Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 10.3.2011 Timo Martelius, Susanna Kalavainen, Jaana Merenmies
Syfon asiantuntijat: Timo Martelius Johtaja Espoon kaupunki, hankintapalvelut Susanna Kalavainen Asiantuntija Syfo Oy- yhteiskunnallinen yritys Jaana Merenmies Toimitusjohtaja Syfo Oy- yhteiskunnallinen yritys
Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa Mitä tarkoittaa sosiaalisten kriteerien käyttö julkisissa hankinnoissa? Mitä hyötyä kunnalle on sosiaalisten kriteerien käyttämisestä? Miten hankinnoilla voidaan edistää työllistymistä? Miten kunta voi hankinnoissa ottaa sosiaaliset kriteerit käyttöön? Miten palveluiden tarjoajat voivat valmistautua sosiaalisten kriteerien täyttämiseen? Case-esimerkkejä sosiaalisten kriteerien käytöstä hankintaprosessin eri vaiheissa
Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat - mitä ne ovat? Esimerkiksi: Tiettyjen ryhmien työllisyysmahdollisuuksien parantaminen, työoikeuksien noudattamisen edistäminen, eettinen kauppa, esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen.
Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat - miksi? Kunnan yleisen työllistämistavoite voidaan yhdistää hankinnan tavoitteisiin: nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työllistäminen on kokonaistaloudellista. vähennetään kaupungin työmarkkinatuki- sekä toimeentulotukimenoja, vammaisten kohdalla myös muita kunnan lakisääteisiä velvoitteita vähennetään kunnallisten sote-palveluiden käyttöä yhteiskuntaan integrointi vahvistuu valmistaudutaan työvoimapulaan
Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat - mitä ne ovat? Hankintalainsäädännön perinteiset taustaarvot ovat liittyneet lähinnä taloudelliseen tehokkuuteen. Tavoitteena on ollut esimerkiksi lisätä kilpailua, saavuttaa kustannussäästöjä ja varmistaa tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Miten siis hankintojen kautta on mahdollista edistää sosiaalisia hankintoja? 6
Haasteita lainsäädännöstä Hankintalaki säätelee prosessia miten ostetaan ei hankinnan kohdetta mitä ostetaan Hankintayksiköllä suuri harkintavalta päättää määritellä hankinnan kohde, siten mahdollista huomioida sosiaalisia seikkoja määritellyssä. Määrittely ei kuitenkaan saa olla syrjivä. 7
Haasteita lainsäädännöstä Tarjoajia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan, ns. positiivinen syrjintä vain rajoitetusti mahdollista (HankL 14, hankintojen varaaminen työkeskuksille). Hankinnoissa, jotka eivät kuulu direktiivien soveltamisalaan pelivara on suurempi. Kaikissa hankintaprosessin vaiheissa asettavien vaatimusten on täytettävä seuraavat vaatimukset 1) Niiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 2) Niistä on ilmoitettava avoimesti 3) Niiden on oltava luonteeltaan syrjimättömiä 8
Sosiaaliset kriteerit hankinnan eri vaiheissa 1/3 Esikaupallinen vaihe (tekninen vuoropuhelu) Kysytään markkinoilta, millä tavoin kyseessä olevassa hankinnan kohteessa olisi mahdollista ottaa huomioon sosiaaliset näkökohdat Tekniset eritelmät (tavaran tai palvelun yksityiskohtaisempi kuvaus) Tuotteiden soveltuvuus kaikkien käyttäjäryhmien tarpeisiin Edellytetään tuotantomenetelmiä, joissa on varmistettu ILO:n sopimusten työoikeudellisten vaatimusten noudattaminen 9
Sosiaaliset kriteerit hankinnan eri vaiheissa 2/3 Tarjoajien soveltuvuus-/kelpoisuusehdot Vaaditaan tarvittavaa osaamista ja kokemusta sosiaalisista kysymyksistä Vertailuperusteet Esim. sosiaalisesta yhteiskuntavastuusta on olemassa suunnitelma (pisteytys) Vaihtoehtoiset tarjoukset Tarjoajilta pyydetään sekä vakiotarjouksia sekä tarjouksia, jotka sisältävät sosiaalisesti vastuullisen vaihtoehdon 10
Sosiaaliset kriteerit hankinnan Sopimusehdot eri vaiheissa 3/3 Perinteisesti on katsottu, että sosiaalisia seikkoja on mahdollista edistää ennen kaikkea hankintasopimuksessa. Hankintalain 49 :n mukaan Hankintayksikkö voi asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jotka voivat koskea erityisesti ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia, kuten ammatillista koulutusta työpaikalla, kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista, työoloja ja työehtoja tai vammaisten palvelukseen ottamista. Edellytyksenä on, että ehdot ovat syrjimättömiä ja yhteisöoikeuden mukaisia ja että niistä ilmoitetaan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintasopimuksen ehdot sitovat kaikkia tarjoajia, joten tätä kautta sosiaaliset kriteerit tulevat osaksi hankintaa.
Vaikeasti työllistyvien työllistäminen hankinnoilla 1/2 Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 14.12.2010 Vastuullisen ostamisen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen huomioivan linjauksen Espoon hankinnoissa. Tämän myötä kaupungin eri yksiköiden tulisi edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä ja lisätä ammattiin opiskelevien nuorten työssäoppimispaikkojen määrää. Hankintaohjetta täydennetään ohjeella työllistävien sosiaalisten kriteerien käyttämisestä.
Vaikeasti työllistyvien työllistäminen hankinnoilla 2/2 Ensisijaisina sosiaalisina tavoitteina on Espoossa nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymisen edistäminen sekä työkeskustoiminnan tukeminen Vaikka hankintoihin kuluvat menot voivat jossain tapauksessa kasvaa, katsotaan että tämä on siitä huolimatta kokonaistaloudellista. Työpaikat vähentävät sosiaali- ja terveysmenoja ja yleisemmin edistävät kohderyhmien integroitumista yhteiskuntaan
Mitä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi? 1/2 Esimerkiksi ostettaessa palveluita, kaupunki voi edellyttää sopimuksissa, että palveluntarjoaja tarjoaa työssäoppimispaikkoja nuorille. Hankinta voidaan jakaa pienempiin osiin tai sallia osatarjoukset. Näin voidaan antaa pk-yrityksille mahdollisuus tarjota. Tietyissä tapauksissa hankinta voidaan rajata sosiaalisille yrityksille.
Mitä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi? 2/2 Erilaisten avustavien tehtävien kartoittaminen ja niiden kilpailuttaminen. Voidaan edellyttää tietyn kohderyhmän työllistämistä näihin tehtäviin. Esimerkiksi maahanmuuttajat tai vammaiset Sosiaaliset sopimukset. Sosiaalisessa sopimuksessa yritys sitoutuu työllistämään tietyn määrän henkilöitä ja kunta ostamaan tietyn määrän tuotteita (ei välttämättä hankintaa hankintalain tarkoittamalla tavalla)
Käytännön esimerkkejä; Esimerkki 1, päivähoito Varhaiskasvatuspalvelujen hankinnan periaatteet 1.1.2011 alkaen: Tarjousten vertailussa on mahdollista saada lisäpisteitä, mikäli päivähoitoyksikössä työskentelee muunkielinen henkilö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame ja joka on palkattu toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. 5 pistettä saa mikäli muunkielinen henkilö työskentelee avustavana työntekijänä ja suomen kielen taito on tyydyttävä 10 pistettä saa mikäli muunkielinen henkilö täyttää kelpoisuusvaatimukset ja kuuluu hoito- ja kasvatushenkilöstöön sekä suomen kielen taito on vähintään hyvä.
Esimerkki 2, sosiaalinen sopimus Sopimus apuvälineiden pesusta 2010. Sopimuksen pääasiallisena kohteena on sosiaalinen työllistäminen siten, että palveluntuottaja sitoutuu palvelutuotannossaan Espoon kaupungille työllistämään vajaakuntoisia henkilöitä. Työllistäminen toteutetaan kaupungin apuvälineiden ja sairaalatarvikkeiden pesun ja desinfioinnin palvelutuotannossa, josta palveluntuottaja vastaa sosiaalisessa sopimuksessa esitettävällä tavalla. 17
Esimerkki 3, Avustavat tehtävät kotihoidon tarjouskilpailussa 1/2 tavoitteena edistää sosiaalisten kriteerien käyttöä ja välityömarkkinoita avustavat tehtävät kartoitettiin Sotet-toimialan asiantuntijoiden avulla ja muodostettiin uusi palvelutuote. tarjouspyynnössä: vähintään 30% ko. palvelua toteuttavista yrityksen työntekijöistä oltava vajaakuntoisia, vaikeasti työllistyviä tai pitkäaikaistyöttömiä (julkisten työvoimapalveluiden lain 1295/2002 mukainen määritelmä) 30 %:n sääntö mahdollisti sekä sosiaalisten yritysten että muiden yritysten mahdollisuuden tarjota palvelujaan avustaviin tehtäviin kyseessä avustavat tehtävät; ei edellytetty alan ammattipätevyyttä valintaperusteina ja niiden pisteytyksen kriteerinä halvin tuntihinta 18
Esimerkki 3, Avustavat tehtävät kotihoidon tarjouskilpailussa 2/2 Espoo sai avustavien tehtävien palvelualueeseen kuusi tarjousta, joista 2 tarjoajaa valittiin sopimustoimittajiksi, toinen valituista oli sosiaalinen yritys Mitä seuraavaksi: mahdollisuus laajentaa myös muille toimialoille muihin hyvinvointipalveluihin, muihin hankintoihin, mahdollisesti myös muihin kuin palveluihin sosiaalisten kriteerien määrittely palvelukohtaisesti sosiaalisen kriteeristön rakentaminen 19
Esimerkki 4, avustavat tehtävät päivähoidossa 1/4 Uuden toimenkuvan (ns. avustavat tehtävät) tuotteistaminen osaksi päivähoitopalvelujen tuotantoa. Uusi tehtävä/toimenkuva koostuisi osittain sekä laitosapulaisten että iltasiivoojien nykyisistä tehtävistä. Ajatuksena on, että uutta tehtävää voisivat jatkossa hoitaa vajaakuntoiset henkilöt; pitkäaikaistyöttömät, lievästi kehitysvammaiset, maahanmuuttajat jne. 20
Esimerkki 4, avustavat tehtävät päivähoidossa 2/4 Luodaan markkinavuoropuhelun avulla uusia markkinoita sosiaalisille yrityksille ja muut hankinnan vaatimukset täyttäville potentiaalisille tarjoajille. Tuotteistettu toimenkuvan mukainen tehtävä voitaisiin sijoittaa jopa 85 päiväkotiin Espoossa. Kehitetään laskentatyökalu yhteiskunnallisen investoinnin hyötyjen laskentaa varten. Miten paljon Espoon kaupunki / koko yhteiskunta hyötyy pitkällä aikavälillä siitä, että työllistämme vajaakuntoisia henkilöitä avustavissa tehtävissä. 21
Esimerkki 4, avustavat tehtävät päivähoidossa 3/4 Laaditaan sosiaalinen sopimus osaksi tarjouspyyntöä ja järjestetään kilpailutus (uusi toimenkuva voitaisiin ottaa käyttöön jopa 85 päiväkodissa). 22
Esimerkki 4, avustavat tehtävät päivähoidossa 4/4 Lopputuloksena: Päiväkotien avustavat tehtävät hoidetaan, päiväkodin ammattihenkilöstölle jää enemmän aikaa keskittyä ydintehtäviinsä, palvelun laatu ja tuottavuus nousee, kaupunki työllistää vaikeasti työllistettäviä ja syntyy sosiaalisia yrityksiä. Konsepti on monistettavissa valtakunnallisesti ja eri sektoreille 23
Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta vielä toistaiseksi periaatteellisella tasolla: Espoon kaupunki toimii aktiivisesti sosiaalisten tavoitteiden ja perusteiden edistämiseksi hankinnoissa. Kriteerit määritellään kilpailutuskohtaisesti erikseen seuraavat periaatteen huomioon ottaen: vaikeasti avoimille työmarkkinoille työllistyvien ihmisten, kuten pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten, vammaisten ja maahanmuuttajien työn saannin tukeminen. työkeskustoiminnan tukeminen työllistämiskysymyksissä eettisesti korkeatasoisten yritysten toiminnan huomiointi yhteistyösuhteissa. 24
Espoon kaupungin strategia + ohjeet Espoo strategia 2010-2013 Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit on otettava huomioon palveluja tuotettaessa ja hankittaessa Espoon monikulttuurisuusohjelma 2009-2019 Kaupungin hankintoja tehtäessä otetaan huomioon maahanmuuttajataustaisen väestön työllisyyteen liittyvät näkökohdat 25
Miten sosiaaliset kriteerit saadaan käyttöön? Poliittinen tahto + johdon tuki Osaksi organisaation strategiaa tai hankintastrategiaa Osaksi operatiivista hankintaohjetta; miten käytännössä toimitaan? Sosiaalisten kriteerien merkityksen kirkastaminen sekä hankinnan asiantuntijoille että hankinnan kohteen sisällöntuottajille Aloitetaan hankinta-alueilla, joissa sosiaalisten näkökulmien huomioon ottaminen on luontevaa Tavoitteiden asettaminen; pienin askelin eteenpäin 26
Esimerkkejä: Taustaa Espinno Etelä-Suomen palveluinnovaatiot hanke THL hallinnoi, useita osahankkeita Tavoitteina mm. sosiaalisen yrittäjyyden edistäminen, hyvinvointialan palveluinnovaatioiden kehittäminen sekä sosiaalisten näkökulmien ja kriteerien käytön lisääminen ja kehittäminen kuntien hankinnoissa Esimerkit osahankkeista eli Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) ja Carean (Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) tapauskuvaukset 27
Sosiaalinen yritystoiminta Etelä-Karjalassa osahanke Anja Helvasto - Lappeenrannan kaupunki ja Eksote haluavat mahdollistaa sosiaalisten kriteerien käyttöönoton - Sosiaalisten kriteerien määrittely - Esimerkkitapauksia palveluntuottajien kilpailuttamisesta sosiaalisia näkökohtia käyttäen - Julkisia hankintoja kehittämällä halutaan lisätä sosiaalisen työllistämisen mahdollisuuksia alueella
Pienten kehitysvammaisten lasten tilapäishoito tarjouspyynnön kohteena - Hankinta valittiin pilotiksi, koska: - Palvelulla oli selkeä tarve - Palveluiden tuottajien määrää haluttiin lisätä sekä monipuolistaa palveluntarjontaa - Arvioitiin palvelun sopivan hyvin työllistämiseen - Alueella noin 70 perhettä, jolla oikeus hoitoon 3 pv/kk - Varautuminen palveluseteliostoon
Tarjouspyyntö Tarjouspyyntö jakautui kahteen osa-alueeseen hoidon tuottamispaikan mukaisesti eli yritysten ja perheiden tuottamaan tilapäishoitoon. Yritykset Yrityksien tarjoamille palveluille asetettiin kriteerit työntekijän koulutuksesta ja pätevyydestä. Yksityisten tuottamiin palveluihin sovellettiin sosiaalisia kriteereitä Yritysten tuottamat palvelut ylittävät kansallisen kynnysarvon, joten niihin sovelletaan ko. säädöksiä. Perheet Perhehoito on tarkoitettu kehitysvammaisille lapsille, jotka eivät tarvitse terveydenhuollon osaamista. Sopimus tehdään viranomaistarkistuksen jälkeen.
Valintakriteerit Kokonaistaloudellinen edullisuus seuraavin perustein: 1. Hinta 50% Osa-alueiden 1-2 osalta pyydettiin erikseen hinnat; arkivuorokaudelta, viikonlopun vuorokaudelta, tunti arkena ja tunti viikonloppuna. 2. Hoitoympäristön viihtyvyys 30% Tilojen koko ja huoneiden määrä, ulkoilumahdollisuudet, tilojen erottelu pysyvien asukkaiden tiloissa, tilojen esteettömyys, yhteiset tilat, pesu ja wc-tilat, nukkumatilat, tilojen kodinomaisuus ja ruokailutilat 3. Sosiaaliset kriteerit 20% Tarjoaja sitoutuu työllistämään erikseen sovittaessa työttömän työnhakijan avustaviin tehtäviin tai ottamaan sosiaali- tai terveydenhuollon opiskelijan harjoitteluun (Työtön työnhakija 20% ja opiskelija 10%)
Tarjouskilpailun tulos Tarjoukset kolmelta yrittäjältä Kaikki tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia ja ne hyväksyttiin tarjousvertailuun Kaksi yrittäjistä sitoutui työllistämään pitkäaikaistyöttömän Yksi yrittäjä lupautui tarjoaa opiskelijalle harjoittelupaikan Kaksi yrittäjää laajentavat toimintaansa ja heillä on lupahakemukset vireillä Kilpailutuksella saavutettiin maakunnallista kattavuutta palvelutuotantoon Kilpailutus vahvisti sos. kriteerien käytön mahdollisuuden hankinnoissa
Hankintapäätös Pienten kehitysvammaisten lasten tilapäishoito hankitaan kaikilta tarjouksen jättäneiltä yrityksiltä, koska lain julkisista hankinnoista mukaisesti useiden toimittajien kanssa tehtävään puitejärjestelyyn on valittava vähintään kolme toimittajaa Tarjoukset asetettiin pisteyttämällä kokonaistaloudellisen edullisuuden mukaiseen järjestykseen Hankintasopimukset allekirjoitetaan kahden yrittäjän kanssa sen jälkeen kun he ovat saaneet luvat palvelun tuottamiseen Sopimuskausi on 1.1.2011-31.12.2012 ja optiot ajanjaksolle kahdelle vuodelle
Hankintasopimuksien seurantaprosessi Hankintapalvelu tekee hankintasopimuksen yrittäjän kanssa Hankintapalvelu ohjeistaa yrittäjän sosiaalisen kriteerin täyttämisen menettelystä (kertoo yhteydenotosta Työvoiman palvelukeskukseen) Hankintapalvelut toimittaa listan yrittäjistä Työvoiman palvelukeskuksiin Palvelukeskus tarjoaa yrittäjälle asiantuntija-apua työllistämisvelvoitteen täyttämisessä. Työvoiman palvelukeskukset (Imatra ja Lappeenranta) tekevät kerran vuodessa päivityksen yrittäjistä ja raportoivat poikkeustapauksista hankintapalveluille.
Kilpailutusprosessin muita tuloksia Palvelusetelin arvon määrittäminen Kustannusten laskeminen omasta palvelutuotannosta Tarjouspyynnön vastauslomakkeen laatiminen Yhteistyöprosessin mallintaminen (TYP/Hankintapalvelut) Yhteistyön ja osaamisen vahvistuminen sidosryhmien välillä Maakunnallinen yhteistyö (aluekeskukset Lappeenranta ja Imatra)
Onnistumiset hankintaprosessi yhteistyö hankinnan ja substanssiosaajien välillä tavoite toteutui lisää palvelun tuottajia sosiaalisten hankintakriteerien vaatimukset toteutuivat yrittäjien informointi, tiedottaminen Haasteet hankintabyrokratia (perheet) lähtötilanne haastava tarjoamiseen houkutteleminen miten saadaan osaksi rutiinia
Mitä opimme Omat prosessit kuntoon Yhteistyö kunnassa, mukana kannattaa olla myös hankintaosaamista Tukityöllistämisen prosessikuvaus tehtiin yhdessä Työvoiman palvelukeskuksen kanssa Merkitys ja lisäarvo tuottajille (esim. imago ja eettisyys) Hankinnan tarkastelu yrittäjän näkökulmasta/helpotetaan osallistumista tarjouskilpailuun Avustavat tehtävät, monipuolisuus Potentiaalia sosiaali- ja terveysalan ulkopuolella
Palveluinnovaatiot Kymenlaaksossa osahanke Auli Lehtinen/Carea Tavoitteena kehittää vajaakuntoisten, kehitysvammaisten tai muuten vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden työllistymismahdollisuuksia Sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen Sosiaalisten kriteerien käyttöönotto julkisissa hankinnoissa
Lähtökohdat Carea tuottaa lakisääteisiä vammaishuollon palveluita, joita ovat mm. ohjaus, kuntoutus, toiminnallinen valmennus, työtoiminnan järjestäminen sekä muu yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta. Vammaisten työllistymistä lisääviä toimenpiteitä kehitetään erilaisin hankkein Tavoitteina on vajaakuntoisten ammatillisen osaamisen kehittyminen, yhdenvertaisuuden toteutuminen ja työympäristön esteettömyyden huomioiminen.
Hankinnoissa on haluttu ottaa käyttöön sosiaaliset näkökulmat, joilla voidaan edistää ko. tavoitteita. Näin autetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille ja tarjotaan samalla yrityksille mahdollisuus kouluttaa nuoria oman alansa tarpeisiin. Haluttiin tukea lähiruuan tuotantoa ja käyttää ruokalassa lähileipomoiden tuoreleipää. Haluttiin luoda työssäoppimispaikkoja sekä tulevaisuuden työmahdollisuuksia vammaisille/vajaakuntoisille nuorille ammatillisten erityisopintojen aikana.
Hankinnan kohde Carean ruuat ateriapalveluun ostettiin sillä hetkellä Kouvolan kaupungin puitesopimuksella. Leipä valittiin tuotteeksi, koska alueella on pieniä leipomoita, jotka voivat osallistua. Pienten tarjoajien mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen lisää se, että leipä on omana tuoteryhmänään. Alueella on myös suuria leipomoita, jotka voivat yhtä lailla osallistua kilpailutukseen.
Tarjouspyynnön kohde ja tuotteille asetetut vaatimukset Tuoreleipätuotteet ajalle 1.1.2011 31.12.2012 (+ mahdollisesti optio vuodelle 2013) tuoteluettelon mukaisesti. Leivän tulee olla tuoretta ja vaatimuksena on, että toimitusketjun pituus saa olla enintään 6 tuntia paistamisesta. Tarjottavat tuotteet eivät saa olla paistettuja raakapakasteita. Myös pakkauksiin liittyviä ympäristövaatimuksia
Tarjousten valinta- ja vertailuperusteet Valintaperusteena oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous Hinta 70 % Halvin tarjous saa 70 pistettä. Muut tarjoushinnat saavat pisteet suhteutettuna halvimpaan hintaa kaavalla halvin tarjous / tarkasteltava tarjous * 70. Sosiaaliset kriteerit 30 %
Leipätuotteiden hankintakokonaisuuden tarjousten yhdeksi valintakriteeriksi asetettiin se, toimiiko tarjoava yritys työssäoppimispaikkana/ harjoittelupaikkana vammaisille/vajaakuntoisille nuorille ammatillisten erityisopintojen aikana. Yritys voi sitoutua yhteistyössä opetusta järjestävän oppilaitoksen kanssa tarjoamaan vuosittain kaksi (2) työssäoppimispaikkaa tai harjoittelupaikkaa/ lukukausi. Tarjoajat ilmoittivat sitoutumisestaan tarjouksessaan tarjouslomakkeella.
Prosessin eteneminen 10.9.2010 tarjouspyynnöt Hilmassa sekä postitse yhdeksälle eri leipomolle Tarjouspyynnön liite, jossa kuvattiin Carean tarjouspyyntö, lähetettiin vain tarjousasiakirjat pyytäneille Määräaikaan mennessä tarjouksia tuli yksi tarjous leipomolta, jolta oli tähän astikin tuotteet ostettu. Yritys ei sitoutunut sosiaalisiin kriteereihin.
Syyt sosiaalisten kriteereiden hylkäämiseen
Asiakaskysely Tarjousten määräajan umpeuduttua kaikille kahdeksalle leipomolle lähetettiin asiakaskysely. Vastauksia saatiin kolme Emme jättäneet tarjousta, koska ajattelimme olevamme liian pieni leipomo ja että luomu ei pysty kilpailemaan tällaisessa asiassa hintojen suhteen tiesimme, että emme pystyisi vastaamaan sosiaalisiin kriteereihin
Mitä opittiin 1. sosiaalisten kriteereiden käyttö on alueellamme varsin vierasta. 2. kilpailutuksen kohde ja koko voinut olla tavoitteisiin nähden sopivampi 3. sosiaalisten kriteereiden määrittely pitää olla selkeä sekä houkutteleva 4. markkinoinnin tulee olla riittävää 5. mukana tulee olla organisaation omaa hankintaosaamista 6. informaatiota lisättävä yrittäjien suuntaan ja mietittävä keinoja, joiden avulla osallistuminen tarjouskilpailuun olisi teknisesti helpompaa
Miten tietoa hyödynnetään 1. Tietoa vietävä kuluttajille, jotta osaavat valita. 2. Sosiaalisten kriteereiden tietoutta vietävä kaupungin virkakoneistoon. 3. Tietoa vietävä tilaajille sekä tuottajille. 4. Onnistunut hankintaprosessi vaatii läheisen yhteistyön hankintahenkilöstön kanssa.
Miten tarjoaja voi valmistautua Suunnittelu ja neuvottelut tilaajan kanssa Sosiaalisten/yhteiskunnallisten vaikutusten maksimointi Näiden vaikutusten osoittaminen Sosiaaliset näkökulmat käyttöön omissa hankinnoissa Tarjousten tekemisen osaamisen kasvattaminen Yhteistyörakenteet tarjoajien kesken 50
Vaikutusten osoittaminen Esittelyssä Yhteismitta 51
Yhteismitta -peruslogiikka Yhteismittaava organisaatio Teot Tavoite määrää sen, - mitä vaikutuksia halutaan saada aikaan - mitä tarvitsee tehdä - keihin pitää vaikuttaa Sidosryhmät Vaikutukset Osoittimet ja arvot 53
Absoluuttinen raha Arvokategorioista jollain on toiminnan vaikutuksesta enemmän/vähemmän todellista rahaa palkka, sosiaalikulujen säästö jne. Tutkimuspohjainen raha on kiistatta osoitettavissa, että vaikutuksella on rahallista arvoa alkoholin käytön vähentäminen vähentää terveydenhuollon kustannuksia, työllistyminen säästää sosiaalitukia jne. Arvionvarainen raha ei-rahallisia arvoja muutetaan rahaksi arviointimenetelmien avulla työllistymisen tuoma parannus perheen hyvinvointiin 56
Yhteismitta verkkotyökalu organisointi, päätöksenteko Yhteismittauksen vaiheiden suunnittelu ja valvonta ulkopuolisen konsultin antama ohjaus kumuloituva esimerkkipankki, malli-osoittimet kumuloituva kokemuspankki, best-practices-esittelyt keskustelumahdollisuudet sidosryhmät, tavoitteet, muutokset ja osoittimet arvottaminen joukko valmiita laskentakaavoja ja mahdollisuus räätälöidä omia Yhteismittaus-aineiston ja tositteiden keruu ja tallennus ulkopuolinen tarkastus julkaiseminen omien tulosten vertailu muihin/omaan kehitykseen 57 57
Verkkotyökalulla voit Toteuttaa sosiaalisen tilinpidon tai SROI:n Yhdistää nämä kaksi menetelmää Keskustella suunnitelmasta ja arvioinnista muiden käyttäjien, sidosryhmien ja ulkopuolisen konsultin kanssa Jakaa malleja ja tuloksia, osoittimia ja arvottamisia Tarkistuttaa ja julkaista tulokset 58
Järjestelmän käyttöönotto Yhteismittaajan perustaminen järjestelmään Käyttöoikeuksien luominen 3 hengen osallistuminen yhden päivän koulutukseen Puhelinneuvonta 2kk käyttöönoton jälkeen Kertaluontoinen maksu Hinta 950 +alv Edelläkävijä-tilaajan etu -20%, 760 +alv 59
Vuosilisenssi Yhteismittauskohtainen Yhteismittaajalle käyttäjien hallintaoikeus Yhteismittauksen käyttöoikeus Käyttötuki Vertaisyhteisö ja -oppiminen Mallit enenevässä määrin käytössä Osoitinpankki enenevässä määrin käytössä Tulosten vertailumahdollisuus (ajan myötä) Hinta 55 /kk, koko vuosi 650 +alv 60
Lisäksi saatavilla Menetelmän käytössä konsultaatio tukena Etäohjauksena järjestelmän kautta Paikanpäällä kotikäyntinä Menetelmän käytössä koulutus tukena Yleiset koulutukset Räätälöidyt koulutukset Yhteismitta-Vastaava-pätevyys (tulossa) Yhteismitta-Tarkastaja-pätevyys (tulossa) 61
Miten järjestelmän saa käyttöön? tilaa sivujen kautta www.yhteismitta.fi tai tee ennakkotilaus maaliskuussa syfo(@)syfo.fi 62
Kiitos! Timo Susanna Jaana syfo@syfo.fi Syfo Oy yhteiskunnallinen yritys Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, www.syfo.fi 63