VUONNA 2015 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET
|
|
- Eero Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lausunto 1 (10) VEROHALLINTO Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Viite: A45/000001/2014 VUONNA 2015 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET Lausunto kiittää mahdollisuudesta lausua asunto- ja liikeosakehuoneistoista saatavan vuokratulon veroperusteista. Emme puutu muiden erien korotusluonnoksiin. Pidämme esitettyä 6,5 prosentin vuokratulon lisäystä vuoden 2013 tasosta vuodelle 2015 asuntovuokrien tapauksessa varsin oikeaan osuneena, kun huomioidaan se, että ennakonkanto kuten lopullinenkin vero määräytyy nettovuokratulon perusteella. Liiketilavuokrien tapauksessa esitetty 6,5 % lisäys tullee olemaan liian korkea, sillä vuokrien nousukehitys on ollut vuonna 2014 keskimäärin pysähdyksissä, ja myös vuoden 2015 ennusteiden mukaan liiketilojen vuokramarkkina tulee jatkumaan vuokraajan kannalta hyvin haastavana. Parhaimmillaan voidaan keskimääräisesti päästä hienoiseen nousuun. Mutta monissa kaupungeissa bruttovuokratasot voivat edelleen laskea (ks. liitteet). KTI Kiinteistötieto Oy julkistaa syksyn markkinakatsauksensa Nettovuokratuotto tulee nousemaan asuntopuolella vuoteen 2013 verrattuna keskimäärin arviolta noin 6½ prosenttia ja liikekiinteistöjen tapauksessa vain arviolta 1½ prosenttia. Ns. hoitomenovuokraosuus (hoitovastikkeella katettavat kulut) on noussut ja on nousemassa kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin mukaan bruttovuokraa enemmän (ks. liitteet 1 ja 2). Kiinteistöliitto ennakoi ylläpitokustannusten nousevan asunnoissa 2,8 % vuonna 2014 ja 3 % vuonna Liiketilapuolella ylläpitokustannusten nousu ollee keskimäärin 2,5 prosenttia vuonna 2014 ja 2,8 % vuonna Vaihtelu kaupunkien välillä ollee suurta. Tähän vaikuttavat kaukolämmön erilaiset hintatrendit ja kiinteistöverojen erisuuruiset nostot ja muiden kuntakohtaisten maksujen vaihtelevat korotukset.
2 Lausunto 2 (11) Vuokratulon maltillista korottamista voidaan perustella lisäksi vuoden 2015 talouden epävarmuudella, joka jatkuu suurena. Toimitilojen vajaakäytön ennakoidaan yleisesti kasvavan lähimmän vuoden aikana. Asuntovuokrissa nousu on ollut viime aikoina nopeampaa kuin liiketilojen vuokrissa. Jukka Kero pääekonomisti
3 Lausunto 3 (11) Liite 1: Vuokratuoton arviolaskelma / Vapaarahoitteinen vuokra-asunto EUR/m2/kk e 2015e Muutos e, % Muutos e, % Bruttovuokra Hoitokulut Nettovuokra Lähteet: Kiinteistöliitto / Talousarvio-ohje hoitokustannusten muutoksista vuodelle Bruttovuokran nousun on ennakoitu olevan vuonna % ja vuonna %. Tammi-kesäkuussa 2014 vapaiden markkinoiden asuntojen vuokrat nousivat 3.4 % edellisvuodesta. - Tässä esimerkissä on mukana vuoden 2012 keskimääräinen 11,95 EUR markkinavuokra ja oletus 40 % hoitokulujen osuudesta bruttovuokrasta. Tämä heijastelee alue- ja asuntokohtaisesti laskettuja keskiarvoja vuosina Oletukset ylläpitokustannusten noususta vuonna ,8 % ja vuonna %. Liite 2: Vuokratuoton arviolaskelma / Liiketila EUR/m2/kk e 2015e Muutos e, % Muutos e, % Bruttovuokra Hoitokulut Nettovuokra Lähde: Kiinteistöliitto. - Laskelmassa pohjaoletuksena oleva toimiston bruttovuokra heijastaa koko maan keskimääräistä vuokratasoa vuonna Hoitokuluissa oletuksena 30 %:n taso suhteessa bruttovuokraan. Muutokset bruttovuokrassa oletetaan olevan keskimäärin +0,5 % vuonna 2014, ja v kuluttajahintaindeksin (Etla 9/2014: 1.3 % v. 2015) ja KYKI-indeksin muutosten keskiarvon mukaisesti Tilastokeskuksen Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin muutosoletus liiketiloissa 2.5 % sekä vuonna 2014 ja 2,8 % vuonna 2015 (Kiinteistöliiton arvio). Vuonna 2013 toteutunut muutos Kiinteistön ylläpidon kokonaisindeksissä oli +2.9 %. KTI Kiinteistötieto Oy julkistaa syksyn 2014 kiinteistömarkkinakatsauksensa
4 Lausunto 4 (11) Liite 3: LUONNOS Talousarvio-ohje taloyhtiöille vuodelle 2015: VEROPAINOTTEISTA KUSTANNUSNOUSUA VUODELLE 2015 Talouskehitys nihkeää Hoitokulujen nousu kuluttajahintojen ja tulojen nousua nopeampaa Suomen talouden kulku on jatkunut tahmeana vuonna Luottamus oli uudelleen heräilemässä, kun Ukrainan kriisi kärjistyi kevättalvella. Vientimarkkinoiden kautta käynnistymään ennustettu nousu antaa vielä odottaa itseään. Epävarmat odotukset ja paikallaan polkeva kuluttajien ostovoima heikentää kotimarkkinoiden kysyntää. Valtion budjetti vuodelle 2015 perustuu oletukselle talouskasvun käynnistymisestä (bkt:n volyymin muutosennuste 1,2 %). Ennusteen riskit painottuvat negatiiviseen suuntaan. Maltilliset palkankorotukset pitävät ostovoiman nousua vaimeana, mutta toisaalta myös kuluttajahintojen nousupaineetkin ovat vähäiset. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousevat jatkuvasti nopeammin kuin kuluttajahintaindeksi ja tulot. Vuonna 2014 ylläpitokustannukset noussevat 2 3 prosenttia, kun taas kuluttajahintaindeksin muutos on jäämässä prosentin pintaan. Verotuksen merkitys ylläpitokustannusten ja muun inflaation nostajana on erittäin merkittävänä. Vuodelle 2015 ylläpitokustannusten nousu jatkunee kolmen prosentin vauhdissa. Kuluttajahintojen nousu jäänee puolet hitaammaksi. Työllisyys on ollut laskevaa vuonna Valtiovarainministeriön syyskuisen ennusteen mukaan työllisyys kääntyisi kuitenkin lievään nousuun Työttömyysaste kääntyisi samalla lievään laskuun. Kaikki syyskaudella 2014 julkaistut ennusteet eivät ole näin optimistisia. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on ollut vuonna 2014 viimeisen kymmenen vuoden vertailun heikoimmassa päässä, muttei aivan vuoden 2008 lopun pohjalukemissa. Luottamus Suomen talouteen vaihtelee edellistä enemmän. Elokuun havainto laski huomattavasti, mutta tasoltaan ollaan melkoisesti vuosien 2008, 2011 ja 2012 pohjalukemia korkeammalla. Kotitalouksien isojen hankintojen ostoaikomukset ovat olleet laskuvireessä koko finanssikriisin jälkeisen ajanjakson Kuluttajien asuntoluottojen kannan kasvuvauhti hidastui vuoden 2014 kesällä jo alle kahteen prosenttiin vuositasolla. Keskimääräinen luottokannan korko on pysytellyt jo vuoden ajan 1,5 prosentin tuntumassa. Uusissa luotoissa taso on laskenut uudelleen alle kahteen prosenttiin (heinäkuussa 2014: 1,9 %). Merkittävää koronnousua ei ole
5 Lausunto 5 (11) näköpiirissä ainakaan ennen loppuvuotta Euroopan keskuspankin toimenpiteet ovat sementoimassa matalia markkinakorkoja pitkälle tulevaisuuteen. Taloyhtiöiden lainoissa mitattiin kevään 2014 Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometrin tuloksissa keskimääräiseksi lainamarginaaliksi noin 1,7 prosenttiyksikköä. Tulos oli sama kuin syksyllä Rakentamisen kasvu korjausrakentamisen varassa Rakentamisen määrä on jatkanut supistumistaan vuonna 2014, eikä pysyvää käännettä parempaan ole näköpiirissä. Uudisrakentaminen on tällä hetkellä varsin alhaisissa lukemissa ja suhdannenäkymät ovat viime kuukausina huonontuneet entisestään. Korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan edelleen 2 3 prosenttia vuodessa. Asuntorakentamisen supistumaa on loiventanut rahastojen nousu merkittäväksi kysyntätekijäksi, mikä on tuntunut erityisesti kasvukeskusten asunto- ja rakentamismarkkinoilla. Tuetun tuotannon puolella on päästy lievään kasvuun. Omakotirakentaminen laskee neljäntenä peräkkäisenä vuotena ja vuonna 2014 aloitetaan arviolta vain 7000 pientalon rakentaminen. Vuonna 2014 asuntojen aloituksia ennakoidaan lähtevän käyntiin , joka on 500 asuntoa keväällä ennustettua vähemmän. Rakennusteollisuus ennustaa ensi vuonna asuntoaloituksia kertyvän Rakennuslupien kehitys on ollut laskevaa, mutta edelleenkin lupien vuosisumma on noin asuntoa. Vuonna 2011 oltiin noin asunnon lupamäärissä. Finanssikriisin vaikeimpina aikoina vuonna 2009 taso oli noin asuntoa. Korjausavustukset vähenevät Uutena tukena tulossa asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtion täytetakaus Vuotuiset korjaus- ja energia-avustukset tulevat supistumaan vuonna Avustuksiin kanavoidaan ensi vuonna Aran varoja 35 miljoonaa euroa. Korjausavustusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen. Tämän lisäksi myönnetään avustuksia kuntotutkimuksiin kosteusvaurioituneissa, terveyshaittoja aiheuttavissa rakennuksissa sekä avustuksia liikkumisesteiden poistoon asuinrakennuksissa. Energia-avustuksia myönnetään pienituloiselle avustuksensaajaruokakunnille toimenpiteiden kohdistuessa enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävään rakennukseen. Muita energia-avustuksia ei esityksen mukaan myönnetä. Ara päättää ja julkistaa korjausja energia-avustusten hakuajat alkuvuonna Hakuaika on tyypillisesti kestänyt parin kuukauden ajan ( Valtio on ottamassa vuonna 2015 käyttöön uuden, asunto-osakeyhtiöiden ns. perusparannuslainojen täytetakauksen. Siihen ollaan varaamassa budjetissa 100 miljoonaa euron takausvaltuus. Takaus korvaisi aiemmin käytetyn asunto-
6 Lausunto 6 (11) osakeyhtiötalojen perusparannusten korkotukilainoituksen, ja sillä tarjottaisiin täytetakaus luottolaitoksen lainalle. Tuotteella pyritään varmistamaan asuntojen perusparannusten toteuttamista poistamalla perusparannushankkeiden vakuusongelmaa, ja sitä kautta laskisi lainan hintaa taloyhtiöille. Takauksen käyttöönoton lopullinen muoto selviää syksyn budjettiprosessin myötä, ja Ara tulee viestimään tuotteen käytännön hakemisesta alkuvuonna Valtiolla oli käytössä syyskaudella 2013 ja vuonna 2014 perusparantamisen käynnistysavustus. Varoja oli jaossa vuonna 2013 yhteensä 15 miljoonaa, vuonna 2014 yhteensä 140 miljoonaa euroa (budjetin mukainen 100 meur ja lisäbudjetin mukainen 40 meur). Tukia on haettu vilkkaasti ja näyttäisi siltä, että kaikki varat tulevat käytettyä. Tuettavien hankkeiden koko piti olla vähintään euroa ja 200 euroa/asuinneliömetri. Tuettavien hankkeiden oli parannettava kohteen energiatehokkuutta. Tukea voitiin myöntää 10 % Aran hyväksymistä kuluista ( Veronkorotus nostaa kaukolämmön hintaa muutaman prosentin 2015 Kaukolämmön hinta on nousemassa, koska energiaveroja korotetaan. Keskimääräinen vaikutus on noin kolme prosenttia. Kaupunkikohtaisesti erot voivat olla isoja riippuen tuotantolaitosten käyttämästä polttoaineesta. Loppuhintoihin vaikuttavat tavanomaiseen tapaan myös energiayhtiöiden taloustilanne. Budjettia laadittaessa on lähtökohtana oltava tavanomaisen vuoden lämmitystarpeen mukainen kulutus. Koska vuosi 2014 näyttää muodostuvan tavanomaista lämpimämmäksi, lämmitysenergian käyttö on vuoden 2015 budjettia laadittaessa oletettava jonkin verran vuonna 2014 toteutuvaa suuremmaksi. Vuodenvaihteen tienoilla arviota on tarvittaessa syytä hienosäätää tilanteen vaatimusten mukaisesti. Öljyn maailmanmarkkinahinta pysyi loppukesälle 2014 asti vakaana, miltei 110 dollarissa barrelilta. Syyskuulle tultaessa maailmanmarkkinahinta sukelsi alle 100 dollariin heikentyneen kansainvälisen talousnäkymän seurauksena. Maailmantalouden kehitys ja maailman turvallisuuspoliittiset kehityskulut tullevat aiheuttamaan hintojen suuria vaihteluita myös vuonna Parasta on olettaa öljyn hinnan pysytteleminen korkeilla tasoilla. Euron mahdollinen heikkeneminen nostaa jonkin verran öljyn euroissa laskettavaa hintaa. Hiilen dollarimääräinen hinta on ollut alavireinen Kiinan vaisuhkojen talouslukujen ja hyvän globaalin tarjontatilanteen takia. Toisaalta EUR/USD-valuuttakurssin heikkeneminen on viime aikoina tukenut euromääräisen hiilen hintaa. Maakaasun hinta seuraa edelleen raakaöljyn markkinahintaa. Kaiken kaikkiaan kansainvälisillä energiamarkkinoille on kansainvälis-poliittisten jännitteiden myötä tullut epävarmuutta.
7 Lausunto 7 (11) Kaukolämmön hinnoittelussa ollaan yhä enemmän siirtymässä ns. kausihinnoitteluun, jossa vuoden sisäinen lämmön hinta riippuu tuotantokustannuksista. Muutos tulee siirtämään kustannuksia nykyistä enemmän talvikuukausille. Tämä tulee entisestään kärjistämään kuukausien välisiä eroja lämmityskustannuksissa. Asia on huomioitava taloyhtiön maksuvalmiutta suunniteltaessa. Sähkön verotus nousemassa vuodelle 2015 korotusvaikutus 2,5 3 % Sähkön markkinahinnat ovat hieman laskeneet alkuvuonna Sähköveroa korotettiin vuodelle 2014 noin 11 %, mutta siitä huolimatta markkinahinnat ovat laskeneet vuodenvaihteen lievän hinnannousun jälkeen. Ukrainan kriisi on vaikuttanut jonkin verran energian markkinahintoihin esimerkiksi kaasun hinnan ja Saksan markkinahinnan kautta. Vuodelle 2015 sähkön valmisteverotusta ollaan nostamassa budjettilakien yhteydessä. Esityksen mukaan (kotitalous)sähkön hintaan tulisi arviolta 2,4 2,9 prosentin korotuspaine. Markkinahintojen kehitys ratkaisee kuitenkin lopullisen hintakehityksen vuonna Talousarvioita tehtäessä on täten syytä varata kiinteistösähköön noin 3 prosenttia vuotta 2014 suurempi kulubudjetti. Maltillinen palkkakehitys jatkuu ansiokehitysohjelma jatkuu matalimpien palkkojen kohdalla Työmarkkinoilla jatketaan syksyllä 2013 sovitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisissa sopimusraameissa. Kaiken kaikkiaan kiinteistöpalveluiden hankintaan on syytä varata vuonna 2015 pari prosenttia edellisvuotta enemmän budjettia. Siivouksessa on enemmän kustannuspaineita kuin toimihenkilötyössä. Kiinteistöpalveluiden työntekijäsopimuksessa palkkoja korotettiin alkaen joko 12 snt/tunti tai 20 euroa kuukaudessa. Vuoden 2015 korotus tapahtuu alkaen, suuruudeltaan tämä on 0,4 %. Kiinteistötyönantajat ry:n ja PAMin sopimus kattaa ajanjakson Sopimuskauden lopulle ajoittuvat palkankorotukset toteutetaan keskusjärjestöjen välillä mennessä sovittavan mukaisesti. Edellä mainittujen vuosikorotusten lisäksi kiinteistöpalvelujen työntekijäsopimuksessa korotettiin tarkennetun ansiokehitysohjelman mukaan matalimpia palkkoja lisäksi 2,0 % ja korotetaan vielä 2,5 %. Myös vuodelle 2016 sovittiin ansiokehityserä ( : +2.5 %) ja vuodelle 2017 ( : +1,25 %). Työntekijäsopimuksen vaikutus on vuonna 2014 peruskorotuksen kohdalla hieman runsaan prosentin, ja matalimpien palkkojen kohdalla noin kolme prosenttia. Vuonna 2015 peruskorotus jää puoleen prosenttiin, mutta matalimpien palkkojen kokonaiskorotus on edelleen kolmen prosentin tuntumassa. Kiinteistöpalvelualan uusi toimihenkilösopimus on voimassa (neuvotteluosapuolena Ammattiliitto Pro). Toimihenkilöiden 20 euron yleiskorotus luontaisetuineen ja taulukkopalkan korotus tuli voimaan alkaen. Ilta- yö- ja
8 Lausunto 8 (11) vuorolisiä korotetaan 1 % ensimmäiseksi jaksoksi. Toinen sopimusjakson korotus on , jolloin yleiskorotus luontaisetuineen ja taulukkopalkan korotus on 0,4 %. Sopimuskauden lopulle ajoittuvat palkankorotukset toteutetaan keskusjärjestöjen välillä mennessä sovittavan mukaisesti. Korotusten vaikutukset: vuonna 2014 miltei prosentti ja vuonna 2015 sopimuksen mukainen 0,4 %. Kun korotukset tulivat voimaan vasta syyskuussa, vuositason vaikutus on vuonna 2014 vajaat 0,5 prosenttia korottava. Sosiaalimaksujen päätökset tulevat loppuvuonna syytä varata hieman aiempaa enemmän Päätökset sosiaalimaksuista tulevat loppuvuoden aikana. On syytä seurata tilannetta budjettia kiinnitettäessä. Syytä on kuitenkin varata budjettiin hieman enemmän kuin vuodelle Kiinteistövero kiristymässä veroprosenttien alarajoilla olevissa kunnissa joudutaan korottamaan prosentteja Kiinteistöverotusta ollaan kiristämässä vuodelle Veron korotus tapahtuu nostamalla kuntien veroprosentti-haarukoita. Niiden kuntien, jotka ovat nykyisten haarukoiden alareunalla, on nostettava prosenttiaan. Kiinteistönomistajien edustajien onkin seurattava loppuvuoden aikana kuntakohtaisia päätöksiä ja budjetoitava sen perusteella vuoden 2015 kiinteistöveron budjettioletus. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistöverolakia siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväliä nostetaan nykyisestä 0,60 1,35 prosentista 0,80 1,55 prosenttiin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia nykyisestä 0,32 0,75 prosentista 0,37 0,80 prosenttiin. Muutoksen vaikutuksesta kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 48 meur, joka on miltei neljä prosenttia vuodelle 2014 ennustetusta määrästä. Kasvusta valtaosa, noin 40 meur, tulisi veroprosenttien alarajojen korotuksista. Alarajojen korotukset painottuvat pieneen joukkoon isoja kuntia. Tuottovaikutuksesta suurin osa tulee kaikkein suurimpien kaupunkien kohdalta. Vaikutus kohdistuu selvästi suurimmalla euromäärällä Espooseen (arvio: 20,6 meur), jossa yleinen kiinteistöveron prosentti nousisi 0,20 prosenttiyksikköä alarajan siirron ansiosta. Valtio leikkaa kiinteistöveron kasvuvaikutuksen pois kuntien valtionavuista, joten kiinteistöveron korotus on käytännössä valtion menoleikkaus sekä kuntien verorakenteen muutos. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan Jätehuolto kallistuu muutaman prosentin kaupunkikohtaisia eroja esiintyy Keskimääräinen jätehuollon kustannuspaine kiinteistöille vuodelle 2015 on arviolta 3 5 prosenttia. Kuntakohtaiset erot kustannusnousussa voivat olla huomattavia. Kunnissa, joissa ekomaksu otetaan käyttöön, jätehuolto voi kallistua keskimääräistä enemmän.
9 Lausunto 9 (11) Jätehuolto elää muutosten aikaa. Erilliskeräys kiinteistöiltä ja kierrätys laajenevat, jätevoimaloita rakennetaan ja kaatopaikalle sijoitetaan yhä vähemmän jätemassoja. Jätehuollossa kustannuskehitys riippuu eniten työvoima- ja polttoainekustannusten kehityksestä sekä jätteenkäsittelymaksusta ja jäteverosta. Jätevero nousee lievästi vuodelle Jätevero koskee jätevirtoja, jotka päätyvät kaatopaikoille. Veron merkitys pienenee niillä seuduilla, joissa siirrytään tai on jo siirrytty laajasti kierrätykseen ja sekajätteen energiahyödyntämiseen. Pakkausjätteitä koskeva valtioneuvoston asetus annettiin heinäkuun alussa. Asetus tulee voimaan Tuottajavastuun alaisen keräysverkoston tulee olla täydessä valmiudessa Kaikkein isoimmissa kaupungeissa siirrytään osin kiinteistökohtaiseen pakkausjätteen keräykseen suurimmissa kiinteistöissä. Vuodesta 2016 alkaen pakkausjätteen käsittely maksetaan lain mukaan tuotteiden hinnoissa. Erilliskeräyksen seurauksena kuitenkin myös kiinteistöjen kontolle voi tulla välillisesti lisää kustannuksia (entistä enemmän keräystiloja ja -laatikoita). Vakuutusten hintojen nousu jatkuu ripeänä asiakaskohtaisten korotusten erot suuria Kiinteistöjen vakuutusmaksuihin on syytä varata arviolta keskimääräisesti 6-8 prosenttia lisää. Hintojen nousupaineen takana ovat tariffien nousu. Vakuutusmarkkinoilla asiakaskohtaisten hinnanmuutosten haarukka on selvästi laajentunut. Tyypilliset asiakaskohtaiset ehtoihin vaikuttavat tekijät ovat vahinkohistoria /-suhde ja kiinteistön ikä. Tontin vuokrassa 1 2 prosentin korotuspaine Tontin vuokraan on varattava tarkistuskuukaudesta riippuen 1-2 prosentin lisä, mikäli tontin vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Tulot menojen mukaisiksi Taloyhtiön tuloista merkittävin osa, hoitovastikkeet, kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Vuokrat ovat varsin usein elinkustannusindeksiin (tai kuluttajahintaindeksiin) sidonnaisia, joten niiden nousu jäisi tarkistusajankohdasta riippuen 1 1,5 prosenttiin. Jos tarkistusperuste on kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi (KYKI), vuokrien lisäys olisi 2-3 prosenttia. Jos taloyhtiöllä on erityisvastikkeita kuten kaapelitelevisiovastike, niiden korotustarve tulee laskea vastikkeilla katettavien menomuutosten pohjalta.
10 Lausunto 10 (11) Vesikustannukset noussevat muutaman prosentin - Vesikustannukset huomioitava täysimääräisesti maksuissa Vesikustannusten on syytä olettaa nousevan keskimäärin 3-5 prosenttia ensi vuonnakin. Aluekohtaisesti muutosten tahti ja suuruus vaihtelee melkoisesti. Kunnilla on paineita nostaa hintoja kustannusnousujen ja verkoston ylläpitokustannusten takia. Osin kyseessä voi olla piiloverotuksen omaiset tarpeet, sillä osa vesilaitoksista tulouttaa omistajille merkittäviä määriä ylijäämistä. Kustannukset kattava kylmän veden hinta on keskimäärin euroa/hlö/kk. Kustannukset kattava lämminvesimaksu on vuonna 2015 keskimäärin euroa ja kaikki vesikustannukset kattava vesimaksu suurimpien kaupunkien joukossa keskimäärin euroa/hlö/kk, kun oletetaan veden kulutus 155 l/asukas/vrk ja valtakunnan keskiarvon mukaiset vesimaksut ja kaukolämmön hinnat. Vaihteluväli on suuri, runsaasta 20 eurosta runsaaseen 30 euroon. Kuutiokustannuksin tarkastellen kustannukset kattava veden hinta on pääkaupunkiseudun HSY-alueella kylmässä vedessä noin 3,20 euroa/m3 ja lämpimässä vedessä noin 6,70 euroa/m3. Kalleimmassa päässä taas Jyväskylässä nämä tasot ovat ensi vuodelle noin 5,10 ja 9,50. Mikäli veden kulutusta pystytään taloyhtiössä leikkaamaan, säästöä tulee vesikustannusten lisäksi säätyneestä lämmitysenergiasta. Säästöpotentiaali on 5-10 prosenttiyksikön luokkaa kaikista hoitokuluista, jos lähtötilanne on yo. keskimääräinen vedenkulutus ja jos päästään noin 100 litran henkilökohtaiseen vuorokausikulutukseen. Hoitokuluihin keskimäärin 3-4 prosentin nousu 2015 Kaiken kaikkiaan keskimääräisen taloyhtiön hoitokuluihin on näköpiirissä 3 4 prosentin nousu vuodelle Taloyhtiö- ja kaupunki- sekä lämmitystapakohtaiset erot voivat olla hyvinkin suuria. Budjettia kiinnitettäessä on selvitettävä paikkakuntakohtaiset päätökset ja hinnoittelut. Kiinteistöliiton talousarvio-ohjeen on laatinut pääekonomisti Jukka Kero ja talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen. Tämä päivitetty ohje perustuu saatavilla olleeseen informaatioon. Talousarvio-ohje on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön talousarvion laadinnan yhteyteen. Talousarvio-ohjeen julkaiseminen kokonaan tai osittain ilman Kiinteistöliiton antamaa kirjallista lupaa on kielletty. Ohjetta tulee soveltaa kiinteistön omien olosuhteiden mukaisesti. Esimerkiksi paikkakuntaan, lämmitystapaan, kiinteistön ikään ja taloyhtiön kokoon sidonnaiset vaihtelut voivat aiheuttaa huomattavia eroja hoitokulujen tasoissa ja muutoksissa. Ohje päivitetään tammikuun alussa 2015.
11 Lausunto 11 (11)
VUONNA 2016 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET
Lausunto 1 (10) VEROHALLINTO Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Viite: A47/000001/2015 VUONNA 2016 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET Lausunto kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotVUONNA 2014 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET
Lausunto 1 (8) VEROHALLINTO Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Viite: A59/000001/2013 VUONNA 2014 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET Lausunto kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotVUODEN 2013 ENNAKKOVEROTUKSESSA KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET
Lausunto 1 (7) VEROHALLINTO Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Viite: A61/000001/2012 VUODEN 2013 ENNAKKOVEROTUKSESSA KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET Lausunto kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotVUONNA 2017 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET
Lausunto 1 (10) Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Viite: A72/000001/2016 VUONNA 2017 ENNAKKOPERINNÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET Lausunto kiittää mahdollisuudesta lausua
LisätiedotTariffit 2015 (22.12.2014)
Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan kaavion mukainen: 1. Kaukolämpö Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat eivät nouse vuonna 2015. Hämeenlinna
LisätiedotHE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset
HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho
LisätiedotLausunto 1 (1) 11.11.2011. Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Lausuntopyyntönne 1.11.2011, 695/31/2011
Lausunto 1 (1) 11.11.2011 Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Lausuntopyyntönne 1.11.2011, 695/31/2011 ENNAKKOVEROTUKSESSA KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET Pyydettynä lausuntona
LisätiedotTalousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi
Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013
LisätiedotMikä asumisessa maksaa?
Mikä asumisessa maksaa? Taloyhtiö 2017 tapahtuma Helsinki, 26.4.2017 Jukka Kero Pääekonomisti, Suomen Kiinteistöliitto Esityksen sisältö 1) Asumismenojen taso ja kehitys 2) Hoitokulujen taso ja kehitys
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI KIINTEISTÖVEROLAIN MUUTTAMISESTA
Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi Viite: VM/099/00/2017 HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI KIINTEISTÖVEROLAIN MUUTTAMISESTA Suomen Kiinteistöliitosta Esityksestä (Suomen Kiinteistöliitto
LisätiedotAsuntotuotantokysely kesäkuu 2019
Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 28.6.2019 Asuntotuotantokysely 2/2019 2 (3) Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely lähetetään Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenille. Kysely
LisätiedotTariffit 2014 (versio 14.11.2013)
Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014
LisätiedotMikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?
Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60
LisätiedotKunnalliset maksut omakotitaloissa 2019
Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2019 Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia,
LisätiedotKunnalliset maksut omakotitaloissa 2018
Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2018 Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei huomioida asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia,
LisätiedotMitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?
Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys
LisätiedotAsumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013
Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit
LisätiedotKeski-Suomen indeksivertailu 2019 Taloyhtiöiden kuntakohtaiset kiinteistökustannukset
Keski-Suomen indeksivertailu 2019 Taloyhtiöiden kuntakohtaiset kiinteistökustannukset Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry 10.9.2019, korjattu 12.9.2019 Vertailusta Vertailu tehty vuodesta 2005 lähtien syksyisin
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy
Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotTariffit 2012 (versio 5.12.2011)
Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely
Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Kesä 2019 1. Yleiskuva Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon tämänvuotisista aloituksista ovat nousseet viime kyselyistä. Syynä tähän on sijoittajakysynnän
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2014
Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2015
Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Jouni Vihmo Markku Leppälehto Lokakuu 2019 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on rauhoittumassa Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotVUOSIKATSAUS
VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen
LisätiedotKunnalliset maksut omakotitaloissa 2017
Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei huomioida asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia,
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2015
Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotMiten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous
Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden
LisätiedotKORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.
KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2018
Asuntotuotantokysely 3/ Sami Pakarinen Lokakuu Lokakuun asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti vuodessa. Kyselyn
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvässä nosteessa Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotTariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)
Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2018
Asuntotuotantokysely 2/ Sami Pakarinen Kesäkuu Kesäkuun asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti vuodessa. Kyselyn
LisätiedotHE 29/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta
HE 29/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kiinteistöverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöveroprosenttien
LisätiedotKiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset
Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)
LisätiedotHE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla
HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Asunto- ja ympäristöjaosto
LisätiedotKiinteistömarkkinanäkymät Jyväskylän seudulla
Kiinteistömarkkinanäkymät Jyväskylän seudulla Laatu, uudistuminen ja suhdanteet kiinteistö- ja rakentamisalalla 14.2.2019 Mikko Soutamo Agenda Kiinteistösijoitusmarkkinoiden näkymiä Kiinteistökaupat Tuotot
LisätiedotBudjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija
Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet kevät Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2019 Rakennusteollisuus RT ry 24.4.2019 Jouni Vihmo pääekonomisti Rakennusteollisuus RT Rakentaminen vähenee maltillisesti Rakennusteollisuus RT suhdannekatsaus 24.4.2019
LisätiedotMatkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä
Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2018 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu todella hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
LOKAKUU 218 Uusimaa Suhdannetilanteen arvioidaan pysyneen hyvänä kesän lopulla ja syksyn alussa Tuotanto- ja myyntikehitys on jatkunut vakaana Rekrytointivaikeudet ovat yhä yleisempiä Lähikuukausien suhdanneodotukset
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2018 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonnakin
LisätiedotHE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla
HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla Eduskunnan ympäristövaliokunta 11.10.2013 Harri Hiltunen
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2016
Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotIndeksitalo Lisäaineistoja ja Indeksitalon laskentaperusteet Embargo klo 11
Indeksitalo 2019 Lisäaineistoja ja Indeksitalon laskentaperusteet Embargo 10.9.2019 klo 11 Indeksitalo 2019: Kiinteistökustannukset* kaikissa vertailun kaupungeissa TOP 5 edullisimmat kiinteistökustannukset
LisätiedotTulo- ja kustannuskehitys
Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
LisätiedotKuntien vuoden 2019 veroprosentit
Kuntien vuoden 2019 veroprosentit Lähde: verohallinto % 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 38 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2019 56 79
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Maaliskuu 2017 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne kohenee Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena koettu
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotRakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi. Pääekonomisti Jouni Vihmo
Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi Pääekonomisti Jouni Vihmo 15.10.2019 Joka viides suomalainen työllistyy uuden rakentamisesta tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta Kaikkien
LisätiedotRakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen
Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Jouni Vihmo Markku Leppälehto Huhtikuu 2019 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on ollut melko hyvällä tasolla Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on viimeisen
LisätiedotKuntien ja maakuntien talousnäkymät
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin
LisätiedotIndeksitalo 2016 Varsinais-Suomi
Indeksitalo 2016 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2016 tilaisuus, Turku, 14.9.2016 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2016
Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotRakentamisen suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 2018 Kalastajantorppa, Helsinki Sami Pakarinen
Rakentamisen suhdannekatsaus Betoniteollisuuden kesäkokous 2018 Kalastajantorppa, Helsinki 7.6.2018 Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman ja Euroopan talouden peruskuva myönteinen, riskit eivät
LisätiedotKunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.
VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Jouni Vihmo Markku Leppälehto Toukokuu 2019 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotIndeksitalo 2017 Varsinais-Suomi
Indeksitalo 2017 Varsinais-Suomi Indeksitalo 2017 tilaisuus, Turku, 13.9.2017 Juho Järvinen Talous- ja veroasiantuntija Kiinteistöliitto V-S Kiinteistöliiton Indeksitalo Vertailee kuntakohtaisesti määrittyviä
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2018 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne tasaantunut Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotASUNTO-OY REVONTULENTIE 4 1 (5) Yhtiökokouksen 10.11.2016 hyväksymä versio HOITOMENOJEN TALOUSARVIO AJALLE 1.7.2016-30.6.2017 ================================================== KIINTEISTÖN TUOTOT Hoitovastikkeet
LisätiedotRakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén
Rakennusalan suhdannenäkymät ät Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Kokonaistuotannonja rakentamisen kehitys Suomessa Vuoden 2013 alun talouskasvu jää vaimeaksi Luottamus talouteen vahvistuu vähitellen
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2018 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne hyvällä tasolla Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotTalouskasvu hidastuu. Rakentaminen sinnittelee vielä. Jouni Vihmo
Talouskasvu hidastuu Rakentaminen sinnittelee vielä Jouni Vihmo 23.8.219 Euroopan talous Kovempaan kasvuun ensi vuonna? Italia, Saksa, brexit, kauppasota, Kiinan kasvu 6, Vuosimuutos (%) 4, 2,, 2, 4, 6,
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotKuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotKuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen
Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotVerotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen
Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen
Lisätiedot