennuskulttuuri-inventoinnin kortisto - Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelma, Tiehallinto ja Mäntsälän kunta, 2003 - Meluntorjuntaohjelma 2006-2010, Mäntsälän kunta/ramboll, 2005 - Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Mäntsälän kunta,/suunnittelukeskus oy, 2003 - Mäntsälän pohjavesialueiden kuntakansio, Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri, 1994 - Mäntsälän rakennusjärjestys, 2008 2.2 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Manun koulun osayleiskaava-alueella asuu yksi ruokakunta ja naapureina on neljä perhettä, yht. n. 15 asukasta. Työpaikkoja kaava-alueella ei ole. 2.3 MAANOMISTUS Kaava-alue on Mäntsälän kunnan omistuksessa. 2.4 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Maaperältään suurin osa kaava-alueesta on moreenimäkeä. Itäosassa on suurempia kiviä ja yksi suuri siirtolohkare. Laaja, tasainen viljelyaukea tasossa +62m rajautuu Seurojentalon korkeampaan mäkeen +68m. Peltoalueiden lomassa kohoaa kallioisia moreenimäkiä. Alin korkeustaso (noin +60m) on länsipuolisen Mustijoen laaksossa. Kaava-alue kuuluu Vantaanjoen vesistöön. Mustijoki, joka laskee Porvoonjokeen, virtaa kaava-alueen länsipuolitse etelä-pohjoissuuntaisesti. Kaava-alue on osa 1-luokan pohjavesialuetta. Vuonna 2005 valmistuneessa luontoselvityksessä on kartoitettu kaava-alueen luonto-oloja ja arvokkaita luontokohteita (liite 3). Selvityksessä on myös annettu suosituksia luonto-olojen huomioonottamisesta suunnittelussa. Kaava-alueen lähellä ei ole Natura 2000 kohteita.

9 Kaava-alueen maisemaa luonnehtivat laajat alavat peltoalueet, joita rajaavat kallioiset metsäkumpareet. Tasaisuutta korostavat suorat tiet. Asutus on sijoittunut mäkien reunoihin ja teiden varsille. Mustijoki on maiseman pohjalla rehevine rantoineen. Maiseman halki kulkevilta pääliikenneväyliltä avautuu molemmin puolin avaria peltonäkymiä. Tärkeitä näkymiä kylämaisemaan aukeaa Nummistentieltä nykyisen Nummisten kaupan, koulun ja Onkimaantien risteyksen kohdalta. Seurojentalon mäki näkyy maisemaa rajaavana. Kuva 1. Seurojentalon mäki Mustijoen maisemassa Onkimaantien risteyksestä. Etelä-Mäntsälän, Hirvihaaran ja Numminen-Onkimaa alueiden arvokkaat luontokohteet 3.9.2005 selvityksessä todettiin osayleiskaava-alueeseen rajautuvana etelässä Nuutinmäen lammaslaitumen perinnemaisema, kansikuva ja ote: Uudenmaan perinnemaisemaselvityksen (Pykälä ja Bonn 2000) mukaan Nuutinmäen loivalla etelärinteellä on kivikkoinen laidun, jonka itäosa on hakamaata ja länsiosa niittyä. Tuoreella pienruohoniityllä kasvaa mm. harakankelloa, päivänkakkaraa, keväthanhikkia, hakasaraa, jäkkiä ja hiirenhäntää. Laidunnus on loppunut vuonna 1993. Urh. Numminen Nuutinmäki Uotila S.talo Hossaro Rotila Voutila 61.6 Virola Nordbo akala Nummistenkoski Koiv usaari Kpa Koulu

10 Kuva 2. Nuutinmäen lammaslaitumen perinnemaisema Seurojentalon edestä kuvattuna. 2.5 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Nummisten- ja Ojalantien risteyksessä on kyläkeskus kaava-alueen eteläpuolelle n. 400m/n etäisyydellä. Risteyksessä on nykyinen Nummelan koulu ja kauppa. Kuva 3. Nummistenkulman kylän keskus kaupan pihalta.. Seurojentalo sijoittuu juhlallisesti maisemassa hallitsevalle Nuutinmäelle. Seurojentalon tontti on avoin, mutta hyvin kehittyneen puuston ja pensasvyöhykkeen suojaama. Kylämäinen rakentaminen ilmenee Seurojentalon pilkottamisena Ojankulmantielle. Kuva 4. Seurojentalo Pornaisten- ja Ojankulmantien risteyksestä. Seurojentalo on 1950-luvulla rakennettu uudisrakennuskauden tyyliin. Rakennuksessa ei ole erityisiä rakennustaiteellisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennus on hyväkuntoinen kuivalla rakennuspaikalla soveltuen yhdistysten käyttöön tai koulun aputiloiksi. Kuva 5. Tulo Seurojentalolle, näkymä Ojankulmantieltä.

11 Kuva 6. Seurojentalon piha. Kaava-alueelta ei ole löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2.6 PALVELUT Alueella on liikuntapalveluja pieni kenttä pukukoppeineen, jääkiekkokaukalo ja pururata. Pinta-ala on yhteensä n. puolet normaalin urheilukentän koosta. Kuva 7. Seurojentalon pohjoispuolinen pelikenttä koko n. 90 x 40m. 2.7 LIIKENNE Pornaistentie varressa on kyläkeskuksesta alkava erillinen kevyen liikenteen reitti, joka jatkuu yhtenäisenä Ojankulmantiellä Seurojentalolle asti. Kuva 8. Kevyen liikenteen reitti kyläkeskuksesta Seurojentalolle.

12 Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelman (2003) mukaan liikenteen järjestäminen Seurojentalolle koulukäytössä ei aiheuta ongelmia liikenneverkolle. Sen sijaan koulun pysäköinti ja oppilaiden jättöalue tulisi järjestää ilman ajoneuvojen ja jalankulun risteämistä. Nykyinen pysäkki ja autopaikoitusalueelle liikennöinti ei ole järjestetty turvallisesti, ks. kuva 6. Kaava-alueelta on linja-autoyhteys Mäntsälän ja Ohkolan suuntiin kulkevilla linja-autovuoroilla, joita liikennöi useita päivässä. Muutamat Mäntsälän kirkonkylästä Järvenpäähän menevät linja-autovuorot kulkevat Nummisten läpi. 2.8 TEKNINEN HUOLTO Alueella on vesiosuuskunta ja jätevesiviemäristö. 2.9 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Osa-yleiskaava-alueella ei ole melua, tärinää tai muita havaittuja ympäristöhäiriöitä. Suuret voimalinjat aiheuttavat kaava-alueen ympärillä maisemahaittaa.

13 3 TAVOITTEET 3.1 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Manun koulun osayleiskaavan tärkeimmät tavoitteet ovat seuraavat: - Numminen on yksi Etelä-Mäntsälän kylistä. Aluetta kehitetään nykyisen kaltaisena maaseutumaisena kyläalueena. Osayleiskaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä Nummisten alueella, jolle ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa. - Mäntsälän eteläiset kylät rajoittuvat Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin. Maankäytön yhteensovittaminen edellyttää palvelujen kuten koulujen kapasiteetin ennakoimista ja yhteensovittamista. - Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään tukemalla maisemaan sopivaa rakentamista. - Koulun säilyminen perinteisessä kyläkeskuksessa tukee nykyistä yhdyskuntarakennetta (kylärakennetta). Olemassa olevan infrastruktuurin hyväksikäyttöä edistetään. Koulun saavutettavuus säilyy hyvänä. - Uuden rakentamisen sijoittamisessa kiinnitetään huomiota alueelle luonteenomaiseen rakentamisen sijoittumistapaan sekä alueen luonto-oloihin ja maisemaan. - Kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot otetaan huomioon kaavoituksessa ja edistetään niiden säilymistä. Uuden rakentamisen sopeutumiseen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön kiinnitetään huomiota. - Virkistyksen ja ulkoilun käytössä olevat alueet säilytetään osayleiskaavassa. - Aluetta kehitetään nykyiseen tiestöön tukeutuen, liikenneturvallisuuden tarpeilla kehittäen. - Nykyinen ja suunniteltu vesihuoltoverkosto ja viemärit otetaan huomioon uuden rakentamisen sijoituksessa. Mäntsälässä 9 päivänä syyskuuta 2010 Tapio Sillfors asemakaavainsinööri Mäntsälän kunta