Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku

Transkriptio

1 Stressin hallintakeinot: miten lataat akkusi? Opintopsykologi Riikka Turku

2 Riikka Turku Opintopsykologi p (puhelinaika ma-to klo ) Opintopsykologin palvelut

3 3

4 Stressin hallinta terveyden avaintekijänä Jatkuva stressi altistaa opiskelu/työuupumukselle ja mielenterveyden häiriöille, erityisesti masennukselle Lukiolaistyttöjen koulu-uupumus viime vuosina, tytöillä uupumusta > kuin pojilla, Nakkilan lukio tästä poikkeus? Stressi lisää pitkittyessään sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin lisäksi myös metabolisen oireyhtymän riskiä ja on yhteydessä moniin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin Stressi verenpainetta/ylipainoa vastaava terveyden riskitekijä? Opintopsykologi Riikka Turku

5 Mitä väliä? Työiän stressi vaikuttaa vanhuuteen asti Stressiä työssä kokeneilla huonompi toimintakyky ja enemmän liikkumisvaikeuksia Jo lyhytaikaisen stressin kokeminen yhteydessä vanhuuden heikentyneeseen toimintakykyyn Mt - ongelmien vaikutus pois suljettiin, muulla sairastavuudella pieni vaikutus Teoria: stressi on yhteydessä solujen biologiseen vanhenemisprosessiin ja se voi nopeuttaa vanhenemista Opintopsykologi Riikka Turku

6 6

7 KOETTU TERVEYS Nakkilan lukio, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja lähes päivittäin 19% 19% 21% 19% Päänsärkyä lähes päivittäin Ärtyneisyyttä ja kiukunpurkauksia lähes päivittäin 0% 2% Niska- tai hartiakipuja viikoittain 44% Päänsärkyä viikoittain Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Ylipaino 12% 21% 25% Pojat (N=18) Tytöt (N=25) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely

8 8

9 KOULUTYÖN KUORMITTAVUUS Nakkilan lukio, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Vaikeuksia opiskelussa 40% Vaikeuksia omatoimisuutta 26% Vaikeuksia sopivan Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 35% 40% Vaikeuksia kirjoittamista 16% Vaikeuksia lukemista vaativissa 28% Vaikeuksia kokeisiin 37% Vaikeuksia opetuksen 21% Opettajat odottavat opiskelijoilta 35% Opiskeluun liittyvä työmäärä 61% Koulu-uupumus Ei ole saanut apua 14% 12% Pojat (N=18) Tytöt (N=25) Yhteensä (N=43) Koko maa (n=38760) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely

10 10

11 11

12

13 RUOKAILU Nakkilan lukio, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Ei syö koululounasta päivittäin 14% Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla Koululounas tarjotaan sopimattomaan aikaan Koululounaan syömiseen varattu liian vähän aikaa Koululounasta ei ole tarjolla riittävästi 0% 0% 16% 56% Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Syö tuoreita tai keitettyjä kasviksia lähes päivittäin Syö hedelmiä tai marjoja lähes päivittäin Juo energiajuomaa lähes päivittäin Syö karkkia tai suklaata lähes päivittäin 7% 5% 2% 2% 35% Pojat (N=18) Tytöt (N=25) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely

14

15

16

17 TERVEYSTOTTUMUKSET Nakkilan lukio, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 56% Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 30% 33% Netissä vietetty aika aiheuttaa ongelmia vuorokausirytmissä 28% Käyttää alkoholia viikoittain 12% Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 16% 21% Pojat (N=18) Tytöt (N=25) Yhteensä (N=43) Koko maa (n=38760) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskyse

18 Missä olet kaarella? Missä haluaisit olla?

19 Ruutuajan hallinta? Liiallinen digipelaaminen/ruutuaika yhteydessä unettomuuteen, nukahtamisvaikeuksiin mielialaoireisiin niska- ja selkävaivoihin päänsärkyyn ja silmäoireisiin Kohtuukäyttö tasapainossa muun elämän kanssa, osa muuta elämää, ei elämän koko sisältö tai pakopaikka! ne5nkäy6ötes5 Facebook-riippuvuustesti

20 Ruutuaika ja unen määrä? N vuotiasta norjalaisnuorta (Hysing & co, 2015, Unen määrä ja nukahtamisvaikeudet yhteydessä ruutuaikaan Laitteiden käyttö ennen nukahtamista häiritsi yöunta, näytön valo melatoniinin tuotanto Päivittäinen ruutuaika: tytöt ka = 5,5 tuntia (some) Pojat ka = 6,5 tuntia (pelit)

21

22

23 Kohtuullinen vaatimustaso: Mistä tunnistat hyvän itsetunnon? NOPEUTTAA VASTOINKÄYMISISTÄ TOIPUMISTA HELPOTTAA MUIDEN IHMISTEN ARVOSTAMISTA MOLLAAMISEN SIJAAN KEHITTYY LÄPI ELÄMÄN HYVÄ ITSETUNTO LISÄÄ USKALLUSTA TEHDÄ ASIOITA PELKÄÄMÄTTÄ SITÄ, MITÄ MUUT AJATTELEVAT ON ITSENSÄ TUNTEMISTA JA HYVÄKSYMISTÄ SELLAISENA KUIN ON AUTTAA TUNNISTAMAAN OMAT VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Opintopsykologi Riikka Turku

24 Miten voit vahvistaa itsetuntoasi? ANNA ITSELLESI ANTEEKSI, JOS KAIKKI EI AINA ONNISTUKAAN MIETI OMIA VAHVUUKSIASI: MISSÄ OLET HYVÄ? HAKEUDU SEURAAN, JOSSA VOIT OLLA OMA ITSESI KIITÄ ITSEÄSI ONNISTUMISISTASI JA OLE NIISTÄ YLPEÄ ANNA POSITIIVISTA PALAUTETTA LÄHEISILLESI ETSI HARRASTUKSIA, JOISSA KOET ONNISTUMISIA JA MIELIHYVÄÄ Opintopsykologi Riikka Turku

25 MYÖNTEISESTI ESITETTYJÄ INDIKAATTOREITA Nakkilan lukio, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Pitää opiskelusta 72% Opettajat kohtelevat oikeudenmukaisesti Ryhmän ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Ei ole osallistunut muiden kiusaamiseen 93% 95% 95% Raittius 21% Ei tupakoi 74% Syö aamupalan arkiaamuisin 65% Pojat (N=18) Tytöt (N=25) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely

26 Opiskelijan muistilista: 1. Anna itsesi virkistyä ja rentoutua vapaa-ajalla. Ystävistä, harrastuksista, levosta ja liikunnasta saat vastapainoa opiskelulle ja jaksat paremmin. Osaatko olla tekemättä mitään? 2. Etsi itsellesi sopiva tapa opiskella. Toiset oppivat kirjoittamalla, toiset kuuntelemalla, jotkut lukemalla. 3. Suunnittele ajankäyttöäsi. Kirjaa ylös, mitä sinun on tehtävä tiettyyn paivään mennessä ja suunnittele, milloin työskentelet näiden tavoitteiden eteen. Käytä muu aika siihen, mitä arvostat ja mistä sinulle tulee hyvä olo. 4. Tunnista omat rajasi ja aseta inhimillisiä tavoitteita mikä on sinulle mahdollista? 5. Aseta selkeät rajat tavoitteillesi ja uskalla olla tyytyväinen, kun tavoite on saavutettu. Jos olet päättänyt kirjoittaa esseetä neljä sivua ala venytä sitä pidempään vaan lopeta saavutettuasi tavoitteen ja ole itseesi tyytyväinen. 6. Älä jää jumiin ongelman kanssa. Pyydä apua tai kokeile toista tapaa. Mukaillen lähteestä Korhonen Opintopsykologi Riikka Turku

27 Kiitos! Opintopsykologi Riikka Turku