Hattulan kunta Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.8.2008 82119621
Hattulan kunta Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pvm. 25.8.2008 viite 82119621 Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin: 02075 7800 www.ramboll.fi 1
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Sijainti ja nykytilanne Ajantasaistettava asemakaava-alue käsittää koko Hattulan kunnan voimassa olevan asemakaava-alueen, joka on pinta-alaltaan n. 8,7 km2. Asemakaavan laajennusalue käsittää n. 70 ha. Mahdolliset laajennusalueet sijaitsevat Aulangontien itäpuolella, Tenhiälässä, asemakaava-alueen eteläosassa Katinalan alueella ja Parolan Korpiniityllä. Suunnittelualue ulottuu luoteessa Merventien teollisuusalueelle, rajautuu pohjoisessa Teollisuustien, lännessä Tampere-Helsinki moottoritiehen ja Sahanmäkeen, etelässä Katinalassa Hämeenlinnan kaupungin rajaan sekä idässä Herniäinen - Hurttalaan. Suunnittelualueeseen kuuluvat myös Vanajaveden itäpuolella Lepaan asuin- ja yritysalue, Pekolan, Poransaaren, Keltomäen, Pappilanniemen ja Rahkoilan asemakaavoitetut alueet. Vanajaveden laakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Maisemaaluetyöryhmän mietintö II, Mietintö 66/1992; YM/YSO, Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995). Asemakaava-alueelle sijoittuu osa valtakunnallisesti merkittävää Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisemaa sekä Hattulan vanhan kirkon maisemaa (Rakennettu kulttuuriympäristö, julkaisu 16/1993; Museovirasto, YM). Vanajaveden laakso on yksi Suomen kansallismaisemista (Kansallismaisema, 1993; YM/ALO). Suunnittelualueen likimääräinen rajaus. Asemakaavan muutosalueet rajattu punaisella ja mahdolliset laajennusalueet on osoitettu violetilla. 2
2. Tavoitteet Asemakaavan ajantasaistamisen tavoitteena on tarkistaa asemakaava-alueen tonttijaot, tehokkuusluvut ja rakennusoikeuden määrä yhtenäistää asemakaavamerkinnät huomioida suojelutarpeet Asemakaavan laajennuksen tavoitteena on osoittaa uusia asuin- ja työpaikka-alueita sekä niihin liittyviä virkistysja liikennealueita. tutkia mahdollisuuksia Pappilan alueen lisärakentamiseen sekä uusien asuinalueiden sijoittamiseen Vanajaveden kulttuurimaisema-alueelle maisemaan sopeutuen. tutkia asuinkerrostalojen lisäämistä Parolan Korpiniitylle 3. Nykyinen suunnittelutilanne 3.1 Kaavoitus 3.1.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Hämeen liiton maakuntavaltuuston 29.11.2004 hyväksymä Kanta-Hämeen maakuntakaava sai valtioneuvoston vahvistuspäätöksen 28.9.2006. Vahvistuessaan uusi maakuntakaava korvasi seutukaavan. Maakuntakaavassa Parolan keskustan ja Hattulan asuinalueet on osoitettu asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A), asuntovaltaiseksi alueeksi, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään(as) ja rakennettavaksi uudeksi tai rakennetta tiivistäväksi asuinalueeksi (Ar) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Merventien teollisuusalue on osoitettu merkinnällä teollisuusalue (T). Työpaikka-alueet (TP) on osoitettu Hattulantien ja rautatien sekä Pälkäneentien ja Hattulantien risteysalueille ja Pälkäneentien varteen Katinalassa. Suunnittelualue on osa Vanajaveden laakson ja Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisema-aluetta: kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue (ma). Hurttalan peltoalue on osoitettu merkinnällä (MT) maatalousalueeksi, merkittävä yhtenäinen peltoalue. Harjun ja moottoritien välinen alue on osoitettu tärkeäksi tai muuksi vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Aulangontien varressa on maaseudun kehittämiskohdealue. Parolan keskusta on osoitettu merkinnällä kuntakeskus (c), juna-asema taajamajuna-asemaksi (la), joukkoliikenteen vaihtopaikaksi (lp). Alueella on lisäksi merkinnät kiinteistä muinaisjäännöksistä, virkistyskohteesta tai venesatamasta ja arvokkaasta rakennetusta ympäristöstä, erityisen merkittävä. Vanajaveteen on osoitettu laivaväylä, vesimatkailureitti. Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsee Tampere-Helsinki moottoritie ja itäosassa kantatie 57 Pälkäneentie. 3
Ote maakuntakaavasta. 3.1.2 Yleiskaava Suunnittelualueella ovat voimassa seuraavat yleis- ja osayleiskaavat: - Mierolanvirran oikeusvaikutteinen osayleiskaava, kunnanvaltuuston hyväksymä 28.1.2004, - Keskeisten alueiden oikeusvaikutukseton osayleiskaava, kunnanvaltuuston hyväksymä 12.12.2001, - Pekolan oikeusvaikutukseton osayleiskaava, kunnanvaltuuston hyväksymä 15.4.1985 ja muutos 14.11.1988, - Rahkoilan Pappilanniemen oikeusvaikutukseton osayleiskaava, kunnanvaltuuston hyväksymä 29.8.1984, ja - Hattulan oikeusvaikutukseton yleiskaava ohjevuodet 1980 2000, kunnanvaltuuston hyväksymä 4.6.1975. - Lepaan osayleiskaava (KHO 14.12.2006) - Hattulan oikeusvaikutukseton harjualueen osayleiskaava on kunnanvaltuuston hyväksymä 17.10.1980. Mierolanvirran oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka Hattulan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.1.2004. Tämä osayleiskaava-alue rajautuu Kirkkotiehen, Mierolantiehen ja Teollisuustiehen Vanajaveden Mierolanvirran rannalla (ns. Ventolan alue). Mierolanvirran osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AP/s), yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET), satamaalueeksi (LS), maatalousalueeksi (MT), lähivirkistysalueeksi (VL) ja vesialueeksi (W). Hattulan keskeisten alueiden oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 12.12.2001. Parolan keskusta on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (c) sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), jota ympäröivät pientalovaltaiset asuntoalueet (AP), asuinkerrostalovaltaiset asuntoalueet (AK), rautatien varren ja Merven teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia (TY), maisemallisesti arvokkaat peltoalueet(ma), (YK/s). 4
Vanajaveden kansallismaisema, Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja Hattulan Pyhän Ristin kirkon maisema on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltavaksi rakennukseksi tai rakennetuksi ympäristöksi on osoitettu Rahkoilan historiallinen kylä ja Mierolan kylä museosiltoineen sekä Pyhän Ristin kirkko ympäristöineen mukaan lukien pitäjänmakasiini. Pekolan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty 15.4.1985 ja muutos on tehty 14.11.1988. Kaava on voimassa Aulangontien itäpuolisella alueella Pappilasta Hämeenlinnan rajalle. Alue on osoitettu asuntoalueeksi (A-1), pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), maatilan talouskeskusten alueeksi (AM), maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi(m), maa- ja metsätalousalueeksi (MT), maaja metsätalousvaltaiseksi alueeksi; ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU), ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaksi teollisuuden alueeksi(ty) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Rahkoilan-Pappilanniemen oikeusvaikutukseton osayleiskaava on hyväksytty 29.8.1984. Kaava on voimassa Aulangontien itäpuolisella alueella alueella Koreilan kohdalla. Alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), maatilan talouskeskusten alueeksi (AM), maa- ja metsätalousalueeksi (MT) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Hattulan oikeusvaikutukseton osayleiskaava ohjevuodet 1980 2000 on hyväksytty 4.6.1975. Kaava on voimassa kaikilla em. kaavojen ulkopuolelle jäävillä alueilla. Lepaan osayleiskaava on hyväksytty 28.1.2004 (KHO 14.12.2006). Suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), palvelurakennusten ja yritystoiminnan alueeksi (P), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Hattulan kunnan asemakaavan ajantasaistamisen ja asemakaavan laajennuksen kanssa samanaikaisesti on aloitettu Keskeisten alueiden osayleiskaavan laatiminen. Yleiskaava-alueiden aluerajaukset. 5
3.1.3 Asemakaava Kaava-alueella on voimassa useita asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia, joiden ajantasaistamistyö on aloitettu samanaikaisesti keskeisten alueiden osayleiskaavan laatimisen kanssa. Alueella on voimassa n. 100 eri aikaan vahvistettua asemakaavaa, joista vanhimmat ovat vuodelta 1967. Lepaan alue Ote ajantasa-asemakaavasta. 3.2 Suunnittelualuetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat Aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitteluaineisto: 3.2.1 Kulttuuriympäristö Rakennettu ympäristö Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys, Lauri Putkonen Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto, Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 Kanta-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet, Lauri Putkonen, Kanta-Hämeen seutukaavaliitto 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto, Rakennushistorian osaston julkaisu 16, 1993 (2. painos 1998). (http://www.nba.fi/rky1993/). Hämeen alueellinen kulttuuriympäristöohjelma. Hämeen ympäristökeskus. 2000 Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto. 2003 6
Kiinteät muinaisjäännökset Hattulan arkeologinen perusinventointi, Jyri Saukkonen: Hattulan inventointi 1985 (esihistoriallinen aika) Kanta-Hämeen muinaisjäännökset. Kanta-Hämeen seutukaavaliitto. 1988 Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto. 2001 Esihistoriallisten kiinteiden muinaisjäännösten inventointi, Sirkka-Liisa Seppälä. Inventointiraportti 1999. Hämeen ympäristökeskus. Museovirasto. Maantien 3053 parantaminen välillä Rahkoila-Aulanko, Eeva Raiken vuonna 2000 suorittama inventointi 3.2.2 Maisema Kanta-Hämeen perinnemaisemat. Hämeen ympäristökeskus. 2000 Parolan-Katinalan osayleiskaava, taajamakuva- ja maisemaselvitys, Suunnittelukeskus Oy 1995 Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto, Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 Vanajaveden laakson maisemaselvitys, Hattula, Hämeenlinna, Marja Mikkola, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 2002 Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liitto. 2003 Kansallismaisemat, Ympäristöministeriö/ALO Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I (Maisemanhoito) ja II (Arvokkaat maisema-alueet). Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992. 1993 3.2.3 Luonto Hattulan luonnon suojelu, Inventointi ja suositukset toimenpiteiksi, Uotila P., Haapanen A. Ja Uotila M., Hattulan kunta, Luonnonsuojelutoimikunta 1977. Hattulan ympäristön tila, Heli Jutila, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston julkaisuja 1 1998. Vanajaveden vesi- ja rantalinnusto Hattulassa vuonna 1999, Jouko Astor, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto ja Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry., Ympäristöosaston julkaisuja 8 2000 Mierolanvirran osayleiskaava-alueen luontoselvitys, Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntainliiton ympäristöosasto, Hannu Alen 2000 Pikkusinisiiven ja muiden uhanalaisperhosten selvityksiä Hattula-Hauho- Hämeenlinna alueella, Faunatica Oy 2004. Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto, Marja Mikkola, Heli Jutila, Lauri Putkonen ja Sirkka-Liisa Seppälä, Hämeen ympäristökeskus 2001 3.2.4 Liikenne Hattulan liikennesuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy, Hattulan kunta ja Hämeen tie- ja vesirakennuspiiri 1988 Itäinen radanvarsitie välillä Hyvinkää-Hattula, Tarveselvitys, Hämeen tiepiiri, Hämeen liitto, Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki, Janakkala, Hämeenlinna ja Hattula 1991 Kt 57, mt 3053 ja mt 3061, Liittymän kanavointi ja kevyen liikenteen järjestelyt, Hämeen tiepiiri ja A-Tie Oy 1997 Mt 3051 parantaminen välillä paloasema-teollisuustie, Tielaitos 7
Mt 3053 Aulanko-Rahkoila tarveselvityksen tarkistus, Hämeen tiepiiri ja YS- Yhtiöt Merven eritasoliittymä, Ramboll Finalnd Oy. Janakkala-Hämeenlinna-Hattula-Kalvola, Tie- ja katuverkkosuunnitelmat, Viatek Oy, Tie- ja vesirakennushallitus, tie- ja vesirakennuspiiri sekä kunnat, 1988 3.2.5 Yhdyskuntatekniikka Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 1993, Kalpalinna-Ahvenisto-Parolan pohjavesien suojelutyöryhmä Hämeen maakunnan haja-asutuksen vesihuollon kehittäminen, Yleissuunnitelma 1997, Maa ja Vesi/Jaakko Pöyry Group Rambollin/Ins.tsto Paavo Ristolan projekteja Mervin logistiikka-alueen aluesuunnittelu, Ramboll Finland Oy. Pekolan kaava-alue, yleissuunnitelma, Ramboll Finalnd Oy Hämeenlinnan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Ins.tsto Paavo Ristola Oy 2006. 3.2.6 Ympäristöhaitat VT 3:n meluselvitykset, Tiehallinto/Hämeen Tiepiiri Pälkäneentien meluselvitys, 1999, Tiehallinto/Hämeen Tiepiiri Raideliikenteen melualueet sekä Hämeenlinnan-Pälkäneen kantatien melualueet, Suunnittelukeskus Oy (osayleiskaavaan liittyvä selvitys 1998) 82115460 Hattulan entinen ampumarata, PIMA-tutkimus 2007 (Tre 1412), Ramboll Finland Oy. Laadittavat selvitykset ja suunnitelmat: Laadittavat selvitykset tehdään pääosin osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Laadittavia selvityksiä ovat seuraavat: Luonto- ja maisemaselvitys Liito-oravaselvitys Pohjavesiselvitys Liikenneselvitys 3.3 Päätökset Hattulan kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan laatimisesta kokouksessaan 19.11.2007 (Khall 311 ). 8
4. Kaavoituksesta aiheutuvia arvioitavia vaikutuksia Kaavaa valmisteltaessa arvioidaan kaavan vaikutukset Rakennettuun ympäristöön väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava-alueella yhdyskuntarakenteeseen taajamakuvaan asumiseen palveluihin työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan virkistykseen liikenteen järjestämiseen rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin tekniseen huoltoon erityistoimintoihin ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin sosiaaliseen ympäristöön Luontoon ja luonnonympäristöön maisemaan luonnonoloihin luonnon monimuotoisuuteen vesistöihin ja vesitalouteen maa- ja metsätalouteen luonnonsuojeluun Talouteen kunnallistalouteen yksityistaloudellisiin kustannuksiin kaavatalouteen Terveellisyyteen ja turvallisuuteen liikenneturvallisuuteen ihmisten elinoloin ja terveyteen ympäristön puhtauteen Eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä asukkaiden määrän muutoksiin asukkaiden ikärakenteen muutoksiin eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksien paranemiseen tai heikkenemiseen 9
5. Alueen suunnittelutyön osalliset Osallisia ovat Hattulan kunnan hallintokunnat o rakennuslautakunta o tekninen lautakunta o sivistyslautakunta o perusturvalautakunta o vapaa-aikalautakunta o maaseutulautakunta suunnittelualueen maanomistajat viranomaiset o Hämeen ympäristökeskus o Hämeen liitto o Hämeenlinnan seudullinen ympäristölautakunta o Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos o Länsi-Suomen merenkulkupiiri o Museovirasto o Tiehallinto, Hämeen tiepiiri o Ratahallintokeskus o Puolustusvoimat Hämeenlinnan kaupunki suunnittelualueella toimivat yritykset suunnittelualueella toimivat puhelin- ja sähkö- ja vesiyhtiöt: Aina Com Oy, Vattenfall, Hämeenlinnan seudun vesi Oy suunnittelualueella toimivat yhdistykset muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 6. Kaavoituksesta tiedottaminen Kaavoituksen vireille tulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta, kaavaehdotuksesta ja asemakaavan hyväksymisestä tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, Hämeen Sanomissa sekä kunnan internetsivuilla www.hattula.fi. Osallisille järjestetään yleisötilaisuuksia, joista tiedotetaan lehti-ilmoituksin ja artikkelein. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Hattulan kunnan teknisessä toimessa ja kunnan Internet-sivuilla. 6.1 Kaavoitustyön aloittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävänä kaupungin kaavoitustoimistossa ja Internet-sivuilla. Osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sen nähtävillä oloaikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa kaavoitustyön aikana. 10
6.2 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan suunnittelun pohjaksi tarvittavat perusselvitykset, joita ovat mm. alueen nykyistä maankäyttöä, liikennejärjestelmää, luonnon- ja ympäristöolosuhteita sekä kulttuuriperintöä koskevat selvitykset. Selvitykset laaditaan pääosin samanaikaisesti käynnissä olevan Keskeisten alueiden osayleiskaavoituksen yhteydessä. Aloitus- ja selvitysaineiston perusteella laadittavista alustavista vaihtoehdoista valitaan kaksi ratkaisuehdotusta, jotka muodostavat pohjan seuraavassa vaiheessa laadittavien kaavaluonnosten suunnittelulle. 6.3 Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetetaan nähtäville kunnan ilmoitustaululle 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnoksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta ja kaupungin omilta hallintokunnilta. Tarvittaessa kaavaluonnos asetetaan uudelleen nähtäville korjattuna ja siitä pyydetään uudet lausunnot. 6.4 Kaavaehdotus Asemakaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta asemakaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Jos kaavan sisältö on muuttunut oleellisesti kaavaluonnosvaiheen jälkeen, kunta pyytää muutoksista uudet lausunnot. Kunnan jäsenet ja osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Saadut lausunnot ja muistutukset käsitellään kunnan toimielimissä ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluja. 6.5 Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 6.6 Viranomaisyhteistyö Kunnan ja Hämeen ympäristökeskuksen kesken järjestetään kaavoituksen aloitusneuvottelu, johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Kaavaluonnoksen valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta. Kaavoitustyön aikana pidetään työneuvotteluja tarpeen mukaan. Asemakaavaehdotuksesta järjestetään viranomaisneuvottelu, kun kaava on ollut nähtävillä ja kun sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Kaavatyön aikana pidetään tarpeen mukaan viranomaisten työneuvotteluja. 6.7 Hämeenlinnan seudun kehittämistyö Kehittämiskeskus Oy Häme on vuonna 2000 perustettu elinkeinoyhtiö, joka palvelee seudun kaikkia yrityksiä. Yhtiön osakkaina ovat Hämeenlinnan kaupunki sekä Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat. Kehittämiskeskus Oy Hämeen tehtävinä on edistää seudun elinkeinopolitiikkaa sekä lisätä alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Kaavahankkeesta informoidaan Kehittämiskeskus Oy Hämettä ja yhteistyötä tehdään Hämeenlinnan kaupungin kanssa. 11
7. Alustava aikataulu Tavoiteajankohta 2008 huhti-toukokuu kesäkuu elokuu huhti-lokakuu syys-lokakuu marras-joulukuu 2009 tammi-maaliskuu huhti-toukokuu kesäkuu elo-syyskuu marraskuu Työvaihe Aloitusvaihe, lähtötietojen kokoaminen, viranomaisneuvottelu, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Yleisötilaisuus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Perusselvitysten laatiminen Alustavien kaavaluonnosten laatiminen Kaavaluonnoksen suunnittelu, viranomaisneuvottelu Kaavaluonnos nähtäville, yleisötilaisuus, viranomaislausunnot Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotus nähtäville, viranomaislausunnot Kaavaehdotuksen hyväksyminen kunnanhallituksessa ja valtuustossa Kaava saa lain voiman 12
Yhteystiedot Hattulan kunta Parolantie 42, 13720 PAROLA Tekninen johtaja Janne Teeriaho Puh. 050 599 3447 Sähköposti: janne.teeriaho@hattula.fi Ramboll Finland Oy Yksikön päällikkö Matti Kautto Puh. 0400 493 709 Sähköposti matti.kautto@ramboll.fi RA (AMK) Pirjo Pellikka Puh. 040 532 2380 Sähköposti pirjo.pellikka@ramboll.fi arkkitehti Marjut Savolainen puh. 040 359 1239 sähköposti marjut.savolainen@ramboll.fi