NRO 5/2013 11.10.2013



Samankaltaiset tiedostot
VUONNA 2014 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

Tariffit 2014 (versio )

Talousarvio-ohje vuodelle hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Indeksitalo 2017 Varsinais-Suomi

Keski-Suomen indeksivertailu 2019 Taloyhtiöiden kuntakohtaiset kiinteistökustannukset

VUODEN 2013 ENNAKKOVEROTUKSESSA KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET

Asumismenot Tiedotustilaisuus

Mikä asumisessa maksaa?

Indeksitalo Lisäaineistoja ja Indeksitalon laskentaperusteet Embargo klo 11

Tariffit 2015 ( )

Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta

Energiatodistus tutuksi

Tariffit 2011 (versio 2/ )

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2014

NRO 4 /

Indeksitalo Lisäaineistoja ja Indeksitalon laskentaperusteet

VUONNA 2015 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2010

Koulutusilta kiinteistönhoito- ja siivouspalveluiden

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Asumismenot Tiedotustilaisuus

Tariffit 2012 (versio )

HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI KIINTEISTÖVEROLAIN MUUTTAMISESTA

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki

Käynnistysavustus perusparantamiseen

HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla

Asuntotuotantokysely 3/2015

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2015

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Indeksitalo tutkimus

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2016

Taru Palokangas, toiminnanjohtaja Rovakatu 26 A 11, ROVANIEMI p taru.palokangas@kiinteistoliitto.

Talousarvio-ohje vuodelle 2014 Jäsentiedotteen liitteenä julkaistaan vuoden 2014 maksuja, tariffeja ja talousnäkymiä

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden talous 2018

KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa -

Vastikkeet taloyhtiössä

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Oikeuskäytäntöä ajankohtaiskatsaus

Asuntotuotantokysely 3/2014

VUONNA 2016 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjausrakentamisbarometri / Syksy Julkaistavissa klo 9

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa

Asumismenot 2014 TIEDOTUSTILAISUUS

Korjausrakentamisbarometri / Syksy Julkaistavissa klo 9

Lausunto 1 (1) Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Lausuntopyyntönne , 695/31/2011

Hallituskatu 11 C Tampere Puhelin: (03) pirkanmaa@kiinteistoliitto.fi

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Asumismenot TIEDOTUSTILAISUUS Veera Holappa, PTT

Hissi taloon info-tilaisuus Iisalmi ARAn korjausavustukset Hissi- Esteetön Suomi 2017

NRO Katsaus ajankohtaisiin lakiasioihin isännöitsijöille. Turvallisuus taloyhtiössä koulutus Porissa

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs.

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Asuntotuotantokysely 2/2018

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2013


Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 17. :ssä mainitut asiat.

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU

Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Asuntotuotantokysely 2/2015

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Turun asukasluku

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina Julkaisuvapaa klo 10

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2018

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisbarometri / Kevät Julkaistavissa klo 9

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Transkriptio:

NRO 5/2013 11.10.2013 TÄSSÄ TIEDOTTEESSA MM: Rauman Kiinteistöyhdistys on muuttanut Talousarvio-ohje vuodelle 2014 Asuntojen perusparannuksen käynnistysavustusten hakuohje julkaistu TULEVIA TILAISUUKSIA: - Kiinteistöilta Raumalla 24.10 - Kiinteistöilta Uudessakaupungissa 29.10 - Kiinteistöilta "Korjaus- ja kunnossapitotyöt taloyhtiössä" Turussa 18.11 - Korjaushanke haltuun -kiertue Turussa 9.1.2014 Puolalankatu 1 D, 4. krs, 20100 TURKU, puh (02) 277 5150 Yrjönkatu 15 A, 28100 PORI, puh (02) 634 4300 Nortamonkatu 6, 26100 RAUMA, puh (02) 822 8875

Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 3 Rauman Kiinteistöyhdistys on muuttanut... 3 Kiinteistöliiton kunniamerkki - palkinto ansiokkaasta työstä!... 3 Kaupunkikohtaiset asuinkiinteistöjen kustannukset ripeässä nousussa... 3 Asuntoyhteisöjen hoitokuluista kuviot jäsentalojen käyttöön... 3 Lakimiesnimityksiä Kiinteistöliitossa 1.10. alkaen... 3 Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista... 4 Talousarvio-ohje vuodelle 2014... 4 Asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa... 7 Ajankohtaista... 7 Asuntojen perusparannuksen käynnistysavustusten hakuohje julkaistu... 7 Oikeustapaukset... 7 Kouvolan HO 13.8.2013 623... 7 KHO:2013:146... 8 Hämeenlinnan HAO 17.09.2013 13/0416/1... 8 KHO:2013:151... 8 Markkina ja suhdanteet... 8 Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,2 prosenttia vuodessa... 8 Julkaisut ja tapahtumat... 8 Kiinteistöilta Raumalla torstaina 24.10.... 8 Kiinteistöilta Uudessakaupungissa 29.10... 9 Kiinteistöilta "Korjaus- ja kunnossapitotyöt taloyhtiössä" Turussa 18.11... 9 Korjaushanke haltuun -kiertue Turussa 9.1.2014... 9 Tervetuloa Taloyhtiö 2014 -tapahtumaan!... 10 Uusi painos Hallituksen pikaoppaasta ilmestynyt... 10 Taloyhtiö korjausrakennuttajana uutuusopas taloyhtiön korjaushankkeen hallinnointiin!... 10 Liite 1. Veden ja kaukolämmön hintaennusteet vuodelle 2014... 11 2

UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Rauman Kiinteistöyhdistys on muuttanut Rauman yhdistys on muuttanut Talokeskuksen mukana osoitteeseen Nortamonkatu 6, 26100 Rauma (Käynti on Tallikedonkatu 2:n puolelta). Toiminnanjohtaja Vapasen uusi suora numero on 044 782 2801. Myös vaihteen numero 02 822 8875 on edelleen käytössä. Kiinteistöliiton kunniamerkki - palkinto ansiokkaasta työstä! Onko taloyhtiössänne tai työyhteisössänne henkilö, jolle haluatte osoittaa arvostuksenne kiinteistöalan kunniamerkillä? Kiinteistöliiton kunniamerkki on tunnustus kiinteistöalan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä. Kunniamerkkejä voivat hakea kaikki kiinteistöalan toimijat. Tutustu kunniamerkkeihin ja tilaa osoitteesta www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/kunniamerkit. Kaupunkikohtaiset asuinkiinteistöjen kustannukset ripeässä nousussa Taloyhtiöiden kustannustaakka jatkaa ripeää nousuaan. Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista kaksi kolmannesta menee kiinteistöveroon ja kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Verojen ja maksujen taso vaihtelee kuitenkin melkoisesti. Niinpä asuminen on Haminassa 60 neliön kaksiossa Indeksitalon mukaisessa yhtiössä noin 580 euroa vuodessa kalliimpaa kuin kaksiossa Kokkolassa. Yli 30000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut vievät kaupungissa keskimäärin 2,43 euroa neliöltä kuukaudessa eli noin 54 prosenttia hoitokuluista. Suhteessa hoitovastikkeeseen summa on 67 prosenttia. Kiinteistöveroihin ja maksuihin meni suurimmissa 37 kaupungeissa keskimäärin viisi prosenttia viimevuotista enemmän. Muutosvauhti oli prosenttiyksikön verran nopeampi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten ovat kallistuneet kaukolämpö (7 %) ja vesihuolto (5 %). Indeksitalo-vertailu: Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30- vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Nyt julkaistavan Indeksitalo 2013 tietoaineisto on kerätty alueellisten Kiinteistöyhdistysten kautta Kiinteistöliiton koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 48 kuntaa, mm Salo, Turku, Pori, Rauma ja Uusikaupunki. Tiedot ovat syyskuun 2013 mukaisia. Lue lisää: www.kiinteistoliitto.fi. Asuntoyhteisöjen hoitokuluista kuviot jäsentalojen käyttöön Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöille on tarjolla käytettäväksi kuviot kerros- ja rivitalojen hoitokuluista suuralueittain. Kuvioista selviää hoitokulujen jakautuminen kerros- ja rivitaloissa eriteltynä suuralueittain ja jaoteltuna kerrostalojen ja rivitalojen hoitokulut erillisiin kuvioihin. Kuvioista selviää myös rakennusvuosikymmenen vaikutus hoitokuluihin. Kuviot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamiin lukuihin. Kuviot on tehty Suomen Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitysyksikössä. Kuviot ovat Taloyhtio.netissä jäsentalojen käytettävissä (edellyttää kirjautumista) osoitteessa: www.taloyhtio.net/omaetusivu/talous/hoitokuluk uviot/ Lakimiesnimityksiä Kiinteistöliitossa 1.10. alkaen Varatuomari, vanhempi lakimies Jaana Sallmén toimii lakiasioissa päälakimies Jenni Huplin varamiehenä 1.10. alkaen. Sallmén toimii myös Kiinteistöliiton korjausrakentamistoimikunnan sekä veroasioiden toimikunnan sihteerinä. Kiinteistöliitossa Sallmén on työskennellyt elokuusta 2010 alkaen. OTM Kristel Pynnönen on nimitetty Kiinteistöliiton vanhemmaksi lakimieheksi lokakuun alusta lukien. Pynnönen toimii myös Kiinteistöliiton asuntoosakeyhtiötoimikunnan sihteerinä. Kiinteistöliitos- 3

sa Pynnönen on työskennellyt syyskuusta 2008 alkaen. Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista Asunto-osakeyhtiöllä on pääsääntöisesti työn tilaajana tilaajavastuulakiin perustuva velvollisuus selvittää käyttämiensä urakoitsijoiden ja palvelukumppanien taustat. Tilaajavastuulain tavoitteena on talousrikollisuuden torjunta. Lisäksi lailla pyritään edistämään yritysten tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. Suosituksen avulla Kiinteistöliitto pyrkii varmistamaan, että taloyhtiöt toimivat tilaajana huolellisesti ja valitut sopimuskumppanit ovat luotettavia. Lisätietoja: www.kiinteistoliitto.fi Talousarvio-ohje vuodelle 2014 KUSTANNUSTEN NOUSUVAUHTI LIEVÄSTI HIDAS- TUVAA Talouden elpymistä odotellaan - veronkorotukset lisäävät taloyhtiöiden kuluja Suomen talouden kasvu on miinusmerkkistä vuonna 2013. Teollisuustuotannon ja viennin lisäksi investoinnit ja kulutus ovat kehittyneet nihkeästi. Vuodelle 2014 ennustetaan lievää kasvua. Etla ennustaa bkt:n volyymin kasvavan 1,5 prosentin verran. Talouden ennusteiden riskit kytkeytyvät maailmantalouteen ja kotimarkkinoiden vetoon. Haussa oleva koordinoitava tuloratkaisu on paljon vartijana vientiteollisuuden kilpailuasemien tukemisessa. Toisaalta maltillisilla palkankorotuksilla pystyttäisiin tukemaan lievästi ostovoimaa. Mikäli palkankorotukset kasvavat tavoiteltua suuremmiksi, kotimainen kysyntä voi kasvaa oletusta nopeammin, mutta varjopuolena olisi kilpailukyvyn heikentyminen ja kuluttajahintojen tavoiteltua nopeampi nousu. Työllisyyskehitys on ollut heikkoa talouden pyörien pyöriessä toiveita hitaammin. Elokuussa 2013 oli Tilastokeskuksen mukaan noin 40 000 työllistä henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Avoin työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt 9 000 henkeä, sillä työmarkkinoilta on poistunut vuoden aikana 60 000 henkeä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot osoittavat huonompia lukemia: elokuussa oli 44 000 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten. Kuluttajahintojen nousu on jäämässä ennakoitua hitaammaksi vuonna 2013, arviolta 1,7 prosenttiin. Näin ollen alv:n nosto 24:een prosenttiin upposi indeksiin ilman suurempaa kokonaisvaikutusta. Indeksiä on painanut alaspäin tänä vuonna erityisesti lainakorkojen lasku (elokuussa noin 0,5 prosenttiyksikköä) ja matkaviestinnän halpeneminen. Eniten kuluttajahintaindeksiä ovat nostaneet hoitovastikkeiden ja vuokrien ripeä nousu sekä reseptilääkkeiden että maidon kallistuminen. Vuodelle 2014 voi ennakoida varsin maltillisen yleisen inflaatiokehityksen jatkumista. Viimeisimmät ennusteet ovat haarukassa 1,5-2,0 prosenttia. Näihin lukemiin päädytään, jos talouskasvu jatkuu hitaana, ansioiden nousu jää maltilliseksi ja kansainvälisillä energiamarkkinoilla hinnat eivät ryöstäydy. Suomalaisten kuluttajien luottamus on pysynyt vaikean taloustilanteen huomioiden varsin kohtuullisissa lukemissa. Varovaisuudesta ja talouden tiukkuudesta kuitenkin kertovat muiden muassa työttömyysodotusten yleisyys sekä lainanoton, omistusasunnon hankkimisen ja asunnon peruskorjausaikomusten matala taso. Kuluttajien asuntoluottojen kasvuvauhti on hidastunut neljään prosenttiin vuositasolla. Keskimääräinen luottokannan korko on pankkimarginaalien noususta huolimatta laskenut hieman alle 1,50 prosenttiin. Uusissa luotoissa taso on kahden prosentin tietämillä. Merkittävää koronnousua ei ole tulossa vielä 2014. Nousu lähtee nykyoletuksilla liikkeelle vuoden 2014 lopulta ja jatkunee siitä vuoden 2015 aikana. Taloyhtiöiden lainoissa mitattiin Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrin tuloksissa keskimääräiseksi lainamarginaaliksi keväällä 2013 noin 1,50 prosenttiyksikköä. Uusi barometriaineisto kerätään lokakuussa 2013. Rakentamisessa laskevaa kehitystä asuinrakentamisessa muita vilkkaampaa Rakentamisen määrä on jatkanut supistumistaan vuonna 2013. Erityisen nopeasti miinuksia on kertynyt toimitila- sekä maa- ja vesirakentamisessa. Asuntorakentamisen supistuma on ollut muita vähäisempää. Tuetun tuotannon puolella on päästy lievään kasvuun ja rahastot ovat tulleet 4

markkinoille piristämään kysyntää. Omakotirakentamisen alamäki jatkuu edelleen. Asuntojen rakennusluvat laskivat vuoden 2013 puolivälissä runsaaseen 27 000:een asuntoon liukuvana vuosisummassa. Vuonna 2011 oltiin vuosisummasta tarkasteltuna noin 35 000 asunnon lupamäärissä. Finanssikriisin vaikeimpina aikoina vuonna 2009 taso oli noin 22 000 asuntoa. Rakentamisen budjettituki hieman kasvussa ylimääräinen käynnistysavustus isojen remonttien avuksi 2013-2014 Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen asumisen ja rakentamisen tuki kokonaisuutena jonkin verran kasvaa. Käytännössä monet tukivarat pysyvät ennallaan ja jotkut tuet lievästi kasvavat. Vuotuiset korjaus- ja energia-avustukset ovat kuitenkin vuonna 2014 edellisvuotta niukemmat (43 miljoonaa euroa vs. 50,5 miljoonaa vuonna 2013). Korjausavustusten painopisteenä ovat esityksen mukaan hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen. Tämän lisäksi myönnetään terveyshaittaavustuksia, avustuksia kuntotutkimuksiin kosteusvaurioituneissa, terveyshaittoja aiheuttavissa rakennuksissa sekä avustuksia liikkumisesteiden poistoon asuinrakennuksissa. Energia-avustuksia myönnetään pienituloiselle avustuksensaajaruokakunnille toimenpiteiden kohdistuessa enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävään rakennukseen. Muita energia-avustuksia ei esityksen mukaan myönnetä. Ara päättää ja julkistaa korjaus- ja energia-avustusten hakuajat alkuvuonna 2014. Hakuaika on tyypillisesti kestänyt parin kuukauden ajan. (www.ara.fi) Suhdanneluonteisena tukena päätettiin jo vuoden 2013 lisäbudjetissa 15 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 varsinaisessa talousarvioesityksessä 100 miljoonaa perusparantamisen käynnistysavustuksista. Ne tulevat kohdistumaan suurehkoihin peruskorjaushankkeisiin, myös taloyhtiöissä. Tuettavien hankkeiden koko on oltava vähintään 150 000 euroa ja 200 euroa/asuinneliömetri. Tuettavien hankkeiden on parannettava kohteen energiatehokkuutta. Tukea voidaan myöntää 10 % Aran hyväksymistä kuluista. Hakuohjeet Aran nettisivuilla: www.ara.fi/kaynnistysavustus Kaukolämmön hintanäkymät maltilliset Öljyn maailmanmarkkinahinta laski alkuvuonna 2013, mikä laski öljytuotteiden markkinahintoja myös Suomessa. Loppukesällä raakaöljyn hinta jälleen jonkin verran nousi talousodotusten virkoamisen seurauksena. Vuonna 2014 öljymarkkinoiden tilanteen ratkaissee yleisen talouskehityksen suunta. Jos Eurooppa kunnolla virkoaa ja muu maailma jatkaa kasvussa, öljyn hinta noussee edelleen. Lähi-idän levottomuudet pitävät öljymarkkinoita jatkuvasti jännityksessä. Kivihiilen hinta on ollut viime kuukausina laskussa. Kivihiilen ja maakaasun hinta seuraa pitkässä juoksussa edelleen raakaöljyn markkinahintaa. Taloyhtiöissä on hyvä varautua lievään kaukolämmön hinnan nousuun. Turku Energian alueella neuvotaan varautumaan parin prosentin korotukseen, koska kivihiilen ja puupolttoaineiden hintoihin ei odoteta merkittäviä korotuksia. Kaupunkikohtaisesti erot voivat olla isoja, riippuen tuotantolaitosten käyttämästä polttoaineesta ja yhtiöiden taloustilanteesta. Budjettia laadittaessa on lähtökohtana oltava tavanomaisen vuoden lämmitystarpeen mukainen kulutus. Kaukolämmön kuntakohtaisia hintaennusteita on erillisessä liitetaulukossa tiedotteen lopussa. Sähköveron kiristäminen nostaa hieman sähkön hintaa 2014 Sähkön markkinahinnat ovat pysytelleet keskimäärin vain lievässä nousussa vuonna 2013. Kerrostalosähkön toistaiseksi voimassa oleva hinta oli syyskuussa runsaan prosentin vuodentakaista korkeampi. Sähköveroa esitetään korotettavaksi valtion ensi vuoden talousarviossa. Hinnan nousupaine on tästä alustavan arvion mukaan 1-2 %. Talousarvioita tehtäessä perusteltua on varata kiinteistösähköön hieman vuotta 2013 suurempi kulubudjetti (lämpötilavakioituna). Valtion talousarvioesityksessä oleva uusi voimalaitosvero voi tuoda ajan kuluessa hintapainetta sähköyhtiöiltä asiakkaille. Työmarkkinoilla yritetään kasata maltillista ratkaisua kahdelle vuodelle - Kiinteistöpalvelujen neuvottelut vielä kesken Työmarkkinoiden keskusjärjestöt neuvottelivat elokuun lopulla yhteisen ratkaisun, joka korottaisi vuonna 2014 kunkin työntekijän palkkaa 20 euroa kuukaudessa. Vuonna 2015 korotus olisi 0,4 %. Lisäksi on optiona kolmas sopimusvuosi, josta päätetään kesällä 2015. Jos riittävän laaja osallistujajoukko saadaan kasaan ja sopimukseen lopulta päästään, sopimus tulisi ensimmäisen korotuksen osalta voimaan 4 kk allekirjoituksesta. Toinen korotus tulisi siitä 12 kk eteenpäin. Liitot ovat alkaneet keskinäiset neuvottelut, ja ratkaisujen takaraja on 25.10.2013. Kiinteistöpalvelut ry ja PAM eivät ole vielä päässeet (tilanne 1.10.2013) neuvotteluihin osallistumisesta yhteiseen ratkaisuun. Haasteena on näkemysero nykyisen voimassa olevan ansiokehitysohjelman (2009-2015) mahdollisesta muuttamisesta, jota työnantajapuoli on vaatinut. Nykyinen työntekijäsopimus kattaa aikavälin 1.11.2011-30.11.2013. 5

Kiinteistöpalvelualan toimihenkilösopimus on voimassa 1.4.2012-30.4.2014 (neuvotteluosapuolena Ammattiliitto Pro). Neuvotteluja tämän sopimuksen jatkosta ei ole vielä käyty. Talousarviota tehtäessä on syytä varata muutama prosentti korotusvaraa työvoimakustannuksiin. Sosiaalivakuutusmaksuja vuodelle 2014 ei ole vielä päätetty syytä varata hieman edellisvuotta enemmän varoja Sosiaalivakuutusmaksuista vuodelle 2014 ei ole vielä (tilanne 1.10.2013) hallituksen esityksiä ja STM:n päätöksiä. Ennakkotietojen perusteella budjettiin on syytä varata näihin maksuihin yhteensä lähes 0,5 prosenttiyksikköä vuotta 2013 enemmän. Tätä talousarvio-ohjeistusta täydennetään vuodenvaihteessa näidenkin tietojen kohdalta. Kiinteistövero kiristyy kuntakohtaiset päätökset sinetöivät lopullisen suuruuden Hallituksen esityksen mukaan kiinteistöjen verotusarvoja nostetaan vuonna 2014 keskimäärin noin 10 %. Vaikutus kohdistuu enemmän rakennusten kiinteistöveroon kuin tontin kiinteistöveroon. Suhteellinen kiristysvaikutus on pääkaupunkiseudun taloyhtiöissä (erityisesti Helsingissä) muuta maata pienempi. Kuntakohtaisesti tehtävät päätökset kiinteistöveroprosentteihin ratkaisevat lopullisen kiinteistöveron kiristyksen. Monissa kunnissa on taloustalkoot päällä, minkä seurauksena prosentteja voidaan korottaa ensi vuonnakin runsaasti. Kiinteistönomistajien on syytä seurata syksyn päätöksiä omissa kunnissa ja varautua niiden seurauksiin talousarviossa. Jätehuolto kallistunee muutaman prosentin verran monissa kaupungeissa Jätehuolto elää runsaiden muutosten aikaa. Erilliskeräys kiinteistöiltä ja kierrätys laajenevat, jätevoimaloita rakennetaan lisää ja kaatopaikalle sijoitetaan yhä vähemmän jätemassoja. Jätehuollossa kustannuskehitys riippuu eniten työvoima- ja polttoainekustannusten kehityksestä sekä jätteenkäsittelymaksusta ja jäteverosta. Jätevero on pysymässä ennallaan vuonna 2014. Monissa kunnissa otettaneen vielä käyttöön vuotuisia eko- tai jätemaksuja. Yleinen jätehuollon kustannuspaine vuodelle 2014 lienee arviolta 3 5 prosenttia. Turun Seudun Jätehuollon alueella jätteenkäsittelymaksuihin on suunnitteilla noin 10 prosentin korotus. Pakkausjätteen keräysjärjestelmän tulevien vuosien raamit ovat vielä lopullisia päätöksiä vailla. Ekopisteiden verkosto tulee esitysten mukaan supistumaan ja kaikkein isoimmissa kaupungeissa siirrytään kiinteistökohtaiseen keräykseen jo vuonna 2014. Tulevina vuosina pakkausjätteen käsittely maksetaan lain mukaan tuotteiden hinnoissa, mutta myös kiinteistöjen kontolle voi muutoksien seurauksena tulla lisää kustannuksia (entistä enemmän keräyslaatikoita ja -tiloja). Vakuutusmaksuissa syytä varautua ripeään nousuun Kiinteistöjen vakuutusmaksuihin on syytä varata arviolta 7-8 prosenttia lisää. Hintojen nousupaineen takana ovat tariffien nousu. Kiinteistökohtaisesti nousua voi tulla ikäkorotuksista ja vahinkohistoriasta. Tulot menojen mukaisiksi Taloyhtiön tuloista merkittävin osa, hoitovastikkeet, kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Vuokrat ovat varsin usein elinkustannusindeksiin (tai kuluttajahintaindeksiin) sidonnaisia, joten niiden nousu jäisi tarkistusajankohdasta riippuen 2-3 prosenttiin. Jos tarkistusperuste on kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi (KYKI), vuokrien lisäys olisi 3-5 prosenttia. Jos taloyhtiöllä on erityisvastikkeita kuten kaapelitelevisiovastike, niiden korotustarve tulee laskea vastikkeilla katettavien menomuutosten pohjalta. Myös vesikustannukset huomioitava täysimääräisesti maksuissa Vesikustannusten on syytä olettaa nousevan keskimäärin 4-5 prosenttia ensi vuonnakin. Turun vesilaitos ei suunnittele korotuksia veden hintoihin Aluekohtaisesti muutosten tahti ja suuruus vaihtelee kuitenkin melkoisesti. Kunnilla on paineita nostaa hintoja kustannusnousujen ja verkoston ylläpitokustannusten takia. Osin kyseessä voi olla piiloverotuksen omaiset tarpeet, sillä osa vesilaitoksista tulouttaa omistajille merkittäviä määriä ylijäämistä. Ennustetietoja kuntakohtaisista veden hinnoista on liitetaulukossa tiedotteen lopussa. Kustannukset kattava lämminvesimaksu on vuonna 2014 keskimäärin 15-17 euroa ja kaikki vesikustannukset kattava vesimaksu 25-27 euroa asukasta kohti kuukaudessa, mikäli myös veden kulutus on keskimääräistä, noin 155 l/asukas/vrk. Mikäli veden kulutusta pystytään taloyhtiössä leikkaamaan, säästöä tulee vesikustannusten lisäksi sää-tyneestä lämmitysenergiasta. Säästöpotentiaali on 5-10 prosenttiyksikön luokkaa kaikista hoitokuluista, jos lähtötilanne on yo. keskimääräinen 6

vedenkulutus ja jos päästään noin 100 litran henkilökohtaiseen vuorokausikulutukseen. Tontin vuokra Tontin vuokraan on varattava tarkistuskuukaudesta riippuen 2-3 prosentin lisä, mikäli tontin vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Hoitokuluihin keskimäärin 3-4 prosentin nousu 2014 Kaiken kaikkiaan keskimääräisen taloyhtiön hoitokuluihin on näköpiirissä 3-4 prosentin nousu vuodelle 2014. Taloyhtiö- ja kaupunki- sekä lämmitystapakohtaiset erot voivat olla hyvinkin suuria. Kiinteistöliiton talousarvio-ohjeen on laatinut pääekonomisti Jukka Kero ja sitä on täydennetty alueellisilla kustannusennusteilla. Ohje perustuu 1.10.2013 saatavilla olleeseen informaatioon. Talousarvio-ohje on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön talousarvion laadinnan avuksi. Talousarvio-ohjeen julkaiseminen kokonaan tai osittain ilman Kiinteistöliiton antamaa kirjallista lupaa on kielletty. Ohjetta tulee soveltaa kiinteistön omien olosuhteiden mukaisesti. Esimerkiksi paikkakuntaan, lämmitystapaan, kiinteistön ikään ja taloyhtiön kokoon sidonnaiset vaihtelut voivat aiheuttaa huomattavia eroja hoitokulujen tasoissa. Talousarvio-ohjetta päivitetään viimeistään tammikuun alussa 2014. Asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa vuoteen 2017 mennessä. Asumismenot jatkavat nousuaan ja niiden osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä vuosina 2013-2017. Viime vuosina vuokralla asuvien asumismenot ovat kasvaneet omistusasujia nopeammin. Talouden aikanaan elpyessä omistusasujien (3,3 %) ja vuokralla asuvien (2,5 %) ero kuitenkin kaventuu korkojen nousun myötä. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot nousevat 3,4 prosenttia vuodessa tulevalla viisivuotiskaudella energian hinnan nousun myötä. Tiedot perustuvat Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella teettämään tutkimukseen, jossa on vuosittain tarkasteltu kotitalouksien asumismenoja. Lue lisää: www.kiinteistoliitto.fi AJANKOHTAISTA Asuntojen perusparannuksen käynnistysavustusten hakuohje julkaistu Perusparannuksen käynnistysavustuksen hakuohje ja lomake on julkaistu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn sivuilla. Avustuksen haku alkanut ja hakuaika avustuksella on jatkuva. Avustusta voivat saada asunto-osakeyhtiöt, vuokrataloyhtiöt ja asumisoikeustalot. Avustusta myönnetään 10 % ARAn hyväksymistä kustannuksista. Tarkoitus ei ole tukea vähäistä rakennuksen huoltoon ja ylläpitoon liittyvää toimintaa vaan perusparannus- ja korjaustoimenpiteiden arvioitujen kustannusten minimiraja on 200 euroa/asuinneliö ja korjauskustannusten on oltava vähintään 150 000 euroa. Avustettavia toimenpiteitä voivat olla ovat mm.: - Linjasaneeraus (putkiremontti) - Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen - Perustusten uusiminen - Yläpohjan ja katon uusiminen - Parvekkeiden uusiminen - Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen - Lämmitysjärjestelmän uusiminen Lue lisää: www.taloyhtio.net ja www.ara.fi. OIKEUSTAPAUKSET Kouvolan HO 13.8.2013 623 Hovioikeus katsoi, ettei osakas ollut aiheuttanut vesivahinkoa huolimattomuudellaan, eikä hän siksi ollut velvollinen korvaamaan asuntoosakeyhtiölle sen vaatimia vesivahingon korjauskuluja. Tapauksessa osakkeenomistaja oli polvivammansa vuoksi kaatunut suihkussa ollessaan ja lyönyt kaatuessaan päänsä niin, että oli menettänyt tajuntansa. Osakas oli maannut tajuttoman suihkun lattiakaivon päällä arviolta kahden tunnin ajan, minkä vuoksi suihkuvedet olivat tulvineet muualle asuntoon aiheuttaen mittavia vahinkoja myös kerrostalon alempien kerrosten huoneistoihin. 7

KHO:2013:146 Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asuntoosakeyhtiön yksittäisellä osakkeenomistajalla oli oikeus valittaa Liikenneviraston päätöksestä koskien rakennettavan valtatien uutta linjausta koskevaa yleissuunnitelmaa. Osakkeenomistajalla oli valitusoikeus hallintolainkäyttölain 6 :n mukaisesti, koska päätös vaikutti hänen oikeuteensa tai etuunsa. Tapauksessa osakkeenomistajan valitusoikeus syntyi sillä perusteella, että toteutuessaan liikennehanke aiheuttaisi muun muassa melua ja heikentäisi ilmanlaatua hänen asunnossaan ja asuntoa ympäröivillä oleskelualueilla. Hämeenlinnan HAO 17.09.2013 13/0416/1 Osakkeenomistajalla oli hallinto-oikeuden mukaan oikeus vähentää pääomatulostaan verovuonna vuokraustoiminnasta aiheutuneet kulut, vaikka vuokraustoiminta oli verovuonna ollut tappiollista. Vähennysoikeuden kannalta oli olennaista, että omaisuus oli hankittu tulonhankkimistarkoituksessa. Tapauksessa kyse oli Lapissa sijaitsevasta kiinteistöosakeyhtiön osakeomistuksen perusteella hallittavasta lomahuoneistosta, jonka osakkeenomistaja oli antanut huoneiston majoituspalveluita tarjoavan yhtiön vuokrattavaksi. KHO:2013:151 Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kunnalla oli etuosto-oikeus kiinteistön kaupassa, vaikka mikään yksittäisistä samaa kiinteistöä koskevista kaupoista ei ylittänyt etuosto-oikeuden käyttämisen edellytyksenä olevaa 5000 m2 vähimmäispinta-alaa. Tapauksessa ostaja oli ostanut samassa kaupantekotilaisuudessa kolmelta kiinteistön määräosan omistajalta kultakin alle 5000 m2:n kiinteistön osan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että lunastusoikeus syntyi tästä huolimatta, koska kolmella kaupalla siirtyvien kiinteistön määräosien yhteenlaskettu pinta-ala ylitti 5000 m2. MARKKINA JA SUHDANTEET Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,2 prosenttia vuodessa Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2012 keskimäärin 3,75 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 4,2 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,38 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, missä oli nousua edellisvuodesta 2,3 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 24,9 prosenttia, meni lämmitykseen. Korjausten osuus hoitokuluista oli 21,7 prosenttia ja vedenkäytön 8,0 prosenttia. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,97 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat edelleen hoitovastikkeet (ml. vesimaksut), jotka olivat vuonna 2012 keskimäärin 3,81 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 5,5 prosenttia vuodesta 2011. Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84,3 prosenttia. Vuokrien osuus oli 6,0 prosenttia ja käyttökorvausten 9,3 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 2,9 prosenttia vuodesta 2011. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Kiinteistöilta Raumalla torstaina 24.10. Yhdistys järjestää jäsenilleen kiinteistöillan torstaina 24.10.2013 klo 17.30-20.00 ravintola Etappi 22:ssa, Satamakatu 22, Rauma. Tilaisuuden aiheena on TIEDOTTAMINEN TALOYH- TIÖSSÄ. Luennoitsijana on Suomen Kiinteistöliiton tiedotuspäällikkö Marjukka Vainio. Toisena aiheena on ENERGIANSÄÄSTÖ TALOYHTIÖSSÄ. Aiheesta kertovat Ekonor Oy:n edustajat. Tilaisuudessa tarjotaan iltapala. Tilaisuuteen voi ilmoittaa yhden edustajan per jäsen. Ennakkoilmoittautuminen on pakollinen. Ilmoittautumiset 8

yhdistyksen toimistoon 18.10. mennessä, puh: 044 782 2801 tai sähköpostilla: rauma@kiinteistoliitto.fi TERVETULOA! Kiinteistöilta Uudessakaupungissa 29.10 Aika: Tiistai 29.10.2013 klo 17.00-19.15 Paikka: Novida auditorio, Liljanlaaksonkatu 23, käynti palolaitoksen puolelta Ohjelma: Klo 17.00 Kahvitarjoilu Klo 17.15 Tervetuloa Klo 17.20 Vakuutusmeklaritoiminta Kiinteistövakuutukset Myyntijohtaja Antero Miikki, Colemont Finland Oy Klo 18.15 Energiatodistukset Korjaushankkeet -Urakkakilpailutus -Päätöksentekoprosessi -Urakanaikaisia / takuuaikaisia huomioita Lakimies Heli Launto-Koho, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi n. klo 19.15 Tilaisuuden päätös Tilaisuus on jäsentalojen edustajille maksuton. Ilmoittautumiset tiistaihin 22.10.2013 mennessä: 02 277 5151 tai varsinais-suomi@ kiinteistoliitto.fi. Muistathan ilmoittaa mahdollisesta ilmoittautumisen jälkeen tulevasta esteestä. Tervetuloa! Kiinteistöilta "Korjaus- ja kunnossapitotyöt taloyhtiössä" Turussa 18.11 Aika: Ma 18.11.2013 klo: 17.00 19.30 Paikka: Turun Messukeskus, Messukentänkatu, Turku Ohjelma: 17.00 Kahvitarjoilu 17.30 Kunnossapidon jatkuva hallinta luo vankan pohjan kiinteistön vastuulliselle ylläpidolle Johtaja Pertti Virtanen, Suomen Talokeskus 18.15 Kunnossapito- ja vahingonkorvauskysymykset: vastuutahoina yhtiö, osakas ja vuokralaiset Lakimies Heli Launto-Koho, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi N 19.30 Tilaisuuden päättäminen Tilaisuus on jäsentalojen edustajille maksuton. Ilmoittautumiset 12.11.2013 mennessä: 02-277 5150 tai varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi. Muistathan ilmoittaa mahdollisesta ilmoittautumisen jälkeen tulevasta esteestä. Tervetuloa! Korjaushanke haltuun -kiertue Turussa 9.1.2014 Korjaushanke haltuun on Kiinteistöliiton järjestämä kiertue korjaushankkeiden onnistuneesta läpiviennistä. Kiertue pysähtyy 12 paikkakunnalla syksyllä 2013 - keväällä 2014. Tilaisuus pidetään Turussa 9.1.2014. Aika: torstai 9.1.2014 klo 16:00-20:00 Paikka: Turun Messukeskus, Messukentänkatu 9-13, Turku Ohjelma: 16.00 Näyttelyyn tutustuminen ja Kiinteistöliiton asiantuntijoiden neuvontaklinikka 17.00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Korjaushankkeen osapuolet ja roolien määrittäminen Lakimies Jaana Sallmén, Suomen Kiinteistöliitto Tarpeesta toteutukseen Suomen Kiinteistöliitto / Talokeskus 18.30 Kahvitauko 18.50 Taloyhtiö tilaajana Lakimies Jaana Sallmén, Suomen Kiinteistöliitto N klo: 20.00 Tilaisuuden päätös 9

Ilmoittautuminen 2.1 mennessä: http://www.taloyhtio.net/ajassa/korjaushankeha ltuun/ tai varsinais-suomi@kiinteistoliitto.fi tai puh: 02-277 5150. Tervetuloa! Tervetuloa Taloyhtiö 2014 - tapahtumaan! Menestyksekäs Taloyhtiö 2013 -tapahtuma keräsi yhteensä lähes 1500 kävijää Messukeskukseen viime keväänä! Tapahtuma järjestetään jälleen ensi vuonna - merkitsethän päivämäärän ylös jo nyt, ettei kevään ykköstapahtuma jää Sinulta väliin. Taloyhtiö 2014 -tapahtuma Aika: tiistai 1.4.2014 klo 9.00-16.00 Paikka: Helsingin Messukeskus, kongressisiipi Taloyhtiö 2014 on seminaari-, neuvonta- ja näyttelytapahtuma, jossa on ohjelmaa hallitusväelle, isännöitsijöille, vuokratalojen edustajille, vuokranantajille sekä taloushallinnon parissa toimiville. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tapahtuman ohjelma julkaistaan marraskuussa 2013. Ajankohtaisia tietoja tapahtumasta löytyy osoitteesta www.taloyhtiotapahtuma.net. Taloyhtiö korjausrakennuttajana uutuusopas taloyhtiön korjaushankkeen hallinnointiin! Uusi Taloyhtiö korjausrakennuttajana -kirja kertoo, miten taloyhtiön remontit viedään läpi onnistuneesti ja yhtiön edun mukaisesti. Kirjassa tarkastellaan niin korjaushankkeen suunnittelua kuin itse korjaustoimien hallinnoimistakin. Kirja lisää taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän rakennuttamisosaamista ja antaa heille työkaluja arvioida korjaushankkeen etenemistä. Kirja auttaa myös ratkaisemaan korjaushankkeen tavallisimmat päätöksenteko- ja pulmatilanteet. Kiinteistöliiton jäsenet saavat -10 % alennuksen kirjasta, kun he tilaavat sen Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta www.kiinkust.fi. Uusi painos Hallituksen pikaoppaasta ilmestynyt Hallituksen pikaopas tutustuttaa lukijan asuntoosakeyhtiön hallituksen työskentelyyn sekä kertoo perusfaktat taloyhtiön hallinnon, talousasioiden ja kunnossapidon järjestämisestä. Kirja antaa eväitä myös taloyhtiön ongelmatilanteiden ratkaisuun sekä esittelee lyhyesti vahingonkorvausvastuut. Nyt ilmestyneeseen kirjan 2. painokseen on tehty pieniä tarkennuksia sekä lisätty kaksi uutta lukua, jotka käsittelevät tilaajavastuuta ja monessa taloyhtiössä keskustelua herättävää autopaikkojen jakoa. Opas sopii perehdytysmateriaaliksi uudelle hallituksen jäsenelle sekä muistikirjaksi hieman kokeneemmallekin konkarille. Kiinteistöliiton jäsenet saavat -10 % alennuksen kirjasta, kun he tilaavat sen Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta www.kiinkust.fi. 10

Liite 1. Veden ja kaukolämmön hintaennusteet vuodelle 2014 Kunta Vesi 9/2013 (sis alv 24 %) / m3 Jätevesi 9/2013 (sis alv 24 %) / m3 Vesi 2014 (sis alv 24 %) / m3 ennuste Jätevesi 2014 (sis alv 24 %) / m3 ennuste Turku 1,57 1,96 1,57 1,96 Raisio 2,79 2,80 2,79 2,80 Naantali 2,48 2,58 2,48 2,79 Parainen 2,93 3,05 3,033,05 Kaarina 1,97 2,56 2,07 2,77 Lieto Loimaa 1,10 2,32 1,10 2,32 Salo 1,488 2,48 Uusikaupunki Laitila 1,57 2,60 1,70 2,79 Pori 1,3 2,43 1,38 2,58 Kunta Kaukolämpömaksu 9/2013 (sis alv 24 %) / MWh Kaukolämpömaksu 2014 (sis alv 24 %) / MWh ennuste Turku 65,60 67,00 Raisio 65,60 67,00 Naantali 65,60 67,00 Parainen 72,25 70,00-72,25 Kaarina 65,60 67,00 Lieto Loimaa 57,66 59,00 Salo 80,24 77,69 Uusikaupunki Laitila 64,00 Pori 55,8 57,5 Turku Energia kaukojäähdytyksen hintaennuste 67,00 /MWh (sis alv 24 %) kesä ja 33,50 /MWh (sis alv 24 %) talvi (1.10-30.4). 11