UUDISTUVAN YDINKESKUSTAN ASEMAKAAVA I

UUDISTUVAN YDINKESKUSTAN ASEMAKAAVA I KAAVASELOSTUS EHDOTUS 9.11.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..2016

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 9. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 3. kaupunginosan kortteleita 312 (osa), 315 ja 316 sekä katu-, pysäköinti- ja puistoalueita Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 3.kaupunginosan korttelit 315 ja 317 (osa) sekä katu-, tori- ja pysäköintialueita. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken ydinkeskustassa Citymarketin koillispuolella rajautuen pohjoisessa Torikatuun, idässä Kautonkatuun ja Kauppakatuun, etelässä ns. Niskasen tonttien etelärajaan ja lännessä Työskintiehen. Alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkee yksi keskustan tärkeimmistä kevyen liikenteen kulkuyhteyksistä, joka johtaa Torikadulta nykyisen torin suunnasta entisen seurakuntatalon vieritse matkakeskukselle ja Pukkimäen suuntaan. Kaavan nimi Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I Kaavan päiväys 9.11.2016 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 28.9.2015 Ilmoitus vireilletulosta 2.10.2015 (Sisä-Suomen lehti) ja 14.10.2015 (ÄKS-Äänekosken kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos 4.3. - 4.4.2016 ja 4.7. 5.8.2016 (MRA 30 ) Kaavaehdotus..2016 (MRA 27 ) Hyväksymispäivä Kaupunginvaltuusto..

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Asemakaavan tavoitteet... 4 3.2 Alueen yleiskuvaus... 4 3.3 Luonnonympäristö... 5 3.4 Yhdyskuntarakenne... 5 3.5 Rakennettu ympäristö... 5 3.6 Maanomistus... 7 4 SUUNNITTELUTILANNE... 7 4.1 Maakuntakaava... 7 4.2 Yleiskaava... 8 4.3 Asemakaava... 8 4.4 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 9 4.5 Pohjakartta... 9 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 9 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 5.3 Valmisteluvaihe... 10 5.4 Ehdotusvaihe... 11 5.5 Hyväksyminen... 12 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 6.1 Aluevaraukset... 13 7 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 16 7.2 Liikenteelliset vaikutukset... 17 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 17 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 17 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yleissuunnitelma Havainnekuva Asemakaavan seurantalomake Kaavoittajan vastine

4 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutos perustuu kaupunginvaltuuston 7.12.2015 hyväksymään ohjeelliseen Master Plan suunnitelmaan Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta. Kaavamuutoksella Keskusaukion vastapuolelle Kauppakadun varteen sijoittuisi kaupungin uusi monitoimitori, jonka pohjoispuolelle Kautonkadun reunaan on suunniteltu viisikerroksista asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Monitoimitori muodostaa toria rajaavien rakennusten ja Keskusaukion kanssa aukion, joka jatkuu Työskintien suuntaan uusien rakennusten editse muodostaen jalankulkijalle erilaisia tilasarjoja. Muodostuville aukioille on mahdollista rakentaa erilaisia oleskelutiloja ja kaupunkikeskustaan soveltuvia virkistäytymiskohteita. Työskintien varteen on suunniteltu kolme viisikerroksista pistetaloa. Kaupungin omistamalle entisen seurakuntatalon tontille sijoittuisi paikoitusta. Kaava mahdollistaa Torikadun varrella olevan entisen valtion virastotalon rakennusmassan säilyttämisen ja myös rakennuksen itäsiipeä voidaan saneerata Torikujaksi nimetyn kevyen liikenteen väylän varrella mahdollisesti rakennusta myös korottaen (kerrosluku III). Sen sijaan talon Työskintien puoleinen siipi joudutaan tonttijaon mukaan purkamaan. Kaikki torialueeseen rajoittuvien tonttien autopaikat sijoittuvat suunnitelman mukaan erilliselle LPA-4 korttelialueelle, jonne on tarpeen mukaan rakennettavissa kansipaikoitusta. Kulku LPA-4 alueelle tapahtuu nykyisen Kautonkadun kautta. Voimassa olevan asemakaavan mukainen sallittu rakennusoikeus suunnittelualueella on 9100 k-m 2 asemakaavamuutoksen mitoituksen ollessa 12750 k-m 2. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa suunnittelualueelle kaupunginvaltuuston hyväksymän Master Plan suunnitelmaan tukeutuva maankäyttö asemakaavatasolla. Master Plan visiossa alueelle sijoittuisi kaupungin uusi tori, jonka ympärille on tarkoitus muodostaa monipuolinen ja viihtyisä asumis-, palvelu- ja oleskeluympäristö. Elinkaarensa päätä lähestymässä olevan rakennuskannan tilalle on tarkoitus kaavoittaa nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä ja mahdollistaa mm. asuinkerrostalojen rakentamisella asuntojen määrän merkittävä kasvu palvelujen äärelle kaupungin ytimeen. Keskeinen tavoite on luoda edellytykset kaupungin keskustan elämän vilkastumiselle ja eri toimintojen kaupalliset palvelut, asuminen, oleskelu - sijoittumiselle toistensa lomaan. Kaavan tavoitteena on tukea olemassa olevien liikeyritysten toimintaa tuomalla ydinkeskustaan merkittävästi uutta asutusta. Samalla luodaan liike-elämälle hyviä sijoittumispaikkoja logistisesti ja toiminnallisesti edullisiin paikkoihin. Tavoitteena on luoda Äänekoskelle uusi urbaani ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen keskusta, joka sopeutuu nykyiseen rakenteeseen mm. rakennusmassojen sijoittelun puolesta. Uudistuvassa keskustassa halutaan maankäytön osalta mahdollistaa monimuotoisten palveluiden yhteensovittaminen ja Äänekosken mittakaavaan sopeutuvan laadukkaan keskusta-asumisen tarjonnan lisääminen. 3.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 1,93 ha ja se sijoittuu Äänekosken kaupallisten palvelujen kannalta ydinkeskustan ytimeen. Luonteeltaan alue on ollut liike- ja toimistorakentamisen aluetta, jonka rakennuksissa sijaitsee ainoastaan yksittäisiä asuntoja.

Alueen sijainti kaupungissa on keskeinen myös ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen kannalta ja julkisen liikenteen yhteydet alueelle ovat erinomaiset: linja-autoasema ja matkahuollon tilat sijoittuvat välittömästi suunnittelualueen eteläpuolelle. Maastonmuodoiltaan alue on varsin tasaista ja hyvin rakentamiseen soveltuvaa. 3.3 Luonnonympäristö Alue on rakennettua kaupungin keskustaa, missä viheralueita edustaa Citymarketin ja entisen seurakuntatalon välissä sijaitseva puisto (Työskinpuisto). Puisto on luonteeltaan liikenneväylien välissä sijaitseva nurmikkopintainen viheralue, johon on istutettu muutamia näyttäviä puita. Aluetta ei ole tarkoitettu oleskeluun eikä sillä sijaitse esim. penkkejä. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee muutamia yksittäisiä puita, mm. näyttävät männyt seurakuntatalon eteläpuolella. 5 3.4 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee aivan Äänekosken ydinkeskustassa ja rakentuneen kunnallistekniikan piirissä. Kaukolämpöverkostoa kulkee suunnittelualueella ja suunnittelualueen läpi Kauppakadulta Työskintielle Kautonkatua pitkin. Vesijohto- ja jätevesiverkostoa kulkee Työskintien ja Kauppakadun vartta pitkin. Sadevesiverkostoa on katujen varsilla ja seurakuntatalon ympäristössä. Hulevedet on hallitusti johdettavissa olemassa olevaan sadevesiverkostoon. Kuva 1 Kaukolämpöverkko suunnittelualueella. (lähde: Äänekosken Energia Oy). 3.5 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee kolme rakennusta, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon laatimassa Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihankkeessa 2012 2014: Niskasen liikekiinteistö, Kauppakatu 6 Vuonna 1964 Ahonen Oy:lle valmistui Arkkitehtuuritoimisto Jorma Paatolan suunnittelema liike- ja asuinrakennus Kauppakadun varrelle. Toisessa kerroksessa oli neljä asunto ja katutasossa sijaitsivat liiketilat. Vuonna 1977 Niskanen rakennutti Ahosen kauppatalon länsipäätyyn laajennusosan. Tästä asti rakennus on tunnettu Niskasena. Rakennusta on vuosikymmenten aikana laajennettu useita kertoja etelän ja lännen suuntaisesti. Julkisivujen ulkoasu on muuttunut nykyiseksi 2000-luvun alussa. Niskasen liikerakennuksella on paikallista elinkeinohistoriaan liittyvää merkitystä sekä maisemallista merkitystä sijaintinsa

vuoksi. Se edustaa viereisen Valintatalon market-rakennuksen kanssa 1960 1970-luvun kaupunkisuunnitteluideologiaa ja ne muodostavat ajallisesti yhtenevän kerrostuman. Rakennuksen arkkitehtoniset arvot ovat heikentyneet lukuisten muutosten ja laajennusten myötä. 6 Kuva 2 Niskasen liikekiinteistö (kuva; Ada Mustonen, K-S museo). Äänekosken entinen seurakuntatalo, Kautontie 3 Äänekosken entinen seurakuntatalo on valmistunut vuonna 1967 rakennusinsinööri Lasse Heikkilän suunnitelmien mukaan. Tiiliverhottu, pohjaltaan U-kirjaimen muotoinen rakennus sijoittuu keskeiselle paikalle Äänekosken liikekeskustan taustalle jääden massiivisten liikerakennusten taakse. Seurakuntatalo on toiminnoiltaan selkeästi jaoteltavissa seurakuntasaliin, erilaisiin toimisto- ja toimintatiloihin sekä kolmikerroksiseen asunto-osaan. Varastoja autotallisiipi sijoittuu rakennuksen pohjoispuolelle. Erityisesti seurakuntasalin arkkitehtuurin hienovaraiset yksityiskohdat erottuvat edukseen niin ulko- kuin sisätiloissakin. Länsijulkisivun porrastettu seinäpinta vaaleine laattaverhoiluineen on hienovarainen yksityiskohta, joka näkyy myös seurakuntasalin sisätiloissa. Rakennuksen julkisivut on verhottu kellertävällä Sahara-tiilellä ja Arabia-julkisivulaatoilla. Seurakuntatalon yksityiskohtainen arkkitehtuuri sai valmistuttuaan paljon valtakunnallista huomiota osakseen ja insinööri Heikkilä on kutsunut rakennusta yhdeksi parhaista suunnittelutöistään. Seurakuntatalon tulevaisuus joutui vaakalaudalle 2000-luvulla, kun seurakunnan toimintojen hajanaisuuden sekä puutteellisen paikoitustilan vuoksi alettiin suunnitella toimintojen keskittämistä seurakuntakeskukseksi vuonna 1973 valmistuneen tiilikirkon yhteyteen. Seurakuntatalo on jäänyt vaille käyttöä vuonna 2013 ja on inventointihetkellä purku-uhan alla. Rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan hyvin ja on edustava esimerkki modernista seurakuntatalorakentamisesta. Rakennuksella on huomattavaa paikallista rakennustaiteellista, kulttuurihistoriallista ja taajamakuvallista merkitystä. Lisäksi rakennus edustaa rakennusinsinööri Lasse Heikkilän mittavan keskisuomalaisen tuotannon helmiä. Kuva 3 Äänekosken entinen seurakuntatalo (kuva; Ada Mustonen, K-S museo). Seurakuntatalolle on haettu purkulupa, joka on myönnetty 24.9.2014. Rakennus tullaan purkamaan uuden rakentamisen tieltä.

Kiinteistö Oy Äänekosken Torikatu 4, Poliisitalo Kiinteistö Oy Torikatu 4 muodostaa ajallisesti ja arkkitehtonisesti yhtenäisen pienkokonaisuuden viereisen, Torikatu 1:ssä sijaitsevan pankkirakennuksen kanssa. Torikatu neljä on niinikään kolmikerroksinen, betonipintainen liike- ja toimistorakennus, johon suunniteltiin tilat alkujaan muun muassa Poliisille. Rakennuksen on urakoinut jyväskyläläinen Kerrostyö Oy ja se on valmistunut vuona 1977. Julkisivuiltaan rakennus on säilynyt alkuperäisenä. Inventointihetkellä rakennuksen käyttäjät olivat väistötiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Kohteella on paikallista historiallista ja maisemallista merkitystä. 7 Kuva 4 Kiinteistö Oy Torikatu 4, Poliisitalo (kuva; Ada Mustonen, K-S museo). 3.6 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajia ovat Kiinteistö Oy Äänekosken Torikatu 4 ja Äänekosken kaupunki. 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Suunnittelualue sijaitsee keskustatoimintojen alueella (C, punainen väri) ja sen lähiympäristö on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A, vaaleanruskea väri). Alueen läheisyydessä kulkee seututie (st, musta viiva) sekä rautatie (musta ristiviiva). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. Kuva 5 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta.

4.2 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2030 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävilläolo 11.10. 12.11.2007) suunnittelualue on osoitettu merkinnällä C (keskustatoimintojen alue). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä ympyrällä. 8 Kuva 6 Ote Äänekoski 2030 osayleiskaavaluonnoksesta. 4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 16.1.1978, 14.3.1986, 9.12.1992 ja 26.11.1999 vahvistetut asemakaavat sekä 15.12.2008 hyväksytty asemakaava. Voimassaolevissa asemakaavoissa suunnittelualueelle on osoitettu liikerakennusten korttelialuetta (AL), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK), autopaikkojen korttelialuetta (LPA), puistoa (VP) sekä yleistä pysäköintialuetta (LP) ja katualuetta. Sallittua rakennusoikeutta voimassa olevassa kaavassa on yhteensä 9100 k-m 2. Rakennusoikeus painottuu liikerakentamiselle (7650 k-m 2 ). Kuva 7 Ote ajantasa-asemakaavasta

4.4 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutoksen pohjaksi on laadittu useita rakennus- ja tonttikohtaisia yleissuunnitelmia ja havainnepiirustuksia Master Plan suunnitelman pohjalta. Laadittujen suunnitelmien yhteydessä arvioitiin mm. kaupunkikuvallisia seikkoja rakennusten mittasuhteiden ja kerroslukujen yhteensopivuudesta, piha- ja pysäköintijärjestelyjen toteuttamisesta sekä rakennusoikeuden määrästä (Arkkitehtuuritoimisto AT ky). 9 Kuva 8 Ote laaditusta ehdotusvaiheen yleissuunnitelmasta. Muita keskeisimpiä laadittuja selvityksiä ovat: Äänekoski 2030- osayleiskaavan aineistot Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta - kehittämissuunnitelma (Ramboll / Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik 2015) Kotakennään kaupallisten vaikutusten arviointi (Ramboll, 2016) 4.5 Pohjakartta Äänekosken kaupunki ylläpitää asemakaavoitetun alueen pohjakarttaa. Suunnittelualueen pohjakarttana käytetään 1.2.2016 päivättyä karttaa. 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Hankkeena asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta, mutta hanketta on luonnosteltu ja viety eteenpäin yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa. Kiinteistö Oy Äänekosken Torikatu 4 on tehnyt kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta Etelätori - vaihtoehdon pohjalta laadittavana. Kaupunki ja T.A.Niskanen Oy:n edustaja ovat lisäksi sopineet Kauppakadun varrella sijaitsevan ns. Niskasen liiketilan mukaan ottamisesta kaavamuutokseen. Kaavatyön aikana on Niskasen kiinteistö siirtynyt kaupungin omistukseen. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 28.9.2015 ja siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä 2.10.2015 ja ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa 14.10.2015 sekä kaupungin internetsivuilla. Kaavoituksen edettyä ehdotusvaiheeseen, tehdään kaavoitukseen ja kaavan toteuttamiseen liittyvä maankäyttösopimus kaupungin ja yksityisen maanomistajan välillä.

5.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Äänekosken kaupungin lautakunnat Äänekosken Energia Oy Keski-Suomen Pelastuslaitos nuorisovaltuusto vanhusneuvosto vammaisneuvosto Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavan nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 28.9.2015 ja sitä on tarkistettu 26.5.2016/ 15.6.2016/ 9.11.2016. Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 5.3 Valmisteluvaihe Luonnos I Suunnittelun alkuvaiheessa maankäyttö pohjautui pitkälti Master Plan suunnitelmaan, jonka perustana oli mm. torinalainen pysäköinti. Luonnoksessa rakennusoikeutta muodostui 15100 k-m 2. Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla (MRA 30 ) 4.3.-4.4.2016 välisen ajan. 10 Kuva 9 Ote luonnos I:stä ja laaditusta yleissuunnitelmasta.

Luonnos II Jatkovalmistelussa tutkittiin mahdollisuutta sijoittaa ak-luonnoksen edellyttämät autopaikat siten, ettei maanalaisen pysäköinnin toteuttaminen monitoimitorin alle olisi tarpeen. Kansiratkaisuvaihtoehtoina tutkittiin nykyisen torin alue sekä Mercurian ja Citymarketin välinen paikoitusalue. Kaavaluonnoksessa päädyttiin asettamaan nähtäville 4.7. - 5.8.2016 väliseksi ajaksi ratkaisu, jossa uusien asuinrakennusten paikoitukseen osoitettaisiin kansipaikoituksena Mercurian ja Citymarketin välinen alue. 11 Kuva 10 Ote luonnos II:sta ja suunnittelun aikana laadituista havainne piirustuksista. Kaavaluonnoksista pyydettiin lausunnot Äänekosken Yrittäjät ry:ltä, Äänekosken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen Pelastuslaitokselta, Kesko Oyj:ltä, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta, Jyväskylän Pyöräilyseuralta (Äänekosken jaos) sekä kaupungin lautakunnilta. Kaavaluonnoksista jätti lausunnon tekninen lautakunnalta, ympäristölautakunta, vapaa-aikalautakunta, kasvun ja oppimisen lautakunta, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, Äänekosken Energia Oy, Keski-Suomen pelastuslaitos, Kesko Oyj ja Jyväskylän pyöräilyseura ry. Luonnoksista jätettiin yksi yksityinen mielipide. 5.4 Ehdotusvaihe Kaavaluonnosten (I ja II) nähtävilläolon jälkeen on kaavaa valmisteltu ehdotusvaiheeseen. Luonnoksen II mukaisesta esityksestä osoittaa uusi LPA-3 korttelialue Citymarketin ja Mercurian ympäristöön luovuttiin. Rakennusmassojen sijoittelua uuden monitoimitorin ympäristössä muutettiin ja kahdeksankerroksisen pistetalon osoittamisesta erilleen torialueen länsietelä osaan luovuttiin. Samoin luovuttiin nykyisen seurakuntatalon alueelle osoitetusta viisikerroksisesta pistekerrostalosta, jolloin LPA aluetta voitiin laajentaa uuden monitoimitorin suuntaan. Rakennusoikeuden määrää suunnittelualueella laskettiin ja tarkasteltiin mahdollisuutta osoittaa kaikki tarvittava paikoitus lähelle tulevaa uutta rakennusmassaa. Maanalaisesta paikoituksesta päätettiin luopua

Kaavaehdotusta laadittaessa otettiin huomioon tulleet lausunnot ja mielipiteet kaavoittajan vastineen (9.11.2016) mukaisesti. 12 Kuva 11 Ote ehdotusvaiheen kaavakartasta. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 mukaisesti ja kaavasta pyydetään lausunnot Äänekosken Yrittäjät ry:ltä, Äänekosken Energia Oy:ltä sekä tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. 5.5 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan..20. 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan mukaan Keskusaukion vastapuolelle Kauppakadun varteen sijoittuu kaupungin uusi monitoimitori, jonka pohjoispuolelle Kautonkadun reunaan on suunniteltu viisikerroksista asuin-, liike- ja toimistorakentamista (AL). Kaupunkimaisesta toteutustavasta ja pienehköstä tonttikoosta johtuen kaavan mukainen maankäyttö edellyttää piha- ja oleskelualueiden toteuttamisessa yhteisjärjestelyjä kaavassa osoitetuilla yhteiskäyttöisillä korttelialueilla (AH). Monitoimitori muodostaa toria rajaavien rakennusten ja Keskusaukion kanssa aukion, joka jatkuu Työskintien suuntaan muodostaen jalankulkijalle erilaisia tilasarjoja. Muodostuville aukioille on mahdollista rakentaa erilaisia oleskelutiloja ja kaupunkikeskustaan soveltuvia virkistäytymiskohteita. Torin ja Viiskulman väliselle alueelle on Master Planissa suunniteltu matkakeskus ja pienimuotoinen kauppakeskus, johon liittyy myös merkittävästi asuntorakentamista. Tuon alueen asemakaavan laatimistyötä ei ole vielä käynnistetty. Torikadun varrella kaava mahdollistaa entisen valtion virastotalon rakennusmassan säilyttämisen ja myös rakennuksen itäsiipeä (ns. Kelan siipi) voidaan saneerata Torikujaksi ni-

metyn kevyen liikenteen väylän varrella mahdollisesti rakennusta myös korottaen (kerrosluku III). Sen sijaan talon Työskintien puoleinen siipi (ns. putkasiipi) joudutaan tonttijaon mukaan purkamaan. Tontti on osoitettu AL-merkinnällä, mikä sallii myös mm. palveluasuntojen sijoittamisen rakennukseen. Työskintien varteen on suunniteltu Kiinteistö Oy Äänekosken Torikatu 4:n ja kaupungin tonteille kolme viisikerroksista pistetaloa. Viisikerrokset pistetalot on suunniteltu rakennettaviksi siten, että kullakin tontilla noin puolet mitoitusnormin mukaisesta autopaikkavelvoitteesta on mahdollista sijoittaa rakennusten alle osittain maanalaiseen kylmään tilaan. Paikoitustilasta olisi suora hissiyhteys asuinkerroksiin. Pysäköintipaikkoja sijoittuu myös tonttien piha-alueille sekä nykyisen Kautonkadun päässä sijaitsevalle autopaikkojen korttelialueeksi muutettavalle pysäköintialueelle. 13 Voimassa olevan asemakaavan sallittu rakennusoikeus suunnittelualueella on 9 100 k-m 2 ja Master Plan - suunnitelmassa alueelle suunniteltiin 16 900 k-m 2. Asemakaavamuutoksella sallittua rakennusoikeutta muodostuu 12750 k-m 2. Rakennusten luonnostelun perusteella alueelle sijoittuisi alle 200 asuntoa. Master Plan esittää suunnittelualueen eteläpuolella olevalle Viiskulman suunnalle myöhemmin asemakaavoitettavalle alueelle 10 600 k-m 2. Alueelle muodostuva kerrosala jää vähän alle kaupunginhallituksen suunnittelulle asettamasta tavoitteellisesta kokonaisalasta 25000-30000 k-m 2. 6.1 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavalla osoitetaan kaksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL-8). Monitoimitoriin rajoittuvalle korttelialueelle on osoitettu kolme tonttia, kerrosluvuksi viisi ja sallittua rakennusoikeutta 4600 k-m 2. Korttelialueelle on erikseen osoitettu määräys toriin rajautuvien rakennusten julkisivupintojen materiaalista, värityksestä ja jäsentelystä. Entisen valtion virastotalon kerrosluku on III, mikä mahdollistaa lisäkerroksen rakentamisen ns. Kelan siipeen. Tontin rakennusoikeus on 3600 k-m 2. Kaavalla osoitetaan yksi asuinkerrostalojen korttelialue (AK-6) Työskintien varteen, jonne on osoitettu kolme tonttia, kerrosluvuksi viisi ja rakennusoikeutta 4500 k-m 2 (1500 k-m 2 / tontti). Kunkin rakennuksen yhteyteen saa rakentaa maanalaista tilaa paikoitukselle. Alueen rakentamisen tiiviydestä ja pienehköstä tonttikoosta johtuen kaavaan on merkitty kaksi yhteiskäyttöistä korttelialuetta, jotka on tarkoitettu toteutettaviksi AH-1 -alueiden läheisyyteen sijoittuvien yhtiöiden yhteisinä oleskelu- yms. alueina. Entisen valtion virastotalon sisäpihalle sijoittuva AH-1 korttelialue palvelisi virastotalon lisäksi kahta uutta Työskintien varren kerrostalokohdetta (tontit 315-4 ja 315-5). Nykyisen seurakuntatalon tontin eteläosaan sijoittuva AH-1 korttelialue on tarkoitettu monitoimitorin varren tontteja 317-7, 317-8 ja 317-9 varten. Kaavamerkinnän mukaisesti yhteiskäyttöisen alueen pihasuunnitelma tulee hyväksyttää ensimmäisen rontin rakennuslupahakemuksen yhteydessä ja alueesta tulee toteuttaa vähintään puolet ensimmäisen rakennushankkeen käyttöönottokatselmukseen mennessä. Alue tulee olla valmis ennen toisen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. AL-8 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös palveluasuinrakentamista. Asuntoja ei saa sijoittaa ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen Torikujan vartta lukuun ottamatta.

14 ju-9 AK-6 AH-1 LPA LPA-4 Toriin rajautuvien rakennusten julkisivupintojen värityksen tulee olla toisistaan poikkeavia ja niissä tulee käyttää murrettuja värejä. Maantasokerroksen tulee olla käsittelyltään/väritykseltään muista kerroksista poikkeava. Ensimmäinen kerros torin puolella tulee toteuttaa liiketiloina. Rakennusten seinäkorkeuksien tulee olla keskenään yhteneviä. Julkisivun jäsentelyssä tulee korostaa vertikaalisuutta. Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa myös palveluasuinrakentamista. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Alueelle tulee laatia ja hyväksyttää rakennuslupaviranomaisella pihasuunnitelma ensimmäisen tontin rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Alueesta tulee toteuttaa vähintään puolet ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa ja alue tulee olla valmis ennen toisen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Autopaikkojen korttelialue. Suluissa olevat numerot osoittavat tontit, joiden autopaikkoja alueelle saa sijoittaa. Autopaikkojen korttelialue, jonka kautta tulee sallia ajoyhteys viereisille tonteille. Suluissa olevat numerot osoittavat tontit, joiden autopaikkoja alueelle saa sijoittaa. Alueelle sallitaan kahden pysäköintitason rakentaminen. Lisäksi alueelle saa sijoittaa autokatoksia ja jätehuoltotiloja. Tori- ja katuaukiot, liikenne ja paikoitus Entinen seurakuntatalon tontti, osa Kautonkadusta ja sen päässä sijaitseva yleinen pysäköintialue on kaavoitettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-4). Korttelialueelle voi sijoittaa kortteleiden 315 ja 317 autopaikkoja. Samalla myös Kautonkadun pohjoinen osa lakkaa katuna ja osoitetaan osana autopaikkojen korttelialuetta. Työskintien varrella oleva autopaikkojen korttelialue (LPA) on tarkoitettu mitoituksen kannalta Citymarketin ja Torikatu 4:n autopaikkoja varten. Työskintien kohtisuorat autopaikat muutetaan pitkittäisiksi. Kaikki torialueeseen rajoittuvien tonttien autopaikat sijoittuvat suunnitelman mukaan LPA-4 korttelialueelle. Alueen kautta on kulkuyhteys myös alueen viereisille tonteille. Kaukolämpöverkosto kulkee LPA-4 alueella, mikä tulee huomioida mahdollisesti toteutettavan kansipaikoituksen suunnittelun yhteydessä. Kauppakadun ja Työskintien väliin sijoittuu Master Planissa monitoimitoriksi nimetty aukio, joka tässä kaavassa rajautuu Kautonkadun varteen suunniteltuihin viisikerroksisiin asuin-, liike- ja toimistorakennuksiin. Katuaukio/tori alueelle on osoitettu 150 k-m 2 kioskin, kahvilan tai vastaavan rakennuksen rakentamiselle. Kerrosluvuksi on osoitettu II. Katuaukiolle nykyisen torin suunnasta johtavaa Torikujaksi nimettyä kevyen liikenteen yhteyttä esitetään levennettäväksi erityisesti polkupyöräilijöiden tarpeet huomioon ottaen. Polkupyörillä monitoimitori on helposti saavutettavissa Torikujan ja Kauppakadun pyöräkaistojen kautta sekä etelästä Pukkimäen suunnasta radan ylittävän kevyen liikenteen putkisillan kautta. Työskintielle asutuksen puolelle ei ole suunniteltu erillistä pyörätietä ja Citymarketin edustalla jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät yhteisiä alueita. Nykyiset seurakuntatalon kohdalla Työskintiellä sijaitsevat autopaikat esitetään käännettäviksi pituussuuntaan kadun pistetalojen puoleiselle reunalle osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle (LPA). Työskintielle osoitetut liittymäkieltomerkinnät on osoitettu voimassa ole-

van kaavan mukaisina Työskintien ja Äänekoskentien risteyksen tuntumaan sekä Citymarketin korttelialueen rajalle. Lisäksi on osoitettu liittymäkieltomerkintöjä AK-6 korttelialueen Työskintien puoleiselle rajalle. Alueiden jatkosuunnittelussa tulee huomioida autopaikkojen vähimmäismäärät, joita kaavassa osoitetaan AK-asumiselle 1 ap/90 k-m 2, palveluasumiselle 1 ap/150 k-m 2 sekä liikeja toimistotiloille 1 ap/60 k-m 2. Myös polkupyöräpaikkojen mitoitus on huomioitu ja niiden vähimmäismääriksi osoitettu asumiselle 1 pp/asunto sekä liike- ja toimistotiloille 1 pp/200 k-m 2. Virkistys, ulkoilu ja luonnonympäristö Suunnittelualueen viheralueet koostuvat lähinnä rakennetusta kaupunkiympäristöstä ja rakennusten piha-alueista. Kaavamuutoksessa poistuu puistoaluetta, mutta vastaavasti mahdollistetaan monitoimitorin avulla oleskelumahdollisuuksia kaupungin ytimessä. Kaava-alueella on osoitettu kaksi vanhaa mäntyä suojeltaviksi puiksi omalla merkinnällään. Yleismääräykset Rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusten tulee olla arkkitehtonisesti korkealuokkaisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia sekä väritykseltään ja muotokieleltään toisiinsa sopivia ja niiden tulee ilmentää modernia pelkistettyä arkkitehtuuria. Rakennukset, piha-alueet ja torialue tulee toteuttaa esteettömän liikkumisen periaatteita noudattaen. Rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla puu tai rapattu kiviaines yhtenäisenä pintana tonttia 315-3 lukuun ottamatta. Rakentamatta jäävät tontin osat tulee istuttaa ja pitää huolitellussa kunnossa. Tontilla tulee säilyttää ja istuttaa puita niin, että puiden määrä on vähintään 0,5 ja pensaiden määrä vähintään 2 tontin pinta-alan 100 m² kohti. Tonttien piha-alueet on rakennettava yhtenäisesti, eikä tonttien välisiä rajoja saa aidata. Tontin pihasuunnitelma on esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Parvekkeet tulee rakentaa pääsääntöisesti julkisivupinnasta sisään vedettyinä tai siten, että ne muodostavat rakennuksen julkisivun kanssa yhtenäisen pinnan. Tontin 315-3 sisäpihan puolella parvekkeet ja ulkopuoliset kulkuväylät saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle siten, että rakenteen valmiin pinnan korkeus maanpinnasta on vähintään 3 metriä. Parvekkeet tulee lasittaa. Erillisiä vesikaton yläpuolelle nousevia ilmastointikonehuoneita ei sallita. Rungon sisään rakennetut ilmastointikonehuoneet voidaan rakentaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Kunkin porrashuoneen pinta-alasta kerrosalaan lasketaan 15 k-m². Autonsäilytystilat voidaan toteuttaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusten perustuksia, parvekkeita yms. rakenteita saa ulottaa vähäisessä määrin tontin ulkopuolelle katu- tai torialueilla. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57a ). Autopaikkojen vähimmäismäärät: - AK-asunnot 1 ap / 90 k-m 2 - palveluasunnot 1 ap / 150 k-m 2 - liike- ja toimistotilat 1 ap / 60 k-m 2 Polkupyöräpaikkojen vähimmäismäärät: - asunnot 1 pp / asunto - liike- ja toimistotilat 1 pp / 200 k-m 2 15

Nimistö Kaavalla muodostuu uusi Torikuja niminen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Kaavamuutoksella poistuu Työskinpuisto niminen puistoalue. Muutoin kaavassa osoitettu nimistö säilyy ennallaan. Mitoitus Asemakaavamuutoksen kokonaispinta-ala on 1,9313 ha. Asemakaavalla muodostuu seuraavia alueita: AK-6 3079 m 2 4500 k-m 2 e=1,46 AL-8 3982 m 2 8100 k-m 2 e=2,03 AH-1 1052 m 2 LPA-4 3360 m 2 LPA 268 m 2 Katuaukio/tori 3895 m 2 150 k-m 2 e=0,04 Kadut 2988 m 2 Kevyt liikenne 689 m 2 Kaavan sallima kerrosalan määrä kasvaa suunnittelualueella 3650 k-m 2 suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan. Koko alue huomioiden tehokkuusluvuksi muodostuu e=0.66. 16 7 KAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaava luo edellytykset suunnittelualueen kehittymiselle eri-ikäisen väestön toimintaympäristöksi ja kohtauspaikaksi. Uusiin kerrostaloihin voi arvioida muuttavan erityisesti senioriikäistä väestöä ja olemassa olevaan rakennuskantaan on mahdollista sijoittaa myös palveluasuntoja. Kun tori- ja katuaukioille tulee modernissa kaupunkiympäristössä sijoittaa viihtyisiä oleskeluun houkuttavia kohteita, on toteutus osaltaan houkuttelemassa kaiken ikäistä väestöä asioimaan ja viettämään aikaa kaupungin keskustassa. Suunnittelualueella on edellytykset muodostua kaiken ikäisten äänekoskelaisten olohuoneeksi, joka viehättää myös paikkakunnalla asioivia ja turisteja. Kerrostalokohteet pysäköinti- ja pihajärjestelyineen on suunniteltu siten, että hankkeista on mahdollista muodostaa sopivankokoisia yhteisöjä myös sosiaaliselta kannalta. Erityisesti asumista palvelevat yhteiskäyttöiset korttelialueet (AH-1) luovat edellytyksiä sosiaalisen elämän laajenemiselle myös oman asuinyhteisön ulkopuolelle: AH-1 -alueille sijoittuu mm. kerrostaloyhtiöiden yhteisiä oleskelualueita. Merkinnän määräys myös velvoittaa alueen toteuttamisen, millä osaltaan taataan alueiden valmiiksi saattamista. Kaavan sosiaaliset vaikutukset arvioidaan positiivisiksi ja uusi asutus on osaltaan lisäämässä sosiaalista kontrollia kaupungin ydinkeskustassa. Kaavalla lisätään merkittävästi asumisen määrää keskustassa: mitoitus rakennusten alustavan luonnostelun perusteella on alle 200 asuntoa. Uusi asutus tukee kaupungin ydinkeskustassa toimivia yrityksiä ja luo edellytyksiä myös uusien palvelujen sijoittumiselle keskustaan. Kaavan toteuttamisella arvioidaan olevan huomattava positiivinen merkitys paikalliselle yrityselämälle. Kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla ja tontit ovat helposti liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Hulevedet on johdettavissa hallitusti kaupungin hulevesiverkostoon. Torialueen tarkemmassa suunnittelussa ja materiaalien valinnoissa tulee huomioida hulevesien hallinta. Kaukolämpöverkostoa joudutaan osittain uusimaan niiden nykyisen haasteellisen sijainnin vuoksi. Citymarketille kulkeva kaukolämpölinja joudutaan siirtämään uuden LPA-4 korttelialueen läpi, koska uusi rakennusmassa tulee nykyisen linjan päälle. Mikäli LPA-4 alueelle toteutetaan kansipysäköinti, tulee uusi kaukolämpölinjan sijainti huomioida tarkemmassa

suunnittelussa. Kaukolämpölinja kulkee myös Kautonkadun etelärajan tuntumassa ja sen sijainti on huomioitu omalla kaavamerkinnällään. Merkintä velvoittaa sijoittamaan tulevan rakennusmassa perustukset 2 metrin etäisyydelle maanalaisista johdoista. Kautonkadulla sijaitseva kaukolämpölinja voi jäädä nykyiselle paikalleen, eikä siitä aiheudu kustannuksia. 7.2 Liikenteelliset vaikutukset Noin 200 uuden asunnon rakentamisen ja valmistumisen myötä autopaikkatarve ja liikenteen määrä keskustassa lisääntyy. Toisaalta kaavaratkaisu luo edellytyksiä kävelypainotteisen keskustan muodostumiselle, jolloin uudet asukkaat tarvitsevat autoa pääasiassa ainoastaan kaupungin keskustan ulkopuolelle suuntautuvaan liikennöintiin. Osaltaan oman auton käyttötarvetta voi olla vähentämässä julkinen liikenne: linja-autoasema sijaitsee suunnittelualueen etelärajalla sekä nykytilanteessa että Master Planin mukaisessa maankäyttöratkaisussa. Liikenteelliseltä sijainniltaan edullisten pysäköimispaikkojen muodostamisella pyritään siihen, että Äänekosken keskustaan tulevat autoilevat asiakkaat voivat suorittaa asioinnin alueella yhden pysähdyksen periaatteella. Tällä hetkellä keskeisiä yhden pysähdyksen periaatetta tukevia pysäköintialueita ovat yksityisten ylläpitämät Citymarketin ja S-Marketin pysäköintialueet. Master Planissa on suunniteltu laaja maanalainen pysäköimispaikka akmuutosalueen ja Viiskulman väliin. Pyöräreittien jatkuvuutta parannetaan ydinkeskustassa Torikujan liittäessä Torikadun nykyistä selkeämmin Työskintiehen: nykyisin Työskintiellä ei ole erillisiä kaistoja pyöräilijöille, mikä on mahdollista toteuttaa Torikujalla. Kaavamuutosalue rajoittuu Torikatuun ja Kauppakatuun, joilla on erilliset kevyen liikenteen väylät. Noiden väylien kehittämisen ideasuunnittelu on käynnistetty ja se on valmistumassa lähiaikoina. Suunnittelun yhtenä lähtökohtana pidetään jatkuvien, toimivien ja turvallisten jalankulku- ja pyörätieyhteyksien muodostaminen kaupungin ydinkeskustan ja sitä ympäröivän maankäytön välille. Uudelle monitoimitorille ja piha-alueille on kaavamääräyksiin sisällytetty määräys esteettömän liikkumisen periaatteiden noudattamisesta. Myös rakennusten suunnittelussa tulee huomioida esteetön liikkuminen. 17 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat merkittäviä: nykyisten vuosina 1964 77 valmistuneiden liike- ja hallintorakennusten alue on muuttumassa moderniksi kaupungin keskustaksi, missä asumisen määrä kasvaa merkittävästi ja liiketilojen määrä pienenee. Kauppakadun-Torikadun-Työskintien rajaaman alueen sisäosiin sijoittuu kokonaan uutta rakennuskantaa, jonka kanssa samaa aikakautta edustaa Työskintien länsipuolella sijaitseva Citymarket. Kauppakadun varsi Kautonkadun ja Torikadun välissä on yhtenäistä 1960-luvun lamellitaloarkkitehtuuria, jonka taakse tällä kaavalla suunniteltu uusi rakentaminen sijoittuu. Uuden rakentamisen katsotaan rikastuttavan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Kaavamääräyksillä ja mahdollisesti lähiaikoina käynnistymässä olevan/olevien rakennuskohteiden hankesuunnittelun myötä varmistetaan uuden rakentamisen sopeutuminen kaupungin ydinkeskustaan. 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualue on pääosiltaan rakennettua kaupunkiympäristöä eikä sillä ole merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja. Kaavaratkaisu poistaa alueelta rakentamisvaiheessa puuston, joka korvataan vaiheittain tonttien rakentuessa tonttikohtaisilla istutuksilla. Istutusten määrä on merkitty kaavan yleismääräyksiin Äänekosken kaupungin yleisen käytännön mukaisesti. Suunnittelualueella olevat kaksi vanhaa mäntyä on merkitty suojeltaviksi puiksi.

18 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteena on saada asemakaavan muutos hyväksytyksi alkuvuodesta 2017. Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Äänekoskella 9.11.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT OLLI KINNUNEN Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija NINA MARJONIEMI Nina Marjoniemi