Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011



Samankaltaiset tiedostot
Mielenterveys voimavarana

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointia toisen asteen oppilaitoksiin

Mielenterveys voimavarana

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

Anna Erkko Projektisuunnittelija

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Alakouluhanke Workshop

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Mielenterveystaidot koululaisille Levi

Mielenterveys voimavarana

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning


Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

HYVÄÄ MIELTÄ KOULUSTA

TAUSTATEORIAA JA MALLEJA MIE- LENTERVEYDESTÄ OPETUSMATERIAALIN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT. Mielenterveyden määrittelyjä. Mielenterveyden mallit

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Kartta ja kompassi. 9. lk

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Hyvää mieltä perheen arkeen

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Hyvää mieltä perheen arkeen

Kriisit ja selviytymisen tukeminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Hakuinfo Mäntsälän lukio

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Lapsi työskentelee ja oppii

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Varhaiskasvatussuunnitelma

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

MIELELLÄ ON VÄLIÄ! Nyyti vinkkaa: Mielellä on väliä!

Toteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

VOIMAVAROJA. Ohjeistus.

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

MUKAVAT HETKET TÄRKEITÄ HYVINVOINNILLE

Kehityskeskustelulomake

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

U N E L M Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Mitä osallisuus voisi olla?

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2016

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

Tämä kohta liittyy vahvasti motivaation tasoon ja sisäiseen innostukseen tai ulkoiseen motivaation lähteisiin

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

Transkriptio:

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani Osallistuminen ja aktiivisuus Elina Vuorinen, Ulla Ruuskanen, Marjo Hannukkala, Soile Törrönen

Mitä mielenterveys on? Mielenterveys on hyvinvoinnin perusta elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa ja oppia. Mielenterveys kehittyy ihmisen, lähiympäristön ja yhteisön vuorovaikutuksessa. Mielenterveyden voimavarat kuluvat, muuttuvat ja uusiutuvat elämän eri vaiheissa koko elämämme ajan. Mielenterveys antaa voimaa ja auttaa jaksamaan arjessa, tekemään työtä, harrastamaan ja oppimaan hyväksymään itsensä ja toimimaan ihmissuhteissa tuntemaan iloa ja rakastamaan ilmaisemaan mielekkäällä tavalla erilaisia tunteita ja tunnistamaan niitä hyväksymään muutoksia omassa elämässä sietämään pettymyksiä ja menetyksiä hallitsemaan ajoittaista ahdistusta toteuttamaan omia tavoitteita ja unelmia nauttimaan elämästä. Lähde: Heiskanen, T., Salonen, K. & Sassi, P. Mielenterveyden ensiapukirja. Helsinki: 2006. Mielenterveys eli mielen hyvinvointi on elämäniloa, toivon säilyttämistä ja luottamusta elämään. (Mental Health Matters 2001)

Mitä mielen hyvinvointi on oppilaitoksessa? Mielen hyvinvoinnin edistäminen on arvokasta Tutkinto Työelämä Jatko-opinnot Mielen hyvinvointi on voimavara Opetellaan mielen hyvinvoinnin tietoja ja taitoja On turvallinen ja mukava ilmapiiri Perhe Vapaa-aika Ystävät Ympäröivä yhteiskunta (Ruuskanen, Hannukkala, Törrönen, Konun 2002 pohjalta) Miten mielen hyvinvoinnin tietoja ja taitoja opiskellaan sinun oppilaitoksessasi? Miten ryhmähenkeä luodaan? Miten rohkaistaan ilmaisemaan tunteita? Miten osoitetaan kannustusta? Miten tuetaan itsetunnon kehittymistä? Miten tarjotaan tukea opiskelulle? Miten ristiriitatilanteita ratkaistaan? Pohdi näitä ja anna palautetta opettajalle.

Mielen hyvinvoinnin treenaaminen Hyvinvointi ja elämänilo vaihtelevat elämän eri vaiheissa. Jokainen kohtaa elämässään myös vastoinkäymisiä ja kokee pettymyksiä ja menetyksiä. Esimerkiksi itsetunnon vahvistaminen sekä tunneja sosiaalisten taitojen harjoittelu kaveri- tai seurustelusuhteissa antavat itselle luottamusta ja rohkeutta omaan elämään. On tärkeää osata tunnistaa ja käyttää omia selviytymistaitoja sekä tarpeen tullen uskaltaa hakea apua mieltä painaviin asioihin. Näitä mielenterveyttä tukevia taitoja ja niihin liittyviä tietoja voi jokainen harjoitella, oppia ja ottaa käyttöön omassa elämässä. Pähkinöitä purtavaksi Missä olen hyvä? Miten rentoudun ja mistä unelmoin? Mikä auttaa minua jaksamaan arjessa? Mikä saa minut iloiseksi ja onnelliseksi? Miten kohtaan elämässäni vastaan tulevia pettymyksiä ja vaikeuksia? Missä asioissa olen elämässäni onnistunut erityisen hyvin? Keneltä kysyn apua, kun kohtaan vaikeuksia? Ketkä ovat itselleni läheisiä ihmisiä, joiden kanssa voin jutella, kun elämä haastaa? Miten voin auttaa ystävää, kun hänellä on huolia? Miten tunnistan ja ilmaisen rakentavasti omia tunteitani?

Mikä tukee ja rakentaa mielenterveyttäsi? Kirjoita näitä, mielenterveyttäsi tukevia asioita puhekupliin. Käytä apuna kannen kukkakuviota ja edellisillä sivuilla olleita kysymyksiä.

Opiskelijahyvinvoinnin muistilista Anna itsellesi aikaa virkistyä ja rentoutua vapaa-ajalla. Ystävistä, harrastuksista, levosta ja liikunnasta saat vastapainoa opiskelulle ja jaksat paremmin. Osaatko olla tekemättä mitään? Etsi itsellesi sopiva tapa opiskella. Toiset oppivat kirjoittamalla, toiset kuuntelemalla, jotkut lukemalla. Käytä tarvittaessa tukipalveluita, kuten erityisopettajaa, opiskelusi edistymisen tukena. Suunnittele ajankäyttöäsi. Kirjaa ylös, mitä sinun on tehtävä tiettyyn päivään mennessä ja suunnittele, milloin työskentelet näiden tavoitteiden eteen. Käytä muu aika siihen, mitä arvostat ja mistä sinulle tulee hyvä olo. Tunnista omia rajojasi ja aseta inhimillisiä tavoitteita. Mikä on mahdollista ikäsi, taitotasosi ja käytettävissä oleva aika huomioiden? Aseta selkeät rajat tavoitteillesi ja uskalla olla tyytyväinen, kun tavoite on saavutettu. Jos olet päättänyt kirjoittaa esseetä neljä sivua älä venytä sitä pidempään vaan lopeta ja ole itseesi tyytyväinen. Älä jää jumiin ongelman kanssa. Pyydä apua tai kokeile toista tapaa. Älä lyö päätä seinään. Avaa ovi. Eilisen vaikeus on huomisen viisaus. Elämässä ei ole voittamattomia vaikeuksia, jotka pitäisi väistää. On vain väistämättömiä vaikeuksia, jotka pitäisi voittaa.

Keneltä/mistä voit kysyä apua? Vanhemmat, huoltaja Opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja muut opettajat. Terveydenhoitaja, kuraattori, ja psykologi Terveyskeskus/perheneuvola, paikalliset oman kunnan mielenterveyspalvelut Nuorisopsykiatrian poliklinikka, oman alueen kriisikeskus Seurakunnan nuorisotyöntekijä/pappi Muita auttavia tahoja: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskus: Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195202, ma-pe klo 9-06, la 15-06, su 15-22 www.mielenterveysseura.fi www.e-mielenterveys.fi Tukinet: www.tukinet.net Väestöliitto: www.vaestoliitto.fi/nuoret Nuorten kriisipiste: www.nuortenkriisipiste.com Tietoa auttavista verkkopalveluista: www.apua.info Tieto- ja tukipalvelu Helppimesta: www.helppimesta.fi

Mielen hyvinvointi 2009 2011 www.keskuspuisto.fi/mielenhyvinvointi Visuaalinen suunnittelu: Keskuspuiston ammattiopisto/maija Mikkonen, Paino: Redfina Oy, Espoo