UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (MAAKUNTAKAAVAN UUDISTAMINEN) Luonnos KAAVASELOSTUS 1
NÄHTÄVILLÄ 16.5. 17.6.2011 Uudenmaan liitto Nylands förbund Esterinportti 2 B, 00240 Helsinki www.uudenmaanliitto.fi Helsinki 2011 2
SISÄLLYS ESIPUHE 4 1. JOHDANTO 5 1.1. Maakuntaliittojen yhdistyminen 1.2. Kuntaliitokset 1.3. Maakuntakaavan keskeinen sisältö 1.4. Kaavan laadinnan aikataulu ja vuorovaikutus 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT 8 2.1. Maakuntakaava osana suunnittelujärjestelmää 2.2. Voimassa olevat maakuntakaavat 2.3. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen yhdenmukaistaminen 2.4. Merkintätapojen uudistaminen 2.5. Maakuntakaavan mitoitus 2.6. Rakennemallit ja perusrakenne 3. PERUSRAKENTEESTA KAAVALUONNOKSEN RATKAISUUN 10 3.1. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3.1.1. Taajamat 3.1.2. Keskusverkko 3.1.3. Liikenne 3.2. Metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen 3.2.1. Kansainväliset ja kansalliset liikenneyhteydet 3.2.2. Poikittaiset ja säteittäiset liikenneyhteydet 3.2.3. Liikennejärjestelmän kehittäminen 3.2.4. Työpaikka-alueet 3.3. Kaupan palveluverkko 3.3.1. Keskustatoimintojen alueet ja kauppa 3.3.2. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö 3.4. Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen 3.4.1. Hajarakentaminen 3.4.2. Kyläverkko 3.5. Muut teemat 3.5.1. Energiaverkot ja siirtoviemäri 3.5.2. Lentomelu 3.5.3. Puolustusvoimien melualueet 3.5.4. Helikopterikenttä 3.5.4. Kulttuuriympäristöt 4. KUINKA KAAVAN VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN 21 4.1. Vaihemaakuntakaavan kokonaisvaikutukset 4.2. Kaavamerkintäkohtaiset vaikutukset 4.3. Kaavan ohjaus- ja oikeusvaikutukset 5. KAAVALUONNOKSESTA KAAVAEHDOTUKSEEN 22 6. LIITTEET 22 3
ESIPUHE Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen koko alueen kattava maakuntakaava laajentuneen Uudenmaan maakunnan alueella. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistyivät vuoden 2011 alussa kattamaan 28 kuntaa Suomen asukas- ja työpaikkamäärältään suurimmalla ja nopeimmin kasvavalla alueella. Uudenmaan maakuntakaavaa voi kutsua todelliseksi metropolikaavaksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa laaditaan poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Maakuntakaavan laatiminen vastaa tarpeeseen uudistaa erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen ja liikenteen yhteensovittamista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen ovat koko maan etu. Ilmastonmuutoksen hillinnän tarve on kaavatyössä keskeistä jo valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenkin näkökulmasta. Uudellamaalla on viime vuosina tehty useita kuntaliitoksia. Osakuntaliitos Sipoosta Helsinkiin astui voimaan vuoden 2009 alussa ja on merkittävä aluerakenteellinen muutos valtakunnan pääkeskukseen. Kuntarakenteen muutos on vaikuttanut myös maakuntakaavaan. Oman haasteensa on tuonut eduskunnassa kuluvana keväänä hyväksytty kaupan suuryksiköiden kaavaohjausta koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos. Maakuntakaavan luonnos on mielestämme laadittu hyvässä yhteistyössä sekä monipuolisessa vuorovaikutuksessa kuntien viranomaisten ja luottamushenkilöiden kanssa. Maakuntakaavaluonnoksella halutaan avata laaja keskustelu Uudenmaan maakunnan tavoiteltavasta aluerakenteesta. Luonnoksesta saadun palautteen jälkeen aloitetaan kaavaehdotuksen laadinta. Tavoitteena on saada maakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 aikana. Uudenmaan liitto toivoo monipuolista keskustelua koko maakunnan kannalta parhaasta mahdollisesta alue- ja yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kaavaratkaisusta. Ossi Savolainen maakuntajohtaja 4
1. JOHDANTO Maakuntakaavaluonnokseen liittyvässä kaavaselostuksessa esitellään ja perustellaan voimassaoleviin maakuntakaavoihin tehtävät muutokset. Selostuksessa kuvataan Uudenmaan eri kokonais- ja vaihemaakuntakaavojen kautta muodostuvaa aluerakenteen ja liikenteen maakunnallista kokonaisratkaisua. Maakuntakaavaehdotus tulee nähtäville keväällä 2012 ja tällöin kaavaselostusta on täydennetty muun muassa laajemmalla vaikutusten arvioinnilla. 1.1. Maakuntaliittojen yhdistyminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat ovat yhdistyneet 1.1.2011. Päätös yhdistymisestä tehtiin valtioneuvostossa 22.10.2009, jonka jälkeen aloitettiin vaihemaakuntakaavan valmistelu laajentuneen maakunnan alueelle. Maakuntaliittojen yhdistyessä aluerakenteen tarkastelu on tehty aiempaa luontevammalle, toiminnallisesti samaan työssäkäyntialueeseen kuuluvalle alueelle. Maakuntaliittojen yhdistyminen on Suomessa poikkeuksellista. Yhdistyminen on tuonut myös maakuntakaavoitukseen sellaisia vaikutuksia, joista ei ole kokemusta nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain aikana. Kahden erilaisen maakuntakaavan merkinnät ja määräykset tulee vähitellen yhdenmukaistaa ja aluevaraukset tulee käsitellä samoin periaattein koko kaava-alueella. Uuden kaava-alueen ensimmäisessä yhteisessä kaavatyössä on keskitytty aluerakenteen kannalta keskeisimpiin teemoihin. Muut teemat käsitellään kokonaisuuksina seuraavilla kaavakierroksilla. 1.2. Kuntaliitokset Suomen kuntarakenteessa on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Etenkin kuntien palveluiden järjestämisen tehostamiseksi on tehty paikoin laajojakin kuntaliitoksia ja niitä on yhä vireillä. Länsi- Uudellamaalla suurin muutos edellisen maakuntakaavan laatimisen jälkeen on ollut Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien yhdistyminen Raaseporin kaupungiksi vuoden 2009 alusta. Sammatti yhdistyi Lohjan kaupunkiin 2009 ja Karjalohja on tehnyt päätöksen liittymisestä Lohjaan 2013. Itä-Uudellamaalla muodostui laaja Loviisan kaupunki Loviisan, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään yhdistyessä vuonna 2010. Maakuntakaavoituksessa kuntarakenteen muutos on pitänyt ottaa huomioon etenkin keskusverkon määrittelyssä. Toinen maakuntakaava-alueeseen liittyvä merkittävä muutos on ollut Sipoon länsiosien liittäminen Helsinkiin. Valtioneuvoston päätöksellä (päätös voimaan 1.1.2009) tehty osakuntaliitos on myös poikkeuksellinen ja sen vaikutuksista muun muassa maankäytön suunnitelmiin ei ole aiempaa kokemusta. Osakuntaliitoksesta johtuen osa Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta jätettiin ympäristöministeriössä vahvistamatta 15.2.2010 tehdyssä päätöksessä. Tällöin MRL 210 :n mukaan alueella voimassa olleet seutukaavat muuttuivat maakuntakaavoiksi. Osakuntaliitos on vaikuttanut Uudenmaan maakuntakaavan Helsingin itäosassa sijaitsevaan Östersundomin alueen kehittämisen strategiaan merkittävästi. Alueelle on ryhdytty laatimaan Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteistä yleiskaavaa, jonka ensimmäinen luonnos valmistuu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksen kanssa likimain samaan aikaan keväällä 2011. 5
1.3. Maakuntakaavan keskeinen sisältö Maakuntakaavan uudistaminen kohdistuu Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän teemoihin. Uudistaminen koskee myös Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa vahvistamatta jätettyjä Sipoosta Helsinkiin liitettyjä alueita. Kaavan sisällön merkittävyyden vuoksi käytetään nimitystä maakuntakaavan uudistaminen rinnakkain virallisen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava -nimityksen kanssa. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistyttyä vuoden 2011 alussa molemmissa liitoissa on keskeytetty vireillä olleet erilliset vaihemaakuntakaavaprosessit, lukuun ottamatta Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavaa (Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamo). Maakuntakaavan uudistaminen kuulutettiin uudelleen vireille helmikuussa 2011 koko laajentuneella alueella. Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan liitot ovat tehneet kaavan valmistelutyötä, selvityksiä ja rakennemallityötä yhteistyössä jo vuodesta 2009 lähtien. Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen koskee kaikkia Uudenmaan liiton 28 jäsenkuntaa: 1.4. Kaavan laadinnan aikataulu ja vuorovaikutus Maakuntakaavan uudistaminen on noin neljä vuotta kestävä prosessi. Kaava tuli vireille ja työ aloitettiin tavoitteiden määrittelyllä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinnalla 2009. Liittojen yhdistyttyä 2011 alussa kaava kuulutettiin teknisesti uudestaan vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin. Maakuntakaavaa on valmisteltu alkuvaiheessa erityisesti yhteistyössä kuntien virkamiesten ja luottamushenkilöiden sekä keskeisten sidosryhmien kanssa. Maakuntahallituksen nimeämän, maakuntahallituksen jäsenistä koostuvan ohjaustoimikunnan tehtävänä on ohjata Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyötä. Kaavan ja aluerakenteen periaatteita on käsitelty sekä viranhaltijoista koostuvissa laajoissa yhteistyöryhmissä että luottamushenkilöille järjestetyissä seudullisissa tilaisuuksissa. Tilaisuuksia on järjestetty kaikissa keskeisissä etenemisvaiheissa. Kaavaluonnosta esitellään toukokuussa 2011 osallisille järjestettävissä tilaisuuksissa. Luonnoksesta pyydetään lausunnot mm. Uudenmaan lii- ton jäsenkunnilta ja eri viranomaisilta. Myös maanomistajilla, asukkailla, yhteisöillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. Tärkeintä on antaa lausunnot ja mielipiteet jo luonnosvaiheessa. Kaavaehdotus valmistellaan luonnoksen tapaan yhteistyössä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa ja se on tarkoitus saada nähtäville keväällä 2012. Ehdotuksesta saataviin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet. Kaavaehdotus viimeistellään palautteen pohjalta vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan vuoden 2012 loppuun mennessä. Hyväksymisen jälkeen kaava lähetetään ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan valmistelua voi seurata koko prosessin ajan ja viimeisimpään aineistoon voi tutustua Uudenmaan liiton verkkosivuilla www.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavanuudistaminen. Kuva 1. Suunnittelualueen kunnat. Kuva 2. Maakuntakaavan uudistaminen on nelivuotinen prosessi. 6
Kuva 3. Maakuntakaavan laadinnan vaiheet Seuraa maakuntakaavoitusta: www.uudenmaanliitto.fi/ maakuntakaavanuudistaminen 7
2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT Maakuntakaavan uudistamisen erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta. Tässä maakuntakaavassa on keskitytty aluerakenteen ja liikenteen kysymyksiin. 2.1. Maakuntakaava osana suunnittelujärjestelmää Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009 1. Maakuntakaavan uudistamista ohjaavat erityisesti ne valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka liittyvät suoraan maakuntakaavan teemoihin. Näitä tavoitteita ovat eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu -tavoitteen erityistavoitteet, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto -tavoitteen erityistavoitteet sekä Helsingin seudun erityiskysymyksien erityistavoitteet. Nämä tavoitteet painottavat maakuntakaavan ohjausvaikutusta yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä sekä henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävässä ja joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävässä liikennejärjestelmässä. Lisäksi Uudenmaan maakuntakaavoitukseen liittyvät erityisesti tavoitteissa mainitut metroverkoston laajentuminen, varautuminen uusiin rautatieyhteyksiin Turun ja Pietarin suuntiin sekä Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja Helsingin Malmin lentokenttää koskevat maininnat. 1 www.ymparisto.fi/vat 8 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia aluevarauksia. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset tulee ottaa huomioon viranomaisten toiminnassa suunniteltaessa alueidenkäyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätettäessä niiden toteuttamisesta. Lisäksi oikeusvaikutukset kohdistuvat rakentamiseen niillä alueilla, joilla on MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaava esitetään kartalla ja kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Kartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ovat vahvistettavia asiakirjoja. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Kaavaselostusta, joka sisältää mm. kuvaukset kaavan suunnitteluperiaatteista, tavoitteista ja arviointituloksista, ei vahvisteta. 2.2. Voimassa olevat maakuntakaavat Yhdistyneessä Uudenmaan maakunnassa ovat tällä hetkellä voimassa Uudenmaan maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava sekä Itä- Uudenmaan maakuntakaava. Lisäksi Sipoosta Helsinkiin liitetyillä alueilla on voimassa maakuntakaavaksi muuttuneita seutukaavoja ja osin vaihemaakuntakaava 2000. Maakuntakaavan uudistaminen koskee kaikkia näitä kaavoja. Käsillä olevan 2.vaihemaakuntakaavan (maakuntakaavan uudistaminen) sekä samaan aikaan valmisteilla olevan 3. vaihemaakuntakaavan (Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamo) vahvistamisen jälkeen on voimassa merkintöjä useista eri maakuntakaavoista. 2.3. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen yhdenmukaistaminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavat on laadittu eri tarkkuudella. Myös merkintätavat ja määräyksien sisältö poikkeavat toisistaan. Jotta maakuntakaavan uudistamisen tuloksena ei olisi useita erilaisia merkintätapoja, joilla ohjataan samaa maankäyttöä, joudutaan osa merkinnöistä kumoamaan toisen liiton alueelta. Itä-Uudellamaalla käytetty yksityiskohtaisempi esitystapa ei ole tarkoituksenmukainen uuden maakuntakaavan huomattavasti laajemmalla alueella. Maakuntakaavaluonnoksessa on yhdenmukaistettu Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla käytetyt kaavamerkinnät ja -määräykset maakuntakaavassa käsiteltävien aihealueiden osalta. Kohteiden sijainti ja aluevarausten laajuus on kuitenkin lähtökohtaisesti sama kuin Itä-Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa. Taajamien, keskustatoimintojen, kylien ja liikenneväylien merkintöihin on tehty yksittäisiä kohteita koskevia tarkennuksia samoin periaattein koko Uudenmaan kaava-alueella. Sipoosta Helsinkiin liitetyn Östersundomin alueen maakuntakaavamerkinnät kumotaan ja korvataan ne uusilla maakuntakaavamerkinnöillä, jotka ottavat huomioon alueen yhdyskuntarakenteen suunnittelun kannalta muuttuneen lähtökohdan.
2.4. Merkintätapojen uudistaminen 2.5. Maakuntakaavan mitoitus 2.6. Rakennemallit ja perusrakenne Maakuntakaavaluonnoksessa taajamien käsittelytapa on uudistunut. Taajamille esitetään tavoitteellista toteutusjärjestystä kytkemällä uusien taajama-alueiden käyttöönotto ratojen ja asemien toteuttamispäätöksiin sekä osoittamalla ensisijaisesti ja toissijaisesti käyttöönotettavia taajama-alueita. Kaupan ratkaisu on kytketty samoihin taajamien käyttöönottoa koskeviin periaatteisiin. Lisäksi uutena merkintätapana otetaan käyttöön tietyt kriteerit täyttäville taajama-alueille osoitettava, tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintä. Taajama-alueiden laajuutta ja sijoittumista on tarkistettu samoin kuin keskus- ja kyläverkkoa. Liikenteen asioiden käsittelytapaa ei ole uudistettu. Kaavaluonnokseen on yhdenmukaistettu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan teitä ja ratoja koskevat merkinnät ja suunnittelumääräykset. Ratkaisuksi esitetään Uudenmaan maakuntakaavassa käytettyjä merkintöjä ja määräyksiä, joilla todetaan tavoitteellinen liikenneverkon tila. Teiden ja ratojen sijaintiin on tehty pieniä tarkennuksia toteutuneiden hankkeiden tai valmiiden suunnitelmien perusteella. Uudellamaalla on 1,5 miljoonaa asukasta ja 750 000 työpaikkaa. Maakuntakaavoituksessa on varauduttu 430 000 asukkaan ja 250 000 työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Seuduittain väestönkasvua arvioitiin seuraavasti: väestö 2009 osuus kasvusta vuoteen 2035 Pääkaupunkiseutu 1 011 000 60 % KUUMA-seutu 298 000 30 % Länsi-Uusimaa 105 000 6 % Itä-Uusimaa 75 000 4 % yhteensä 1 489 000 100 % Työpaikkamäärien oletetaan jakautuvan seuduittain samassa suhteessa arvioidun väestökasvun kanssa. Maakuntakaavan uudistaminen aloitettiin rakennemallien laadinnalla. Rakennemallien 2 avulla tarkasteltiin alue- ja yhdyskuntarakennetta ja lähinnä henkilöliikenteen sekä väestön ja työpaikkojen muodostamaa kokonaisuutta. Kolmen periaatteiltaan erilaisen vaihtoehtoisen rakennemallin Monikeskusmalli, Sormimalli ja Silmukkamalli vertailulla haettiin toimivan ja ekotehokkaan kokonaisrakenteen kehittämisen malli. Aluerakenteen eheyttämistä tavoiteltiin nykyrakenteen aluetehokkuutta nostamalla. Rakennemallien vaikutuksia 3 arvioitiin konsulttityönä ja liiton omana työnä. Keskittymällä nykyrakenteeseen ja sen toimivuuden parantamiseen näyttää ennustetulla kasvukehityksellä olevan mahdollista kehittää seutujen ja koko Uudenmaan maakunnan rakennetta ja liikennejärjestelmää noin 20 25 vuotta tästä eteenpäin. Rakennemallien avulla laadittiin kaavaluonnoksen laadintaa ohjaava perusrakenne, joka vastaa parhaiten valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, Uudenmaan maakuntakaavan uudistamisen linjauksia sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmien alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevia strategisia tavoitteita ja linjauksia. Perusrakenne on muodostettu rakennemallien ja niiden vaikutusten arvioinnin, lausuntopalautteen ja syksyllä 2010 käydyn laajan vuorovaikutuksen perusteella. Perusrakenne hyväksyttiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallituksissa joulukuussa 2010. 9 Kuva 4. Seutujako 2 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit 2035. Uudenmaan liiton julkaisuja E104-2010. 3 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi. Uudenmaan liiton julkaisuja E106-2010; Asiantuntija-arviot Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleista 2035. Uudenmaan liiton julkaisuja E112-2010; Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien 2035 Urban Zone liikkumisvyöhykkeet ja henkilöliikenteen vaikutusten arviointi. Uudenmaan liiton julkaisuja E107-2010.
3. PERUSRAKENTEESTA KAAVALUONNOKSEN RATKAISUUN Maakuntakaavaluonnos on laadittu noudattaen Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakuntahallitusten vuoden 2010 joulukuussa päättämiä kaavan perusrakenteen periaatteita. Perusrakenteen neljään pääteemaan liittyvät kaavaratkaisut käydään seuraavassa läpi sekä perustellaan ratkaisut. Perusrakenne muodostuu neljästä pääperiaatteesta: alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistaminen kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alue- ja yhdyskuntarakennetta kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen Nämä perusrakenteen pääperiaatteet muodostavat maakuntakaavaluonnoksen keskeisen sisällön. Lisäksi kaavaluonnoksessa käsitellään energiaverkkoa, puolustusvoimien melualueita ja helikopterikenttä. Malmin korvaavaa kenttää ei kaavaluonnoksessa ole ratkaistu, mutta selvitystyötä jatketaan edelleen. Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueisiin ei ole tehty muutoksia. Lentomelualueet voidaan ottaa uudelleen tarkasteluun, mikäli tulevassa ympäristölupapäätöksessä esitetään maakuntakaavasta poikkeavaa ratkaisua. Kaavaselostusta täydennetään kaavaehdotukseen mennessä. Lisäksi kaavaluonnokseen liittyy kartta, jossa on esitetty voimassa olevista maakuntakaavoista kumottavaksi esitetyt alueet. Maakunnan tavoiteltu rakenne osoitetaan aluevaraus-, kohde- ja viivamerkinnöin. Aluevarausmerkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus ja ne ovat toisensa poissulkevia siten, että samalla alueella ei voi samanaikaisesti olla voimassa kahta eri aluevarausmerkintää. Esimerkiksi taajamatoimintojen alue on aluevarausmerkintä. Kehittämisperiaatemerkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä osoitetaan ensisijaisesti alueita ja yhteyksiä, jotka ovat merkittäviä maakunnan tavoitellun kehityksen kannalta, mutta joita ei maakuntakaavan esitystarkkuuden, suunnittelutilanteen keskeneräisyyden tai muun vastaavan syyn takia ole tarkoituksenmukaista osoittaa selkeästi kohdennettuna aluevarauksena tai viivamerkintänä kartalla. Kehittämisperiaatemerkintöjä ovat muun muassa tiivistyvä taajamatoimintojen alue, taajamien käyttöönottojärjestystä osoittava taajamatoimintojen reservimerkintä ja liikenteen yhteystarvemerkintä. Kaavaluonnos koostuu kaavakartasta, merkinnöistä ja määräyksistä sekä kaavaselostuksesta, jossa kuvataan kaavaratkaisun keskeisimmät periaatteet. Pohjakartalla näkyvät voimassa olevista maakuntakaavoista voimaan jäävät maakuntakaavamerkinnät. Myös uusien aluevarauksien alle jäävät merkinnät jäävät voimaan, ellei niitä ole esitetty kumottavien kartalla. 10
Uudenmaan maakuntakaavasta kumotaan kokonaisuudessaan seuraavat merkinnät: Taajamatoimintojen alue Taajamarakenteen laajenemissuunta Keskustatoimintojen alue Voimassa olevista maakuntakaavoista kumotaan merkintöjä seuraavin perustein: Koko merkintätapa kumotaan Tällaisia ovat muun muassa taajamarakenteen laajenemissuuntaa osoittaneet nuolimerkinnät tai kehittämisperiaatemerkintä maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa. Kehäkaupungin kehittämisvyöhyke Maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa Liikennealueiden ja keskustatoimintojen alueiden ulkopuolinen joukkoliikenteen terminaali Liikenteen yhteystarve 400 kv voimalinjan johdon yhteystarve Merkinnän kuvaus ja/tai määräys muuttuvat Tällaisia ovat esimerkiksi taajamatoimintojen alueet ja keskustatoimintojen alueet. Merkintöjen ja määräysten yhdenmukaistaminen Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta kumotaan liikenneverkon merkinnät ja ne esitetään kuten Uudenmaan maakuntakaavassa. Maankäyttömerkintä muuttuu Tällaisia ovat mm. rataluokitusten muutokset tai virkistysalueiden osoittaminen taajamatoimintojen alueeksi ja toisin päin. Aluevaraus- tai kohdemerkintä poistuu kokonaan Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta kumotaan kokonaisuudessaan seuraavat merkinnät: Taajamatoimintojen alue Taajamatoimintojen laajenemisalue Kyläalue ja kyläkohdemerkintä Keskustatoimintojen alue Tiet ja radat sekä liittymät (lukuun ottamatta museoradan, kulttuurihistoriallisesti merkittävän tielinjauksen merkintöjä), yhteensä vajaat 20 erilaista viiva- ja kohdemerkintää Voimalinjat Esim. osaa kylistä ei enää esitetä maakunnallisesti merkittävinä. 11
3.1. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Hyödynnetään ensisijaisesti nykyistä yhdyskuntarakennetta siten, että kehittämisen painopiste on liikkumisen päästöjen kannalta parhailla liikkumisvyöhykkeillä. Lisäksi maankäytön ratkaisuissa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti rakenteilla olevat Länsimetro Matinkylään ja Kehärata. Määritellään eheyttämisen periaatteet olemassa oleville keskuksille siten, että olemassa olevien ratojen asemanseutuja ja linjaautoliikenteen laatukäytäviin tukeutuvia taajamia vahvistetaan. Tarkistetaan tarvittaessa nykyisten maakuntakaavojen keskusverkkoa ja selvitetään mahdollisuudet supistaa nykyisiä taajamatoimintojen alueita tai vaihtoehtoisesti vaiheistaa niiden toteutusta. Varaudutaan uusien raideliikenteeseen tukeutuvien kasvukäytävien avaamiseen pidemmällä aikavälillä, jotta varmistetaan niiden toteuttamismahdollisuudet. Laaditaan maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakennetta tukeva, toimiva ja kestävä liikennejärjestelmä. Maakuntakaavassa käsitellään seudullisen joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät ratkaisut, raideliikenteen asemat, joukkoliikenteen laatukäytävät sekä pyöräilymahdollisuuksien parantaminen. Turvataan osana yhdyskuntarakennetta riittävä ja hyvin saavutettava virkistysalueverkosto ja toimiva ekologinen verkosto. 12 1 Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3.1.1. Taajamat Taajama-alueiden tarkastelun lähtökohtana ovat voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueet ja kuntien kaavavarannot sekä muissa suunnitelmissa esitetyt rakentamispotentiaalit. Taajamatoimintojen mitoitus perustuu maakunnan väestö- ja työpaikkakasvuun sekä sen arvioituun sijoittumiseen seuduittain. Maakuntakaavan uudistamisessa varaudutaan noin 430 000 asukkaan kasvuun ja noin 250 000 työpaikan lisäykseen. Taajama-alueissa tulee olla myös väljyyttä, koska asumisen ja työpaikkojen toteutumiseen pitkällä aikavälillä vaikuttavat monet muut kuin maakuntakaavalla ohjattavat seikat. Erityisesti taloudelliset suhdanteet ja mm. kuntien maapolitiikka vaikuttavat siihen, missä suunnissa taajamaalueita otetaan käyttöön. Kaavaluonnoksessa taajama-alueiden laajuus ylittää laskennallisen tarpeen. Maakuntakaava-alueelta tehdyssä kaavavarantoselvityksessä kuntien asemakaavoitetuista alueista on arvioitu valmiiden asemakaava-alueiden ja suunnitelmissa olevien asemakaava-alueiden riittävyyttä suhteessa ennustettuun asukas- ja työpaikkamäärien kasvuun. Valmiit asumisen asemakaava-alueet riittäisivät toteutuessaan Uudellamaalla noin kahdeksaksi vuodeksi. Kuntien arvioimat, tulevissa suunnitelmissa olevat asemakaava-alueet riittävät lähes 18 vuoden tarpeeseen. Arvioissa on otettu huomioon myös asumisväljyyden ennustettu kehitys. Kaavarantojen riittävyydessä on kuitenkin suuria eroja kuntien välillä. Myös kuntien asutuksen ja työpaikkojen kasvupaine on erilainen maakunnan eri osissa. Voimassa olevat ja suunnitellut kaavavarannot eivät myöskään sijaitse aina aluerakenteen kannalta optimaalisesti. Taajamarajauksia tehtäessä on otettu huomioon voimassa olevien maakuntakaavojen viherjärjestelmä sekä kaavaluonnoksessa muutettavilta alueilta saatavissa olevat uusimmat tiedot luonnonarvoista. Tietoja täydennetään tarvittavilta osin kesällä 2011 tehtävillä maastoselvityksillä. Taajamarajausten tarkistamisessa on hyödynnetty myös kaavaluonnoksen valmistelun aikana laaditun selvityksen tietoa tuotannon kannalta hyvistä ja yhtenäisistä peltoalueista Uudellamaalla 4. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön ilman erityisiä perusteita. Taajamarajauksia tehtäessä on hyödynnetty tietoa alueiden sijoittumisesta nk. UrbanZone-liikkumisvyöhykkeille. Taajamien tiivistämistä ja kasvua on osoitettu etenkin henkilöliikenteen CO 2 -päästöjen kannalta edullisimmille alueille. Vyöhyketarkastelu perustuu laajaan Suomen ympäristökeskuksen sekä Tampereen teknillisen yliopiston kehityshankkee- 4 Uudenmaan maataloustuotannon kannalta hyvät ja yhtenäiset peltoalueet -selvitys, julkaisematon raporttiluonnos, Uudenmaan liitto, 2011. seen, jossa yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen tutkimuksiin perustuvia paikkatietoja on yhdistetty kuvaamaan maankäytön ja liikenteen keskinäistä vuorovaikutusta. Nykyisten maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueita on esitetty osin tiivistettäväksi (tiivistyvä taajamatoimintojen alue) ja osin suunnittelukauden loppupuolella mahdollisesti käyttöön otettaviksi reservialueiksi (taajamatoimintojen reservialue). Nämä molemmat ovat taajamiin kohdistettuja uusia maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkintöjä. Tiivistyviksi taajamatoimintojen alueiksi on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnällä nykyisiä raideverkon asemanseutuja ja vahvaan linjaautoliikenteeseen tukeutuvia taajama-alueita. Tiivistämismerkinnällä tarkoitetaan alueen rakentamista tehokkaammin kuin keskimäärin ko. taajamassa. Pääkaupunkiseudulla ei tiivistettäviä alueita osoiteta, vaan tiivistämisvelvoite on sisällytetty taajamatoimintojen suunnittelumääräykseen. Muutamia taajama-alueita on myös laajennettu, silloin kun sijainti on liikenneyhteydet ja kunnan kasvupaine huomioon ottaen hyvä. Taajamien laajennuksia on osoitettu erityisesti nykyisille asemanseuduille sekä parhaan linja-autoliikenteen vuorotarjonnan taajamiin. Reservialueiksi on osoitettu alueita, jotka on tarkoitus ottaa yhdyskuntarakentamisen käyttöön suunnittelukauden jälkipuolella. Nämä alueet sijaitsevat pääsääntöisesti taajama-alueiden reunoilla. Kuntakaavoituksessa arvioidaan tarkoituksenmukainen ajankohta taajaman rakenteen ja käytettävissä olevien asemakaavavarantojen suhteen. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetään myös voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueista poistettavia alueita. Varsinkin voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueet ovat olleet ylimitoitettuja arvioituun kasvuun nähden. Näin ollen on perusteltua supistaa taajamatoimintojen alueita varsinkin sellaisilta epätarkoituksenmukaisilta alueilta, joilla kuntakaavoituskaan ei ole vielä lähtenyt käyntiin. Maakuntakaavaluonnoksessa varaudutaan myös nykyisten ratakäytävien uusiin asemanseutuihin ja uusien raideliikenteeseen tukeutuvien maankäytön kasvukäytävien avaamiseen. Näiden alueiden maankäytön ja mitoituksen tulee suosia joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja alueiden suunnittelu kytkeä raideyhteyden tai aseman suunnitteluun. Uusien taajamien toteuttamista ei tule aloittaa ennen raideyhteyden tai aseman toteuttamispäätöstä. Linja-autoliikenteen varaan ei osoiteta uusia merkittäviä taajamia.
Uusia asemanseutuja on esitetty kahdella eri merkinnällä riippuen alueen suunnittelutilanteesta. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue-merkinnällä on osoitettu Vihdin Huhmari, Espoon Hista sekä Helsingin, Vantaan ja Sipoon laadittavana olevan yhteisen yleiskaavan mukainen Östersundomin alue. Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisalue-merkinnällä on osoitettu Siuntion Kela Kirkkonummen rajalla, Nummi-Pusulan uusi asemanseutu, Lohjan pohjoinen asema, Espoon Mynttilä, Vantaan Keimola-Kongo, Tuusulan Ristikytö, Hyvinkään Palopuro, Mäntsälän Hirvihaara, Sipoon Talma ja Västerskog-Joensuu, Porvoon Kuninkaanportti sekä Loviisan asema. Viherjärjestelmään on tehty muutoksia vain niiltä osin kuin taajamaaluerajaukseen, muuhun merkintään tai suunnittelumääräykseen tehtävä muutos on edellyttänyt niihin liittyvien viheryhteystarpeiden, virkistysalueiden tai ulkoilureittien uudelleentarkastelua. Viherjärjestelmä on yksi seuraavilla kaavakierroksilla kokonaisuutena käsiteltävistä teemoista. Merkittävimpiä viherjärjestelmään liittyviä muutoksia on tehty Östersundomin ja Histan alueilla. Östersundomin ratkaisu täsmentyy tietojen täydentyessä kuntien yhteisessä osayleiskaavaprosessissa. Pääkaupunkiseutuun kohdistuvan taajamatoimintojen aluetta koskevaan suunnittelumääräyksen muutoksen vuoksi on raideliikenteen asemien läheisiä virkistysalueita muutettu taajamatoimintojen alueeksi siten, että rantaalueille on osoitettu viheryhteystarve (Kalasatama, Kivinokka ja Rastila). 3.1.2. Keskusverkko Uudenmaan keskusverkkoa on ollut tarpeen tarkistaa muun muassa lukuisten kuntaliitosten ja kaupan palveluverkon takia. Keskustatoimintojen alueet jakautuvat kolmeen luokkaan: valtakunnan keskus, seutukeskus ja alakeskus. Helsingin keskusta on valtakunnan keskus. Seutukeskuksia ovat Raaseporin Karjaa, Lohja, Hyvinkää ja Porvoo, joiden voidaan katsoa kehittyvän selkeästi omina pääkaupunkiseudun ulkopuolisina palvelualueina. Alakeskusverkko on muodostettu nykyisten kaavojen keskusverkon pohjalta, jota on tarkistettu muun muassa kuntaliitoksista johtuen. Itä- Uudellamaalla aiemmin aluevarauksina esitetyt keskustatoimintojen alueet on muutettu kohdemerkinnöiksi ja itsenäisten kuntien keskustaajamiin on osoitettu alakeskus -kohdemerkintä. Keskusverkkoluokitus vaikuttaa erityisesti maakunnan kaupan palveluverkon rakenteeseen. Kaupan ratkaisu on kuvattu kokonaisuudessaan luvussa 3.3. 3.1.3 Liikenne Maakuntakaavaluonnoksessa kasvua on osoitettu vahvimmin joukkoliikenteeseen tukeutuviin nykyisiin taajamiin. Nämä tavoitteet ovat ohjanneet koko maakuntakaavaluonnoksen ratkaisua. Raideliikenne muodostaa keskeisen osan Uudenmaan liikennejärjestelmää. Suurimpia raideliikenteen ja siihen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämisen ongelmia on nykyisen rataverkon kapasiteetin riittämättömyys. Lisäraiteita ja uusia raideliikenneyhteyksiä pitäisi rakentaa jo nykyisenkin yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantamiseksi. Uudenmaan maakuntakaavassa on osoitettu ohjeellisena seuturatana yhteydet Helsingin Laajasaloon, Vantaan Hakunilaan sekä Espoon Kauklahteen. Merkinnät korvataan liikenteen yhteystarvemerkinnällä. Yhteystarvemerkintä on lisätty myös Espoon Kivenlahdesta Kirkkonummen Jorvakseen. Laajasalon raideyhteydestä on käynnissä yleissuunnitelman laadinta ja ympäristövaikutusten arviointi. Laadinnan aikana on selvitetty useita eri joukkoliikennevaihtoehtoja. Suunnittelun ollessa edelleen kesken esitetään liikenteen yhteystarvetta osoittava merkintä. Klaukkalan rata on osoitettu seutuliikenteen ratana. Nurmijärven Klaukkalasta eteenpäin osoitetaan liikenteen yhteystarve Rajamäelle. Maakuntakaavaluonnoksen valmistelun aikana on laadittu selvitys linjaautoliikenteen merkittävimmistä nykyisistä ja tulevaisuuden säteittäisistä ja poikittaisista yhteysväleistä. Tavoitteellinen, linja-autoliikenteen seudullisesti merkittävien yhteysvälien verkosto on sovitettu tukemaan esitystä taajamien kasvualueiksi. Lisäksi on laadittu esitys keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisista maakunnallisesti merkittävistä nykyisistä ja kehitettävistä joukkoliikenteen vaihtopaikoista ja liityntäpysäköintialueista. Näistä merkittävimmät sijaitsevat säteittäisten linjaautoliikenteen ja pääkaupunkiseudun poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien solmukohdissa. Liityntäpysäköinnissä painopiste on pääkaupunkiseudun ydinalueen ulkopuolella.(liite 1) Selvitystyössä on hyödynnetty etenkin Helsingin seudun liikennekuntayhtymän (HSL), Uudenmaan ELY -keskuksen ja kuntien aiheesta laatimia selvityksiä ja käyty keskusteluja myös muiden tärkeimpien joukkoliikennetoimijoiden kanssa. Pyöräilymahdollisuuksien parantamiseen vaikutetaan mm. taajamia tiivistämällä, sijoittamalla kaupan keskittymät erityisesti keskustatoimintojen alueille sekä hillitsemällä haja-asutusta. 13
3.2.1. Kansainväliset ja kansalliset liikenneyhteydet 2 Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen Metropolimaakunnan kilpailukyvyn vahvistamisessa keskeisenä tekijänä ovat toimivat liikenneyhteydet niin kansainvälisesti, valtakunnallisesti kuin maakunnan sisälläkin. Yhteyksiä parannetaan kytkemällä Helsinki- Vantaan lentoasema valtakunnalliseen raideverkkoon lentoradan kautta. Myös suunniteltu Pisara-rata parantaa valtakunnallisten yhteyksien toimivuutta, kun osa lähijunaliikenteestä voidaan ohjata pois Helsingin ratapihalta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät varautumista uusiin nopeisiin raideyhteyksiin Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Metropolimaakunnan kilpailukykyä vahvistaa myös yhteysvälin Helsinki- Tallinna kehittäminen osana Rail Balticaa. 3.2. Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen 14 Edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuutta varautumalla uusien raideyhteyksien toteuttamiseen Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet osoittaa aluevaraus Helsingin seudun lentokentälle. Kehitetään säteittäisten liikenneyhteyksien lisäksi poikittaisia liikenneyhteyksiä. Hyödynnetään metropolimaakunnan kulttuuriset ja ympäristölliset erityispiirteet sekä mahdollisuudet tarjota monimuotoisia ja erilaisia elinympäristöjä. Tuetaan elinkeinoelämän sijoittumista toiminnan kannalta keskeisille alueille samalla parantaen työpaikkojen saavutettavuutta edistämällä niiden sijoittumista lähelle asukkaita ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla maakunnan poikittaisia liikenneyhteyksiä parannetaan. Läntisen Uudenmaan asema voimistuu Hanko-Hyvinkää radan parantamisen myötä. Itä-Uudenmaan logistinen asema vahvistuu E18 moottoritien kehittämisen myötä. ESA-oikorata (Espoo Vihti Lohja-rata) Oikoratahankkeesta on Liikenneviraston johdolla laadittu alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Espoon ja Salon välille. YVA -aineistot palautteineen sekä yhteysviranomaisen lausunto ovat olleet keskeistä valmisteluaineistoa maakuntakaavan valmistelussa linjausta valittaessa. Linjauksen valinta on tehty edellä mainittuihin aineistoihin pohjautuen yhteistyössä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntaliittojen, alueen kuntien sekä Liikenneviraston kesken. Uudenmaan puolella on valittu YVA:ssa tutkituista vaihtoehdoista E-18 moottoritietä myötäilevä linjausvaihtoehto M. Liikenneväylien aiheuttamat haitat on saatu samaan maastokäytävään ja mahdollisimman vähän uusia maastokäytäviä avataan. Radan linjaus täsmentyy myöhemmin tarkemmassa jatkosuunnittelussa, lähempänä hankkeen toteutusajankohtaa. Varsinais-Suomen liitto ratkaisee alavaihtoehdon maakuntansa alueella (Salon kaupungin alueella) toukokuun 2011 lopussa. Lisätietoja ESA-oikoradan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä: Arviointiselostus Liikenneviraston verkkosivuilla: http://www.rhk.fi/hankkeet/suunnittelu/espoo-lohja-salo_alustava_yleiss/ Yhteysviranomaisen lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla: http://www.ely-keskus.fi Kuva 5. ESA-oikoradan tutkitut linjausvaihtoehdot. Uudenmaan puolella on valittu linjaus M Varautuminen maakuntakaavassa uuteen nopeaan kaukoratayhteyteen Helsingin suunnasta itään Maakuntakaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä on käynnissä Liikenneviraston johdolla selvitys uuden nopean kaukoratayhteyden yhteydestä Helsingin ja Porvoon välillä. Selvityksessä on tarkoitus kehittää uusi yleisesti käyttökelpoinen, maankäyttö- ja rakennuslain sekä ratalain vaatimukset täyttävä menettely pitkän aikavälin ratavarausten merkitsemiseksi maakuntakaavoihin. Selvittely jatkuu ja täydentyy tarvittavilta osin maakuntakaavaehdotukseen mennessä. Maakuntakaavaehdotuksessa on tavoitteena osoittaa yksi ohjeellinen linjaus uudelle pääradalle Helsingin suunnasta itään Maakuntakaavaprosessi ei korvaa ratalain ja YVA -lain mukaisia suunnitelmia, selvityksiä ja vaikutusten arviointeja, jotka hankkeesta vastaava on velvollinen laatimaan kun radan rakentaminen on ajankohtaista. Maakuntakaavaratkaisulla ei ratkaista radan tarkkaa sijaintia, vaan se tulee myöhemmin tarkasteltavaksi radan rakentamisen yleissuunnitelman ja YVA -prosessin yhteydessä. Tällöin tulee arvioitavaksi myös mahdollisuus kehittää Pietarin ratayhteyttä nykyisellä rataverkolla Lahden kautta. Eräs vaihtoehto on myös radan vaiheittainen toteuttaminen esimerkiksi ensin Lentorata- yhteydellä ja myöhemmin pääradalta erkanevalla Porvoon suunnan yhteydellä. Selvityksessä on tarkasteltu kahta päävaihtoehtoa, linjaukset Lentoradan tai Tapanilan kautta. Näillä kummallakin on erilaisia alavaihtoehtoja. Lentorata on linjattu vaihtoehtoisesti nykyisen lentoterminaalin tai mahdollisen Viinikkalan lentoterminaalin kautta. Lisäksi Sipoon Nikkilän
kohdalla on eteläisempi ja pohjoisempi linjaus, joista molemmat sivuuttavat Nikkilän taajaman. Toisessa Tapanilassa erkanevassa päävaihtoehdossa on Sipoon Söderkullan kohdalla kaksi alavaihtoehtoa. Nämä linjaukset yhtyvät Itä-Uudenmaan vahvistetun maakuntakaavan mukaiseksi Porvoon Kulloon kohdalla. Porvoosta itään ratayhteys on vahvistetun ItäUudenmaan maakuntakaavan mukainen. Vaihtoehtojen välinen vertailu on esitetty liitteessä 2. Maakuntakaavassa päätettävän tulevaisuuden alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta suurin merkitys on sillä linjataanko rata Etelä-Sipoon vai lentoaseman ja Sipoon pohjoisosien kautta Pietarin suuntaan. Uuden nopean kaukoratayhteyden linjaamiseen ja maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaa merkittävästi myös Helsingin Östersundomin ja siitä edelleen Sipooseen suunnitellun metron suunnittelu. Toteutuessaan metro toimisi Tapanilan vaihtoehdon kanssa saman kasvukäytävän rinnakkaisena raideyhteytenä. Metro ei palvelisi kaukojunaliikennettä, mutta vaikuttaisi toteutuessaan radalla mahdollisesti liikennöivän taajamajunaliikenteen kannattavuuteen. Lisätietoja hankkeesta: Pisara-rata http://www.rhk.fi/hankkeet/suunnittelu/valmistuneita_selvityksia_ja_suu/ Helsinki Tallinna-yhteys Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetaan liikenteen yhteystarvemerkintä Helsingin edustalta Tallinnaan. Tavoitteena on kaksoiskaupunkien ja seutujen kilpailukyvyn ja asukkaiden liikennepalvelujen parantaminen sekä yhteisen suomalais-virolaisen näkemyksen muodostaminen liikennejärjestelmän kehittämisstrategiasta. Strategia liittyy liikenneyhteyksien parantamisen Tallinnasta ja Venäjältä Baltian maiden kautta Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Helsingin ja Tallinnan välisen liikennejärjestelmän kehittämistä tulee selvittää lähtökohtana nykyinen laiva- ja lentoliikenne sekä sen parantaminen mahdollisilla junalautta- ja tunneliyhteyksillä. Pisara-radalla on erittäin suuri vaikutus valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuuteen. Pisara-rata yhdistää Pasilan liikenneterminaalin Helsingin kantakaupunkiin uudella ratayhteydellä. Radasta on vuoden 2011 aikana valmistumassa yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Pisara-rata osoitetaan Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa ohjeellisena linjauksena. Hanko Hyvinkää-rata Hanko Hyvinkää -rata yhdistää valtakunnallisesti merkittävän Hangon sataman Hyvinkään kautta kulkevalle valtakunnan pääradalle. Maakuntakaavaluonnoksessa rata osoitetaan pääratana. Vuosaari Kerava-tunnelirata Valtakunnan pääsatamasta Vuosaaresta lähtevä ratayhteys yhdistyy Keravalla päärataan. Tämä ratayhteys on esitetty maakuntakaavaluonnoksessa pääratana. Koskenkylä Kouvola-rata Maakuntakaavaluonnoksessa on yhteystarvemerkintä, jolla osoitetaan varautuminen Koskenkylä Kouvola rataan. 3.2.2. Poikittaiset ja säteittäiset liikenneyhteydet Kaavaluonnoksessa esitetään uusi liikenteen yhteystarve Hämeenlinnanväylältä länteen (nk. Kehä IV :n jatke) Muutoin edellisissä kaavoissa osoitetut elinkeinoelämän kannalta tärkeät poikittaisyhteyksien merkinnät on säilytetty kaavaluonnoksessa. Klaukkalan ja Mäntsälän ohikulkuteiden linjaukset on korjattu vastaamaan suunnittelutilannetta. Siuntion ohikulkutien linjaus on poistettu kaavasta tarpeettomana. Yhdystieverkkoa ei ole merkitty kaavaan aikaisemmassa laajuudessa kyläverkon supistumisen myötä. Kaavaluonnokseen on merkitty yhdysteistä vain ne, jotka ovat välttämättömiä kylien tai muiden merkittävien kohteiden yhdistämiseksi muuhun tieverkkoon. Kuva 6. Itäradan vaihtoehdot 15 Liikenneyhteyksien kehittämistä edistetään erityisesti alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa sekä maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa.
3.2.3. Liikennejärjestelmän kehittäminen Maakuntakaavaratkaisua tukeva liikennejärjestelmän kehittämisohjelma esitetään kattavasti maakuntakaavaehdotuksen yhteydessä, kun kaavaratkaisun liikenteellisten vaikutusten arvioinnit on laadittu. Maakuntakaavaluonnoksen valmistelun kanssa samaan aikaan Helsingin seudun liikennekuntayhtymä (HSL) on valmistellut Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ). HLJ -suunnitelma ja maakuntakaavaluonnos ovat pääperiaatteiltaan samankaltaiset. Kummassakin suunnitelmassa korostetaan nykyisten ratakäytävien ja taajamien hyödyntämisen ensisijaisuutta ja hajarakentamisen hillinnän tarvetta. Painotuserot asiakirjojen välillä johtuvat pääosin siitä, että maakuntakaava laaditaan laajemmalle alueelle kuin 14 kuntaa kattava HLJ -suunnitelma ja siitä, että liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään liikenteen hankkeita ja toimenpiteitä yksityiskohtaisemmin kuin maakuntakaavassa. Liikennejärjestelmän kehittämistarpeet on esitetty liitteessä 3. 3.2.4. Työpaikka-alueet Maakuntakaava-alueelta tehdyssä kaavavarantoselvityksessä kuntien asemakaavoitetuista alueista on arvioitu valmiiden asemakaava-alueiden ja suunnitelmissa olevien asemakaava-alueiden riittävyyttä suhteessa ennustettuun asukas- ja työpaikkamäärien kasvuun. Työpaikoille osoitettu kerrosala asemakaavoissa tai suunnitelmissa on yli kaksinkertainen laskennalliseen työpaikkojen kerrosalatarpeeseen verrattuna. Kaavavarantojen riittävyydessä on kuitenkin suuria eroja kuntien välillä. Myös kuntien työpaikkojen kasvupaine on erilainen maakunnan eri osissa. Maakuntakaavojen ylimitoituksesta huolimatta elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja tarkoituksenmukainen sijoittumismahdollisuus maakunnan eri osiin on haluttu turvata osoittamalla kaavassa työpaikkaalueita sekä taajamatoimintojen alueille että erillisille työpaikka- ja teollisuusalueille. Erillisiä työpaikka-alueita on osoitettu suurten liikenneväylien rajaamille alueille, jotka eivät sovellu asuinympäristöksi, mutta muodostavat työpaikkatoiminnoille helposti saavutettavia ja näkyviä alueita. Maakuntakaavaluonnoksessa osoitettavat taajamatoiminnoista irralliset työpaikka-alueiden reservialueet ovat maakuntakaavan suunnitteluaikavälin loppupuolen työpaikka-alueiden laajenemisalueita. Alueiden toteuttamisen tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida suhteessa kunnan olemassa olevaan työpaikka-alueiden tarjontaan. Tavoitteena on mahdollistaa riittävät työpaikkojen kehittymismahdollisuudet. 16
3 Kaupan palveluverkko osaksi yhdyskuntarakennetta 3.3. Kaupan palveluverkko Tarkistetaan kaupan palveluverkko Uudenmaan maakuntakaavan lähtökohdista, missä merkitykseltään seudullinen vähittäiskauppa ohjataan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueelle. Otetaan huomioon kaupan lainsäädännön muutokset, jotka tulee ottaa huomioon lakimuutoksen tullessa voimaan. Ohjataan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista, mitoitusta ja ajoittamista sitomalla ne muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Maakuntakaavaluonnoksessa esitettävän kaupan ratkaisun lähtökohtina ovat nykyisen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen kaupan ratkaisu sekä Uudenmaan maakuntakaavan periaatteet. Tätä ratkaisua täydennetään ottaen huomioon 15.3.2011 eduskunnassa hyväksytty maankäyttö- ja rakennuslain muutos. Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa merkitykseltään maakunnalliset ja seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitettiin ensisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Lisäksi maakuntakaavassa osoitettiin palveluverkkoa perustellusti täydentävät merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintikohteet taajamatoimintojen alueille. Kaavamääräyksellä supistettiin oikeutta sijoittaa uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä keskusta-alueiden ulkopuolelle. 17 Lain muutoksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön määritelmään kuuluu myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista myymäläkeskittymää, joka vaikutuksiltaan on verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Lain mukaan maakuntakaavoissa on esitettävä kaupan enimmäismitoitus ja merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Uudenmaan kaupan ratkaisua on valmisteltu selvittämällä kaupan nykyistä rakennetta, ostovoiman alueellisia kehitysnäkymiä sekä vireillä olevia kaupan hankkeita 5. Seudullisen vähittäiskaupan sijoittumista, mitoitusta ja ajoitusta ohjataan sitomalla ne muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. Taajamaalueiden ja keskustatoimintojen määräyksiä on täydennetty kauppaa koskevien määräysten osalta. Lisäksi on osoitettu mahdollisia uusia sijaintipaikkoja keskustatoimintojen ulkopuolella sijaitseville vähittäiskaupan suuryksiköille, jotka eivät laatunsa puolesta sovellu keskustoihin. 3.3.1. Keskustatoimintojen alueet ja kauppa Kaupan palveluverkko sidotaan osaksi yhdyskuntarakennetta ja kaupan ohjaustarpeet ovat erilaisia keskuksen ja alueen koosta ja sijainnista riippuen. Valtakunnan keskukseksi on osoitettu Helsingin keskusta. Seutukeskuksiksi on osoitettu Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon keskustat ja Raaseporin Karjaa. Näitä kaupunkikeskustoja on tarkoitus kehittää laajempina kuin vain oman kuntansa pääkeskuksina. Valtakunnan keskuksen eikä seutukeskusten suunnittelumääräyksissä osoiteta enimmäismitoitusta. Alakeskusten suunnittelumääräykseen on alustavasti kirjattu ajatus enimmäismitoituksesta. Enimmäismitoituksen osoittamisen tarve ja määrä keskusluokittain arvioidaan kaavaehdotusvaiheessa. 3.3.2. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Nykyiset Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö - merkintöjen kohteet jäävät voimaan. Tätä suuryksikköverkkoa täydennetään maakuntakaavaluonnoksessa esittämällä suuryksikkömerkintä sellaisille vähittäiskaupan suuryksiköille, jotka eivät laatunsa puolesta voi sijaita keskustaalueilla. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja. Maakuntakaavaan merkitään vain seudullisesti merkittävät vähittäiskau- 5 Kaupan palveluverkko Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemalleissa. Uudenmaan liiton julkaisuja E 111-2010. pan suuryksiköt. Sellaisen erikoiskaupan, joka ei laatunsa puolesta sovellu keskustatoimintojen alueelle, seudullisuuden alaraja on määritelty myymälöiden tarvitseman alueellisen väestöpohjan perustella. Erikoiskaupan myymäläkokoon vaikuttavat merkittävimmin toimiala/toiminnan laatu sekä markkina-alueen laajuus, joka on suoraan verrannollinen myymälän kokoon. Lähialueelta eli markkina-alueelta tulisi löytyä noin 70 % tarvittavasta asiakaskunnasta. Seudullisuuden alarajan määrittämiseksi on arvioitu eri myymäläkokojen edellyttämä väestöpohja. Tarkemmat mitoitusluvut esitetään Uudenmaan liiton julkaisemattomassa kaupan väliraportissa. Pääkaupunkiseudulla merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan, joka ei laatunsa puolesta sovellu keskustoihin, alarajaksi esitetään 30 000 k-m 2. Ratkaisu perustuu siihen, että pääkaupunkiseudulla yhden myymälän edellyttämä lähialueen väestöpohja on 34 000 asukasta, mikä vastaa kooltaan 30 000 kerrosneliömetrin kokoisen myymälän lähialueen väestöpohjaa. Seutukeskusten ohella myös keskisuurissa kunnissa Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Tuusulassa ja Vihdissä merkitykseltään seudullisen suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m 2. Tämän kokoisen myymälän tarvitsema lähialueen väestöpohja vastaa keskimäärin Helsingin seudun kehysalueella sekä Itä- ja Länsi-Uudellamaalla yhden myymälän tarvitsemaa lähialueen väestöpohjaa. Pienissä kunnissa eli muissa Uudenmaan kunnissa alaraja on 5 000 k-m 2, koska kuntien väestömäärät eivät pääsääntöisesti riitä vastaamaan yli 5 000 kerrosneliömetrin myymälän edellyttämää väestöpohjaa. Uudet vähittäiskaupan suuryksiköt täydentävät nykyisiin maakuntakaavoihin merkittyjä suuryksikköjen ja keskusverkon muodostamaa kokonaisuutta. Nykyisestä Uudenmaan maakuntakaavasta kumotaan Lohjan ja Vihdin rajalle Nummenkylään merkitty suuryksikkömerkintä. Uusia kaupan suuryksiköitä osoitetaan maakuntakaavassa pääsääntöisesti osoittamaan seudullisesti merkittävää kauppaa, joka ei laatunsa puolesta sovellu keskustoihin. Vähittäiskaupan suuryksiköt on merkitty kohdemerkinnöillä, joiden sijainti ja laajuus tarkentuvat kuntakaavoituksessa siten, että ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Östersundomissa vähittäiskaupan suuryksikön toteuttaminen on sidottu ympäröivän maankäytön toteuttamiseen. Vihdin Huhmarissa vähittäiskaupan suuryksikön suunnittelu on sidottu ympäröivän työpaikka-alueen suunnitteluun. Kaupan kokonaisratkaisu on esitetty liitteessä 4.