Käsityö psyykkisen hyvinvoinnin tukena

Samankaltaiset tiedostot
hyvinvointia Sinikka Pöllänen Professori, käsityötiede

Mielekästä ikääntymistä

Mielenterveys voimavarana

Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä

Irmeli Halinen Saatesanat Aluksi Kertojat OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Psyykkinen toimintakyky

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Mitä nuorten elämänhallintaan kuuluu?

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Jyväskylän yliopisto. Helena Rasku-Puttonen vararehtori

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

PERUSOPETUKSEN YLEISTEN TAVOITTEIDEN JA TUNTIJAON UUDISTAMINEN; KÄSITYÖ

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Taide, taidetoiminta ja niiden vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kuinka tulevaisuus voisi olla parempi kuin nykyisyys? Arto O. Salonen

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Lihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

EI PITKISTÄ LOMISTA PIDÄ LUOPUA - ELÄMÄN PÄÄMÄÄRISTÄ JA ONNEN LÄHTEISTÄ Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Marketta Luutonen. Sukellus Käsityöt tiedon ja taidon välittämien. Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Mielenterveys voimavarana

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa:

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Elämää PISA:n varjossa

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Tutkimuksen esittely

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN?

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

Kestävä kehitys haastaa vapaan sivistystyön pedagogiikan Vapaan sivistystyön päivät Varkaus

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017

Koulut ja Maker space miksi ja miten?

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Lukijalle Itsetunto mitä sen on? Itsetunto ja opetussuunnitelmat Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa...

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Terve Tanssi! - yhteisötanssihanke

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Eettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana

PORTFOLION MÄÄRITELMÄ, TAVOITTEET JA SUHDE OPPIMISEEN

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Omaisen kohtaamisen prosessi

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola Rauno Haapaniemi

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Transkriptio:

Käsityö psyykkisen hyvinvoinnin tukena Sinikka Pöllänen Pedagoginen johtaja, KT, KtyO Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos 29.3.2007

1) Käsityö viihdyttävänä hyötynä tekemisen pakko : sisäinen pakko toteuttaa olemistaan, ei esinetarpeen tyydyttäminen osana ulkoista elämänhallintaa lisätulot tai säästäminen ansiotyön korvaaminen (työttömät, eläkeläiset, sairastuneet) ajan hyötykäyttö esim. TV:n ääressä (vrt. naisten harrastukset Roberts 2003)

konkreettiset tuotokset näkyvät ympärillä, ovat tuleville sukupolvelle säilyvää vrt. kotityöt rauhoittava hengähdystauko tukee huolehtijan, hoivaajan roolia, sallittu itsekkyys (Henderson 1991; Centergran 1996; Heikkinen 2000) rentoutuminen: distressin poisto tekemisen ja onnistumisen ilo vapauttava kokemus retrospektiivinen muistelun työkalu iäkkäillä

pääasiallisesti ositettua käsityötä yhteys naisten elämänpolitiikkaan: tuotteet kotiin tai läheisille, tuote tekemisen merkityksellistäjänä (Luutonen 2002) erityisesti kotiäidit, iäkkäämmät tai rentoutuksena toimiva käsityöt

2) Käsityö mielenrauhana Elämänkulun jäsentäminen: normatiiviset siirtymät ja kehitystehtävät, elämänarvojen pohdinta (vrt. elämään tyytyväisyys, attribuoinnit) Elämäntilanteiden jäsentäminen: yksin tekeminen ja omien ajatusten kanssa oleminen Eskapismi, defensiivinen minän suojelu, (raskaat menetykset, kriisit)

Merkityksellisyyden rakentaminen: sairauden ja kivuntunteen lievittäminen, potilaan roolista irrottautuminen (materiaalin, välineiden / tekniikan ja omien käsien hallinta) Omatoimisen toimijan identiteetin vahvistaja Kehollisuus: kehon ja minän terapeuttinen vuorovaikutus tai purkautumiskanava kehon toimintana

Ositettua tai kokonaista käsityötä: rutiinilla tehtävä murehtimiskäsityö tai minää rakentava luova työskentely Yksin tekeminen (vrt. Metsämuuronen 1995; Heikkinen 1997) Kiireisen elämäntahdin tai uhkaavan elämäntilanteen reaktiot ohjataan tietoiseen kokemusmaailmaan

Käsityö voimavarana Käytössä keholliset ja tajunnalliset tietoisesti käytetyt hallintakeinot 1) den glada stressen (Frankenhaeuser 1999) 2) flow-kokemus (Csikszentmihalyi 1991) Voimautumisen tunne syntyy taidon hallinnasta, harrastuksen olemassaolosta, materiaaleista, valmiista ja keskeneräisistä käsitöistä, käsityön luomista siteistä läheisiin ja sukupolviin

Käsityö auttaa jäsentämään elämää, asettamaan tavoitteita ja arvioimaan saavutettua, luo tulevaisuuden optimismia Kerronnallinen juoni paljastaa, että käsityötä käytetään itsetunnon ja itseluottamuksen nostajana, käsityöt naisten urotekoina selviytymisen eetos (Kortteinen1992): on kovaa, yrittää selvitä ja on selvinnyt ja on sitä ylpeä

Käsityötä kuvataan itsetuntoa nostavasti käsityöllisenä minäkuvana (vrt. minä syntyy merkityksistä Taylor 1996) minää eheyttävä kokemus (naisen roolit ja identiteetti), arvostuksen ja autonomian tunne voimauttava osallistuminen vrt. sota-aika, nyt foorumit ja blogit

Käsityöt osana funktionaalista mielenterveyttä 1) Käsityö lisää subjektiivista hyvinvointia koherenssin tunne (ymmärrettävyys, hallittavuus, mielekkyys, ks. Antonovsky 1993) itseluottamus (ks. Keltikangas-Järvinen 1995) tyytyväisyys itseen (ks. Keltikangas-Järvinen 1995)

2) Käsityö toimii suojaavana tekijänä minimoiden uhkatekijöitä ja luoden positiivisia illuusioita itsestä (Taylor & Brown 1988) 3) Käsityön eri muodoilla erilainen rooli Ositettu käsityö: virkistys minän uudistamisena (rentoutuminen, mielialan ja elämään tyytyväisyyden kohottaminen) Kokonainen käsityö: minän suojelu tai minän rakentaminen

Lähteet Antonovsky, A. 1993. Complexity, conflict, chaos, coherence, coercion and civility. Social Science Medicine, 37 (8), 969-981. Centergran, U. 1996 Bygdedräkter, bruk och brukare. Csikszentmihalyi, M. 1991. Flow. The Psychology of Optimal Experience. New York: Harper & Row. Frankenhaeuser, M. 1999 Kvinnligt, manligt, stressigt Heikkinen, K. 1997 Käsityöt naisten arjessa. Kulttuuriantropologinen tutkimus pohjoiskarjalaisten naisten käsityön tekemisestä. Heikkinen, R-L. 2000 Elämä, tunteet ja vanheneminen. Teoksessa: E. Heikkinen & J. Tuomi. (toim.) Suomalainen elämänkulku Henderson, K. 1991. The leisure gap: Constraints to leisure for women. University of Technology, Sydney, Australia. Kortteinen, M. 1992 Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Keltikangas-Järvinen, L. 1995. Hyvä itsetunto. Helsinki: WSOY. Luutonen, M. 2002. Käsityötuotteisiin ja -palveluihin liitetyt merkitykset. Teoksessa: M. Luutonen & A. Äyväri (toim.) Käsin tehty tulevaisuus. Näkökulmia käsityöyrittäjyyteen. Helsinki: Sitra, 72-101. Metsämuuronen, J. 1995. Harrastukset ja omaehtoinen oppiminen, sitoutuminen, motivaatio ja coping. Teoreettinen tausta, rakenneanalyysi ja sitoutuminen. Roberts, K. 2000 Leisure in Contemporary Society. CABI Publishing, University of Liverpool, UK. Taylor, S.E. & Brown, J.D. 1988 Illusions and Well-Being: A Social Psychological Perspective on Mental Health. Psychological Bulletin, 103 (2), pp. 193 210

Käsityö ja hyinvointi Pöllänen, S. 2006. Elämä ilman käsitöitä mitä se on? Käsityö harrastajien psyykkisen hyvinvoinnin tukena. Teoksessa L. Kaukinen & M. Collanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta, 66 79. Pöllänen, S. Crafts as a way to functional mental health. In: A-R. Rauma, S. Pöllänen & P. Seitamaa- Hakkarainen. (Eds.) Human Perspectives on Sustainable Future. Kasvatustieteiden tiedekunnan tukimuksia 99. Joensuun yliopisto, 130-135. Pöllänen, S. 2007. Käsityöstä psyykkistä hyvinvointia. Arteologi. Käsiteollisuuden tutkimusseura ry. Ositettu ja kokonainen käsityö: Pöllänen, S. & Kröger, T. 2006. Kokonainen ja ositettu käsityö paradigmamaailmoina: näkökulmia ja tulevaisuudensuuntia. Julkaisussa: Kaukinen, L. & Collanus, M. Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. Helsinki: Akatiimi. s. 86-96. Pöllänen, S. & Kröger, T. 2005. Näkökulmia kokonaiseen käsityöhön. Teoksessa: J. Enkenberg; E. Savolainen & P. Väisänen; K. Ranta (toim.) Tutkiva opettajankoulutus - taitava opettaja. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen julkaisuja. Verkkojulkaisu http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/, 160-172. Pöllänen, S. & Kröger, T. Käsityön erilaiset merkitykset opetuksen perustana. Julkaisussa: J. Enkenberg & P. Väisänen & E. Savolainen. Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta. 2000. s. 233-253. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja. Verkkojulkaisu: http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/kipinat/, 233-253.