Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Transkriptio

1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

2 Teemoja Onko demokratiakehitys pysähtynyt tai kääntynyt taaksepäin globaalisti? Mitkä ovat toimivan demokratian ehdot ja edellytykset tämän päivän maailmassa? Suomen demokratiakehitys: voidaanko Suomen kokemuksista oppia jotakin? NES / Juhana Aunesluoma

3 Demokratia puolustuskannalla 40 % maailman väestöstä elää demokratioiksi luokiteltavissa maissa, mutta demokratian laajentuminen on pysähtynyt 2000-luvulla Vakiintuneissa demokratioissa demokratian laatu on asetettu kyseenalaiseksi (keskustelut päätöksenteon jumiutumisesta tai demokratiavajeesta) Demokratian vaihtoehdoista käydään aktiivista keskustelua. Muita malleja kehitetään monissa autoritaarisissa maissa (esim. Kiina) tai nimellisesti demokraattisissa maissa (Venäjä) NES / Juhana Aunesluoma

4

5 Demokratian ideaali (R. Dahl 1989) 1) Hyvät mahdollisuudet osallistua 2) Esitettyjen näkökohtien tasapuolinen huomioiminen 3) Asioiden ymmärtäminen ja läpinäkyvyys 4) Vaikutusmahdollisuudet asialistaan 5) Tasa-arvon toteutuminen

6 Demokratian ehdot Perustuslaki 1) Vapaat ja vilpittömät vaalit 2) Ilmaisun vapaus 3) Kansalaisten tasavertaisuus lain edessä 4) Yksilöiden muut perusoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet Instituutiot ja niiden toiminta 1) Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ja edustavuus 2) Toimiva hallinto 3) Pääsy julkisuuteen ja julkiseen keskusteluun 4) Pääsy tiedon äärelle ja kansalaisten kyky ymmärtää käsiteltäviä kysymyksiä

7 Democracy Index 2012 Sijoitus Valtio Yhteensä Vaalit ja vaihtoehtojen runsaus Hallinnon toiminta Poliittinen osallistuminen 1. Norja Ruotsi Islanti Uusi Seelanti Sveitsi Suomi Saksa Iso-Britannia Uruguay Etelä-Korea Yhdysvallat Viro Unkari Namibia Kansalaisoikeudet

8 Suomi: köyhyydestä vaurauteen (1) Demokratian ehtojen kehitys: instituutiot varhaismodernilta ajalta: oikeusjärjestelmän perusteet, omistussuhteet, kirjoitetut kielet, uskonto ja koulutus osalle väestöä uudelta ajalta 1800-l.=>: kansallinen identiteetti, markkinatalous, poliittiset liikkeet ja kansalaisyhteiskunta, elinkeinorakenteen muutos ja kaupungistuminen, kattava koulutusjärjestelmä

9 Suomi: köyhyydestä vaurauteen (2) Epäjatkuvuudet ja kriisit sisäiset: nälänhätä (1860-l.), sisällissota (1918), talouskriisit (1930s, 1990s, ) ulkoiset: maailmansodat, Suomi ja suurvaltakonfliktit

10 Suomen (pohjoismainen) demokratia: piirteitä 1) Hyvä valtio 2) Vahva kansalaisyhteiskunta 3) Konstitutionaalinen jatkuvuus 4) Ns. Democratic intellect 5) Talousmallin tulonjakoa tasaavat piirteet

11 Katsaus Suomen demokratiaan (1) Hyvällä valtiolla tarkoitetaan sitä, että valtio koetaan kansalaisyhteiskunnan legitiiminä ja hyödyllisenä kumppanina. Ne ovat myönteisessä keskinäisriippuvuudessa keskenään ja vahvistavat toinen toistaan. Monille suomalaisille valtio ja yhteiskunta ovat käsitteinä rinnakkaisia tai synonyymisiä. Vahvalla kansalaisyhteiskunnalla tarkoitetaan korkeaa järjestäytymisastetta, vakiintuneita instituutioita ja osallistumista. Viralliset järjestöt ja epäviralliset yhteistoiminnan muodot ovat pohjana kansalaisten osallistumiselle, julkisuudelle ja politiikan avoimuudelle

12 Katsaus Suomen demokratiaan (2) Konstitutionaalinen jatkuvuus näkyy valtiosäännön jatkuvuutena (1919, 2000) ja poliittisten voimien ja instituutioiden hitaana muutoksena ja jopa jähmeytenä Democratic intellect tarkoittaa koulutusjärjestelmän kattavuutta ja avoimuutta kaikilla tasoilla sekä koulutukseen ja tiedon luomiseen liitettyä sosiaalista ja kulttuurista arvostusta. Talousmallin tulonjakoa tasaavat piirteet ovat näkyneet verraten pieninä tuloeroina ja talous- ja yhteiskuntapolitiikan tulonjakoa tasaavissa keinoissa 1900-luvun jälkipuoliskolla

13 Haasteita ja heikkouksia: osallistuminen Vahvat piirteet 1) Hyvä valtio 2) Konstitutionaalinen jatkuvuus Haasteet ja heikentyneet piirteet 1) Kansalaisaktiivisuus ja kansalaisyhteiskunta => madaltuva osallistumisaste 2) Democratic intellect => koulutusjärjestelmän kattavuus 3) Talousmalli => tulonjako ja sosiaalinen liikkuvuus

14 The Economist: What s gone wrong with democracy (1 March 2014)

15 Suomen demokratiakehityksen opetuksia 1) Institutionaalisen ja yhteiskunnallisen jatkuvuuden merkitys. Jatkuvuutta ei voi kuitenkaan viedä tai tuoda. 2) Mittakaavan merkitys: maailman menestyksekkäimmät demokratiat ovat tähän asti olleet pieniä valtioita. Voimakkaimmat muutos- ja uudistusprosessit ovat kuitenkin suurissa toimijoissa (Intia, USA, Latin. Amerikka) 3) Toimivat instituutiot eivät väistämättä johda aktiiviseen osallistumiseen. Vähäinen osallistuminen uhkaa järjestelmän hyväksyttävyyttä. 4) Kriisit eivät välttämättä uhkaa demokratiaa. Ne voivat olla demokratian uudistumisen ja kehityksen taustalla. Kriisien vakavuutta ei kuitenkaan voi tietää etukäteen

16 Kiitos