Osallistamisen periaatteet. Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto



Samankaltaiset tiedostot
Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Luonnostellaan ilmastonmuutoksen peruskartoitus kunnissa. Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto

Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Mistä muodostuu tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys?

Tiedotus & markkinointi,

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena

Uusi Seelanti.

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

ACUMEN O2: Verkostot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 3 Miten tiedät, että se toimii?

MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT

Tuulivoiman tulevaisuus ja hyväksyttävyyden haasteet Lasse Peltonen Akordi Oy

Katse työyhteisöviestintään mikä tekee työyhteisöstä hyvinvoivan, luovan ja tuottavan ELISA JUHOLIN

Avoin hallinto Rovaniemi VM/VKO

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Radical Soul

Urheiluseuran viestintä

Työkaarityökalulla tuloksia

Some-suunnitelma/ strategia. Seppo Kainulainen, Karelia-amk

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta

Ajatuksia muutosjohtamisesta. Opetushallitus Johtamisen oppiva yhteisö Reijo Karhinen, vuorineuvos

Vaikuttavampi Facebook -yritysprofiili. Vinkit, joilla pääset Employee Experience Agency Emine emine.fi

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä Kirsi Norros Viestintäjohtaja,

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Voiko vaikuttamista arvioida?

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

STRATEGIA Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

Kuntalaisaktivismi pelastaa demokratian?

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

LIITE 2: Kyselylomake

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen Vantaa

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

VIESTI RY:N MENTOROINTI Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Lobbaaminen kirjastotyössä / Ville Vaarne

MILLAISTA ON TULEVAISUUDEN VIESTINTÄ? Pekka Sauri Viestintä viranomaistoiminnassa

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Demokratian merkityksen kokonaisuus

Espoo, Omnia Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella / Esteettömyys ja kestävä kehitys aluerakentamisessa

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku Pekka Salminen

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi Saila Tykkyläinen

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Mikä

SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

Transkriptio:

Osallistamisen periaatteet Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto

Sidosryhmän määritelmä The chef has a STEAK (note: different spelling!) but he could also be a STAKEHOLDER in a focus group discussions on organic meat and green procurement for schools and hospitals! Sidosryhmä on henkilö/ ryhmä/ yritys jne. - jonka etuihin päätöksentekoprosessia koskeva asia vaikuttaa tai joita se haittaa - jolla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin asiasta

Paljon keskustelua vai vain vähän keskustelua? Kestävä kehitys vaatii ymmärrystä talouden, ympäristön ja sosiaalisten kysymysten riippuvuussuhteista Vanhassa ajattelutavassa näitä ulottuvuuksia käsitellään toisistaan erillisinä ja kunkin sidosryhmän kohdalla asioilla voi olla eriasteisia konfliktiriskejä, ja kiinnostus niitä kohtaan sekä niiden asema poliittisella agendalla voi vaihdella. Paljon yhteisymmärrystä vai vain vähän yhteisymmärrystä? Mitkä ovat sinun haasteesi? Sijoita sisäiset ja ulkoiset sidosryhmäsi asteikolle, jotta voit paremmin ymmärtää ongelman luonnetta ja viestintätarpeita. Voit myös kartoittaa kunkin ryhmän mahdollisuudet vaikuttaa kyseessä olevaan asiaan.

Osallistumisen poliittinen rooli Menestystekijät Yhteiskunnalliset Hyvä ajoitus julkisen keskustelun/ kiistelyn kannalta Konteksti Hyvä ajoitus de facto päätöksenteon kannalta Aiheen suuri merkitys (Epämuodolliselle) osallistumiselle avoin poliittinen kulttuuri Institutionaaliset Yhteys poliittiseen kenttään Konteksti (Järjestävän) instituution uskottavuus ja maine Järjestelyjen ominaisuuksia Poliittisten tavoitteiden tarkka määrittely Prosessin reiluus poliittisten tarkkailijoiden näkökulmasta Prosessin tuotos tähtää käytännön toimeenpanoon Poliittisten toimijoiden osallistaminen prosessin aikana

Sidosryhmien osallistaminen Lisää tiedonkulkua ja läpinäkyvyyttä Tekee päätöksistä sitovampia Lisää päätösten hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa Ehkäisee mahdollisia konflikteja parantamalla kuuntelemista ja oppimista Luo suotuisat paikalliset olosuhteet, joiden ansiosta toimien täytäntöönpano on helpompaa ja nopeampaa Parantaa paikallisviranomaisten julkisuuskuvaa ja lisää molemminpuolista luottamusta kansalaisten ja viranomaisten välillä Lisää kiinnostusta kestävää kehitystä kohtaan Käy käsiksi vaalijärjestelmän heikkouksiin Kuuntelemista ja oppimista!

Todellisuus Usein paikallisviranomaiset - pelkäävät osallistamisen seurauksia heidän rooleilleen ja valtuuksilleen - eivät halua tehdä enempää kuin laki vaatii - eivät tiedä, kuinka hallita prosessia - on puutteelliset resurssit prosessin läpiviemiseksi - on tarve muuttaa organisaatiokulttuuria, jotta osallistaminen voi lähteä käyntiin Usein osallistaminen - tarkoittaa yksittäistä tapahtumaa, ei osaa isossa prosessissa - jää hyvin harvojen henkilöiden vastuulle - ei perustu perusteellisiin analyyseihin ja suunnitelmiin - Tapahtuu perinteisten kommunikaatiokanavien ja osallistamistapojen avulla

Osallistamisen periaatteet Kattavuus ja oikeudenmukaisuus Läpinäkyvyys, avoimuus, selkeys Sitoutuminen Omistajuus Saavutettavuus Vastuuvelvollinen Halu oppia, tuottavuus Vapaaehtoisuus Luotettavuus Mahdollistaminen Vastaanottavaisuus

CLEAR-kehys Käytä CLEAR-kehystä oman kuntasi osallistumis- ja konsultaatiotyön arvioimiseen Milloin ihmiset osallistuvat?

Osallistumiseen vaikuttavat tekijät Can do (voidaan osallistua) Like to (halutaan osallistua) Miten toimii Ihmisten yksilölliset resurssit mobilisoida ja organisoida (puhuminen, kirjoittaminen, tekniset taidot ja uskallus käyttää niitä) vaikuttavat heidän kykyynsä osallistua Osallistuminen vaatii tunteen osallisuudesta kohteena olevaan julkiseen yhteisöön? Tavoite Kykyjen kehittäminen: tarkoin määritetyt tukitoimet tai kohdistettu kehitys Tunne yhteisön olemassaolosta, kansalaistoiminnan sitoumukset, sosiaalinen pääoma ja kansalaisuus Enabled to (mahdollista osallistua) Ryhmien ja sateenvarjojärjestöjen muodostamalla kansalaisinfrastruktuurilla on vaikutusta, sillä se joko auttaa tai estää osallistumisen mahdollisuuden syntymisen. Kansalaisinfrastruktuurin rakentaminen niin, että on olemassa ryhmiä ja organisaatioita helpottamassa ja kanavoimassa osallistumista Asked to (pyydetään osallistumaan) Ihmisten mobilisoimisella osallistumaan pyytämällä heidän panostaan voi olla suuri merkitys Monipuoliset, sitouttavat ja refleksiiviset julkisen osallistumisen järjestelmät Responded to (osallistumiseen vastataan) Kun ihmisiltä kysytään, he sanovat osallistuvansa jos heitä kuunnellaan. Heidän kanssaan ei tarvitse välttämättä olla samaa mieltä, mutta he haluavat nähdä jonkinlaisen reaktion Julkishallinnon järjestelmä, jolla on kykyä reagoida osallistumiseen

Prosessinhallinta Koordinatio C -SMARTER tavoitteet Haastava (Challenging) Täsmällinen (Specific) Mitattavissa oleva (Measurable) Saavutettavissa oleva (Achievable) Realistinen (Realistic) Hyvin ajoitettu (Timely) Arvioidut ja kirjatut tavoitteet (Evaluated and Recorded objectives) Menettelytavat Arviointi

Menettelytapoja viestinnän, osallistamisen ja päätöksenteon tulisi sisältää: Muodollisia kumppanuuksia Laajenna ajatteluasi älä keskity tavallisiin kontakteihisi Käytä prosesseissa korkeinta mahdollista tasoa Määrittele konkreettiset toimet ja varmista rahoitus! Viestintästrategia sekä sisäinen että ulkoinen Kriteerit prosessille sopivimman menetelmän valitsemiselle Valitse sopiva fasilitaattori tai puheenjohtaja

Miksi menettelytavat on suunniteltava erikseen? - jotta varmistetaan demokratian, tasa-arvon, molemminpuolisen kunnioituksen, läpinäkyvyyden, legitimiteetin, tilivelvollisuuden ja kattavuuden toteutuminen, joiden kautta prosessi voi hyötyä moninaisuudesta; - jotta voidaan synnyttää molemminpuolista ymmärrystä - jotta saadaan aikaan tuloksia ja win-winratkaisuja

Keskeiset sidosryhmät Kysymyksiä keskeisten sidosryhmien tunnistamiseksi: Mitä taloudellisia tai tunteisiin liittyviä intressejä sidosryhmillä on? Suhtautuvatko he aiheeseen positiivisesti vai negatiivisesti? Mikä heitä motivoi? Millaista tietoa he tarvitsevat sinulta? Miten he haluavat vastaanottaa tietoa? Mikä on paras tapa saada viestisi tavoittamaan heidät? Kuka yleensä vaikuttaa heidän mielipiteisiinsä? Kuinka parhaiten tuoda lisäarvoa paikallista tietoutta ja resursseja mukaan prosessiin? Jos heidän asenteensa on negatiivinen, mikä saa heidät muuttamaan kantaansa ja tukemaan työtäsi? Jos ympäri puhuminen ei onnistu, miten hallitset heidän vastustuksensa?

Sidosryhmien värvääminen Valmiuksien kehittäminen ja valtuuttaminen Osallistujien motivoiminen Fasilitaattori, tapahtuman mainostaminen Konfliktien hallinta Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Oppaassa esitellyt metodit - Taide ja luovat neuvottelutavat - Charrette - Neuvoa-antava kansalaiskomitea - Kansalaisraati - Kansalaispaneeli - Kansanäänestykset - Yhteisösuunnittelu - Konsensuskonferenssi - Delfoi-menetelmä - Fokusryhmät - Tulevaisuuskonferenssi - Nominal Group Technique - Open Space - Vertaisarviointi - Julkinen kuuleminen