SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN

Transkriptio

1 SUURPETOPOLITIIKAN SUUNNANMUUTOS OHJAILUSTA OMISTAJUUTEEN MARI POHJA-MYKRÄ RURALIA-INSTITUUTTI, HELSINGIN YLIOPISTO RIISTAPÄIVÄT Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä

2 KEHITTÄMISARVIOINNIN KOHDE Suurpetopolitiikka = suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien täytäntöönpano

3 SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTITYÖ Looginen viitekehys - suurpetopoliittisten toimien ja kehittämistoimien logiikka

4 KYNNYSKYSYMYKSENÄ SOSIAALINEN KESTÄVYYS SUURPETOPOLITIIKAN AVOIMUUS Tiedotus on sisällöllisesti ja maantieteellisesti kattavaa (pl.ahma) SUURPETOPOLITIIKAN OSALLISTAVUUS Sidosryhmiä on kuultu kattavasti, mutta näkemykset eivät ole siirtyneet toimenpiteisiin SUURPETOPOLITIIKAN HYVÄKSYNTÄ Suurpetojen salakaadot vaarantaneet hallitun kannanhoidon ahman ja suden kohdalla

5 SUURPETOJEN KANNANHOITOA OHJAILLAAN YLHÄÄLTÄ ALASPÄIN Suomen ilves/karhu/susikannan suojelun, hallinnan ja säätelyn perustavoitteena on jatkossakin säilyttää kanta suotuisalla suojelun tasolla. Toteutettavilla toimenpiteillä otetaan huomioon taloudelliset ja sosiaaliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Tavoiteasettelu tapahtuu suojelun kautta ja kannanhoidon onnistumisen mittaaminen on nojannut mittareihin, joilla tarkastellaan ekologisen strategisen tavoitteen eli suotuisan suojelutason pitämistä / saavuttamista. Suden kohdalla ph-alueen ulkopuolella ja ahman kohdalla ph-alueella tämä on johtanut vakaviin kannanhoidon sosiaalisen kestävyyden konflikteihin, jossa vaarantuvat lajin kannanhoidolle asetetut tavoitteet. Suurpetoalueilla asuvat paikalliset ihmiset on ulkoistettu kannanhoidon keskiöstä, esim. sudet ovat EU:n susia tai RKTL:n susia.

6 UUSI TAVOITEASETTELU Suomen suurpetokantojen hallinnan perustavoitteena on kannan kestävä kehitys. Toteutettavilla toimenpiteillä otetaan huomioon sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Kestävä kehitys on Bernin sopimuksen ydinsisältöä ja Luontodirektiiviin kirjattu tavoite Kestävässä kehityksessä ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät otetaan tasavertaisina huomioon niin tavoiteasettelussa kuin toiminnassakin. Nämä kolme näkökulmaa ovat riippuvuussuhteessa toisissaan.

7 SUURPETOPOLITIIKAN VAIKUTTAVUUS SUSIJUDO 7

8 SUURPETOJEN KANNANHOIDON SUUNNANMUUTOS Rakennetaan suurpetojen PSYKOLOGISTA OMISTAJUUTTA jakamalla vastuuta antamalla oikeuksia rakentamalla luottamusta eri suurpetopolitiikan toimijoiden kesken. Ongelmista tavoitteiksi. Paikkaperustainen ja ongelmalähtöinen kannanhoito.

9 PSYKOLOGINEN OMISTAJUUS Suurpedot eivät ole kenenkään omaisuutta. Kotimaisia menestystarinoita: HIRVI Rauhoitusaikoja 1300-luvulta lähtien Hyötyriistan verotus kiinnitettiin maanomistukseen v. 1868, samalla ympärivuotinen rauhoitus vahingot maanomistajille, lisääntynyt salametsästys Mela (1902): Laajennettu metsästysoikeus tekisi hirvestä hyötyeläimen vahinkoeläimen sijaan. Salametsästyskierre 1900-luvulla Metsästyksen organisointi metsästysseuroille lukujen taitteessa vastuu ja oikeudet metsästysverotuksen suhteen, vastuu sidosryhmäyhteistyön ylläpitämiseksi

10 PSYKOLOGINEN OMISTAJUUS MAAKOTKA Valtion kannustama maakotkavaino vuosina Maakotka pesi 1800-luvulla läpi Suomen, mutta 1900-luvun alussa hävinnyt Lappia lukuun ottamatta Vuonna 1962 maakotka rauhoitettiin koko maassa, Lapissa vaino jatkui porovahinkojen vuoksi. Vahinkokorvausjärjestelmän muutos v Samalla mahdollistettiin kaikille osallisille vapaa pääsy maakotkan pesäpaikkatietoihin. hallinnollista ja taloudellista tehokkuutta, toiminnan hyväksyttävyyttä ja oikeudenmukaisuuden tunnetta Vastuuta, oikeuksia, luottamusta

11 OMISTAJUUDEN RAKENTAMINEN - ONGELMISTA TAVOITTEIKSI

12 OMISTAJUUDEN RAKENTAMINEN - VASTUU VASTUUTA EI VOI VAATIA ILMAN UUSIA OIKEUKSIA. VAATII LUOTTAMUSTA. Vastuu oman alueen suurpetokannoista Vastuu kannanmäärityksistä ja tutkimuksen tukemisesta Vastuu paikallisesta metsästysverotuksesta Paikallisten sidosryhmien ja henkilöiden osallistaminen päätöksentekoon Paikallisen osaamisen käyttäminen ja yhteistyön vahvistaminen vahinkojen ennaltaehkäisy hanketoiminta

13 OMISTAJUUDEN RAKENTAMINEN - OIKEUDET OIKEUKSIA EI VOI ANTAA ILMAN VAADITTUA VASTUUTA. VAATII LUOTTAMUSTA. Oikeuksia liittyen oman alueen suurpetokantoihin Alueella siedettävät suurpetokannat kansallisen kannanhoitosuunnitelman asettamissa rajoissa Puuttuminen alueellisiin erityisongelmiin Kannanmäärityksen keinovalikoiman vapaampi käyttö Rahallinen kompensaatio Arvokas riistaeläin Välittömät vahinkokorvaukset Nopea reagointi häirikköyksilöihin

14 OMISTAJUUDEN RAKENTAMINEN - LUOTTAMUS Todellinen läpinäkyvyys kaikkiin riistahallinnon toimiin tavoiteasettelusta kentän toteutukseen ja raportointiin. Yksi selkeä portaali tiedon jakamiseen, missä mahdollisuus tarkastella jäsenneltyä tietoa suurpedoista ja suurpetopolitiikasta. Tiedottajan rekrytointi tutkimuksen ja kentän/muun median väliin. Tutkimustiedon ajantasainen jakaminen Tutkimustiedon popularisointi Riistahallinnon sosiaalisen median ja blogikirjoitusten hyödyntämisen vahvistaminen. Alueellisten tutkimusapulaisten (kuten A.Härkälä, Länsi- Suomi) rekrytointi

15 SUURPETOJEN KANNANHOIDON ORGANISAATIORAKENTEEN MUUTOS KANSALLINEN KANNANHOITOSUUNNITELMA Määrittelee kansalliset raamit kuten kannankoon pitkän aikavälin tavoitteet Mahdollistaa riittävän väljän toimintaympäristön alueellisille kannanhoitosuunnitelmille ALUEELLISET / REVIIRIPOHJAISET KANNANHOITOSUUNNITELMAT Alisteisia kansalliselle kannanhoitosuunnitelmalle Alueelliset erityispiirteet kuten konfliktit ja kiinnostuksenkohteet huomioonottava Avoin innovaatioympäristö käyttäjälähtöisyys Adaptive management - Pilotointikulttuurin vahvistaminen, riskien hallinta Vetovastuu alueellisilla riistaneuvostoilla Paikallisten sidosryhmien vahva osallistaminen keskeistä (suden kohdalla erityishuomio susireviirien asukkaisiin) PÄÄSIHTEERI Keskeinen rooli, erityishuomio rekrytoinnin onnistumiseen

16 KANNANHOIDON ONNISTUMISEN ARVIOINTI Kannanhoidon onnistumisen mittariksi asetetaan kaikkien suurpetolajien kohdalla sosiaalisesti hyväksyttävä kannankoko. Taloudellisten panostusten tulee olla siedettäviä. Pitkällä aikatähtäimellä suurpetokannoille tavoitellaan ekologisesti kestävää tasoa.

17 KIITOS SUURPETOPOLITIIKAN KEHITTÄMISARVIOINTI LÖYTYY SIVULTA Suurpetopolitiikan_kehittamisarviointi.pdf Ruralia-instituutti/ Mari Pohja-Mykrä