Uusi Paradigma Mun juttu! Mun tulevaisuus! Nuriskyselyraprtti Jensuun ylipist Savnlinnan kulutus- ja kehittämiskeskus Ulla Peräkrpi Saija Salmi Helmikuu 2009
Sisältö JOHDANTO 2 2 KYSELYN TAUSTA JA TOTEUTUS 2 3 TULOKSET 3 3. Aineistn kuvailu 3 3.2 Perusasteen piskelijiden taustatiedt 5 3.3 Paradigmaa kartittavat kysymykset 7 3.3. Perusasteen piskelijat 7 3.3.2 Ammatillisen kulutuksen piskelijat 0 3.3.3 Luki-piskelijat 2 3.4 Työtä ja tulevaisuutta kartittavat kysymykset 4 4 YHTEENVETO 29 LÄHTEET 30 LIITTEET
JOHDANTO Mun tulevaisuus! -nuriskysely tteutettiin sana Eurpan aluekehitysrahastn ja Etelä- Savn maakuntaliitn rahittamaa Uusi Paradigma - Mun juttu! -hanketta. Taustitimme kyselyä perehtymällä lemassa leviin nurille suunnattuihin verkkkyselyihin, niiden sisältöön ja rakenteeseen. Tämän kartituksen phjalta laadimme verkkkyselylmakkeen, jnka kysymykset liittyivät Mun juttu! -hankkeen tematiikkaan. Tarkastelimme vastauksia tilastllisten menetelmien avulla, ja analysinnissa keskityimme hankkeen kannalta mielenkiintisten vaikutussuhteiden arviintiin. Analyysi ei siis le kattava. Aineista uudelleen tarkastelemalla n epäilemättä löydettävissä enemmän tieta kuin tässä raprtissa esittelemme. Kyselyllä kttu aineist nkin käytettävissä niin varsinaista tieteellistä tutkimusta kuin Mun juttu! -hankkeen mahdllista jatktyöstämistä varten. Olemme saaneet mm. kyselyn tteutuksen ja alustavien tulsten esittelyn yhteydessä hyviä ja rakentavia kmmentteja kyselyn tteutusta, muta ja sisältöä kskien. Tulemme humiimaan nämä kmmentit työskennellessämme jatkssa verkkkyselyjen parissa. 2 KYSELYN TAUSTA JA TOTEUTUS Etelä-Savn maakuntahallituksen hyväksymän Etelä-Savn tisen asteen kulutuksen strategia vuteen 205 -asiakirjan tteuttamista varten perustettiin hanke, jnka työn tulksena syntyi esitys timenpidehjelmaksi. Timenpidehjelmassa määritellään kymmenen timenpideesitystä, jista ensimmäinen n paradigman muuts, ns. Uusi Paradigma. Ohjelmassa määritelty uusi paradigma tarkittaa erilaisten, yksilöllisten pint-hjelmien mudstamista mahdllisimman rajattmasti kk tisen asteen kulutuksen sisällä. Tavitteena n sellaisten yksilöllisten kulutusplkujen luminen, jtka vahvistavat nykyistä enemmän työmarkkinille siirtymistä myös niiden salta, jtka suuntautuvat jatkssa esim. ammattikrkeakulupintihin. Näin npeutetaan nurten työelämään pääsyä ja saadaan enemmän työelämäppimisen jaksja elinikäisen ppimisen sisään. Tisen asteen kulutuksen rakenteessa tämä merkitsee nykyisen kaksijakisen (A ja L) avaamista yhteiseksi erilaisten pint-hjelmien (A-, A, A+, A+L ja L+A, L-, L, L+) järjestelmäksi. (Hirvnen, H. & Pesnen, K. Etelä-Savn tisen as- A- = ammatillinen satutkint tai erityispiskelijan mukautettu tutkint ja henkilökhtaistaminen A = ammatillinen tutkint A+ = ammatillinen tutkint, jta laajennettu syventävillä ammatillisilla kursseilla A+L = ammatillinen tutkint, jssa valinnaiset ja vapaasti valittavat lukikursseina L+A= lukitutkint, jssa syventävät ja sveltavat ammatillisia kursseja L = lukitutkint L+ = lukitutkint, jta laajennettu lukikursseilla, AMK- tai ylipist-pinnilla 2
teen kulutuksen strategia vuteen 205. Esitys timenpidehjelmaksi. Etelä-Savn maakuntaliitn julkaisu 89:2007) Timenpidehjelmaa tteutetaan mm. Mun juttu! -hankkeen avulla. Hanke n Etelä-Savn alueellinen tisen asteen kulutuksen eheyttämisprjekti, jssa uuden paradigman käytännön timenpiteitä suunnitellaan ja piltidaan sekä pettajia valmennetaan timintatapjen muutkseen. Mun juttu! -hankkeen tiedn tarpeisiin vastattiin tekemällä Etelä-Savn alueella kyselyselvitys. Kyselyn pääteema li Kulutus, työ ja tulevaisuus Etelä-Savssa. Khderyhmänä livat peruskulun yhdeksäslukkalaiset, lukin klmannen vusikurssin ja tisen asteen ammatillisen ppilaitksen klmannen vusikurssin piskelijat. Kyselyssä käytetyt lmakkeet vat liitteinä IA (perusaste), IB (luki) ja IC (ammatillinen tinen aste). Kyselyssä kttiin sekä määrällistä että laadullista aineista, ja se tteutettiin verkkkyselynä ppitunneilla. Tavitteena li selvittää nurten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, piskeluun sekä pintjen sisältöihin ja ppimisympäristöihin liittyviä mielipiteitä ja näkemyksiä. Kysely n tistettavissa hankkeen elinkaarella (2008 200), jllin myös seuranta n mahdllista. Kyselyn tteutettiin syksyllä 2009 niin, että Mun Juttu! -hankkeen hankepäällikkö Hannu Sini kksi kulujen yhteyshenkilöt, jille lähetimme sähköpstitse linkin Jensuun ylipistn verkkympäristöön laadittuun kyselylmakkeeseen. Kulujen yhteyshenkilöt hulehtivat kyselyyn vastaamisen käytännön järjestelyistä. Kyselylinkki lähetettiin 9 perusasteen ppilaitkseen, 5 lukin ja klmeen ammatillisen kulutuksen kuntayhtymään, jissa kulutusalja li yhteensä 28. Vastausaikaa eri ppilaitksilla li viikt 45-47. Jistakin ppilaitksista puuttui kyselyajankhtana khderyhmien ppilaita ja jpa kknaisia ryhmiä työharjittelun tai työelämään tutustumisen vuksi. Tämä ei kuitenkaan estänyt kyselyn tteuttamista, sillä alueelliset vastausprsentit livat kuitenkin hyviä. Etelä-Savssa n lukuvunna 2008 2009 877 yhdeksäslukkalaista (Tilastkeskus, Peruskulun ppilaat 2008.). Vastaukset kattivat yhdeksäslukkalaisten ikälukasta 38 %. Tulsten käsittelyssä keskityttiin pääasiassa perusasteen vastauksiin. Lukin ja ammatillisen tisen asteen kyselyvastauksia käsiteltiin kk aineista kuvailtaessa, sekä tarkemmin luvussa 3.3, Paradigmaa kartittavat kysymykset, ja tarkasteltaessa nurten näkemyksiä eri ammateissa tarvittavasta saamisesta. Lukin ja ammatillisen tisen asteen vastauksia n tarkitus jatkssa käyttää vertailuaineistna paradigman muutksen seuraamiseksi. 3 TULOKSET 3. Aineistn kuvailu Kyselyn tannan khdejukkna livat eteläsavlaiset nuret. Tavitteena li saada ts, jssa lisi edustettuna Mikkelin, Pieksämäen ja Savnlinnan seutukunnilta kustakin 50 yhdeksäslukkalaista, 00 lukin klmaslukkalaista ja 00 ammatillisen ppilaitksen klmannen vusikurssin piskelijaa, eli yhteensä 050 nurta. Juvan seutukuntaa ei le tässä erikseen humiitu, vaan siihen kuuluvat kunnat vat mukana klmen edellä mainitun seutukunnan yhteydessä. Kyselyyn vastasi 79 yhdeksäslukkalaista, 475 luki-piskelijaa, ja 259 ammatillisen ppilaitksen piskelijaa, eli yhteensä 453 nurta. 3
Ammatillisen tisen asteen piskelijiden vastausmäärä alitti hiukan tavitemäärän (300). Ots n kuitenkin riittävän laaja tulsten tarkastelua varten. Kaikki 259 vastausta tettiin mukaan analyysiin. Yhdeksäslukkalaisten ja luki-piskelijiden vastausmäärä ylitti tavitemäärän. Heidän vastauksissaan li jitakin puutteellisesti täytettyjä lmakkeita, jtka pistettiin ennen analyysiä. Lukilaisten vastauksista analysitiin 467 ja yhdeksäslukkalaisten vastauksista 707. Yhdeksäslukkalaisten sanallisista vastauksista tettiin analyysiin 470 vastaajan kmmentit. Otantamenetelmänä käytettiin systemaattista tantaa, jssa ts sanallisten vastausten analyysiin tapahtui pistamalla jka 3. vastaaja kuluittain, jllin yhtään yksittäistä kulua ei jäänyt analyysin ulkpulelle. Seutukunta Oppilaits Vastaajamäärä Mikkeli perusaste 356 luki 302 ammatillinen ppilaits 79 Mikkeli yht. 737 Pieksämäki perusaste 25 luki 34 ammatillinen ppilaits 6 Pieksämäki yht. 20 Savnlinna perusaste 334 luki 32 ammatillinen ppilaits 9 Savnlinna yht. 585 Seutu ei tiedssa perusaste 4 luki 7 Kaikki yhteensä 453 vastausta Taulukk. Vastaajamäärät seutukunnittain ja ppilaitksittain. Kunkin kyselylinkin saaneen kulun vastaajamäärät n eriteltyinä liitteissä IIA (perusaste), IIB (luki) ja IIC (ammatillinen tinen aste). Kysely rakentui neljästä pääsista: taustatiedista, paradigmaa arviivista mun kulu - kysymyksistä, tulevaisuuden ammattiin liittyvistä kysymyksistä ja piskelusuunnitelmiin liittyvistä kysymyksistä. Peruskulun yhdeksäslukkalaisille suunnatussa kyselyssä kysymyksiä li yhteensä 24, jista kuusi li avimia kysymyksiä. Lukin ja ammatillisen tisen asteen kyselyssä kysymyksiä li 25, jista kuusi li avimia kysymyksiä. Kysymykset livat kaikille ryhmille pääsin sisällöllisesti samja. Yhdeksäslukkalaisille li kysymyksiä pintihin hakeutumista peruskulun jälkeen (kysymykset 22., Haen peruskulun jälkeen, ja 24., Paikkakunta, jlle ensisijaisesti haet piskelemaan ), jita ei lukilaisilta ja ammattippilaitsten piskelijilta lunnllisesti kysytty. Sen sijaan lukilaisilta ja ammattippilaitsten piskelijilta kysyimme tyytyväisyyttä j tehtyihin valintihin ja mahdllisia jatkpiskelusuunnitelmien muutksia (kysymykset 7. Suunnitelmani siitä, mille alalle pyrin piskelemaan, ei le muuttunut lukin aikana. / Olen tyytyväinen, että valitsin juuri tämän alan, jta piskelen ammatillisessa kulutuksessa., 8. Suunnitelmani siitä, millaisia töitä haluan valitsemallani alalla tehdä, ei le muuttunut lukin aikana. / Suunnitelmani siitä, millaisia töitä haluan valitsemallani alalla tehdä, ei le muuttunut ammatillisen kulutuksen aikana. ja 9. Ajatukseni siitä, kuinka pitkään haluan piskella, ei le muuttunut lukin / ammatillisen kulutuksen aikana. ) 4
3.2 Perusasteen piskelijiden taustatiedt Taustatiediksi kaikilta piskelijilta kysyimme sukupulta, kulun nimeä ja vanhempien kulutustasa ja ammatillista asemaa. Lmakkeessa kysyimme myös ppilaan nimeä, mutta sitä käytetään ainastaan mahdllisen seurantatutkimuksen yhteydessä verrattaessa ppilaiden yhdeksännellä lukalla esittämiä ajatuksia heidän tisen asteen päättölukan ajatuksiinsa. Vastaajista 5,9 % li tyttöjä ja 48, % pikia, jten mlempien sukupulten mielipiteet vaikuttivat tulksiin tasapulisesti. Kyselylinkin saaneista 9 perusasteen kulusta 7 kulun ppilaat vastasivat kyselyyn. Eniten perusasteen vastauksia tuli Savnlinnan Talvisaln yläasteelta. (Liite IIA) tyttö 2 pika Kuva. Kysymys 2: sukupuli Vastanneista lähes pulet (n. 49 %) ilmitti, että ainakin tisella vanhemmista n keskiasteen kulutus. Nin neljässan (n. 25 %) vanhemmista ainakin tisella n krkea-asteen kulutus ja lähes saman verran (n. 23 %) n vanhempia, jilla ei le perusasteen jälkeistä tutkinta. Kysymyksessä pyysimme valitsemaan ylemmän kulutuksen, js vanhemmilla n erilainen kulutustausta. perusaste 2 keskiaste 3 krkea-aste 4 muu Kuva 2. Kysymys 4: vanhempien kulutus 5
Vastausten perusteella nin pulet (n. 50 %) vastanneiden äideistä n timihenkilöitä, jista ylempiä timihenkilöitä n. 2 % ja alempia n. 38 %. Nin neljässan (n. 25 %) äidit vat työntekijöitä, yrittäjiä n. %, piskelijita n. 3 % ja eläkeläisiä vajaa 2 % äideistä. Lput n. 9 % kuuluvat lukkaan muu. yrittäjä 2 ylempi timihenkilö 3 alempi timihenkilö 4 työntekijä 5 piskelija 6 eläkeläinen 7 muu Kuva 3. Kysymys 5: äidin ammatti Nin 35 % vastaajien isistä kuuluu ammatilliselta asemaltaan työntekijöihin. Timihenkilöitä n tiseksi eniten n. 30 %, jista ylempiä timihenkilöitä n. 3 % ja alempia timihenkilöitä n. 7 %. Yrittäjiä n n. 24 %, piskelijita alle % eli kuuden vastaajan isä ja eläkeläisiä n. 4 %. Lput n. 6 % kuuluvat lukkaan muu. yrittäjä 2 ylempi timihenkilö 3 alempi timihenkilö 4 työntekijä 5 piskelija 6 eläkeläinen 7 muu Kuva 4. Kysymys 6: isän ammatti 6
3.3 Paradigmaa kartittavat kysymykset Paradigmaa kartittavilla kysymyksillä tarkitamme kyselylmakkeen Mun kulu sita. Osissa kysyimme ppimisympäristöihin ja pintjen sisältöyhdistelmiin liittyviä tiveita. 3.3. Perusasteen piskelijat Ensin halusimme selvittää, mikä lisi annetuista vaihtehdista vastaajille mieluisin piskeluympäristö. Eniten valittiin vaihtehtja työssä ppiminen työpaikalla (33 %) ja tavallinen kulupetus lukassa (n. 30 %) ja. Kulupetuksen, jhn yhdistetään netissä tapahtuvaa piskelua, valitsi mieluisimmaksi vaihtehdksi n. 7 %, netin kautta piskelun ktna n. 8 % ja vaiht-piskelun ulkmailla n. 9 % vastaajista. Kknaan ulkmailla piskelua piti mieluisimpana vaihtehtna 6 vastaajaa (n. 2 %). lukkapetus 2 lukka + netti 3 netissä ktna 4 työpaikalla 5 vaiht-piskelu 6 ulkmailla Kuva 5. Kysymys 7.a.: mieluisin piskeluympäristö Tiseksi mieluisimmaksi piskeluympäristöksi vastaajat valitsivat vaihtehdn kaksi; kulupetus, jhn yhdistetään netissä tapahtuvaa piskelua (n. 26 %). Lähes yhtä mni valitsi tavallisen kulupetuksen lukassa (n. 24 %). Klmanneksi eniten vastauksia sai työssä ppiminen työpaikalla (n. 20 %). Vaiht-piskelun ulkmailla valitsi n. 4 % ja netin kautta piskelun ktna n. 2 %. Kknaan ulkmailla piskelua piti tiseksi parhaana ympäristönä 3 vastaajaa (n. 4 %) 7
lukkapetus 2 lukka + netti 3 netissä ktna 4 työpaikalla 5 vaiht-piskelu 6 ulkmailla Kuva 6. Kysymys 7.a.2: tiseksi mieluisin piskeluympäristö Seuraavaksi selvitimme, millaisia asiita perusasteen päättävä eteläsavlainen nuri haluaisi piskella. Vain ammatillisen kulutuksen aineita piskelisi n. 3 % vastaajista. Enimmäkseen yleissivistäviä lukin aineita, mutta myös ammatillisen kulutuksen aineita piskelisi n. 22 %. Enimmäkseen ammatillisen kulutuksen aineita ja lisäksi yleissivistäviä lukin aineita valitsisi n. 8 %. Vain lukin aineita piskelisi n. 4 % ja lukin aineita, jiden lisäksi krkeakulujen kursseja n. 8 %. Vastaajista 48 (n. 7 %) li sitä mieltä, ettei haluaisi piskella llenkaan. ammatillinen 2 luki 3 ammatill. + luki 4 luki + ammatill. 5 luki + krkea-aste 6 ei llenkaan Kuva 7. Kysymys 7.b: A, L, A+L ja L+A, L+ 8
Avimessa kysymyksessä 7c avattiin aiempia kysymyksiä eri pintjen ja piskelutapjen kiinnstavuudesta kysymällä Js sinulla lisi mahdllisuus rakentaa mieleisesti kulutus yhdistelemällä lukin ja ammattikulun pintja, mitä valitsisit miin pintihisi?. 3 % kaikista vastaajista vastasi tähän kysymykseen. Otannassa mukana lleet vastaukset ryhmiteltiin sisällön mukaan klmeen pääryhmään: ppilaitksen tai ppilaitsyhdistelmän maininneisiin; ensisijaisesti lukin ja lisäksi ammatillisen ppilaitksen pintja yhdistäviin; sekä ensisijaisesti ammatillisen ppilaitksen ja lisäksi lukin pintja yhdistäviin. Sellaisissa tapauksissa, jissa ammatillisen ppilaitksen tai lukin valinnan ensisijaisuus tai muu jatksuunnitelma ei käynyt sanallisesta vastauksesta ilmi, se saatiin selville vertailemalla vastausta kysymyksen 23 ( Haen peruskulun jälkeen ) vastaukseen. Klme pääryhmää jaettiin vielä alaryhmiin seuraavan taulukn mukaisesti: Vastausryhmä % suus kysymykseen Esimerkki ryhmälle tyypillisestä vastauksesta vastanneista Oppilaitksen tai ppilaitsyhdistelmän maininneet vain ammatillinen ppilaits vain luki 2 lukin petushjelma täydennettynä lisäkursseilla 4 4 6 Työssä ppimista ja jitakin käsillä tehtäviä aineita En halua pintja ammattikululla. Bilgiaa, äidinkieltä, kuvaamataita, ilmaisutaita, tekstiilikäsitöitä, metallitöitä 3 kaksistutkint 4 ei yhdistäisi pintja 5 kymppilukka 3 2 alle Kaksistutkint LVI ala luki ei yhdistäisi js menisin lukin niin ttaisin vaan lukin aineita, mutta js ammattikuluun niin ttaisin vaan ammattikulun aineita dataaja Ensisijaisesti lukin ja lisäksi ammatillisen ppilaitksen pintja yhdistävät 2 luki ja ammatillinen ppilaits yleensä 6 Lukin paklliset ja muutama kieli ja jtain ammattikulun pintja, että itse ammattiin piskelu lisi lukin jälkeen lyhyempi. 22 luki ja ammatillinen ppilaits yhdessä / paintus tait ja taideaineissa 23 luki ja ammatillinen ppilaits yhdessä / paintus tietyssä kurssissa, tutkinnssa tai alassa 6 7 Ensisijaisesti ammatillisen ppilaitksen ja lisäksi lukin pintja yhdistävät n siis, lukin pinnt haluiaisin käydä, ja sitten ammatillisisa aineita, piskella artemian pulta.. Luki pinnt ja ammattikulun musiikki tai htelli ja ravintla alan pintja. 3 ammatillinen ppilaits ja luki yhdessä / paintus tait ja taideaineissa 32 ammatillinen ppilaits ja luki yhdessä / paintus yleissivistävissä 2 6 Paljn liikuntaa, haluaisin medinmin kulutuksen, haluaisin piskella myös ilmaisutaita ja käsitöitä. Terveystiet ja ktitalus myös. Ammattikulunpulelta ttaisin kaikki käytännön jutut, ja muut 'työssä tarvittavat käytännön asiat' lukin kursseista 9
aineissa 33 ammatillinen ppilaits ja luki yhdessä / paintus liikunnassa 34 ammatillinen ppilaits ja luki yhdessä / valinnassa mnia aineita 35 ammatillinen ppilaits ja luki yhdessä / paintus englannin kielessä Pelkkä ei, emt, tms. ilman selitystä 4 4 3 4 visi ttaa juuri näitä yleissivistäviä, taiteet ym muut sellaiset. Liikunnan eri kursseja. Esim: valmennusta ja liikunnan psyglkiaa musiikki, fysiikka, kemia, englanti Lukin enkun kursseja, muut amiksen pintja Pelkkä "kyllä" tms. ilman selitystä 2 Epäasiallinen vastaus tai pelkkiä merkkejä 8 Taulukk 2. Vastaukset kysymykseen 7c 3.3.2 Ammatillisen kulutuksen piskelijat Tisen asteen piskelijille esitimme samat paradigmaan liittyvät kysymykset kuin perusasteen ppilaille. Ohjeistimme heitä vastaamaan, millaisia tiveita heillä n nykyiselle kulunkäynnille ja ideimaan tiveensa vapaasti antamatta nykyisen käytännön rajittaa ajatuksia. Ensin esittelemme ammatillisen kulutuksen klmannen vusikurssin vastaajille mieluisimman piskeluympäristön tulkset. Vastaajista suurimmalle salle mieluisinta li työssä ppiminen työpaikalla (n. 58 %). Tavallisen kulupetuksen lukassa valitsi mieluisimmaksi vaihtehdksi n. 4 % ja kulupetuksen yhdistettynä netissä tapahtuvaan piskeluun n. 2 %. Netin kautta piskelu ktna li ykkössijalla n. 6 %:lla ja vaiht-piskelu ulkmailla n. 7 %:lla vastaajista. Kknaan ulkmailla piskelua piti mieluisimpana vaihtehtna 7 vastaajaa (n. 3 %). 0
lukkapetus 2 lukka + netti 3 netissä ktna 4 työpaikalla 5 vaiht-piskelu 6 ulkmailla Kuva 8: Kysymys 7.a.. mieluisin ppimisympäristö (ammatillisen kulutuksen piskelijat) Tiseksi mieluisimmaksi piskeluympäristöksi ammatillisen kulutuksen vastaajat valitsivat kaksi lähes yhtä mieluista vaihtehta. Kulupetus, jhn yhdistetään netissä tapahtuvaa piskelua, sai n. 25 % valinnista ja tavallinen kulupetus lukassa n. 24 %. Työssä ppimisen työpaikalla valitsi n. 22 %, netin kautta piskelun ktna n. 6 % ja vaiht-piskelun ulkmailla 0 %. Kknaan ulkmailla piskelua piti tiseksi parhaana vaihtehtna 6 vastaajaa (n. 2 %). lukkapetus 2 lukka + netti 3 netissä ktna 4 työssä ppiminen 5 vaiht-piskelu 6 ulkmailla Kuva 9: Kysymys 7.a.2: tiseksi mieluisin ppimisympäristö (ammatillisen kulutuksen piskelijat)
Halusimme kuulla myös ammatillisen kulutuksen piskelijiden mielipiteitä siitä, millaisia asiita he haluaisivat piskella. Suurin sa (n. 59 %) piskelisi mieluiten ammatillisen kulutuksen aineita. Enimmäkseen ammatillisen kulutuksen aineita, mutta myös yleissivistäviä lukin aineita valitsisi n. 3 %. Niitä, jtka eivät haluaisi piskella llenkaan li n. 7 %. Vain muutama piskelija (n. 2 %) halusi piskella enimmäkseen yleissivistäviä lukin aineita, mutta myös ammatillisen kulutuksen aineita. Kaksi piskelijaa (alle %) valitsi vain lukin aineita ja tiset kaksi piskelijaa valitsi lukin aineita, jiden lisäksi krkeakulujen kursseja. ammatillinen 2 luki 3 ammatill. + luki 4 luki + ammatill. 5 luki + krkea-aste 6 ei llenkaan Kuva 0: Kysymys 7.b: A, L, A+L ja L+A, L+ (ammatillisen kulutuksen piskelijat) 3.3.3 Luki piskelijat Myös lukin klmannen vuden piskelijilta kysyimme ensin, millainen lisi heille mieluisin piskeluympäristö. Suurin sa valitsi ykkösvaihtehdksi tavallisen kulupetuksen lukassa (n. 45 %). Lukilaiset pitivät myös työssä ppimisesta työpaikalla, jnka valitsi lähes 22 %. Kulupetus, jhn yhdistetään netissä tapahtuvaa piskelua, li mieluisin vaihteht n. 6 %:lle, netin kautta piskelun ktna n. 2 % ja vaiht-piskelun ulkmailla n. % vastaajista. Kknaan ulkmailla piskelua piti mieluisimpana vaihtehtna 2 vastaajaa (n. 4 %). 2
lukkapetus 2 lukka + netti 3 netissä ktna 4 työssä ppiminen 5 vaiht-piskelu 6 ulkmailla Kuva : Kysymys 7.a.. mieluisin ppimisympäristö (luki-piskelijat) Tiseksi mieluisinta piskeluympäristöä kysyttäessä suurin sa lukilaisten vastauksista hajsi hyvin tasaisesti neljälle vaihtehdlle. Vaiht-piskelu ulkmailla sai n. 24 % mielipiteistä, työssä ppiminen työpaikalla n. 23 %, kulupetus, jhn yhdistetään netissä tapahtuvaa piskelua n. 22 % ja tavallinen kulupetus n. 20 %. Netin kautta piskelua ktna piti tiseksi parhaana ppimisympäristönä n. 8 % ja kknaan ulkmailla piskelua n. 3 %. lukkapetus 2 lukka + netti 3 netissä ktna 4 työssä ppiminen 5 vaiht-piskelu 6 ulkmailla Kuva 2: Kysymys 7.a.2: tiseksi mieluisin ppimisympäristö (luki-piskelijat) 3
Myös lukilaiset saivat phtia, millaisia asiita he haluaisivat piskella. Suurin sa (67 %) vastaajista haluaisi piskella lukin aineiden lisäksi myös muiden ppilaitsten aineita, jista ammatillisen kulutuksen aineita (n. 35 %) ja krkeakulupintja (n. 32 %). Vain lukin aineita piskelisi n. 4 % ja enimmäkseen ammatillisen kulutuksen aineita, mutta myös yleissivistäviä lukin aineita 3 %. Vastaajista n. 4 % ei haluaisi piskella llenkaan ja n. 2 % piskelisi vain ammatillisen kulutuksen aineita. ammatillinen 2 luki 3 ammatill. + luki 4 luki + ammatill. 5 luki + krkea-aste 6 ei llenkaan Kuva 3: Kysymys 7.b: A, L, A+L ja L+A, L+ (luki-piskelijat) 3.4 Työtä ja tulevaisuutta kartittavat kysymykset Työhön ja tulevaisuuteen liittyviä asiita selvitimme kyselylmakkeen siissa Tulevaisuuden ammattisi ja Omat piskelusuunnitelmasi. Kysymyksillä kartitimme nurten näkemyksiä masta tulevaisuudestaan ammatin, työn ja työpaikan näkökulmasta. Kiinnstuksemme khteina livat nurten tiveet ja haaveet, näkemykset Etelä-Savsta tulevaisuuden piskelu- tai työympäristönä, sekä arvit tulevaisuuden edellyttämistä tiedista ja taidista. Keräsimme tieta myös piskelun suunnittelusta, suunnitelmallisuudesta, valinnista ja niiden perusteluista. Aluksi halusimme jhdatella nurten ajatukset tulevaisuuden työelämään ja kysyimme, nk nurilla tiveammattia. Suurin sa perusasteen yhdeksännen lukan vastaajista (n. 90 %) li ajatellut tiveammattia. He vastasivat siten, että jitain ajatuksia tiveammatista li n. 35 %:la, varma ammattisuunnitelma n. 35 %:lla ja mnta hyvää ammattivaihtehta n. 22 %:la. Vastaajista 50 (n. 7 %) li sitä mieltä, ettei hänellä le tiveammattia ja 25 vastaajaa (3,5 %) ei llut ajatellut asiaa. 4
kyllä 2 mnta ajatusta 3 jitain 4 ei le 5 en le ajatellut asiaa Kuva 4. Kysymys 8: tiveammatti Avimessa kysymyksessä 9, Phdi hetki, millainen lisi tiveiden työpaikkasi ja millaista työtä siellä tekisit., tarjsimme vastaajille mahdllisuuden kuvailla tiveiden työpaikkaa ilman ammattinimikkeiden asettamia ennakk-letuksia. 53 % kaikista vastaajista vastasi tähän kysymykseen. Otannassa mukana lleet vastaukset ryhmiteltiin sisällön mukaan klmeen pääryhmään: Työn ja työpaikan laatua kuvaavat vastukset, Ammattiin, työpaikkaan tai alaan liittyvät kuvailevat vastaukset sekä Ammatit ja alat. Klme pääryhmää jaettiin vielä alaryhmiin seuraavan taulukn mukaisesti: Vastausryhmä % suus kysymykseen Esimerkki ryhmälle tyypillisestä vastauksesta vastanneista Työn ja työpaikan laatua kuvaavat vastukset Työn mielekkyys keskeistä 6 työpaikka lisi hyvä ja tekisin kaikkea mukavaa työtä Jhtaminen keskeistä 2 ei lisi stressaavaa. saisi käskeä muita 2 Työajat keskeisiä Sellainen missä saisi itse vaikuttaa työ aikihin. 3 Työn käytännöllisyys keskeistä 2 työpaikka jssa saisi tehdä töitä ja nauttia työn tekemisestä, eli tehdä töitä käsin etc. 4 Palkkaus tärkeä 4 Hyväpalkkainen, säännöllinen työ jssa työajat eivät lisi liian pitkiä 5
5 Työn vaihtelevuus, haasteellisuus tärkeää 4 rutiinitnta, vaihtelevaa, sellaista jhn vin itse vaikuttaa 6 Ssiaalisuus keskeistä 6 Ihmisten kanssa työskentelyä, eikä aina samaa eli vähän vaihtelevuutta. 7 Työpaikan ilmapiiri tärkeä 4 Jku rent ja mukava työpaikka jssa lisi kiva ilmapiiri. 8 Työn ja työpaikan rauhallisuus keskeistä 9 Mainittuna mieleisiä tehtävätyyppejä 3 rauhallinen työpaikka, ei ruummiillista työtä Timisttyötä tai tutkimustyötä 2 Ammattiin, työpaikkaan tai alaan liittyvät kuvailevat vastaukset Määritelty ammatti ja ala 0 3 Useita alavaihtehtja Tiveiden työpaikkani lisi maalla. Peltjen viljely ei minua kiinnsta, mutta haaveilen stressittömästä työstä eläinten, esimerkiksi lampaiden, parissa. Samalla visin kirjittaa kta päin jhnkin lehteen tai, js ideaa löytyy, työstää kirjaa. Kkemukseni eläimistä ja fyysisestä työstä n kuitenkin erittäin köyhää, jten tämä taitaa jäädä pelkäksi unelmaksi. Realistisempi vaihteht lisi lehtitimittajan ammatti js ei muuta, niin paikallislehdessä, mutta mieluiten erikistuneessa, esimerkiksi mangaan, kirjittamiseen tai kissihin liittyvässä. Jkin kieliala esim. tulkki tai mahdllisesti pettaja. Rakennusalakin kiinnstaa paljn. 3 Matkailuala jku matkailualaan liittyvä työ esim. lentkentällä tai matkatimistssa. 32 Ravintla ala 3 Hien ravintla, jssa lisin tarjilijana. 33 Urheilu jalkapallammattilainen ja pelaisin jalkapalla 34 Eläinten hit 3 Ehkä jku eläintenhitaja yms. Työskentelisin eläinten parissa kuitenkin. 35 Hit ja lääkeala 4 Ambulanssikuski.. Tahdn auttaa ihmisiä.. ajaisin ambulanssia ja auttaisin ptilaita 36 Kauppa 2 merknmi auttaisin ihmisiä kaupissa. 6
37 Timittaja timittaja, jk radissa tai lehdessä. ja lehdessä valkuvaaja tai se jka kirjittaa ja radissa öö siis se juntaja 38 Pliisi Haluaisin pliisiksi. Saisi lla ihmisten kanssa tekemisissä. Haluaisin tekemään jtain muuta kuin timisthmmia, kska pidän urheilusta. 39 Kampaam ja ksmetlgiala 3 Parturi kampaam. Leikkaisin ihmisten hiuksia ja värjäisin niitä. 40 Rakennusala 5 Lvi putkiasennus hmmia tai rakennus ala 4 ATK 2 Ohjelmija. Ohjelmisin tietkneelle erilaisia svelluksia ja pelejä. 42 Autnkrjaus 3 autjen krjaus 43 Juristi 44 Autnkuljettaja Juristi rekkakuski. ajasin kurma/pakettiauta ja kuljettaisin tavaraa 45 Maa ja metsätalus 2 Oma maatila, jssa n jk peltviljelyä tai maidntuttamista. Siellä saa itse päättää mat työjärjestykset. 46 Taide ja käsityö 47 Metalliala 48 Opetus ja kasvatus 49 Yksittäiset akateemiset alat 50 Status 6 6 2 Itsenäistä työnteka muusikkna Maakunnankne siellä lisin kneistaja tai levyseppä hitsaaja liikunan, matikan, köksän pe tai ala asteen lukan pettaja yms. kemisti, fyysikk timitusjhtaja Pelkkä ei, emt, tms. ilman selitystä Pelkkä "kyllä" tms. ilman selitystä 2 Epäasiallinen vastaus tai pelkkiä merkkejä 3 3 Taulukk 3. Vastaukset kysymykseen 9. 7
Kysyimme myös, mikä nurten mielestä n ehkä vaikuttanut heidän tiveisiinsa tulevasta ammatista. Eniten ammattitiveisiin livat vaikuttaneet harrastukset (n. 2,5 %) ja lähes yhtä suuri vaikutus (9,5 %) li työelämään tutustumisjakslla. Vaihtehdn jkin muu valitsi 8,5 %. Heillä li avimessa kysymyksessä mahdllisuus vastata, mitkä livat näitä muita vaikuttavia asiita. Niistä tarkemmin tieta avinten vastausten analyysissä. Lput vastaukset jakaantuivat melk tasaisesti muiden valintamahdllisuuksien välille. Opint-hjaajalta saatu tiet, televisi tai internet li jkainen vaikuttanut n. 8 % ajatuksiin. Vähemmän vaikutusta (n. 5,5 %) li vanhempien työllä tai kavereiden mielipiteellä ja vähiten kesätyöpaikalla (4,7 %). tet-jaks 2 kesätyöpaikka 3 harrastukset 4 pint-hjaaja 5 vanhempien työ 6 kaverit 7 televisi 8 internet 9 jkin muu Kuva 5. Kysymys 0: ammattitiveen vaikuttajat Avin kysymys 0.., Js vastasit yllä levaan kysymykseen 'jkin muu', niin kerr vielä mikä, li edellisen kysymyksen (0. Mikä n ehkä vaikuttanut tiveisiisi tulevasta ammatista?) viimeistä vaihtehta jkin muu selittävä kysymys, jlla halusimme antaa nurille mahdllisuuden kerta muita ammattitiveeseen vaikuttavia tekijöitä. Kaikista vastaajista 4 % vastasi tähän kysymykseen. Vastaukset jaettiin kahdeksaan ryhmään: Oma mielipide, 2 Kkemukset, 3 Perhe, 4 Ssiaalinen ympäristö, 5 Kkemukset kulussa, 6 Vastaajan suhde alaan n eriytymätön, 7 Internet, ja 8 Tutustumiskäynnit. Vastausryhmä % suus kysymykseen Esimerkki ryhmälle tyypillisestä vastanneista vastauksesta Oma mielipide 25 mat kiinnstuksen khteet 2 Kkemukset 3 Perhe 4 6 tet, harrastukset, lasten kanssa leminen isveli li metalli pulella amiksessa... 4 Ssiaalinen ympäristö 0 tutulta saatu tiet 5 Kkemukset kulussa kulun tekstiili ja kuvamataidn 7 tunnit 8
6 Vastaajan suhde alaan n eriytymätön 6 vaikee san 7 Internet 8 Tutustumiskäynnit 3 2 Internet Samilla käyminen Pelkkä ei, emt, tms. ilman selitystä 2 Pelkkä "kyllä" tms. ilman selitystä Epäasiallinen vastaus tai pelkkiä merkkejä 3 2 Taulukk 4. Vastaukset kysymykseen 0.. Nuret saivat myös phdittavaksi, missä he uskvat tulevan työpaikkansa sijaitsevan. Yhteensä lähes 54 % vastaajista uski työpaikkansa sijaitsevan Itä-Sumessa. Tämä jakautui siten, että kaikista vastauksista yli neljässa (n. 25,5 %) valitsi sijainniksi ktiseudun, muun Etelä- Savn n. 8 % ja n. 20 % uski työskentelevänsä tulevaisuudessa jssain Itä-Sumen alueella. Muualla Sumessa uski työskentelevänsä 38,5 % ja ulkmailla 7,5 % vastaajista. ktiseudulla 2 muualla Etelä-Savssa 3 Itä-Sumessa 4 muualla Sumessa 5 ulkmailla Kuva 6. Kysymys : tulevan työpaikan sijainti Avimessa kysymyksessä 2, Tiedätkö, miten pääset tiveammattiisi? Kerr, mitä sinun tulisi vielä piskella tai millä muulla tavalla visit saada itsellesi tun ammatin, pyrimme saamaan selville, nk perusastetta päättävillä nurilla tieta kulutusvaihtehdista. 5 % kaikista vastaajista vastasi tähän kysymykseen. Vastaukset jaettiin kymmeneen eri ryhmään: Opiskelija esittää kuluttautumissuunnitelman, 2 Opiskelusuunnitelma n eriytymätön, 3 9
Opiskelija nimeää ammatin, 4 Opiskelija pitää tärkeänä tietyn ppiaineen piskelua, 5 Opiskelija pitää tärkeänä piskelua yleensä, 6 Opiskelija pitää tärkeänä asennetta, 7 Opiskelija mainitsee harrastukset, 8 Opiskelija pitää arvsanja keskeisinä, 9 Opiskelija pitää ulkmaille siirtymistä välttämättömänä, ja 0 Työn kautta ppiminen. Vastausryhmä Opiskelija esittää kuluttautumissuunnitelman % suus kysymykseen vastanneista 50 Esimerkki ryhmälle tyypillisestä vastauksesta Ammattikuluun stelle ja erikistun viimesenä vunna ensihitajaksi 2 Opiskelusuunnitelma n eriytymätön alle n tarvitsen ehkä lukin tdistuksen tai sitten ammattikulun /ammattikrkeakulun. 3 Opiskelija nimeää ammatin eläinlääkäri 4 Opiskelija pitää tärkeänä tietyn ppiaineen piskelua 5 Opiskelija pitää tärkeänä piskelua yleensä 3 6 Opiskelija pitää tärkeänä asennetta 5 7 Opiskelija mainitsee harrastukset 8 Opiskelija pitää arvsanja keskeisinä 4 9 Opiskelija pitää ulkmaille siirtymistä välttämättömänä 0 Työn kautta ppiminen Pelkkä ei, emt, tms. ilman selitystä 3 5 Ruanlaitt ja hygienia juttuja Opiskella ahkerasti. kun yrittää jtain ikein kunnlla, niin kyllä se nnistuu. Pitäisi petella laulamaan ja sittamaan paremmin. Nstan numerita. Yksi vaihteht lisi lähteä ulkmaille piskelemaan mutia kska lisi kiva vaihtaa maisemaa ja hakea uusia näkökulmia sumen ulkpulelta. Timittajan ammattiin täytyisi piskella tiedstusppia, sumessa tai jssain muualla. en tiiä, mut kai mie meen ppispimuksella töihin.. Pelkkä "kyllä" tms. ilman selitystä Epäasiallinen vastaus tai pelkkiä merkkejä 3 3 Taulukk 5. Vastaukset kysymykseen 2. 20
Avimessa kysymyksessä 3, Tuleek mieleesi jitakin tiveammattiisi pääsemiseen tai siinä työskentelyyn liittyviä ngelmia?, halusimme nurten kertvan ajatuksiaan mahdllisista ammatinvalintaan liittyvistä esteistä. 47 % kaikista vastaajista vastasi tähän kysymykseen. Vastaukset jaettiin 2 ryhmään: Osaank riittävästi, 2 Kulumenestys ei riitä, 3 Alalle n vaikea päästä, 4 Fyysiset syyt esteenä, 5 Jaksank pitkän piskelun, 6 Riittääkö mtivaati, 7 Onk työ liian raskasta, 8 Onk työpaikkja, 9 Työkkemuksen puute, 0 Opiskelupaikka kaukana, Raha ja 2 Ala selkiytymätön. Vastausryhmä % suus kysymykseen Esimerkki ryhmälle tyypillisestä vastauksesta vastanneista Osaank riittävästi 7 Ehkä ei taidt riitä. 2 Kulumenestys ei riitä 3 Alalle n vaikea päästä 2 2 keskiarv pääsykkeissa valitaan sinne piskelemaan vain pieni sa hakijista. 4 Fyysiset syyt esteenä 4 Minulla n astma ja jitakin allergiita 5 Jaksank pitkän Liikaa lukemista ja mnta vutta piskelua piskelun 5 6 Riittääkö mtivaati 7 Onk työ liian raskasta 8 Onk työpaikkja 5 6 5 Mtivaatita pitää lla piskelussa. venyvät päivät löytyykö työpaikka tulevaisuudessa 9 Työkkemuksen puute 2 0 Opiskelupaikka kaukana 2 Raha 2 Ala selkiytymätön 2 Kyllä... Minulla ei le vielä juurikaan työkkemusta enkä usk levani tarpeeksi älykäs päästäkseni haluamaani työhön. Kyllä, ktipaikkakunnallani ei vi piskella suraan sisustussuunnittelijaksi. Ei. Raha krkeintaan js pääsen muuttamaan tiselle paikkakunnalle. En tiedä mistä ammatista tykkäisin kaikkein eniten. Pelkkä ei, emt, tms. ilman selitystä 52 Pelkkä "kyllä" tms. ilman selitystä Epäasiallinen vastaus tai pelkkiä merkkejä 3 2 Taulukk 6. Vastaukset kysymykseen 3. 2
Tähän mennessä perusasteen päättävät ppilaat livat vastanneet kysymyksiin, jtka liittyivät käsityksiin tulevaisuuden työurasta. Pyysimme heitä seuraavaksi miettimään, millaista saamista tarvitaan klmessa keskenään hyvin erilaisessa ammatissa. Valitsimme phdinnan khteena leviksi ammateiksi tapahtumatuttajan, lääkärin ja rakennusmiehen ammatit. Alla ammattiprfiilikuvaajat, jtka kuvastavat nurten mielipiteitä kysyttyjen vaihtehtjen mukaan. Vertailun vuksi myös lukin ja ammatillisen kulutuksen tisen asteen klmansien vusikurssien piskelijiden ajatuksia kuvaavat prfiilit. Kysymyksellä haluttiin selvittää, hahmttavatk nuret eri ammatit saamistarpeiltaan hyvin selkeälinjaisina ja yksinkertaisina, vai nk heillä näkemys ammateista mnipulista saamista vaativina. Kaikkien ammattien salta valintavaihtehdt livat seuraavat: - kielitait - yhteistyökyky, ryhmätyötaidt - kyky itsenäiseen timintaan - fyysinen kunt - jhtamistait - ngelmanratkaisukyky - tiednhankintakyky - stressinsietkyky - asiakastyytyväisyyden varmistaminen - materiaalien ja aineiden tuntemus - piirustusten, hjeiden luku- ja käyttötait - työkalujen ja kneiden ikea käyttötait - määräysten ja lakien tuntemus - taludellisuus - innvatiivisuus, uuden keksiminen - kätevyys, kädentaidt - jutuisuus - hulellisuus - esteettisyydentaju, mata "silmää" työlle (Helakrpi, S.: Ammattitait ja sen analysiminen. Hämeenlinnan Ammatillisen pettajakrkeakulun julkaisuja n: 85. Hämeenlinna 992.) 22
Peruskulu 0 9 8 7 6 5 4 3 2 0 kielitait i yhteistyökyky, ryhmätyötaidt kyky itsenäiseen timintaan fyysinen kunt jhtamistait ngelmanratkaisukyky tiednhankintakyky id kk stressinsietkyky asiakastyytyväisyyden varmistaminen materiaalien ja aineiden id tuntemus piirustusten, hjeiden luku- ja työkalujen ja kneiden ikea käyttötait määräysten ä ja lakien tuntemus taludellisuus innvatiivisuus, uuden keksiminen kätevyys, kädentaidt jutuisuus hulellisuus esteettisyydentaju, mata 'silmää' työlle Tapahtuma Lääkäri Rakennus mies tuttaja Kuva 7. Ammattiprfiili: perusasteen ppilaiden vastaukset 0 9 8 7 6 5 4 3 2 0 kielitait yhteistyökyky, kyky itsenäiseen fyysinen kunt jhtamistait ngelmanratkaisukyky Tapahtumatuttaja tiednhankintakyky stressinsietkyky asiakastyytyväisyyden y materiaalien ja piirustusten, hjeiden työkalujen ja kneiden määräysten ja lakien taludellisuus innvatiivisuus, is s uuden kätevyys, kädentaidt jutuisuus hulellisuus esteettisyydentaju, Luki Peruskulu Ammatillinen Kuva 8. Ammattiprfiili: tapahtumatuttaja 23
0 9 8 7 6 5 4 3 2 0 kielitait yhteistyökyky, ryhmätyötaidt kyky itsenäiseen timintaan fyysinen kunt jhtamistait ngelmanratkaisukyky tiednhankintakyky stressinsietkyky Lääkäri asiakastyytyväisyyden materiaalien ja aineiden tuntemus piirustusten, hjeiden luku- ja työkalujen ja kneiden ikea määräysten ja lakien tuntemus taludellisuus innvatiivisuus, uuden kätevyys, kädentaidt jutuisuus hulellisuus lli esteettisyydentaju, mata Luki Peruskulu Ammatillinen Kuva 9. Ammattiprfiili: lääkäri 0 9 8 7 6 5 4 3 2 0 kielitait yhteistyökyky, ryhmätyötaidt kyky itsenäiseen timintaan fyysinen kunt jhtamistait ngelmanratkaisukyky tiednhankintakyky Rakennusmies stressinsietkyky asiakastyytyväisyyden materiaalien ja aineiden tuntemus piirustusten, hjeiden luku- ja työkalujen ja kneiden ikea määräysten ja lakien tuntemus taludellisuus ityökalujen ja kneiden ikea innvatiivisuus, i uuden kätevyys, kädentaidt jutuisuus hulellisuus esteettisyydentaju, mata Luki Peruskulu Ammatillinen Kuva 20. Ammattiprfiili: rakennusmies 24
Viimeisessä kysymyssissa kysyimme nurten piskelusuunnitelmista. Perusteluna tämän sin sijaintiin kyselyn viimeisenä n se, että halusimme jhdatella nuret ensin ajattelemaan tulevia työmahdllisuuksiaan ja vasta sen jälkeen phtimaan, millaista kulutusta he tarvitsevat tteuttaakseen työhön liittyvät haaveensa. Aluksi esitimme viisi väittämää, jilla mittasimme nurten mielipiteitä, asenteita ja uskmuksia piskeluun liittyvistä käsityksistä viisiprtaisella asteiklla. Vastausvaihtehdt laadimme ajatellen nurten kielenkäyttöön spivia sanavalintja. Alla taulukk väittämistä ja kuhunkin vastausvaihtehtn vastanneiden määrät prsentteina. Väite Opiskelu parantaa mahdllisuuksia saada töitä Opiskelu antaa sisältöä elämään Työttömänä l ei le paha asia, js timeentul n turvattu. Työelämä edellyttää jatkuvaa kuluttautumista ja alan kehityksen seuraamista Etelä-Savn alueelta löytyy sinua kiinnstavaa kulutusta, jhn ait hakea täysin samaa mieltä hiukan samaa mieltä hiukan eri mieltä täysin eri mieltä 80 8-3 5 0 3 5 9 25 3 25 0 20 53 6 4 7 3 37 0 6 6 en le ajatellut asiaa Taulukk 7. Vastaajien mielipiteet piskelua ja työelämää kskevista väittämistä (%) Kysymykseen, löytyykö Etelä-Savn alueelta yhdeksäslukkalaista kiinnstavaa kulutusta, 68 % vastasi myönteisesti. Hiukan samaa mieltä väitteen kanssa li n. 37 % ja samaa mieltä n. 3 %. Asiaa ei llut ajatellut n. 6 %, hiukan eri mieltä li 0 % ja ei löydä mielestään kiinnstavaa kulutusta eli täysin eri mieltä li n. 6 %. täysin samaa mieltä 2 hiukan samaa mieltä 3 hiukan eri mieltä 4 täysin eri mieltä 5 en le ajatellut asiaa Kuva 2. Kysymys 2: nk Etelä-Savssa kiinnstavaa kulutusta 25
Avimessa kysymyksessä 22, Kerr vielä, mitä haluaisit piskella kaikkein mieluiten ja mikä vaikuttaa valintaasi?, palattiin piskeluun liittyviin tiveisiin. 47 % kaikista vastaajista vastasi tähän kysymykseen. Opiskelijat livat ymmärtäneet kysymyksen hyvin eri tavin, jnka phjalta vastaukset jaettiin viiteen eri ryhmään. Vastausryhmä Selkeä tavitetutkint tai ammatti Tiveala tai ppiaine/pintala mainittu 2 Oppilaitksen nimi tai kulutyyppi mainittu % suus kysymykseen vastanneista 2 40 3 3 Alaa / ammattia valitsemattmat, jtka mainitsivat 2 useita vaihtehtja 4 Opiskelunhalua ilmaisevat, jtka eivät maininneet 4 piskelun sisältöä 5 Valinta perustui ppilaitksen sijaintiin 2 Pelkkä ei, emt, tms. ilman selitystä 2 Esimerkki ryhmälle tyypillisestä vastauksesta Haluaisin piskella kääntäjäksi tai pettajaksi. Valintaan vaikuttaa se, missä ja miten paljn minun pitää piskella lenk spiva ammattiin nk alalla töitä pystynkö elättämään itseni työllä Haluaisin piskella sellaisia aineita jtka auttaisivat minua sitten kauppa alalla. lukissa yleissivistäviä aineita, kska myös vanhemmat sisarukseni vat valinneet lukin. haluaisin piskella hittyötä esim. puheterapeutiksi, sairaanhitajaksi tai jksikin lasten parissa timivaksi. len kiinnstunut kyseisistä alista. jtain mukavaa ammattia Pääkaupunkiseudulla. Pelkkä "kyllä" tms. ilman selitystä Epäasiallinen vastaus tai pelkkiä merkkejä 5 Taulukk 8. Vastaukset kysymykseen 22. Kyselyn viimeiset kysymykset livat knkreettisia yhteisvalintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykseemme, mihin ppilaitkseen nuret hakeutuvat piskelemaan tuli eniten vastauksia vaihtehtihin vain ammattikuluun (40 %) tai vain lukin (40,5 %). Sekä ammattikuluun että lukin aiki hakea 7 %, 0-lukalle n. %, kansanpistn 2 vastaajaa (0,3 %) ja 7 ( %) valitsi vaihtehdn en minnekään. 26
vain ammattikuluun 2 vain lukin 3 mlempiin 4 0-lukalle 5 kansanpist 6 en minnekään Kuva 22. Kysymyss 23, mihin peruskulun jälkeen Vertailtaessa kaupunkiseuduilla ja maaseudulla peruskulua käyvien vastauksia nähdään, että asuinpaikka ei leellisesti vaikuta nurten suunnitelmiin peruskulun jälkeisiin pintihin hakeutumisesta. 45 40 35 30 25 20 5 0 5 0 Kaupunkikulut Maaseutukulut Kuva 23. Kysymyss 23. Haen peruskulun jälkeen 27
Lpuksi halusimme tietää, missä sijaitsevat yhdeksännen lukan päättävien ensi sijaiset hakukhteet. Ktiseudulle ilmitti hakevansa n. 67 %, yleensä Itä-Sumeen n. 6 %, muualle Sumeen n. 9 %, muualle Etelä-Savn n. 7 % ja ulkmaille n %. ktiseutu 2 muu Etelä-Sav 3 Itä-Sumi 4 muu Sumi 5 ulkmaat Kuva 24. Kysymys 24. mille paikkakunnalle piskelemaan 28
4 YHTEENVETO Nuriskyselyssä sittautui, että eteläsavlaisten peruskulun yhdeksäslukkalaisten asenteet työtä ja piskelua khtaan vat myönteisiä: suurin sa nurista pitää piskelua - myös elinikäistä ppimista - tulevan työelämän kannalta tärkeänä. Vain hyvin harva nuri haluaisi jättäytyä työelämän ulkpulelle, vaikka yhteiskunta tekisi sen mahdlliseksi. Tuleva työ n nurille tärkeää. Kulutukseen hakemattmia li Itä-Sumen läänissä vunna 2007 2,6 % ja kulutukseen pääsemättömiä 9,4 % peruskulun päättäneistä piskelijista. (Itä-Sumen läänin peruspalvelujen tila 2007. Itä-Sumen lääninhallituksen timialan peruspalvelujen arviinti, maaliskuu 2008. Itä-Sumen lääninhallituksen julkaisuja nr 47.) Tässä Mun tulevaisuus! -nuriskyselyssä 6,8 % 9-lukkalaisista ilmitti, etteivät haluaisi piskella llenkaan. Lähes pulet yhdeksäslukkalaisista valitsisi peruskulun jälkeen kulutuksen, jka yhdistelee eri ppilaitsten lukin, ammatillisten ppilaitsten ja jpa krkea-asteen pintja. Kuvaillessaan sanallisesti mieleisimpiä piskeluvaihtehtja 65 % kysymykseen vastanneista nurista valitsisi perinteisten luki- tai ammatillisen ppilaitksen pintjen lisäksi kursseja tai pintja, jita tähän mennessä ei le llut tarjlla heidän valitsemassaan ppilaitksessa. He siis haluaisivat enemmän valinnan mahdllisuuksia kuin tisen asteen kulutusjärjestelmä tarjaa. Nämä tiveet perustuvat nurten näkemyksiin tulevaisuuden saamisen tarpeista ja tisaalta halusta piskella laaja-alaisesti: selkeimmiksi tiveiksi nusivat tiveet täydentää ammattikulupintja yleissivistävillä pinnilla ja etenkin taide- ja taitaineiden pinnilla. Myös lukin hakeutuvat nuret painttivat luvien aineiden tasapainttavaa merkitystä piskelussa, mutta näkivät myös ammatillisten aineiden piskelun hyvänä väylänä npeuttaa siirtymistä ammattiin ja työelämään. Lisää kielipintja kaipasivat sekä ammatillisiin pintihin että lukin suuntautuvat nuret. Vertailtaessa ristiintaulukinnilla nurten peruskulun jälkeisiä hakusuunnitelmia ja tiveita piskelun sisällöistä vidaan päätellä, että ammatilliseen kulutukseen hakeutuvista n. 20 % haluaa piskella lisäksi lukin ppiaineita. Lukin hakeutuvista n. 40 % haluaa piskella lisäksi ammatillisen kulutuksen aineita. Niistä, jtka hakivat sekä ammatilliseen kulutukseen että lukin, n. 44 % valitsisi ammatillisen kulutuksen, jnka lisäksi ttaisi lukin aineita, ja n. 32 % valitsisi lukikulutuksen, jnka lisäksi haluaisi myös ammatillisen kulutuksen aineita. (Liite V) Ammatillisen kulutuksen vetvima n kasvanut valtakunnallisestikin. Helsingin Sanmien Sumen Gallupilla teettämän kyselyn mukaan keväällä 2008 tisen asteen kulutuksen yhteishaussa ammatilliseen kulutukseen haluavia li enemmän kuin alituspaikkja, kun taas lukiissa alituspaikkja jäi täyttämättä. (Helsingin Sanmien kulutusliite. 4.2.2009.) Verrattaessa mieluisinta piskeluympäristöä ja yhdeksäslukkalaisten kulutukseen hakeutumisen suunnitelmia vidaan päätellä, että 53 % ammattipintihin suuntautuvista valitsisi ensisijaisesti työpaikalla tapahtuvan piskelun, ja lukin suuntautuvista pulestaan 43 % mieluiten lukkapetuksen. (Liite III) Eteläsavlaiset nuret haluavat pääasiassa surittaa tisen asteen pinnt Etelä-Savssa. Hieman yli pulet nurista myös arvii tulevan työpaikkansa sijaitsevan, js ei Etelä-Savn maakunnan alueella, niin ainakin Itä-Sumessa. Ristiintaulukinnista nähdään, että vaikka peruskulun yhdeksäslukkalaiset vat varsin tyytyväisiä Etelä-Savn kulutustarjnnan 29
kiinnstuvuuteen, lukin suuntautuvista ppilaista 23 % vastaa, ettei le ajatellut alueen kulutustarjntaa man hakeutumisensa yhteydessä. (Liite IV) Vaikka maan valintaan ja maan saamiseen liittyvät asiat vat mnella yhdeksäslukkalaisella vielä phdinnan alla, eri ammattien saamisvaatimuksien suhteen he sittivat selkeää havaintkykyä. Tämä näkyy ammattikäyrien yhtenevyydessä lukin ja ammatillisten ppilaitsten piskelijiden vastauksista mudstettuihin käyriin. Vieraamman ammatin (tapahtumatuttaja) edellyttämät saamisvaatimukset livat lunnllisesti hiukan epäselvempiä kuin esim. rakennusmiehen, jnka khdalla yhdeksäslukkalaisten vastaukset livat merkittävästi samankaltaisia ammatilliset pintnsa päättävien kanssa. (s. 22-24) Nurten kysymykseen 3 kirjittamat vastaukset kuvaavat useita tiveammattiin pääsemiseen tai siinä työskentelyyn liittyviä ngelmia. Useat phtivat, nk heillä mahdllisuuksia saada piskelupaikkaa tai nk työpaikkja riittävästi. Vielä enemmän krstuu huli pintjen vaativuudesta ja mien vimien riittämisestä, siitä jaksaak piskella ja riittääkö mtivaati pitkään kulutukseen. Nuret tiedstavat myös työelämän vaativuuden ja epävarmuus työssä jaksamisesta nuseekin esiin mnissa vastauksissa. (s. 2) Tulevaisuuden työpaikkaa hahmttelevissa vastauksissaan nuret kertvat tiveistaan työn laadusta. He haluavat tehdä mnipulista työtä hyvässä ja rennssa ilmapiirissä. Suuri sa vastanneista nurista haluaa tehdä ihmisläheistä tai muuten käytännöllistä työtä. Raha ei le tähän kyselyyn vastanneiden nurten enemmistölle etusijalla tulevaisuuden suunnitelmissa, vaan he antavat enemmän arva työn vurvaikutussuhteille kuin isille tulille. (s. 5 7) Kyselyaineistn perusteella eteläsavlaisista nurista löytyy vimavara alueen tulevaisuudelle. Mitä paremmin paikallinen kulutus vastaa paikalliseen työvimatarpeeseen, sitä paremmat mahdllisuudet nurilla n jäädä alueelle. LÄHTEET Etelä-Savn tisen asteen kulutuksen strategia vuteen 205. Etelä-Savn maakuntaliitn julkaisu 74:2006 Helakrpi, S. Ammattitait ja sen analysiminen. Hämeenlinnan Ammatillisen pettajakrkeakulun julkaisuja n: 85. Hämeenlinna 992. Hirvnen, H. & Pesnen, K. Etelä-Savn tisen asteen kulutuksen strategia vuteen 205. Esitys timenpidehjelmaksi. Etelä-Savn maakuntaliitn julkaisu 89:2007 Itä-Sumen läänin peruspalvelujen tila 2007. Itä-Sumen lääninhallituksen timialan peruspalvelujen arviinti, maaliskuu 2008. Itä-Sumen lääninhallituksen julkaisuja nr 47. Liiten M. Ammattikulu vs. luki. Helsingin Sanmien kulutusliite. 4.2.2009. Tilastkeskus, Peruskulun ppilaat 2008. 30
LIITTEET LIITE IA Peruskulun 9-lukkalaisten kyselyn kysymykset: Taustatiedt. Nimi 2. Sukupuli 3. Kulu 4. Millainen kulutus vanhemmillasi n tai luulisit levan? (valitse ylempi kulutus, js vanhemmilla erilainen) Peruskulu tai kansakulu Keskiaste (ppikulu, luki, ammattikulu) Krkea-aste (ammattikrkeakulu, ylipist) Muu 5. Millainen n äitisi ammatillinen asema 6. Millainen n isäsi ammatillinen asema? Suluissa esimerkkejä ammateista selventämään valintaa. Yrittäjä (esim. maatalusyrittäjä ja muut man yrityksen mistavat) Ylempi timihenkilö (esim. lääkäri, jhtaja, pettaja) Alempi timihenkilö (esim. työnjhtaja, timisttyöntekijä, hittyöntekijä) Työntekijä (esim. metsuri, kuljetusalan työtekijä, kaupan työntekijä) Opiskelija Eläkeläinen Muu (esim. kti-isä/ ktiäiti, pitkäaikaistyötön) Mun kulu 7. Olemme kiinnstuneet siitä, millainen lisi Sinusta kiinnstavin tapa käydä kulua peruskulun jälkeen. Tähän etsimme vastausta seuraavilla kysymyksillä. 7.a. Ensiksi valitse seuraavista vaihtehdista mieluisin piskeluympäristö, jssa haluaisit ppia asiita. 7.a.. Valitse sinulle mieluisin tapa piskella. tavallinen kulupetus lukassa kulupetus, jhn yhdistetään netissä tapahtuvaa piskelua netin kautta piskelu ktna työssä ppiminen työpaikalla vaiht-piskelu ulkmailla kknaan ulkmailla 7.a.2. Mikä lisi tiseksi mieluisin tapa piskella. tavallinen kulupetus lukassa kulupetus, jhn yhdistetään netissä tapahtuvaa piskelua netin kautta piskelu ktna työssä ppiminen työpaikalla vaiht-piskelu ulkmailla kknaan ulkmailla 7.b. Tiseksi haluamme tietää, millaisia asiita haluaisit piskella? Vain ammattikulun aineita
LIITE IA Vain lukin aineita Enimmäkseen ammattikulun aineita, mutta myös yleissivistäviä lukin aineita Enimmäkseen yleissivistäviä lukin aineita, mutta myös ammattikulun aineita Lukin aineita, ja niiden lisäksi krkeakulujen kursseja En haluaisi piskella llenkaan 7.c. Js sinulla lisi mahdllisuus rakentaa mieleisesti kulutus yhdistelemällä lukin ja ammattikulun pintja, mitä valitsisit miin pintihisi? Kirjita alla levaan laatikkn. Tulevaisuuden ammattisi 8. Onk Sinulla mielessäsi tiveammatti, jssa haluaisit työskennellä? kyllä n mnta hyvää vaihtehta n jitakin ajatuksia ei le en le ajatellut asiaa 9. Phdi hetki, millainen lisi tiveiden työpaikkasi ja millaista työtä siellä tekisit. Kirjita siitä alla levaan tilaan. 0. Mikä n ehkä vaikuttanut tiveisiisi tulevasta ammatista? Tet-jaks Kesätyöpaikka Harrastukset Oplta saatu tiet Vanhempien työ Kaverit Televisi Internet Jkin muu 0.. Js vastasit yllä levaan kysymykseen "jkin muu", niin kerr vielä mikä.. Missä uskt tulevan työpaikkasi sijaitsevan? Onk se Ktiseudullasi Muualla Etelä-Savssa Itä-Sumen alueella Muualla Sumessa Ulkmailla 2. Tiedätkö, miten pääset tiveammattiisi? Kerr, mitä sinun tulisi vielä piskella tai millä muulla tavalla visit saada itsellesi tun ammatin. 3. Tuleek mieleesi jitakin tiveammattiisi pääsemiseen tai siinä työskentelyyn liittyviä ngelmia? Tähän mennessä let vastannut kysymyksiin, jtka liittyvät käsityksiisi tulevaisuuden työurastasi. Pyydämme Sinua nyt miettimään, millaista saamista tarvitaan klmessa hyvin erilaisessa ammatissa. 4. Alla n luettel erilaisista työssä tarvittavista taidista, tiedista ja minaisuuksista. Mitä niistä luulet tapahtumatuttajan tarvitsevan? 5. Alla n luettel erilaisista työssä tarvittavista taidista, tiedista ja minaisuuksista. Mitä niistä luulet lääkärin tarvitsevan? 6. Alla n luettel erilaisista työssä tarvittavista taidista, tiedista ja minaisuuksista. Mitä niistä luulet rakennusmiehen tarvitsevan? kielitait yhteistyökyky, ryhmätyötaidt kyky itsenäiseen timintaan fyysinen kunt jhtamistait
LIITE IA ngelmanratkaisukyky tiednhankintakyky stressinsietkyky asiakastyytyväisyyden varmistaminen materiaalien ja aineiden tuntemus piirustusten, hjeiden luku- ja käyttötait työkalujen ja kneiden ikea käyttötait määräysten ja lakien tuntemus taludellisuus innvatiivisuus, uuden keksiminen kätevyys, kädentaidt jutuisuus hulellisuus esteettisyydentaju, mata "silmää" työlle Omat piskelusuunnitelmat Lpuksi kysymme piskelusuunnitelmiasi. Alla väittämiä, jiden jälkeen vaihtehtja, miten kyseinen väittämä vastaa sinun mielipidettäsi. 7. Opiskelu parantaa mahdllisuuksia saada töitä täysin samaa mieltä hiukan samaa mieltä hiukan eri mieltä täysin eri mieltä en le ajatellut asiaa 8. Opiskelu antaa sisältöä elämään täysin samaa mieltä hiukan samaa mieltä hiukan eri mieltä täysin eri mieltä en le ajatellut asiaa 9. Työttömänä l ei le paha asia, js timeentul n turvattu. täysin samaa mieltä hiukan samaa mieltä hiukan eri mieltä täysin eri mieltä en le ajatellut asiaa 20. Työelämä edellyttää jatkuvaa kuluttautumista ja alan kehityksen seuraamista täysin samaa mieltä hiukan samaa mieltä hiukan eri mieltä täysin eri mieltä en le ajatellut asiaa 2. Etelä-Savn alueelta löytyy sinua kiinnstavaa kulutusta, jhn ait hakea täysin samaa mieltä hiukan samaa mieltä hiukan eri mieltä täysin eri mieltä en le ajatellut asiaa 22. Kerr vielä, mitä haluaisit piskella kaikkein mieluiten ja mikä vaikuttaa valintaasi? 23. Haen peruskulun jälkeen: vain ammattikuluun/hin vain lukin/ihin mlempiin 0-lukalle kansanpistn en minnekään 24. Paikkakunta, jlle ensisijaisesti haet piskelemaan, sijaitsee: ktiseudullasi muualla Etelä-Savssa Itä-Sumen alueella muualla Sumessa ulkmailla