OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus OULU 20.5.2009 MUISTIO ILTAPÄIVÄN OSUUDESTA Hyvä aikuisohjauksen toimintakulttuuri 2013 Hyvä aikuisohjauksen tulevaisuus Pohjois-Pohjanmaalla? Hyvä toimintakulttuuri? Hyvä verkostotyö? Keskustelua ohjasi Timo Spangar, Spangar Negotiations OSUMA-projekti järjesti kevään ja syksyn 2009 aikana eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata alueseminaari/keskustelutilaisuuskierroksen: Ylivieskassa 29.4., Oulussa 20.5. ja Kuusamossa 3.9. Tilaisuuksien tarkoituksena oli käynnistää alueellinen verkostoituminen työhallinnon ja oppilaitosten sekä muiden sidosryhmien ja asiantuntijoiden välillä sekä työ aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseksi. Tilaisuuksissa esiteltiin aamupäivän osuudessa Opin Ovi hankekokonaisuutta: Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, ERKKERI-, STUDIO- ja NUOVE-projektit sekä Pohjois-Pohjanmaan alueelliset projektit OSUMA ja OpinTori. Lisäksi kuultiin TE-toimiston edustajan puheenvuoro (Ylivieska: apulaistoimistonjohtaja Elina Hiiva, Oulu: johtaja Pasi Wallenberg, Kuusamo: vs. johtaja Liisa Riekki) aiheesta Muuttuneen taloustilanteen asettamat haasteet alueellisille koulutustarpeille ja ohjauspalveluille. Iltapäivän osuuden tavoitteena oli pohtia, millainen on hyvä aikuisohjauksen toimintakulttuuri ja millainen on aikuisohjauksen tulevaisuus Pohjois-Pohjanmaalla. Asiaa lähestyttiin ns. tulevaisuusdialogia käyttäen. Se on erityinen menetelmä, jossa asiantuntijat muovaavat tasaveroisessa ja yhteisessä vuoropuhelussa, dialogissa, käsitystään käsillä olevasta asiasta. Dialogi eroaa totutusta ja usein virallisesta tavasta käsitellä asioita. Dialogi on parhaimmillaan kuin ystävien välistä keskustelua. Dialogissa keskeistä on kiireettömyys ja rauhallisuus sekä aito toisten kuunteleminen. Dialogissa ei tarvitse ottaa kantoja tai valita puolia. Dialogissa syntyy yhteisen vuoropuhelun kautta rikkaampi ja syvempi ymmärrys käsillä olevasta asiasta ja niistä tehtävistä, jotka osallistujia odottavat ja haastavat heitä yhteiseen toimintaan. Tulevaisuusdialogissa lähtökohtana on, että asiat tulevat kehittymään suotuisasti ja osallistujilla on kyky ja voimavarat ratkaista eteen tulevat haasteet. Tavoitteena on identifioida hyvän kehityksen eri elementit ja päävaiheet, joiden kautta hyvään tilanteeseen päästiin. Tulevaisuudesta ja tiestä sinne puhutaan myönteisen kautta unohtamatta niitä huoliakaan, joita kaikki tunnemme tulevan edessä. Tällainen menetelmä tarjoaa uudenlaisen lähestymistavan kehittämistyölle, jota tavanomaisesti lähestytään ongelmanhaun kautta Tämä dialogista laadittu muistio toimii jatkokehittämistyön pohjana. Oulun alueseminaarin iltapäivän osuuden aluksi osallistujat jaettiin ryhmiin, jotka edustivat ns. ääniä. Tarkoituksena oli kuulla kaikkia näitä ääniä, jotka olivat seuraavat: 1) TE-hallinnon ääni 2) Aikuiskoulutusorganisaatioiden ääni
3) Työelämä, työmarkkinajärjestöjen ääni 4) Koordinaation ääni, ulkokehä 5) Projektin ääni ydin Muistio on kirjoitettu dialogimuotoon siten, että jokainen ääni tulee esille. Dialogi eteni siten, että menetelmän vetäjä Timo Spangar johdatti osallistujat tulevaisuusdialogiin eli aikamatkaan tulevaisuudesta tähän päivään: Siirrytään vuoteen 2013. Pohjois-Pohjanmaalla on ollut käynnissä OSUMA- ja OpinTori-hankkeet, jotka ovat lopettelemassa toimintaansa. Suomeen on tulossa delegaatio Brysselistä tarkastelemaan Suomen toimintaa, koska Suomi on hypännyt vielä korkeammalle asteelle aikuisohjauksessa. Delegaatioita ympäri Eurooppaa on tullut Suomeen ihmettelemään, miten kehitys on tapahtunut. Kysyisinkin teiltä, Seuraavassa esitetään koostetusti osallistujien puheenvuoroja, joista esille tuodaan eri näkemyksiä ja ideoita hyvän kehityksen elementeistä, joiden kautta tulevaisuusdialogissa kuvitteelliseen vuonna 2013 toimivaan ihanteelliseen palvelumalliin ja verkostoon on päästy. Aikuiskoulutusorganisaatioiden ääni - Kehitys tuli mahdolliseksi sillä tavalla, että alkuvaiheessa käytiin laajoja keskusteluja ja esille nousi vahvaa kritiikkiä, mutta se otettiin tosissaan ja ruvettiin miettimään, miten saataisiin kritiikki vähäisemmäksi ja aikaan enemmän yhteistä toimintaa. Laajamittainen keskustelu pistää mielipiteet liikkeelle. Pystyttiin keskustelemaan kriittisesti koko ajan. Asiat lyötiin lukkoon, kun ne olivat kaikkien edun mukaisia. Lisäksi asiakkaan etu on huomioitu ja asiakkaita on kuultu. Tärkeää oli siis kriittinen avoin keskustelu, joka osaltaan johti siihen, että asiakkaat otettiin mukaan. - Työnantajilla on nyt tieto palvelumallista, he tietävät miten palvelu toimii, ketkä ovat yhteyshenkilöitä ja miten mallia pystyy hyödyntämään. Työnantajat on saatu sitoutettua entistä paremmin mukaan. Sitä kautta palvelut kohdistuvat todellisiin asiakastarpeisiin. - Koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen linkittyminen työelämään on ollut vahvempaa. Jos räätälöimisessä onnistutaan, onnistutaan työllistämään ihmisiä. Suunnittelu ei tapahdu ainoastaan oppilaitoksen sisällä vaan myös työnantajapuolen suunnasta. - Huolena olivat koulutuksen laatu ja intressitahot. Erityisesti keskushallintotasolla näistä päästiin yhteisymmärrykseen. On nähty, että ollaan samalla asialla. Taustalla yhteistoimintaan pääsyyn vaikutti erityisesti Etelä-Suomessa uhkaamassa ollut työvoimapula. Sen ehkäisemiseksi on pitänyt alkaa sopimaan asioita. 2009 oli vielä epäselvyyttä siitä, kuka määrää kaapin paikan, nyt on saavutettu konsensus. - Ikuinen huoli on resurssipula; kohdentuvatko yhteiskunnan tukimuodot paremmin aikuisten kouluttautumiseen. Kaikissa budjettiriihissä varoja on otettu pois aikuiskoulutuksesta.
TE-paikallistason ääni - 2009 opiskelijalla ei ollut mitään takeita valmistumisen jälkeen päästä töihin. Oli riski ottaa lainaa, opiskella ja jäädä työttömäksi. Nyt 2013 työpaikka on taattu, koska työelämän ja koulutuksen linkki on niin vahva. Tämän on mahdollistanut opetuksen laatuun panostaminen. Pohjois-Pohjanmaalla laatuun kiinnitetään huomiota enemmän kuin missään muualla. On myös tiettyjä työpaikkoja, joissa opiskelija saa laadukasta työssäohjausta. Ohjaajalle korvataan se palkassa. Aiemmin urakkapalkkalaiset eivät ehtineet panostaa ohjaukseen. - 2009 alettiin kehittää toimintamalleja TE-toimistoissa ja huomattiin, että tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Perustettiin uusia toimikuntia, jotka lisäsivät yhteistyötä. Elinkeinoelämän näkökulma on otettu paremmin huomioon kaikessa toiminnassa. On työllisyyden edistämistoimikunta, joka on laissa säädetty. Se aloitti Oulun seudulla toimintansa vuoden 2009 alussa. Sen jälkeen on ollut enemmän vuoropuhelua elinkeinoelämän, kuntien, oppilaitosten, Pohjois-Pohjanmaan liiton ym. välillä. - Monikanavaiset ohjausjärjestelmät ovat käytössä ja toimijat antavat ohjausta verkossa kukin vuorollaan. Varsinkin nuoret ovat ottaneet tämän palvelun hyvin käyttöön. Sen ansiosta ammatinvalinnanohjaukseen pääsee helpommin ja nopeammin. - Eri ohjausmuodot tunnetaan nyt paremmin. Toimijat tuntevat toisensa ja heillä on paremmat käsitykset siitä, mitä toisissa paikoissa tehdään. Siten asiakas voidaan ohjata oikeaan paikkaan. Ajan mittaan on järjestetty monenlaisia tilaisuuksia, missä verkoston toimijoilla on ollut mahdollisuus tutustua, on myös tehty vierailuja organisaatioihin. - Huolena 2009 oli se, ettei pystytty seuraamaan ja huolehtimaan siitä, pääseekö asiakas hänelle sopivaan koulutukseen. Tilanne oli tällainen siitäkin huolimatta, että ammatinvalinnan ohjaus oli laadukasta ja asiakkaalle sopivin koulutus pystyttiin arvioimaan. Ohjauksen arviointiprosessia ei hyödynnetty oppilaitosvalinnoissa. Nyt asiakas pääsee hyvän ohjauksen polulta loppuun asti. Ohjausprosessit ovat parantuneet, on monikanavaiset palvelut ja asiakaslähtöisyys. TE-keskuksen ääni - Tärkeätä on ollut kriittinen avoimuus, joka on johtanut luottamukseen, tehdään asioita ja viedään ne loppuun asti. Projektit ovat tuoneet verkostot yhteen. Luottamuksen saaminen vei aikaa ja keskustelun päästyä käyntiin laineet kävivätkin välillä aika korkealla. Reviiriajattelusta päästiin kuitenkin yli ja alettiin miettiä yhteistä etua. Vaikka on hyviä suunnitelmia, se ei yksin riitä. On tiedettävä, miten ne toteutetaan. Paljon tehdään hyvää, mutta asiat jäävät monesti ilmaan. Nyt asioihin on tartuttu tosissaan. Koulutukseen ja elinkeinoelämään on saatu joustavuutta. Ollaan aidosti asiakkaan asialla, joustavuus on tärkeää. Työelämä, työmarkkinajärjestöjen ääni - 2009 oli murrosvaihe, työttömyyttä oli paljon. Oli koulutustarvetta, mutta koulutus ei useinkaan ollut saatavilla ja työntekijöillä oli huonot mahdollisuudet kouluttautua. 2010 tehtiin uudet sopimukset ja
alettiin tehdä koulutustupoa. Sovittiin yhteinen paketti, jossa yhtenä osana on oikeus opiskeluun. Luotiin erityiset koulutusrahastot. Valtio tuli verohelpotuksin vastaan yrityksiä, jotka olivat koulutusmyönteisiä. Lisäksi tukitoimena määrättiin opintovaltuutetut suurille ja keskisuurille työnantajille. He kannustivat opiskeluun lähtöä ja saivat työntekijät lähtemään lisäämään osaamistaan. Elementit ovat nyt kohdallaan, mutta ollaan vielä tien alussa. - 2009 oli opintoluotsit ja nyt opintovaltuutetut. Niiden erona on se, että opintoluotsit toimivat oman toiminnan ohella, mutta opintovaltuutettu on työsuojeluvaltuutetun kaltainen, hän pystyy liikkumaan osastoilla ja hänen kohtaamisensa on helpompaa. - Ohjauspalvelun saa nykyisin yhdeltä luukulta. Luukulla on monipuolinen palvelu ja erilaisia asiantuntijoita. Asiakas, otetaan esimerkkinä Maija, joka on ollut kaupan kassalla 35 vuotta, voi mennä kertomaan tilanteensa ja saa tarvitsemansa ohjauksen. Ohjaaja, tukihenkilö ohjaa ja puhuu Maijan ymmärtämää kieltä. Maija ei välttämättä jaksa hakea tietoa netistä ja selvittää, minkälainen on koulutusjärjestelmä. Se täytyy hänelle kertoa. Palvelu toimii myös netissä, mutta se ei poista palveluhenkilöstöä. - Palkkatuki ja työllistämistuki on lopetettu ja rahat on siirretty aikuiskoulutukseen. Palkka- ja työllistämistuki johtivat vain päivärahojen nollaamiseen. Työnantajat palkkaavat nyt vakituista työvoimaa ja maksavat oikean palkan. - Koulutuksessa nuoret ovat nyt myös työelämässä oppimassa. Nykyisin taataan, että työssä oppiminen on laadukasta, ei vain ilmaista työvoimaa. Jokaisella työpaikalla on koulutettu työpaikkaohjaaja. Oppilas kulkee hänen rinnallaan ja saa laadukasta ohjausta. - Yksi luukku on illuusio, ei ole olemassa sellaista luukkua. Voidaan kyllä antaa tieto, että täältä saa tämän tiedon, mutta kaikkea ei voi saada yhdeltä luukulta. - Suurin huoli 2009 oli työttömyys ja muutosturvakysymykset, miten pääsee työstä työhön eikä työttömäksi. Työvoimapulan myötä ongelmat ratkesivat. Projektin ääni - 2009 keväällä ongelma oli se, että osaaminen oli pirstaleina. Oli huippuosaajia, mutta ei oikeastaan yhteistä foorumia, missä yhdessä olisi kehitelty asioita eteenpäin. OSUMA- ja OpinTori -hankkeet ratkaisivat tämän ongelman saattamalla toimijat lähelle toisiaan. Kehittämällä toimintatapoja saatiin luotua toimintakulttuuri, jossa moniäänisyys on noussut esiin ja on sallittua; omat tavoitteet ja tarpeet saatiin tuoda esille. Keskustelukulttuurin luominen oli yksi ratkaiseva tekijä. Verkostosta saatiin joustava niin, että jo 2012 aikana se pystyi nopeasti reagoimaan työelämän muutoksiin. Tämä oli merkittävin kulttuurinen muutos. Tapahtui kehitys debatista dialogiin, luottamus, joka kestää moniäänisyyttä. - 2011 jälkeen OSUMAn ja OpinTorin toimijat saivat yhteisrahoituksen ELY-viraston toimesta parille vuodelle ja kehittämistyötä saatiin jatkettua. Nykyisessä palvelumallissa asiakkaan näkökulmasta tiedonsiirto sujuu jouhevammin. Vaikka asiakas joutuu siirtymään paikasta toiseen, hänen ei tarvitse uudessa paikassa kertoa koko tarinaansa alusta asti. Palvelun tuottajan näkökulmasta edistys on tapahtunut siten, että yhdessä luukussa osaamistarpeen arviointi osataan tehdä niin hyvin, että asiakas osataan ohjata juuri oikeaan paikkaan. Tehokkuutta on saatu toimintamalliin, esim. ohjaajille tulee vain asiakkaita, jotka oikeasti palvelua tarvitsevat, ei asiakkaita, jotka saisivat tietopalvelusta tarvitsemansa tiedon.
- Aikuiskoulutuskentällä sekä työhallinnossa ja aluehallinnossa oli 2009 niin paljon asioita tapahtumassa, että oli huolestuttavaa, mistä löydettäisiin kaikille toimijoille tekemiseen sellainen maltti, että leimahdukset vältetään. Tässä työssä onnistuttiin kuitenkin hyvin ja löydettiin kehittämisrauha. Koordinaation ääni - Verkosto on todella lujittunut ja on toimiva. 2009 oli vielä eri ääniä, mutta tänään yhteinen tarina. 2009 työelämäyhteistyö oli sellainen aihe, johon koordinaatio- ja teemaryhmältä pyydettiin apua täällä tehtävään työhön. Apua annettiin jonkin verran ja sitten täällä paikallisesti se teki tiikerin loikan eteenpäin.